ESE VUONNA 2011 SISÄLTÖ. Konserni päivitti strategiansa sekä yhtiön arvot.

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2

3 ESE VUONNA 2011 SISÄLTÖ Konserni päivitti strategiansa sekä yhtiön arvot. Sähkönmyyntiliiketoiminta nimettiin Energianmyyntiliiketoiminnaksi, joka vastaa yhtiön energiatuotteiden myynnistä. Konsernin lämmönmyynti keskitettiin emoyhtiöön, kun tytäryhtiö ESE-Tekniikka Oy myi lämpöliiketoimintansa emoyhtiölle. ESE hankki 78 % omistusosuuden Haukivuoren Lämpö Oy:stä. ESEn osakkuusyhtiö SV Vesivoima Oy hankki norjalaista vesivoimaa. Toimitusjohtajan katsaus...4 Toimintakertomus...8 Energianmyyntiliiketoiminta...12 Lämpöliiketoiminta...14 Voimaliiketoiminta...16 ESE-Verkko Oy...18 ESE-Tekniikka Oy...20 Venäjän liiketoiminnot...22 ESEn tehtävät, arvot, palvelulupaukset ja visio Tuloslaskelma...24 Tase Rahoituslaskelma...27 Liitetiedot...28 Ympäristöjärjestelmä...37 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista...37 Energianmyyntiliiketoiminnan tuloslaskelma...38 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä...40 English Summary...43 Etelä-Savon Energia vuosikertomus

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2011 oli vastakohtien vuosi. Kylmää talvea seurasi lämmin kesä, mutta erityiseksi vuoden teki ennätyksellisen lämmin syksy, joka jatkui lähes vuoden loppuun saakka. Näin ollen vuosittain laskettava lämmöntarveluku oli vain Lämpimämpää oli edellisen kerran vuonna 2008, kun taas vuoden 2010 lämmöntarveluku oli ennätyksellinen korkea Koko konsernin lämmön myynti olikin vain 419,4 GWh ja Pursialan voimalaitoksen sähköntuotanto 267,5 GWh. Strategiatyö ESEn uusi strategia työstettiin monivaiheisena prosessina kevään aikana. Työhön osallistuivat niin hallitus, johtoryhmä kuin koko henkilöstökin. Strategiatyön tuloksina syntyivät uusi visio, strategia mittareineen, arvot ja palvelulupaukset. Uuden vision mukaan ESE on seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Käytännössä tämä tarkoittaa ympäristöystävällisen Ekoteko-brändin vahvistamista, strategisesti tärkeän uusiutuvan puupolttoaineen saannin varmistamista sekä vesi- ja tuulivoimasalkkujen merkittävää kasvattamista. Toiminnan kehittäminen ESEn uuden strategian toteuttamiseksi yhtiössä päätettiin entistä enemmän panostaa asiakaspalveluun ja myyntiin. Tämän johdosta kaukolämmön ja sähkönmyynnin asiakaspalvelu, laskutus, myynti ja markkinointi yhdistettiin. Jotta tämä päämäärä näkyisi myös toimintoja toteuttavan yksikön nimessä, ESEn hallitus päätti muuttaa Sähkönmyyntiliiketoiminnan nimen Energianmyyntiliiketoiminnaksi. Samalla vahvistettiin myös markkinointia. ESE-Tekniikka Oy:n lämpöliiketoiminta kokonaisuudessaan siirrettiin vuoden lopussa emoyhtiön lämpöliiketoiminnan yhteyteen liiketoimintakaupalla. ESE-Tekniikan toiminta keskittyy jatkossa sähköverkkojen, ulkovalaistuslaitteiden, liikennevalojen ym. huolto-, ylläpito- sekä asennustöihin ESEn toiminnan perustana oma Pursialan voimalaitos sekä Mikkelin kaupungin alueella olevat kaukolämpö- ja sähköverkot sekä merkittävä asema oman toimitusvelvollisuusalueen sähkönmyynnissä. Tällä hetkellä Pursialan sähköntuotantoteho on 62 MW, jonka polttoaineista noin 65% on puupolttoaineita. Lisäksi ESE:llä on 7 MW vesivoimaa osakkuusyhtiö Koskienergia Oy: kautta ja 0,4 MW tuulivoimaa. Olkiluoto 3:sta ESE:llä on 3 MW osuus ja piakkoin tulee tuotantoon Suomen Voiman Haminan Mäkelänkankaan tuulipuisto, josta ESE saa noin 1 MW osuuden. ESE on myös mukana Propel Voiman kautta suuressa tuulipuistohankeselvityksessä. Konsernin tunnusluvut Milj. % Liikevaihto 51,5 50,0 46,4 Liikevoitto 6,96 9,7 7,85 Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 3,97 6,52 4,26 Korolliset pitkäaikaiset velat 55,8 57,7 59,2 Investoinnit 9 7,3 8,8 Liikevaihto/ työntekijä 0,572 0,521 0,540 Taseen loppusumma 116,9 121,5 117,5 Sijoitetun pääoman tuotto % 7,3 % 10,3 % 8,80 % Omavaraisuusaste % 27,1 % 26,2 % 25,5 % Oman pääoman tuotto % 9,6 % 15,4 % 10,40 % GWh Sähkön myynti GWh 326 GWh 323 GWh 372 GWh Kaukolämmön myynti GWh 369 GWh 432 GWh 382,2 GWh Sähkön siirto GWh 348 GWh 355 GWh 342,5 GWh Maksuvalmius (Quick Ratio) 1,0 0,9 0,9 4 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011

