Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus

2

3 Toimitusjohtajan katsaus Lämmin talvi ESE-konsernin alkuvuoden 214 talousluvut ovat tavoitebudjettia jäljessä. Sekä sähkön tuotanto että lämmön myynti jäivät selvästi budjetoidusta. Tämä johtui erittäin lämpimästä helmikuusta, jolloin keskilämpötila oli 6,7 astetta budjetoitua korkeampi, ja maaliskuusta, jolloin keskilämpötila oli 4,5 astetta yli budjetoidun. Tuotannon kannalta katsottuna sähkön markkinahinta on edelleen ollut varsin alhainen ja lauhdesähkön tuotanto on ollut kannattamatonta. Euroopan taloustaantuma on vähentänyt teollisuuden sähkönkulutusta, ja markkinoilla on ylijäämää päästöoikeuksista. Näin ollen päästöoikeuksien hinnat ovat edelleen olleet hyvin alhaalla. Kun tähän lisätään hiilen halpuus ja syöttötariffilla tuetun tuulisähkön jatkuva lisääntyminen, pörssisähkön hinta on pysynyt varsin alhaalla. Lämpimän talven vuoksi polttoainetta jäi merkittävän paljon käyttämättä, mikä toisaalta tarkoittaa hyvää polttoaineen saatavuutta, mutta toisaalta tuo puupolttoaineen laadun kestävyyteen liittyviä haasteita. Varastoissa on paljon haketta ja rankaa odottamassa tulevaa talvea. Hyvän hankintaverkoston ja varmuusvarastojen ansiosta ESE on edelleenkin pystynyt selviytymään ilman kivihiilen käyttöä. Vuoden tulokseen vaikuttavat jatkossa eniten loppuvuoden lämpötilat ja sähkömarkkinoiden kehittyminen. Suuri merkitys on myös EU-tason poliittisilla päätöksillä, joihin voi vaikuttaa Ukrainan kriisin mahdollinen kärjistyminen. Uudistettu kattila toimii Viime syksynä valmiiksi saadun kattilauudistuksen jälkeen ESE on pystynyt merkittävästi vähentämään turpeen käyttöä. Kun puun käyttöä lisätään turpeen sijaan, käytettävissä tulee olla aiempaa enemmän laadukasta rankahaketta, jossa ei ole epäpuhtauksia ja jonka energiasisältö ja kosteusprosentti ovat hyvät. Tämän vuoksi Metsä-Sairilaan rakennettiin uusi 5 ha:n suuruinen lähiterminaali. Puhtaasti puuta polttavaksi muutettu Pursiala 2 -kattila osoitti toimivuutensa talven lämpimyydestä huolimatta. Uudistettu kattila ylsi kaikkien aikojen tuotantoennätykseen talven ainoaksi jääneellä tammikuun pakkasjaksolla. Uusi kaukolämmön tuotannon huipputeho oli yli 1 % suurempi kuin ennen kattilaremonttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin vastaavassa tilanteessa tarvittu lisäkaukolämpö olisi pitänyt tehdä öljyllä, mutta nyt se pystyttiin tekemään puulla. Tehonlisäyksen vuoksi pakkaskaudella voidaan vuorokaudessa säästää 4 kg raskasta polttoöljyä, kun lämpö pystytään tuottamaan puulla. Kaukolämpöön uusia tuotteita Kattilainvestoinnin aikaansaaman tehonlisäyksen ansiosta ESE alensi kaukolämmön liittymähintoja 5 %. Kampanjahinnasto tuli voimaan ja koskee seuraavan kahden vuoden aikana solmittuja uusia kaukolämpöliittymiä. Kiinteistöjen lämmityksen tehon- ja energiantarve pienenee ennustetun ilmaston lämpenemisen myötä. Tämä ja Pursialan kattilainvestointi mahdollistaa kaukolämmön asiakasmäärän kasvun ilman uusia laitosinvestointeja ja pienentää näin uusien kaukolämpöliittymien rakentamiskustannuksia. ESE haluaa siirtää syntyvän säästön asiakkaille alentamalla liittymiskustannuksia. Kaukolämpöön lanseerattiin kaksi uutta tuotetta. Uusi tuotteistus antaa taloudellisia kannustimia energian säästämiseen kaukolämpökiinteistöissä. Merkittävin ero vanhaan tuoterakenteeseen on perusmaksun ja energiamaksun suhteen muuttaminen. Kaukolämmön asiakashinnoittelu perustuu kiinteään perusmaksuun ja energiamaksuun, jota peritään kohteessa käytetyn lämmön määrän perusteella. Perusmaksu kattaa osittain tuotantotehovarauksia, eli laitosinvestointeja, verkoston saneeraus- ja seurantakustannuksia, lämmön pumppauskustannuksia, päivystyskustannuksia sekä lämmön mittaroinnin ja laskutuksen. Energiamaksu koostuu lähinnä lämmön tuotantokustannuksista. Uudistuksessa on pienennetty perusmaksun ja korotettu energiamaksun osuutta. Muutos kannustaa pienentämään energian kulutusta, kun energian käytöstä riippuva osuus lämpölaskusta nousee. Muutosta on kaivattu kovasti asiakkailtamme kerätyissä asiakaspalautteissa. Uudet kaukolämpötuotteet ovat nimeltään Rento-kaukolämpö ja Nuuka-kaukolämpö. Rento-tuotteen hinnoittelu noudattaa vanhaa hinnoittelua, ja asiakkaat säilyvät tässä tuotteessa automaattisesti, jos eivät halua vaihtaa tuotetta. Nuuka-kaukolämmössä perusmaksu on noin 25 % alempi ja energiamaksu noin 12,5 % korkeampi kuin Rennossa. Tulevaisuuteen ESEn 114. toimintavuosi etenee vahvaan perinteeseen pohjautuen. Samalla yhtiö on valmis kehittymään ja kehittämään uusia energiaratkaisuja, jotka nojaavat omaan biopolttoainepohjaiseen energiatuotantoon, päästöttömään uusiutuvaan vesivoimaan, teknisesti hyvätasoisiin sähkönsiirto- ja lämmönjakeluverkkoihin sekä ammattitaitoiseen henkilöstöön. ESEn uusi päivitetty strategia hyväksyttiin keväällä ja on nyt käyttöönottovaiheessa. ESE luopui Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Visionsa mukaisesti ESE haluaa jatkossa panostaa entistä voimakkaammin uusiutuvaan ja päästöttömään energiantuotantoon. Tehtyjen investointien ansioista ESE on tällä hetkellä yksi edelläkävijöistä puulla tuotetun sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Jatkossa yhtiön investoinnit kohdistuvat lähinnä vesi-, tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä alueellisiin bioenergiahankkeisiin. Erkki Karppanen Toimitusjohtaja

