SISÄLLYS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ESEN ORGANISAATIO ESEN HALLITUS ESEN JOHTORYHMÄ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2017

2 SISÄLLYS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ESEN ORGANISAATIO ESEN HALLITUS ESEN JOHTORYHMÄ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS KONSERNIN TUNNUSLUVUT HALLINTO HENKILÖSTÖ YMPÄRISTÖASIAT ENERGIALIIKETOIMINTA VOIMALIIKETOIMINTA ESE-TEKNIIKKA OY ESE-VERKKO OY VENÄJÄYHTIÖT TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA ESE-VERKON TULOSLASKELMA ESE-VERKON TASE ESE-VERKON LISÄTIEDOT MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TULOSLASKELMA MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TASE

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu huolto- ja asennustoiminnoista. Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 2,7 miljoonaa euroa (3,4 miljoonaa euroa vuonna 2016). Voitto ennen satunnaisia eriä oli euroa, ja se oli merkittävästi edellisvuotta pienempi. Tuloksen heikentymistä selittävät edellisenä vuotena rakennettu Haminan Mäkelänkankaan aurinkopuisto sekä ESE-Verkon asennustoiminnan yksikköhintojen lasku vuonna VOIMALAITOKSEN TUOTTAVUU DEN PARANTAMINEN historiansa, yli 100 vuoden ajan. Toimiala on kuitenkin voimakkaassa ja nopeassa murroksessa, ja siksi oli tärkeää perustaa uusi Lumme Energia Oy. Lumme Energia Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n (20,6 %) ja Suur-Savon Sähkö Oy:n (79,4 %) yhdessä omistama sähkönmyynti- ja palveluyhtiö, johon siirtyi liiketoimintoja molemmista omistajayhtiöistä. Lumme Energia Oy myy sähköenergiaa koko valtakuntaan, mutta toimii myös omistajiensa ja kumppaneidensa palveluyhtiönä esimerkiksi asiakaspalvelu-, laskutus- ja perintäasioissa. Lumme Energia kehittää lisäksi pientuotantoa ja sähköautojen latauspisteitä sekä tuottaa palveluita laajasti sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöille. UUDET ENERGIARATKAISUT Vuosi 2017 oli hieman edellisvuotta lämpimämpi, ja pitkän ajan keskiarvoa vertailtaessa varsin lämmin. Vuosittain seurattava lämmöntarveluku oli (4 440 vuonna 2016). Lämmöntarveluku kertoo lämmitystarpeen määrästä, ja budjetti oli laadittu lämmöntarveluvun mukaan. Euroopan unionissa ei tapahtunut päästökauppaan liittyviä mainittavia muutoksia. Sähkön pörssihinta pysyi alhaisena energiatehokkuuden parantumisen, matalan taloussuhdanteen ja tuetun uusiutuvan tuulienergian suurten tuotantomäärien vuoksi. Suomen aluehinnan keskiavo oli 33,19 /MWh vuonna Toiminnallisesti vuosi onnistui hyvin ilman erityisiä ympäristöä kuormittavia häiriöitä tai ongelmia. Kaukolämpöä myytiin toimintavuonna 392 GWh, mikä oli 2 GWh vähemmän kuin vuonna 2016 (394 GWh). Kaukolämmön ERKKI KARPPANEN, TOIMITUSJOHTAJA erillistuotantokohteiden osuus tästä oli vuonna 2017 yhteensä 9,3 GWh (9,6 GWh). Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 26 GWh (25 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 418 GWh (419 GWh). Elokuun loppuun mennessä ESE myi sähköä 167,7 GWh, eli vajaan toimintavuoden vuoksi määrä jäi selvästi edellisvuotta (258 GWh) pienemmäksi. Määrästä myytiin vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 124 GWh (196 GWh), eli yhtiö myi noin 74 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 43 GWh (61 GWh). Pursialan voimalaitos tuotti sähköä 139 GWh (163,4 GWh), ja osakkuusvoimalaitosten osuus oli 66,6 GWh (67,2 GWh). Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon teoreettinen vuosikapasiteetti on noin 400 GWh. ESE-Verkko Oy:n vuoden 2017 sähkönsiirtomäärä oli 339 GWh (339 GWh vuonna 2016), eli siirtomäärä oli samalla tasolla kuin edellisvuotena. Liikevaihto toteutui kuitenkin noin euroa budjetoitua parempana ja tulos merkittävästi budjetoitua parempana. Tuottotason suuret muutokset johtuvat korkojen laskusta sekä sähkömarkkinalaissa määritellystä uudesta valvontamallista. Mikäli korkotaso ei nouse ja valvontamalli säilyy entisellään, siirtoliiketoiminnan tuottotaso laskee tulevaisuudessa. ESEn tulokseen vaikuttaa merkittävästi Pursialan voimalaitoksen toiminta. Voimalaitokselle rakennetun kaukolämpöakun ansiosta on saatu uusittua ajosuunnitelmia ja pienennettyä polttoainekäyttöjä. Tämä on tarkoittanut myös uusia ajomalleja voimalaitoksen kaikille kolmelle kattilalle. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vähän lauhde- ja apujäähdytinsähköä ja optimoida lämmöntuotanto kaukolämpöakkua hyödyntäen. Käytännössä kalliin lauhdesähkön tuotanto on vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan pienentänyt polttoaineen kokonaiskäyttöä vuositasolla. Erityisesti tähän pyrittiin asentamalla Pursialan kakkoskattilaan ns. reduktioventtiilit, joiden avulla voidaan tarvittaessa välttää sähköntuotanto kokonaan ja käyttää kattilaa pelkkänä lämpölaitoksena. Tuottavuutta parannetaan myös uudella polttoainestrategialla, jonka mukaisesti pyritään pääsemään eroon ns. tienvarsikasoista ja ottamaan polttoaine vastaan vain omaan terminaaliin tai suoraan voimalaitokselle. Lisäksi kuluneen vuoden aikana valmistui projekti, jossa uusittiin Pursialan voimalaitoksen polttoaineen vastaanotto. Investointi maksaa lähes 14 miljoonaa euroa, mutta parantaa huomattavasti laitoksen käytettävyyttä ja huoltovarmuutta pitkälle tulevaisuuteen. SÄHKÖN MYYNTI Vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli maakunnallisen yhteistyön aloittaminen Suur- Savon Sähkö Oy:n kanssa sähkönmyynnin turvaamiseksi. Etelä-Savon Energia on toiminut sähkönmyyjänä loppuasiakkaille koko Aurinkoliiketoimintojen liikevaihto ja tulos jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Suurin ponnistus oli Pitkäjärven aurinkopuiston rakentaminen. ESE lahjoittaa aurinkopuistosta myytyjen paneeleiden tuoton kahdenkymmenen vuoden ajan hyväntekeväisyyteen Sun Mikkelin kautta. Pitkäjärven aurinkovoimalaitos toimii myös tutkimusalustana, missä voidaan tutkia erilaisia aurinkopaneeleita sekä telineratkaisuja. Valvomo- ja joustotuotteiden kehitystyö on ollut aktiivista, ja ensimmäiset kaupalliset toimitukset otetaan käyttöön vuonna Tätä kirjoitettaessa näyttää siltä, että aurinkoliiketoiminnoista onkin tulossa ESEn voimakkaimmin kasvavaa liiketoimintaa lähivuosina. Biokaasuun liittyvät liiketoiminnat kehittyivät strategian mukaisesti merkittävästi vuonna BioHauki Oy:n biojalostamo vihittiin käyttöön Haukivuorella 22. elokuuta, ja loppuvuodesta käynnistyivät BioSairila Oy:n biojalostamon rakennustyöt. Lisäksi BioSairila Oy avasi Mikkelin Graanille toisen biokaasun tankkausaseman. ESE hankki vuonna 2017 useita kaasuajoneuvoja, ja vuonna 2018 niitä hankitaan lisää. ESE on aktiivisesti mukana luomassa Suomeen päästötöntä kotimaista liikennekulttuuria