5 ESE on seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja sekä Ekotekoenergiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Lisäksi ESE on päättänyt jatkaa mukana Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeessa 15 MW osuudella. Kasvua haetaan yhteistyöprojekteista, joiden kautta lisätään sähköntuotanto-osuuksia. Erityisesti osakkuusyhtiö Suomen Voima Oy:n ja sen tytäryhtiö SV Vesivoima Oy:n kautta on jatkossa tulossa lisää niin vesi- kuin tuulivoimahankkeitakin. ESEn tavoite on panostaa uusiutuviin polttoaineisiin ja päästöttömään energiantuotantoon. Tällä hetkellä nopeimmin on kasvamassa osakkuusyhtiö SV Vesivoima Oy:n kautta tuleva norjalainen vesivoima. Maamme hallituksen tekemät päätökset uusiutuvan energian tukien leikkauksista sekä ydinvoiman ja mahdollisesti myös vesivoiman verottamisesta ovat kestävään kehitykseen tukeutuvan energiayhtiön - kuten ESE - kannalta varsin lyhytnäköistä politiikkaa. Meneillään on useita investointihankkeita, mutta mahdolliset uudet linjaukset tuovat näille hankkeille epävarmuutta. Seurauksena on projektien viivästymisiä ja peruuntumisia. ESEn Venäjän toiminnot Maaliskuussa 2010 ESE osti Venäjältä Tihvinästä venäläisen hakkuuyhtiön OOO Russkij Les:n Stora Ensolta. Yhtiöllä on hakkuuoikeuksia ha ja vuokraoikeus näihin seuraaviksi 49 vuodeksi. Kaikki ainespuu myydään paikallisille markkinoille, mutta hakkuista kertyvä energiapuu tuodaan hakkeena Suomeen junalla ja kuorma-autoilla. Venäjän toiminnoilla laajennetaan puupolttoaineen hankintaverkostoa. ESE varautuu ensi sijassa kiristyvään kilpailuun puupolttoaineista sekä mahdolliseen teollisuuden sivutuotteiden vähenemiseen, jota korvataan muilla puupolttoaineilla. ESE on kuitenkin edelleen keskeisesti mukana kehittämässä puupolttoaineenhankintaa Etelä-Savosta. Hinnat ESE korotti 2011 aikana kaukolämmön hintojaan 11 %. Sähkön hintaan ei tehty muutoksia. Koska ESE ei vuoden 2011 aikana korottanut sähkön hintaa, sen kilpailukyky kuluttaja-asiakkaiden sähkömarkkinoilla on säilynyt, huolimatta viime aikojen pörssisähkön hintojen laskusta. Kaukolämmön energiahintaa korotettiin vuoden 2012 alussa 5 %:lla tuotantokustannusten nousua vastaavasti, ja sähkön siirron hintaa 4 %. Sähkön siirtohinnan nousu johtui pelkästään kantaverkkoyhtiö Fingridin siirtohintojen noususta. Talous Konsernin liikevaihto kasvoi vuodesta 2010 noin 1,6 milj. euroa, mutta liikevoitto jäi noin 2,8 milj. euroa edellisvuotisesta. Pääsyynä tuloksen pienentymiseen oli budjetoitua tasoa lämpimämpi vuosi, jonka johdosta kaukolämmön myynti jäi alle budjetoidun. Pörssisähkön myynnistä ei myöskään saatu tavoiteltua katetta. Tulosta heikensivät lisäksi edellisvuosilta liian pienen kiinteistöveron korjaus, koneiden myyntitappio sekä TeknoGraanin rahoitusvastikkeen poisto taseesta. Konsernin omavaraisuus parani lähes prosenttiyksikön ollen 27,1 %. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmillemme jälleen tuloksekkaasta vuodesta Erkki Karppanen toimitusjohtaja Etelä-Savon Energia vuosikertomus