4 Energialiiketoiminta Sähkönmyynti Sähköenergian toistaiseksi voimassa olevia hintoja alennettiin keskimäärin 5 % alkaen Perusmaksuja ei muutettu. Alennuksen mahdollisti sähkönhankintakustannusten pieneneminen, mikä on ollut seurausta mm. päästöoikeuksien hintojen laskusta, sähkönkulutuksen yleisestä pienenemisestä sekä pohjoismaisesta vesitilanteesta. Määräaikaiset Ekoteko-tarjoushinnat laskivat samoista syistä alkuvuoden aikana. Kilpailu kuluttaja-asiakkaista on ollut kovaa, mikä on näkynyt kuluttaja-asiakkaiden määrän vähentymisenä. Sähköenergiaa myytiin noin 8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui paljolti tavallista lämpimämmästä alkuvuodesta. Asiakaspalvelu sekä laskutus ovat toimineet erinomaisesti huolimatta useista tietojärjestelmäkehitykseen liittyvistä päällekkäisistä hankkeista. Asiakkaille tarjotaan nyt aiempaa enemmän maksamismuotoja, ja työn alla on uusi onlinejärjestelmä tiedon välittämiseksi. Sanomaliikenteessä valmistaudutaan myynnin ja siirron osalta etäluennan suureen tietomäärään, koska laki edellyttää tuntimittausta myös kuluttaja-asiakkailta. Uusia haasteita ovat tuoneet myös kuluttajalainsäädännön muutokset sekä yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehitys. Markkinoinnissa on pyritty näkymään monipuolisesti eri lähteissä, ja ESE-mies on siirtynyt myös Facebookiin. Merkittävä uuden teknologian avaus oli Cencorpilta keväällä hankittu 49,5 kw:n aurinkovoimalaitos, joka sijaitsee Karikontiellä. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihto on laskenut varsinkin kuluttaja-asiakkaiden lukumäärän ja energiankulutuksen pienentyessä. Tuotantokustannukset eivät ole laskeneet samassa suhteessa, ja alkuvuoden 214 sähkönmyynti oli hieman alle budjetoidun. Sähkönhankinta Koskienergia Oy:n vesivoimalaitokset tuottivat alkuvuoden sähkönhankinnasta 35 GWh, ja Jyväskylän Keljonlahden voimalaitos tuotti 1,4 GWh. Tuulivoimaosuudet tuottivat,8 GWh, ja loput 12,2 GWh tuotettiin Pursialan voimalaitoksella. Muuta hankintaa omien tuotantolaitosten ulkopuolelta oli 14,6 GWh. Sähkönhankinnan suojaukset tehdään Etelä-Savon Energian hallituksen hyväksymän riskipolitiikan mukaisesti Sähkön myynti, GWh