4 HINNAT ESE uudisti kaukolämmön hinnoittelurakenteensa siirtymällä kaukolämmön kausihinnoitteluun. Malli perustuu vuodenaikoihin, ja hinta muuttuu kuukausittain tuotantokustannusten mukaan. Hintamuutos tehtiin sekä Rento- että Nuuka-tuotteisiin. ESE-Verkko korotti sähkön siirtohintaa keskimäärin 7,9 %. Korotuksen jälkeen hinnat ovat 2,5 % korkeammat kuin 2013 jälkeen. Kaukolämmön ja sähköenergian hintoihin ei tehty muutoksia. Kaukolämmön energianhintaa ja perusmaksua korotettiin ,3 %. TALOUS Konsernin liikevaihto laski hieman vuoden 2016 tasosta ja oli 48,3 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa vuonna 2016). Liiketoiminnan tulos oli jälleen edellisvuotta parempi 3,5 miljoonaa euroa (2,6 miljoonaa euroa vuonna 2016). Suurin syy tuloksen parantumiseen on Pursialan voimalaitoksen toiminnan merkittävä tehostuminen. Toki toimintaa on tehostettu läpi koko organisaation kaikissa liiketoiminnoissa. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmille vuodesta Erkki Karppanen toimitusjohtaja 6.

5 ETELÄ-SAVON ENERGIA OY ESE-VERKKO OY ESE-TEKNIIKKA OY HALLINTO TALOUSOSASTO LIIKETOIMINTAYKSIKÖT: ENERGIALIIKETOIMINTA VOIMALIIKETOIMINTA 8.

6 ESEN HALLITUS ESEN JOHTORYHMÄ HEIKKI NYKÄNEN, HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA ERKKI KARPPANEN, TOIMITUSJOHTAJA PAAVO BARCK, HALLITUKSEN VPJ. ERKKI KARPPANEN, TOIMITUSJOHTAJA JUKKA EESTILÄ, MYYNTIJOHTAJA LASSE LAHTINEN TUOTANTOJOHTAJA ANNA-LIISA LEINONEN, JÄSEN PEKKA SELENIUS, JÄSEN SARI SIISKONEN, SIHTEERI RISTO KOSUNEN, TOIMITUSJOHTAJA SARI SIISKONEN, TALOUSJOHTAJA MERVI PAJUNEN, YHTEYSPÄÄLLIKKÖ OUTI KAURIA, JÄSEN VILLE KAKKONEN, JÄSEN AIMO OLLIKAINEN, JÄSEN ANNI SIISKONEN, JÄSEN PÄIVI YLÖNEN, JÄSEN ILKKA VAARASUO, HENKILÖKUNNAN EDUSTAJA 10.

7 UUDEN AJAN ENERGIAYHTIÖ ESE OY Etelä-Savon Energia Oy (ESE) tunnetaan uusiutuvan energian tuottajana. Historiamme ulottuu 1900-luvun alkuun. Yhtiö aloitti kaukolämmön tuotannon neljäntenä Suomessa vuonna Tuotamme sähköä Pursialan vastapainevoimalaitoksessamme CHP- eli yhteistuotantona, jolloin syntyvä lämpö johdetaan kaukolämpöverkostoon. Pursialan voimalaitoksessa käytetään polttoaineena puuta noin 80-prosenttisesti. Energianhankinnassa olemme täysin omavaraisia. Pursialan voimalaitoksen lisäksi sähköä tuotetaan osakkuusyhtiöissämme vesi- ja tuulivoimalla. Pursialan voimalaitoksen polttoaineenvastaanoton uusinvestointi valmistui vuoden 2017 aikana. Investointi tehostaa polttoaineen varastointia ja käsittelyä voimalaitoksella ja parantaa toimintavarmuutta, kun siiloihin saadaan suuri määrä haketta säältä suojaan. Lisäksi työturvallisuus voimala-alueella kohenee polttoaineen HEIKKI NYKÄNEN, HALLITUKSEN PJ. näytteenoton automatisoinnin myötä. Ristiinaan valmistui vuonna 2017 uusi kaukolämpölaitos. Lämpöverkon peruskuorma tuotetaan hakkeella ja tarvittaessa tuotetaan lisäenergiaa aurinkolämmöllä. Aurinkoisina päivinä kertyvä energia varastoidaan varaajaan, jota käytetään tasaamaan aamun tehopiikkiä. Tämä hakkeeseen ja aurinkoenergiaan perustuva aluelämpöverkkoratkaisu säästänee yli litraa öljyä ensimmäisen vuoden aikana. Mikkeli voitti yhteisratkaisulla Celsius Cityn Inspiring Solution -sarjan ensimmäisen palkinnon. YMPÄRISTÖVASTUU Tuotamme ympäristöystävällistä energiaa lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä: puulla, vedellä, auringolla ja biokaasulla. Jo vuonna 2010 Mikkelin kaupunki voitti ensimmäisen palkinnon Uusiutuvan energian kunta -kilpailussa, jossa vertailtiin uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmön osuutta kokonaistuotannosta. Olemme sitoutuneet parantamaan energiatehokkuuttamme mm. Motivan energiatehokkuussopimuksella, joka velvoittaa meitä ohjaamaan asiakkaitamme energian säästämiseen. Tämän lisäksi olemme vuosittain mukana energiansäästöviikolla ja järjestämme monia energiansäästötempauksia. Kannamme vastuumme yhteisestä ympäristöstä toimimalla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisesti. LUMME ENERGIAN PERUSTAMINEN ESE on tuottanut ja myynyt sähköä asiakkailleen jo 117 vuotta. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä halusimme löytää ratkaisun, jossa sähkön myynti säilyy osana yhtiömme toimintaa mutta myynnin tukena on selvästi aiempaa vahvempi organisaatio, Lumme Energia. Järjestelyllä pyrimme varmistamaan asiakkaillemme parhaat mahdolliset tuotteet ja lisäarvopalvelut myös jatkossa sekä säilyttämään työpaikat Etelä-Savossa. Etelä-Savon Energian ja Suur-Savon Sähkön sähkönmyyntiliiketoiminnot kokoava Lumme Energia on nykyaikainen palveluyhtiö. Kaksi perinteistä energiayhtiötä tekee nyt yhdessä työtä palvellakseen kasvavaa asiakaskuntaa entistä kokonaisvaltaisemmin kaikkialla Suomessa. Voimavarojen yhdistäminen tehostaa sähkönmyyntitoimintaa, mikä näkyy kuluttajille entistä kattavampina ja kilpailukykyisempinä sähkötuotteina. UUDET ENERGIALIIKETOIMET: AURINKO JA BIOKAASU Kesällä 2017 valmistui Sun Mikkeli -aurinkovoimala, jonka tuotto ohjataan 20 vuoden ajan hyväntekeväisyyteen lasten, nuorten, veteraanien ja saimaannorppien hyväksi. Aurinkovoimalassa jatkuu ESElle tyypillinen tapa tehdä asioita ennakkoluulottomasti ja luontoa säästäen. Biokaasuun liittyvät investoinnit ovat edenneet määrätietoisesti. Sekä BioHauki Oy:n biokaasulaitos että laitoksen yhteydessä sijaitseva tankkausasema otettiin käyttöön viime vuonna. Viime syksynä myös Mikkelin Graaniin avattiin biokaasun tankkausasema. Biokaasuautojen määrä on lähtenyt reippaaseen kasvuun uusien jakeluasemien ansiosta. ESE haluaa huolehtia ympäristöstä ja tuottaa asiakkailleen uusiutuvaa kotimaista energiaa. Sekä aurinkovoimala että biokaasulaitos tankkausasemineen tukevat eteläsavolaista aluetaloutta noudattaen samalla yhtiömme omistajapoliittisia linjauksia. ESE OY:N UUSI HALLITUS ESEn hallitus aloitti työnsä kesäkuussa Hallituksen yhdeksästä jäsenestä kuusi on uusia, ja perehtyminen konsernin toimintaan on luonnollisesti vaatinut paneutumista. Keskeinen tehtävämme tänä vuonna on päättää ESEn uudesta strategiasta. Aloitin ensimmäisen kauteni ESEn hallituksen puheenjohtajana ja toimin myös ESE-verkon ja ESEtekniikan hallituksien puheenjohtajana. Sain hyvän tuntuman yhtiön asioihin jo edellisen neljän vuoden aikana toimiessani hallituksen jäsenenä. ESEllä on kaikki edellytykset kehittyä ja menestyä myös tulevina vuosina. Viimevuotinen henkilöstön tyytyväisyyskysely antoi selkeän viestin hyvin johdetusta yhtiöstä, jossa on erinomainen keskinäinen luottamus. Monilla mittareilla mitaten vuosi 2017 oli ESElle hyvä. Kiitos kaikille eseläisille. Tästä on hyvä jatkaa työtä! Heikki Nykänen Hallituksen puheenjohtaja