5 Kaukolämpö Kaukolämmössä on tehty suuria hinnoittelumuutoksia. Liittymismaksuihin myönnettiin alkaen 5 %:n kampanja-alennus kahden vuoden ajan. Kaukolämpöliittymän voi myös maksaa osamaksurahoituksella. Lisäksi julkaistiin kaksi kaukolämpötuotetta, perinteinen Rento sekä energiatehokas Nuuka. Uudella hinnoittelumallilla voidaan parantaa asiakkaiden palvelua sopivilla tuotteilla. ESE osti Mikkelin kaupungilta keväällä Ristiinan koulukeskuksen biolämpökeskuksen, jota se on hoitanut jo joulukuusta 213 lähtien. Ristiinassa järjestettiin avoin keskustelutilaisuus, jossa ESE kertoi olevansa kiinnostunut laajentamaan toimintaansa alueella. ESE suunnittelee aktiivisesti yhdessä kaupungin kanssa Mikkelin vuoden 217 asuntomessualuetta, joka on myös saamassa kaukolämmön. Kaukolämmön etäluettavien mittareiden vaihtoprojekti saatiin Alkuvuoden lämmönmyynti oli 25 GWh, joka on vajaat 7 % päätökseen, ja kaikki kaukolämpökohteet ovat etäluennan piirissä. 4 Kaukolämpöön liittyi kevään aikana uusia kohteita, joista uutta asiakasta, joista vanhoja kiinteistöjä oli seitsemän. Yh- vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaukolämpöön liittyi 18 mikkeliläisille tunnetuin on Kenkävero. Se sai kaukolämmön teensä uutta lämmitystilavuutta tuli yli 11 m3. Tässä on ennen 35 juhannusta. Riikolankadulla valmistui lisäksi maalämpökohde, johon ESE toimitti maalämpöratkaisun kaukolämpöveron kaltaisia isoja kohteita. merkittävä lisäys edelliseen vuoteen, sillä mukana on Kenkä verkon 3 ulkopuolelle. 25 Kaukolämmön myynti, GWh , kk 12 kk

6 Voimaliiketoiminta Voimalaitoksen sähköntuotanto oli alkuvuonna 13 GWh ja kaukolämmön tuotanto 231 GWh. Lisäksi tuotettiin teollisuuslämpöä ja höyryä erillisissä kattilalaitoksissa ja voimalaitoksella yhteensä 35 GWh. Kaukolämmön tuotanto oli budjetoituun verrattuna 15 GWh pienempi, mikä johtuu normaalivuotta lämpimämmästä alkuvuodesta. Tämän vuoksi tuotettiin myös vähemmän vastapainesähköä. Tuotannon kannalta katsottuna sähkön markkinahinta on ollut alhainen. Lisäksi poikkeuksellisen lämpimän talven vuoksi puupolttoaineen varastot ovat erittäin suuret. Kaikki tämä on heikentänyt voimaliiketoiminnan tulosta. Uusittu Pursiala 2 -voimalaitoksen kattila on ollut käytössä koko alkuvuoden, ja käyttö on vastannut odotuksia. Puun osuus polttoaineista on ollut 82 % ja turpeen osuus 18 %. Edellisvuonna samaan aikaan puun osuus oli 67 % ja turpeen 33 %. Esimerkiksi toukokuussa voimalaitoksella ei käytetty turvetta ollenkaan. Alkuvuoden hiilidioksidipäästöt olivat tonnia. Käytetyt polttoaineet, GWh, Käytetyt polttoaineet, GWh, 16 Turve 14 Puupolttoaineet 12 Kivihiili 1 Öljy , Turve Puupolttoaineet Kivihiili Öljy Turve Turve Puupolttoaineet Turve Puupolttoaineet Turve Kivihiili Puupolttoaineet Kivihiili Puupolttoaineet Öljy Kivihiili Öljy Kivihiili Öljy Öljy

7 ESE-Tekniikka Oy Työtilauksia ja tarjouspyyntöjä saatiin hieman edellistä vuotta enemmän huolimatta siitä, että Mikkelin kaupungin katujen rakentamisen ja saneeraamisen määrärahoja on edelleen pienennetty. ESE-Tekniikan urakoimien kohteiden osuus ESE-Verkon työkohteista on vakiintunut n. 5 %:iin, ja lähes kaikki verkon viankorjauskohteet on teetetty ESE-Tekniikalla. Keväällä hankittiin raskaiden kaapelikelojen kuljetukseen soveltuva kaapelivaunu JKS:ltä. Lisäksi on investoitu liikenteenohjauslaitteisiin, kuten suoja-aitoihin ja liikennemerkkeihin, työturvallisuuden parantamiseksi. Huoltopalvelut Keväällä tehtiin katuvaloverkkoa koskeva laaja selvitystyö harjoittelijavoimin. Selvitystä voidaan käyttää saneeraussuunnitelman pohjana syksyllä aloitettavassa hankkeessa, joka tähtää n. 7 valaisimen uudistamiseen EU:n asettamien vaatimusten mukaisesti. Alkuvuoden huoltotoiminnan pääkohteita olivat talvityönä toteutetut jakokaappitarkastukset ja muuntamohuollot. Asennustoiminta ESE-Verkon laajoista työkohteista saatiin päätökseen Lyseon koulun ympäristön muuntamonsaneeraustyö sovitusti ennen syyslukukauden alkamista. Junnin alueen keskijänniteverkon saneeraustyöt taas ovat saavuttaneen puolenvälin etapin. Työkohde on ensimmäinen ESE-Verkolle tehtävä työ, jossa sovelletaan maaurakoitsijan osalta kiinteää yksikköhinnoittelua. Katuvalaistuksen suunnittelu on siirretty osin Mikkelin kaupungin tekniselle toimelle ja osin ESE-Verkon suunnittelijalle. Katuvaloverkon kaapelointi ja jalustojen asennus on alistettu KVR-urakkaan kaupungin rakennuskohteissa. Näillä järjestelyillä on tehostettu katuvaloverkon rakentamista ja Mikkelin kaupungille tarjottavaa palvelua. Ympäryskuntien sekä ELY-keskuksen valaistuskohteisiin on laskettu tarjouksia, joista suurimmat ovat olleet Haminan kaupungin katuvaloverkon saneeraus sekä VT 5 -tieremontti välillä Pitkäjärvi Graani. Sopimukset on kirjattu Kangasniemen tievalaistuksen saneeraamisesta, ja VT 5:tä koskeva päätös saadaan lähiaikoina. Normaalien huoltotehtävien lisäksi asennusryhmiä työllistivät liikennevahingoissa vaurioituneiden valaisin- ja liikennevalopylväiden sekä sähköverkon pylväiden ja jakokaappien korjaukset.