8 Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 96,1 milj. euroa (97,5 milj. euroa). Lainoja on tilikauden aikana lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS EMOYHTIÖ Emoyhtiön liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 milj. euroa. Tilikauden 2017 liike-vaihto oli 37,1 milj. euroa (41,1 milj. euroa vuonna 2016). Tästä sähkön vähittäismyynnin liikevaihto oli 8,8 milj. euroa (11,7 milj. euroa), lämmönmyynnin liikevaihto 27,6 milj. euroa (27,7 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan liikevaihto 0,7 milj. euroa (1,5 milj. euroa). Liikevoitto oli 3,6 milj. euroa (2,3 milj. euroa) eli 9,9 % (5,8 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 1 528,6 tuhatta euroa (324,7 tuhatta euroa). Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle yhteensä 2,80 milj. euroa (2,67 milj. euroa vuonna 2016). KONSERNI Konsernin liikevaihto laski noin 3,0 milj. euroa vuonna 2017 ja oli 48,3 milj. euroa (51,3 milj. euroa vuonna 2016). Liikevoitto oli 6,7 milj. euroa (5,3 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 14,0 % (10,4 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 4,3 milj. euroa (3,2 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,2 % (4,7 %). Tavoitteena on ollut konsernin omavaraisuusasteen parantaminen ja vuonna 2017 omavaraisuusaste nousi hieman edellisvuodesta. Vuoden 2017 omavaraisuusaste oli 18 % (17,7 % vuonna 2016). Oman pääoman tuotto oli 12,4 % (8,3 %). Maksuvalmiuden quick ratio oli vuodenvaihteessa 0,9 (1,5 vuonna 2016). Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden vähemmän kuin edellisvuonna eli 0,44 milj. euroa (0,47 milj. euroa). HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy (ESE) on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia -konsernin muodostavat Etelä-Savon Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Haukivuoren Lämpö Oy, Biohauki Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les, Huippu-energia Oy ja Koy Koppelonpesä. ESEllä on Venäjällä sivuliike. Sivuliikkeen rekisteröity nimi on Etelä-Savon Energia Oy:n Tihvinän toimipaikka, ja sen y-tunnus on Sivuliikkeen osoite on Tihvinän kaupunki, Iljinin katu 60, Tihvinä, Leningradin alue, Venäjän Federaatio. ESEn hallituksessa toimi toimitusjohtaja/ymba Markku Kakriainen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barck (varapuheenjohtaja), lääkäri Rauni Berndt, emeritusmaaherra Mauri Miettinen, maatalousyrittäjä Heikki Nykänen, aluepäällikkö Leena Penttinen, lähetyskasvatussihteeri Pertti Ruotsalainen, viilunkäsittelijä Aimo Ollikainen ja asianajaja Antti Suhonen. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa ESEn hallitukseen valittiin maatalousyrittäjä TUNNUSLUVUT: Liikevaihto Liikevoitto Liikevoittoprosentti 14,0 % 10,4 % 8,2 % 12,4 % OPO-tuottoprosentti 12,4 % 8,3 % 5,7 % 9,7 % Omavaraisuusaste 18,0 % 17,7 % 20,4 % 21,2 %

9 Heikki Nykänen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barck (varapuheenjohtaja), projektipäällikkö/ DI Ville Kakkonen, varatuomari Outi Kauria, lakimies Annaliisa Leinonen, viilunkäsittelijä Aimo Ollikainen, toiminnanjohtaja Pekka Selenius, sairaanhoitaja Anni Siiskonen ja oppisopimuskoordinaattori/ KM Päivi Ylönen. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja, ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui tuotekehityspäällikkö Petri Pelli alkaen henkilöstönedustajan hallituksessa on toiminut suunnitteluinsinööri Ilkka Vaarasuo. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy / Elina Hämäläinen KHT, JHT ja tilintarkastusyhteisö BDO Oy / Ulla-Maija Tuomela KHT, JHT. ESEn toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen. YMPÄRISTÖASIAT ympäristöjärjestelmät sekä OHSAS työturvallisuus ja työterveysjohtamisjärjestelmät) vaatimukset ja johon ESEn kaikki toiminnot kuuluvat. Osoituksena tästä Det Norske Veritas on myöntänyt ESElle, ESE-Tekniikka Oy:lle ja ESE-Verkko Oy:lle sertifikaatit kaikista kolmesta stan-dardista. Toimintajärjestelmän ajantasaisuus on varmistettu vuosittaisilla sisäisillä auditoinneilla. Lisäksi järjestelmän vaatimustenmukaisuutta seurataan sertifikaatin myöntäneen Det Norske Veritaksen yhdeksän kuukauden välein toteuttamilla seurantatarkastuksilla. ESEn toimintajärjestelmään sisältyvä ympäristöjärjestelmä varmistaa ympäristönsuojelun nitoutumisen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ympäristöjärjestelmämme päätavoitteena on ympäristönsuojelun jatkuva parantaminen, joka perustuu ympäristöriskien jatkuvaan tunnistamiseen ja analysointiin. Analyysien perusteella keskitetään voimavaroja merkittävimpien ympäristöriskien ennalta ehkäisyyn. YMPÄRISTÖKUSTANNUKSET ESEn ympäristökustannukset muodostuvat jätteiden ja jätevesien käsittelyn kustannuksista, ympäristöasioiden hallinnan kehittämiskustannuksista, ympäristövaikutusten seurannasta ja ympäristönsuojelun parantamisinvestoinneista. Vuosittain julkaistaan erillinen ympäristöraportti, joka sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot konsernin ympäristöasioista. KOHDE KUSTANNUKSET (1000 ) V.2017 (LTT 11) Ympäristöjärjestelmä (ISO14001) 9 Jätehuolto 54 Tuhkan käsittely 128 Ympäristövakuutus 2 Jätevesimaksut 77 Yhteensä 270 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ ESEllä on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien (ISO 9001 laatujärjestelmät, ISO HENKILÖSTÖ 2017 KONSERNI 2016 KONSERNI 2015 KONSERNI 2017 EMOYHTIÖ 2016 EMOYHTIÖ 2015 EMO YHTIÖ Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Tilikauden palkat ja palkkiot , , , , , ,18 16.

10 ENERGIALIIKE TOIMINTA JUKKA EESTILÄ, MYYNTIJOHTAJA Vuoden 2017 Energialiike toiminnoissa tehtiin suuria muutoksia. Vuoden alussa perustettiin Uudet Liiketoiminnot, johon siirtyi henkilöstöä niin ESE-Tekniikka Oy:stä kuin hallinnostakin. Sähkönmyyntiliiketoiminnot siirtyivät alkaen liiketoimintakaupalla Lumme Energia Oy:hyn, joka perustettiin yhdessä Suur-Savon Sähkö Oy:n kanssa. Henkilöstöä Lumme Energiaan siirtyi 10, joista vakituisia on 7. SÄHKÖNMYYNTI Vuoden merkittävimpiä saavutuksia oli maakunnallisen yhteistyön aloittaminen Suur- Savon Sähkö Oy:n kanssa sähkönmyynnin turvaamiseksi. Etelä-Savon Energia on toiminut sähkönmyyjänä loppuasiakkaille koko historiansa, yli 100 vuoden ajan. Sähkönmyynnin suurimpia muutoksia oli vuonna 1995 toteutettu sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle, jolloin sähkön siirto sekä energian myynti erotettiin toisistaan. Kilpailu sähköenergian myynnissä on voimistunut varsinkin kuluvalla vuosikymmenellä. Suomessa toimii laskentatavasta riippuen sähkönmyyjää. Hintakilpailu on rajua, ja uuden Datahubin myötä markkinoille tullee lähivuosina lisää uusia kansainvälisiä toimijoita. Myös järjestelmäkustannukset ovat nousseet rajusti. Näihin haasteisiin Lumme Energia Oy on vastaus ja vankka eteläsavolainen turva. Yhtiön ensimmäiset kuukaudet ovat lähteneet hyvin liikkeelle muutosten sekä mahdollisuuksien merkeissä. Lumme Energia Oy on Etelä-Savon Energia Oy:n (20,6 %) ja Suur-Savon Sähkö Oy:n (79,4 %) yhdessä omistama sähkönmyynti- ja palveluyhtiö, johon siirtyi liiketoimintoja molemmista omistajayhtiöistä. Lumme Energia Oy myy sähköenergiaa koko valtakuntaan, mutta toimii myös omistajiensa ja kumppaneidensa palveluyhtiönä esimerkiksi asiakaspalvelu-, laskutus- ja perintäasioissa. Lumme Energia kehittää lisäksi pientuotantoa ja sähköautojen latauspisteitä sekä tuottaa palveluita laajasti sähköverkko- ja kaukolämpöyhtiöille. Lumme Energiaan siirtynyt henkilöstö on muuttanut yhteisiin tiloihin Mikkelin Otto Mannisenkadulle. Vuorikatu 19:n aikaisemmat asiakaspalvelutilat on otettu uuteen käyttöön. Lumme Energia Oy vastaa myös sähkönmyyntiin liittyvästä hankinta- ja suojaustoiminnasta. KAUKOLÄMPÖ Vuosi 2017 oli kaukolämpörakentamisessa liki SunMikkelin esittelypäivä yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. yhtä kiireinen kuin edellinenkin. Uutta kaukolämpölinjaa rakennettiin Mikkelissä noin 4 keskuksen kanssa. ESE rakensi Ristiinaan myös aurinkokeräinkentän rakennettua automatiikka jo olemassa olleen Koulukeskuksen lämpö- km, josta nettolisäystä verkostoon oli 3,1 km. yhdessä mikkeliläisen Savo-Solar Oy:n kanssa. Uusi biohakkeen ja aurinkoenergian yhteistuotannolla tehty kaukolämpö toi Mikkelin kaupungille Merkittäviä kohteita olivat kesän 2017 asuntomessualue, valtatie 5:n loput rakennustyöt EU:n ja Euroheat & Powerin ylläpitämän kansainvälisen Celsius Cityn Mikkelin kohdalla, Kalevankankaan urheilukeskittymän rakentaminen sekä sairaala-alueen misen päästötön malliesimerkki. Myös Metsäkoulun yhteydessä ollut pääpalkinnon. Ristiinasta onkin tullut suomalaisen kaukolämpöosaa- rakennustyöt. Lisäksi rakennettiin useampia öljypohjainen lämmöntuotanto korvataan uudella hakelämpökeskuksella, jonka käyttöönotto on heti vuoden 2018 alkupuolella. Metsäkoulu uusia kerrostaloja ja palvelutaloja. on ESEn viimeinen pelkästään öljyyn perustuva lämmityskohde. Ristiinan taajamassa saatiin toimimaan uusi Kitereentien biolämpökeskus, ja lisäksi saatiin Myös Rokkalan lämpökeskuksella siirryttiin kevyeen polttoöljyyn, ja ESE