8 ESE-Verkko Oy Sähkönkäyttö väheni edellisvuodesta lähes kaksi prosenttia, ja alkuvuoden siirtomäärä oli 173 GWh. Teollisuuden sähkönkäyttö pysyi edelleen pienenä, ja lämmityssähkön tarve pieneni talvikuukausien aikana. Koko vuoden siirtomäärä on nyt 345 GWh. Myös uusien liittymien määrä väheni, ja tänä vuonna päästään runsaaseen 5 uuteen liittymään. Alkuvuonna ei ole ollut vaikeita sääolosuhteita ja sähköverkossa oli vain yksittäisiä lyhyitä vikakeskeytyksiä. Muuten alkuvuosi kului lähes häiriöittä ja tavoitteiden mukaisesti. Taloudellisen tuloksen idaan olevan budjetin mukainen 2,3 milj. euroa. Sähkön siirtohinnat ovat samat kuin viime vuonna. Uusitussa sähkömarkkinalaissa vaaditut sähköverkon kehittämis- ja varautumissuunnitelmat on tehty ja toimitettu valvoville viranomaiselle. Suunnitelmissa on kuvattu sähköverkon rakentaminen, kunnossapito ja varautuminen häiriötilanteisiin. Suunnitelmakausi ulottuu vuoteen 228, jolloin kaikilla jakeluverkon asiakkailla on säävarma sähköverkko ja pisimmät sallitut jakelukeskeytykset ovat kuusi tuntia taajamassa ja 36 tuntia haja-asutusalueella. Rakentaminen ja kunnossapito Lämpimän talven jälkeen sähköverkon rakennustyöt aloitettiin tavallista aikaisemmin, ja alkuvuoden aikana saatiin vauhtiin suuri osa koko vuoden investointiohjelman kohteista. Työt painottuvat voimakkaasti vanhan verkon saneeraukseen, ja uuden verkon osuus on alle 1 %. Uusille asuntokaduille Rantakylään Vuolingon alueelle ja Tuskuun on rakennettu jakeluverkko. Alkuvuoden suurin urakka oli Pursialan sähköaseman johtolähtöjen kaapelointi keskustan ja Kattilansillan suuntaan. Muita aloitettuja isoja 2 kv:n töitä ovat Pirttiniemenkadun muuntamotyö ja Rantakylässä Junnin Honkatien alueen kaapelointityö. Pj-verkon puolella suurin kohde on Vipusenkadun alue Kirjalassa. Loppuvuoden aikana saneerataan vanhoja kiinteistömuuntamoita puistomuuntamoiksi ja uusitaan kaapelointia. Sähköasemilla on tehty 11 kv:n laite- ja päämuuntajahuollot Siekkilässä ja Suojalammella sekä laitehuollot Riutassa. Lisäksi Pursialan sähköasemalle vaihdettiin 11 kv:n jännitemuuntajat. Syksyllä sähköasemilla tehdään akustotestaukset ja relekoestuksia. 2 kv:n ilmajohtoverkkoa on raivattu jakelualueen pohjoisosassa. Kaukoluettavat sähköenergiamittarit 4 Etäluettavat sähköenergiamittarit on asennettu yli 9 %:iin käyttöpaikoista Asennusta 345jatketaan syksyllä 214, 355 ja tavoitteena on saada kaikki käyttöpaikat tuntiluentakäyttöön Sähkön siirto, GWh