11 luopui vuonna 2017 raskaan polttoöljyn käytöstä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia mm. rikkipäästöihin. Vuosi 2018 on Etelä-Savon Energian kaukolämmön 60-vuotisjuhlavuosi, jonka aikana järjestetään useita teeman mukaisia tilaisuuksia. Varsinainen pääjuhla on LÄMMÖNTUOTANTO GWh (kokonaishankinta 428,5 GWh) Uusien teknologioiden saralla on rakennettu Mikkelin jäähallin ja uuden Stadiumin ympärille kylmäratkaisua, johon sisältyy myös energian talteenottoa. Uusi jäähdytyslaitteisto otetaan käyttöön vuonna 2018, ja samalla jäähallin ammoniakkilaitteet siirtyvät ESElle. Kylmätoimintoja on määrä laajentaa myös tulevaisuudessa, ja Kalevankangas on merkittävä pilottikohde ESEn uusien liiketoimintojen tutkimisessa. 3,8 GWh 9,6 GWh BIOKAASU Biokaasuliiketoiminta kasvoi Etelä-Savon Energiassa merkittävästi vuonna ESEn yli 50-prosenttisesti omistama Biohauki Oy sai rakennustyöt valmiiksi Haukivuorella, ja biokaasun tuotanto sekä jakelu ovat alkaneet. Lisäksi biokaasua voidaan polttaa lämmöksi, mikä hyödynnetään Haukivuoren taajaman kaukolämpöverkossa. ESEn osin omistama BioSairila Oy avasi Mikkelin Graanille toisen biokaasun tankkausaseman. ESE hankki vuonna 2017 useita kaasuajoneuvoja, ja vuonna 2018 niitä hankitaan lisää. ESE on näin ollen aktiivisesti mukana luomassa Suomeen päästötöntä kotimaista liikennekulttuuria. 415,1 GWh Osto voimalaitokselta Aluelämpökeskukset KL- huippu- ja varalämpökeskukset AURINKO Aurinkoliiketoimintojen suurin ponnistus oli Pitkäjärven aurinkopuiston rakentaminen. Sähköntuotanto alkoi heinäkuussa, ja laitos on valmis. Laitos nimettiin Sun Mikkeliksi, ja kumppaneiksi on jo saatu useita yrityksiä ja yksityishenkilöitä. ESE lahjoittaa myytyjen paneeleiden tuoton hyväntekeväisyyteen Sun Mikkelin kautta kahdenkymmenen vuoden ajan. Pitkäjärven aurinkovoimalaitos toimii myös tutkimusalustana, missä voidaan tutkia erilaisia aurinkopaneeleita sekä telineratkaisuita. Laitosalue toimii lisäksi mm. auringonsäteilyn mittausalueena sekä valvomotuotteiden pilottikohteena. Yhteistyötä on myös eri koulutusorganisaatioiden kanssa. Valvomo- ja joustotuotteiden kehitystyö on ollut aktiivista, ja ensimmäiset kaupalliset toimitukset on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna ESEllä on myös tuulivoiman ja kaukolämmön joustoihin liittyviä kehityshankkeita, ja aurinkoliiketoiminnoista onkin tulossa yhtiön kasvavin liiketoiminta. LÄMMÖNTOIMITUS GWh (kokonaistoimitus 428,6 GWh) 95,9 GWh 49,6 GWh 36 GWh 43 GWh 204,1 GWh Asuintalot Toimistorakennukset Teollisuus Muut asiakkaat Häviöt BioHauki Oy:n biojalostamon peruskiven muuraus Haukivuorella

12 VOIMALIIKE TOIMINTA LASSE LAHTINEN, TUOTANTOJOHTAJA Etelä-Savon Energia Oy:llä on kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos Mikkelin Pursialassa. Pursialan voimalaitoskokonaisuuden muodostaa kaksi voimalaitosyksikköä ja yksi lämmityskattila. Tämän lisäksi kaukolämpöverkkoon on kytketty Tikkalan lämpö- ja höyrykeskus sekä seitsemän huippu- ja varalämpökeskusta. Kaikkia kattiloita käytetään Pursialan voimalaitoksen valvomosta käsin. Kaukolämpö tuotetaan Mikkelin kaukolämpöverkkoon, ja sähkö myydään markkinahinnalla sähköpörssiin. Voimaliiketoiminnalla on lisäksi teollisuuslämmön ja -höyryn myyntiin liittyvää yhteistyötä alueen teollisten toimijoiden kanssa. TUOTANTO Vuosi 2017 oli 20 edeltävän vuoden keskiarvoon verrattuna hieman lämpimämpi. Varsinaiset talvikuukaudet olivat hyvin lauhoja, kun taas kevät-, kesä- ja syyskuukaudet olivat keskimääräistä viileämpiä. Kevät oli kuiva, mutta keskikesästä vuoden loppuun sadanta oli suurta. Kaukolämmön tuotannon toteuma oli voimaliiketoiminnassa 419 GWh ja sähkön tuotannon toteuma 139 GWh. Teollisuuslämmön ja -höyryn tuotanto oli yhteensä 26 GWh. Sähköpörssin aluehinta pysyi koko vuoden ajan alhaisena, vaikkakin hieman edellisvuotta korkeampana. Vuoden keskiarvo oli 33,19 / MWh. Tämän vuoksi Pursialan sähköntuotanto oli valtaosin vastapainesähköä, ja lauhdesähkön tuotanto pyrittiin minimoimaan. POLTTOAINEET Polttoaineita hankitaan suoraan tuotantolaitoksille toimitettuna, ja tämän lisäksi varmuusvarastoidaan pääasiassa rankapuuta ja rankahaketta polttoaineterminaaleihin. Myös polttoturvetta ja polttoöljyä varmuusvarastoidaan. Pääosa polttoaineista tulee käyttöpaikalle metsä- ja turvealan toimijoiden toimittamana. Olennainen osa voimaliiketoiminnan kiinteiden polttoaineiden hankintaa on alueen teollisten toimijoiden toimittama teollisuuden puutähde. Konserniyhtiö OOO ESEltä hankitun polttoaineen osuus voimaliiketoiminnan kaikista polttoaineista oli noin 5 %. Voimaliiketoiminnan vuoden 2017 polttoaineista 78,3 % oli energiapuuta, 20,4 % polttoturvetta ja 1,3 % polttoöljyä. KUNNOSSAPITO Voimalaitosten käytettävyydet olivat vuoden aikana hyvät. Pursiala 1:n käytönaikainen energiakäytettävyys oli 99,8 % ja Pursiala 2:n 98,9 %. Vuotuiset kesäajan huoltoseisokit saatiin pääosin vietyä läpi suunnitellusti. Tästä poikkesi olennaisesti vain Pursiala 1, jonka voimalaitosyksikön huolto kesti ajateltua pidempään. Pursialan voimalaitoksen ilmakuvaa, jossa näkyy myös uudistettu polttoaineiden vastaanotto. Syynä oli se, että kattilan muurausten korjaamistarve oli odotettua suurempi. YMPÄRISTÖASIAT Voimaliiketoiminnan vuoden 2017 hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä tonnia. Ilmaisena jaettavat päästöoikeudet riittivät kattamaan merkittävän osan sähkön- ja lämmöntuotannon päästöistä. Lauhdesähkön tuotannon minimoiminen on parantanut toiminnan kokonaishyöty. POLTTOAINEEN VASTAANOTON UUSIMINEN Pursialan voimalaitoksen polttoaineenvastaanotto saatiin uusittua vuoden loppuun mennessä. Vastaanottoon rakennettiin läpiajettava kolmipaikkainen vastaanottorakennus, seulomo-murskaamo, kuutiometrin hakesiilo ja kuljetinjärjestelmä. Vastaanotto mahdollistaa puskurivarastoitavan polttoaineen osittaisen säilyttämisen katon alla avokentän sijaan. Uudet rakenteet ja uusi toimintamalli parantavat myös puskurivarastoinnin huoltovarmuustasoa

13 SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANTO, GWh (kokonaistuotanto 584 GWh) 26 GWh 139 GWh 419 GWh Kaukolämpö Sähkö Teollisuuslämpö- ja höyry POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ, GWh (kaikki yhteensä 736 GWh) 9,6 GWh 150,5 GWh 576,1 GWh Energiapuu Polttoturve Polttoöljy 24.

14 yhteydessä Anttolassa, Haukivuorella ja Ristiinassa. Katuvalojen uudisrakentamista tehtiin Asuntomessualueella, Tuukkasen alueella Vemmelkaaressa sekä Nikarantiellä Tuskussa. ESE-TEKNIIKKA OY Kuluneen vuoden liikevaihto ylitti budjetoidun neljänneksellä ja oli 2,7 miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvattivat Mikkelin kaupungin valaistuskohteisiin saatu lisärahoitus sekä ESE-Verkko Oy:n (ESE-V) lisätyökohteet. ERKKI KARPPANEN, TOIMITUSJOHTAJA yliopistokeskuksen kanssa aloitettiin kärkimiehille suunnattu Kymppi-koulutus, ja toiminnankehityshanketta jatkettiin siirtymällä tableteilla toimiviin sähköisiin pöytäkirjoihin. HUOLTOPALVELUT Energiansäästöön tähtäävä Mikkelin kaupungin valaisinvaihtoprojekti saatiin päätökseen. Lisäksi saatiin päätökseen liikennevaloristeyksien keskusohjausjärjestelemän uudistushanke. Teollisuuskohteista voidaan mainita Mölnlycken laajennuksen muuntamo ja keskijännitekojeisto sekä ESEn voimalaitoksen polttoaineenvastaanoton keskijännitekaapelointi. YHTIÖN TULEVAISUUDESTA ESE-Tekniikka Oy pyrkii tarjoamaan aurinkoliiketoiminnoille tarvittavat operatiiviset resurssit aurinkosähköhankkeiden tarpeisiin ja laajentamaan siten liiketoimintaa. Lisäksi etsitään yhteistyökumppania sähköverkkoon liittyvien KVR-urakoiden toteuttamiseen ja osallistutaan lähialueella toteutettavan hankkeen tarjouslaskentaan. Näiden lisäksi tarkastellaan yhteistyömahdollisuuksia muiden kaupunkikonserniyhtiöiden kanssa. LIIKEVAIHDON JAKAUMA, k (yhteensä 2696,6 k ) Budjetinseurannan mukainen tulos oli euroa, mikä alitti budjetoidun eurolla. Tulosta painoivat ESE-Verkon yksikköhintojen putoaminen kilpailutuksen myötä sekä aurinkosähkötyöryhmän yliresursointi. Myös kiinteät kustannukset olivat noin euroa budjetoitua suuremmat mm. aurinkosähkötyöryhmän varustamisen vuoksi. Henkilöstössä suurimmat muutokset tapahtuivat asentajapuolella, jossa palkattiin vakituiseen työsuhteeseen yksi asentajaryhmä. Muutoin määräaikaisia työsuhteita on joko vakinaistettu tai jatkettu. Maastosuunnittelijan tehtävä päätettiin kokeilun jälkeen vakinaistaa vuonna Kalustoon lisättiin pitkä perävaunu työmaatarvikkeiden kuljettamista varten. Mikkelin ASENNUSPALVELUT Mikkelin Pitkäjärvelle rakennettiin Etelä-Savon Energia Oy:n omistama 300 kwp:n aurinkosähkövoimalaitos. Lisäksi asennettiin pienempiä aurinkosähköyksiköitä asuinrakennusten ja julkisten rakennusten yhteyteen. Metsä-Sairilan jäteaseman alueella saneerattiin sisäistä jakeluverkkoa. ESE-Verkon töiden osuus liikevaihdosta oli noin euroa, mistä suurin osa muodostui yksikköhintaisista työkohteista Emolan, Visulahden sekä Lehmuskylän alueella. Muuntamoita uusittiin Jäähallilla sekä Urheilupuistossa. Mikkelin kaupungin valaistusverkkoa saneerattiin Raviradantien katuremontin yhteydessä, ESE-Verkon työkohteiden yhteydessä Lehmuskylässä, Lähemäellä ja Emolassa sekä Järvi-Suomen Energia Oy:n kohteiden 450,5 k 2246,1 k Huoltopalvelut Asennustoiminta