9 OOO ESE ja OOO Russkij Les OOO RUSSKIJ LES OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama metsänvuokrayhtiö. Yhtiön metsänvuokra-alueet sijaitsevat Leningradin alueen Tihvinässä. Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin 75 hehtaaria ja vuotuinen hakkuuoikeus 78 7 kuutiometriä. Hakkuuoikeudesta 62 5 m 3 on avohakkuuta ja 16 2 m 3 harvennushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisältyy metsänhoito- ja palontorjuntavelvoitteita. Vuoden 214 ensimmäisen puoliskon hakkuumäärät olivat huonon puunkorjuutalven vuoksi yhteensä vain noin 16 m 3. Puunkorjuu suoritettiin kokonaan urakoitsijan kalustolla. Urakoitsija myös osti hakkaamansa puun. Venäjän sisäisillä puumarkkinoilla on eletty suhteellisen vakaassa kysyntä- ja hintatilanteessa. Yhtiön taloudellinen tulos ensimmäiseltä vuosipuoliskolta oli positiivinen. Tulokseen vaikutti osaltaan hakkuukaluston myynti, koska sen tasearvo oli myyntihintaa pienempi. Yhtiön metsät on FSC-sertifioitu ja vuosittain auditoitu. Sertifioinnin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. OOO ESE OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka järjestää metsäenergiapuun haketukset ja junanvaunukuljetukset Suomeen. Lisäksi yhtiö rakentaa yhteistyöverkostoa ja kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Energiahaketta tuotiin vuoden 214 ensimmäisellä puoliskolla Suomeen yhteensä irtokuutiometriä. Hake kuljetetaan junanvaunuissa Tihvinästä Imatralle, ja käytössä on seitsemän omaa ja kaksitoista vuokravaunua. Hakkeen kuljetus Imatralta Mikkeliin tapahtuu pääasiassa meno-paluukuljetuksin kuorma-autoilla. Suomen puolella logistiikkaketjun käytössä on omat terminaalit Imatran Kurkvuoressa ja Mikkelin Metsä-Sairilassa. Ratarahtihinnat Venäjällä ovat nousseet odotetusti. Ruplan arvo suhteessa euroon heikkeni puolivuotiskaudella, mikä vaikutti konsernilainan kautta negatiivisesti yhtiön tulokseen. Toisaalta euromääräinen sopimus hakkeen myymisestä emoyhtiölle vaikutti tulokseen myönteisesti ja lievensi valuuttakurssin muutoksen kokonaisvaikutusta. Yhtiön taloudellinen tulos vuoden 214 ensimmäisellä puoliskolla oli positiivinen. OOO ESE:n toiminnalla on FSC-alkuperäketjusertifikaatti, joka auditoidaan vuosittain. FSC-sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle.

10 Konserniyhtiöiden liikevaihdon kehitys Konserniyhtiöiden liikevaihdon kehitys, 1 euroa, 3 Etelä-Savon Energia Oy ESE-Verkko Oy ESE-Tekniikka Oy 25 Etelä-Savon Energia Oy ESE-Verkko Oy ESE-Tekniikka Oy 2 15 Etelä-Savon Energia Oy ESE-Verkko Oy ESE-Tekniikka Oy Konserniyhtiöiden liikevaihdon kehitys, 1 euroa, ,

11 Konsernituloslaskelma Toteuma Budjetti Budjetti Arvio Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja henkilösivukulut Eläkekulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korko- ja rahoituskulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Välittömät verot Laskennallisen verovelan osuus Tilikauden voitto Toteuma on laadittu sisäisen laskennan raporttien perusteella.

12