15 ohjaa sähkömarkkinalain mukaisesti vuosiksi laadittu sähköverkon kehittämissuunnitelma, jonka seuraava seurantaraportti toimitetaan Energiavirastolle kesäkuussa SÄHKÖNSIIRTO JAKELUALUEELLA, GWh Jakeluvarmuutta parannetaan rakentamalla ESE-VERKKO OY säävarmaa kaapeliverkkoa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste on nyt 61 %, ja asemakaava-alueiden kaapelointi on jo nyt hyvin kattavaa. Asemakaava-alueiden keskijänniteverkko on kokonaan kaapeloitu vuoden 2020 loppuun mennessä. 204,1 GWh 0,4 GWh 138,7 GWh RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on km ja siihen kuuluu seitsemän 110 kv:n sähkö- ja kytkinasemaa ja kolme 20 kv:n kytkinasemaa. RISTO KOSUNEN, TOIMITUSJOHTAJA Uusia puistomuuntamoita asennettiin 14 kappaletta ja uutta sähköverkkoa rakennettiin 27 km. Vuoden aikana purettiin 17 vanhaa muuntamoa ja 16 km sähköverkkoa. Suurimmat työkohteet olivat kaapelointityöt Siekkilän ja Kirjalan sähköasemien välisellä alueella, Emolassa, Savisillassa, Rantakylässä ja Visulahdessa. Uusia kulutusliittymiä tuli 62 kappaletta ja pientuotannon liittymiä 24 kpl. Pientuotannon liittymämäärä oli yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden aikana ei ollut pahoja myrskyjä, ja keskeytysaika pysyi edelleen hyvin pienenä. Suuri osa katkoista oli suunniteltuja työkeskeytyksiä. Merkittävin riski on poikkeuksellisen voimakkaan myrskyn aiheuttamat laajat verkostotuhot, pitkät jakelukeskeytykset ja suuret korjausja korvauskustannukset. Riskiä pienennetään kaapelointia lisäämällä ja saamalla nopeasti mahdollisimman suuri osa asiakkaista kaapeliverkon alueelle. Vahinkoriskeihin ja rahoitusriskeihin on varauduttu vakuutuksilla. Suurimmat toimintaan liittyvät epävarmuustekijät ovat viranomaisvalvonnan ja sähkömarkkinan muutokset sekä teollisuusasiakkaiden sähkönkäytön muutokset. Sähkönsiirron taloudellista tulosta valvotaan ja toimialan yhtiöille lasketaan vuosittain suurin sallittu tuotto, jota arvioidaan kumulatiivisesti neljän vuoden valvontajaksolla. Yhtiöllä ei saa olla kahta peräkkäistä valvontajaksoa, jotka näyttävät laskennallista ylituottoa. Sähkönsiirto kantaverkosta Sähkönsiirto Pursialan voimalaitokselta Netotus JSE:lle Visulahdessa SIIRRETTY SÄHKÖMÄÄRÄ JAKELUALUEELLA ASIAKKAILLE, GWh (kokonaissiirto 342,4 GWh) HINNOITTELU YMPÄRISTÖ 9,4 GWh Sähkön siirtomäärä oli 338 GWh (339 GWh vuonna 2016). Viime vuosina siirtomäärä on vaihdellut hyvin vähän. VERKONRAKENNUS, PERUSPARANNUS JA KUNNOSSAPITO Verkonrakennuksessa jatkettiin edelleen 20 kv -verkon maakaapelointia ja vanhojen muuntamoiden uusintaa. Töiden tuloksena yli 600 asiakkaan sähkönjakelu siirtyi säävarmaan 20 kv:n maakaapeliverkkoon. Vuodeksi 2017 siirtohintoja korotettiin 7,9 %. Korotuksen jälkeen ESE-Verkon siirtohinnat ovat noin 2,5 % korkeammat kuin vuonna ESE-Verkon edelliseltä valvontajaksolta siirtynyt ylituotto poistui vuonna 2016 alkaneen uuden valvontajakson kahden ensimmäisen vuoden aikana, ja ESE-Verkko on nyt alituottotilanteessa. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ESE-Verkko Oy:n toiminta jatkuu ennallaan ja omaa verkkoaluetta kehittäen. Rakentamista ESE-Verkko Oy on mukana ESE-konsernin sertifioidussa toimintajärjestelmässä, johon kuuluu ISO ympäristöjärjestelmä. Konserni julkaisee vuosittain ympäristöraportin, jossa kuvataan kaikkien toimintojen ympäristöasiat. Ympäristönsuojelu on osana kaikkea verkon rakentamis- ja kunnossapitotyötä, ja verkon kehitystä ohjaa osaltaan tunnistettujen ympäristöriskien rajoittaminen. 99,6 GWh Häviöt 233,4 GWh 20 kv ja 11 kv asiakkaille 0,4 kv asiakkaille

16 OOO RUSSKIJ LES OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama metsänvuokra- ja hakkuuyhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiön metsänvuokra-alueet ja toimisto sijaitsevat Leningradin alueella Tihvinän kaupungissa, joka sijaitsee Pietarin metropolikaupungista noin 200 km itään. Yhtiö työllistää suoraan 3 henkilöä kokoaikaisesti ja urakoitsijoiden kautta sesongin mukaan noin 20 henkeä lisää. Puunkorjuu ja -kuljetus hoidetaan urakoitsijoiden kalustolla. Russkij Les:n metsistä korjattu ainespuu päätyy paikallisille sahoille ja kuitupuun ostajille. Hakkuissa kertyy runsaasti ainespuuksi kelpaamatonta puuta, joka on poistettava hakkuualueilta metsäpalovaaran vuoksi. Ainespuuksi kelpaamattomat pölkyt jalostetaan metsäenergiahakkeeksi. Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2017 oli kevyesti voitollinen ja hieman budjetoitua heikompi. Yhtiön toimintaan eivät suoraan vaikuta ruplan kurssin vaihtelut, mutta välillisesti niillä on hieman vaikutusta Venäjän metsäalan toimintaympäristöön. Myös puunkorjuun kannalta huonot talvikaudet tuovat omat ongelmansa, kun puuta kuljetetaan metsästä jalostukseen. OOO Russkij Les:llä on FSC metsäsertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana toimii OOO Lesnaja sertifikatsija. Metsäsertifikaatin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2017 ongelmitta. Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin hehtaaria, ja alueen vuotuinen hakkuuoikeus on kuutiometriä. Hakkuuoikeudesta m 3 on avohakkuuta ja m 3 harvennushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisältyy metsänhoito- ja palontorjuntavelvoitteita. Vuoden 2017 hakkuumäärät olivat yhteensä m 3. Hakkuu suoritettiin kokonaan urakoitsijoiden kalustolla. Urakoitsijat myös ostivat hakkaamansa puun. 30.

17 kumppaniverkostossa, jossa hakkeen raaka-ainetta saadaan monesta eri lähteestä yhteensä riittävä volyymi. OOO ESE OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama haketus- ja logistiikkayhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiö järjestää metsäenergiapuun terminaalihaketustoiminnot ja junanvaunulogistiikan metsähakkeen viemiseksi Suomen puolelle. Lisäksi yhtiö tarjoaa haketuspalveluita yhteistyökumppaneille sekä kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön kanssa. Yhtiö työllistää 5 henkilöä kokoaikaisesti. Yhtiö hankki vuoden aikana yhden hakkurin lisää vahvistamaan toiminnan varmuutta. Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2017 oli tappiollinen. Tämä johtui emoyhtiön euromääräisen lainan kurssivaikutuksesta, jonka aiheutti ruplan heikentyminen. Koska ruplan kurssi oli kuitenkin tuontitoiminnan kannalta keskimäärin edullinen, operatiivinen toiminta oli kannattavaa. OOO ESE:llä on FSC -alkuperäketju sertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana läpi ketjun toimii DNVGL Business Assurance Oy Ab. Alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle. Sertifikaatti auditoitiin ja uudelleensertifioitiin vuonna 2017 ongelmitta. Suomeen tuotiin vuonna 2017 energiahaketta yhteensä irtokuutiometriä. Hake saapuu junanvaunukuljetuksina, ja Suomen puolella on käytössä omat terminaalit Imatran Kurkvuoressa ja Mikkelin Metsä-Sairilassa. Hake kuljetetaan rajan läheisyydestä Mikkeliin meno-paluukuljetuksin kuorma-autoilla. Aumattu ja peitetty puskurivarasto palvelee keskitalvella hyvin voimalaitoksen huippukuorman aikaista tarvetta. Polttoaineen hankintaverkoston kehittämiseksi on tehty ratkaisuja eri toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 alusta lukien on toimittu 32.

18 KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNI KONSERNI EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ LIIKEVOITTO , , , , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT: LIIKEVAIHTO , , , ,49 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , , , ,90 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT KULUT: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: , , , ,83 Ostot tilikauden aikana , , , ,56 Varastojen muutos , , , ,85 Ulkopuoliset palvelut , , , ,07 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,92 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,60 Muut henkilösivukulut , , , ,00 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,90 Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys , ,10 0,00 0,00 Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista sijoituksista , , ,00 Muut rahoitustuotot , , , ,48 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista , ,43 Muut rahoituskulut , , , ,36 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , , , , , , , ,18 POISTOERON MUUTOS , ,00 KONSERNIAVUSTUS , ,00 VÄLITTÖMÄT VEROT , , , ,19 LASKENNALLISET VEROT , ,00 0,00 0,00 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,31 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,99 Liiketoiminnan muut kulut , , , , , , , ,

19 TASE KONSERNI KONSERNI EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ KONSERNI KONSERNI EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , , , ,28 Konserniliikearvo , ,26 Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet , , , ,07 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,47 Koneet ja kalusto , , , ,86 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,67 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,51 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , , , ,58 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,49 Osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,38 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,02 Pääomalainas./pitkäaik.sij , , , ,85 Sijoitukset yhteensä , , , ,74 Pysyvät vastaavat yhteensä , , , ,60 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,84 Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset konserniyrityksiltä , ,10 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0, ,00 0, ,00 Muut saamiset , , , , , , , ,34 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma , , , ,79 Vararahasto , , , ,25 Svop-sijoitus , , , ,00 Edellisten tilikausien voitto , , , ,05 Muuntoerot , ,89 Tilikauden voitto , , , ,99 Oma pääoma yhteensä , , , ,08 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,02 KONSERNIRESERVI , ,23 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,62 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut , , , ,26 Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,64 Muut velat , , , ,75 Laskennallinen verovelka , ,33 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , , , ,65 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,46 Ostovelat , , , ,74 Velat saman konsernin yrityksille 0,00 0, , ,52 Muut velat , , , ,52 Siirtovelat , , , ,64 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , , , VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,23 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , , , ,83 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 0, , ,48 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0, ,20 0, ,20 Muut saamiset , , , ,53 Siirtosaamiset , , , ,35 Rahat ja pankkisaamiset , , , , , , , ,45 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , , , ,63 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,

20 RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta KONSERNI KONSERNI EMOYHTIÖ EMOYHTIÖ Liikevoitto , , , ,06 Oikaisut liikevoittoon , , , ,90 Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja maksut Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan muist eristä johtuva rahavirta , , , , , , , , , , , ,55 0,00 0, , ,00 Saadut korot , , , ,48 Maksetut verot , , , ,56 Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Investoinnit muihin sijoituksiin , , , , , , , , , , , ,75 Liittymismaksut , , , ,80 Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta , , , ,84 Oman pääoman lisäys 0,00 0,00 0,00 0,00 Pitkäaikaiset saamiset, lisäys(-), vähennys(+) Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , , , , , , , , , , , ,46 Maksetut osingot , , , ,00 Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen muutos (A+B+C) , , , , , , , ,39 Rahavarat , , , ,67 Rahavarat , , , ,06 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys(-), vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-), vähennys(+) Lyhytaikaisten velkojen lisäys(+), vähennys(-) , , , , , , , , , , , , , , , ,05 ESE-VERKKO OY TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,57 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,74 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT , ,27 MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana , ,42 Ulkopuoliset palvelut , ,63 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,31 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,60 Muut henkilösivukulut , ,34 Suunnitelman mukaiset poistot , ,19 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT , , , ,33 LIIKEVOITTO , ,25 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT: Muut korko- ja rahoitustuotot 962,86 122,17 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,83 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,42 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS , ,00 KONSERNIAVUSTUS , ,00 TULOVEROT , ,92 TILIKAUDEN VOITTO , ,

21 ESE-VERKKO OY TASE VASTAAVAA VASTAAVAA ESE-VERKKO OY TASE VASTATTAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA AINEETTOMAT OIKEUDET , ,86 MAA-ALUEET , ,16 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT Sähköasemat , ,29 SÄHKÖVERKON AINEELLISET HYÖD. OSAKEPÄÄOMA , ,00 YLIKURSSIRAHASTO , ,46 EDELLISTEN TILIK. VOITTO/ TAPPIO , ,48 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,44 Sähköasemalaitteisto , ,56 Siirtoverkko , ,55 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Jakeluverkko , ,41 Kuluttajalaitteet , ,48 POISTOERO , ,02 Kaukokäyttö , , , ,04 KONEET JA KALUSTO: VIERAS PÄÄOMA Kuljetusvälineet , ,35 Atk-laitteet , ,23 Työkalut ja kalusto , ,81 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET 9 761, , , ,13 KESKENERÄISET TYÖT , ,29 PITKÄAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Liittymismaksut , ,66 Velat konserniyrityksille , ,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,77 VAIHTUVAT VASTAAVAT LYHYTAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 VAIHTO-OMAISUUS Ostovelat , ,79 Velat saman konsernin yrityk , ,89 SAAMISET LYHYTAIKAISET Muut velat , ,66 Siirtovelat , , , ,54 Myyntisaamiset , ,58 Saamiset saman konsernin yr , ,48 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,66 Muut saamiset 0,00 800,00 Siirtosaamiset 1 531, , , ,10 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,

22 SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT LISÄTIEDOT MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TULOSLASKELMA KÄYTTÖOMAISUUDEN NETTOINVESTOINNIT Aineettomat hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksu ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli 16,1 % (vuonna ,7 %) LIIKEVAIHTO , ,70 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT , ,45 MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana , ,71 Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) 9 487, ,71 Ulkopuoliset palvelut , ,98 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,20 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,29 Muut henkilösivukulut , ,40 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot , ,62 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT , ,45 Sisäiset ostopalvelut , , , ,34 LIIKEVOITTO , ,19 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT: Muut korko- ja rahoitustuotot , ,22 Sisäiset korkomenot , ,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,72 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,91 TILINPÄÄTÖSSIIRROT 0,00 0,00 POISTOERON LISÄYS(-)/VÄHENNYS(+) , ,04 VÄLITTÖMÄT VEROT , ,17 TILIKAUDEN VOITTO , ,

23 MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TASE VASTAAVAA MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TASE VASTATTAVAA VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA AINEETTOMAT OIKEUDET , ,48 MAA-ALUEET , ,24 RAKENNUKSET , ,78 KONEET JA KALUSTO: Tuotannon koneet , ,31 Kuljetusvälineet , ,18 Atk-laitteet , ,40 Työkalut ja kalusto , , , ,21 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,00 KESKENERÄISET TYÖT , ,34 MUUT OSAKKEET JA OSUUDET 0, ,22 OSUUDET SAMAN KONSERNIN YRITYKSISSÄ , ,83 MUUT SAAMISET/SIJOITUKSET , , , ,08 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET , ,04 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO , ,51 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,20 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ POISTOERO , ,60 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta , ,90 Velat konserniyhteisölle , ,85 LYHYTAIKAINEN Lainat rahoituslaitoksilta , ,88 Ostovelat , ,72 Velat saman konsernin yrityk , ,49 Muut velat , ,73 Siirtovelat , , , ,46 YHTIÖTILI , ,01 SAAMISET PITKÄAIKAISET Muut saamiset 0, ,24 LYHYTAIKAISET Myyntisaamiset 0, ,95 Saamiset saman konsernin yr , ,07 Muut saamiset , ,59 Siirtosaamiset , , , ,40 RAHAT JA PANKKISAAMISET ,86 48,86 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,62 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,

24 46.