6 ESEN ORGANISAATIO LIIKETOIMINTAYKSIKÖT Energianmyyntiliiketoiminta Lämpöliiketoiminta TALOUSOSASTO Voimaliiketoiminta ESEN HALLITUS Hallituksen jäsenet vasemmalta oikealle: maanmittausteknikko Jouko Varis, toimitusjohtaja, ymba Markku Kakriainen, sähköasentaja Paavo Barck (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhonen (varapuheenjohtaja), agrologi Mauri Ruuth, yrittäjä/ tj. Jyrki Peltonen ja aluepäällikkö Leena Varis. Toimitusjohtaja toimii hallituksen esittelijänä ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen. 6 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011

7 ESE-Verkko Oy ESE-Tekniikka Oy ESEN JOHTORYHMÄ Johtorymän jäsenet vasemmalta oikealle: liiketoimintajohtaja Arto Salmela, talousjohtaja Sari Siiskonen, myyntijohtaja Jukka Eestilä, toimitusjohtaja Erkki Karppanen, voimalaitosjohtaja Timo Leppänen, toimitusjohtaja Risto Kosunen, johdon assistentti & johtoryhmän sihteeri Mervi Ahokainen ja henkilöstön edustaja, sähköverkkoasentaja Lasse Barck. Etelä-Savon Energia vuosikertomus

8 TOIMINTAKERTOMUS Paavo Barck, hallituksen puheenjohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA ESE ei päässyt vuonna 2011 budjetoituun tulokseen. Tähän suurimmat syyt olivat normaalia lämpimämpi vuosi sekä kertaluonteiset kuluvaikutteiset erät, jotka rasittivat tilikauden tulosta. Vuoden budjetoitu lämmöntarveluku oli 4 500, mutta lämmöntarveluku toteutui tasolla Lämpimämpää on edellisen kerran ollut vuonna Vuoden 2010 lämmöntarveluku oli ennätyksellinen Kaukolämmön myynnissä näkyi lämmin vuosi, myynnin ollessa vain 369 GWh. Tämä oli 63 GWh alle edellisvuoden myynnin (432 GWh vuonna 2010). Kaukolämmön myynti oli tähän asti kasvanut kolme vuotta peräkkäin. Teollisuuslämpöä myytiin 62,6 GWh (60,5 GWh vuonna 2010). ESE myi sähköä vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 210 GWh (237 GWh) ja oman alueen ulkopuolelle 87 GWh (81 GWh) eli vähittäismyyntiä oli yhteensä 297 GWh (318 GWh). Tämän lisäksi pörssiin myytiin 29 GWh (30 GWh). ESEn sähkönmyynti oli näin kokonaisuudessaan 326 GWh (348 GWh) eli 22 GWh edellisvuotta vähemmän. Myydystä sähköstä Pursialan voimalaitos tuotti 267,5 GWh (255 GWh) ja osakkuusvoimalaitokset 40,8 GWh (25 GWh). Pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 17,7 GWh (42 GWh). Pursialanvoimalaitoksen sähköntuotannon kapasiteetti on noin 400 GWh vuodessa. ESE-Verkon sähkönsiirto vuonna 2011 oli 348 GWh (355 GWh vuonna 2010). Lämmin vuosi pienensi siis myös sähkön käyttöä verkkoalueellamme. ESE-Verkon sallitun tuoton laskenta vuoden 2010 lukujen jälkeen osoitti alituottoa noin 1,3 milj. euroa. Tämän alituoton johdosta helmikuussa 2011 korotettiin siirtohintaa noin 15 %. Suurin syy sallitun tuoton alitukseen olivat siirtoverkkoon tehdyt huomattavat investoinnit. Voitto ennen satunnaiseriä vuonna 2011 oli euroa, jossa kasvua 12 %. ESE-Tekniikan lämmön myynti oli 11,6 GWh, joten myynti, edellisvuoteen verrattuna, pieneni 2,3 GWh lämpimän vuoden johdosta (13,9 GWh vuonna 2010). Yhtiön liikevaihto kasvoi noin 21 % ja kasvua oli kaikilla liiketoimintoalueilla. Voitto ennen satunnaiseriä parani 37 % ollen euroa. Tulos parani erityisesti lämmön myynnissä. ESEn strategia 2015 ESE sai vuonna 2011 valmiiksi uuden strategiansa. Sen mukaan ESE panostaa ympäristöystävällisen energian hankintaan ja tuotantoon, on luotettava ja tehokas energian siirtäjä sekä myy kilpailukykyisiä energiapalveluja. Näin toimien saavutetaan visio, jonka mukaan ESE on vuonna 2015 seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja, haluttu yhteistyökumppani sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä. Uusi strategia sisältää myös ESEn arvot, jotka ovat: Asiakastyytyväisyys Henkilöstön arvostus Kilpailukyky Paikallisuus Ympäristöystävällisyys Lisäksi määriteltiin yhtiön palvelulupaukset, joiden mukaan: Yhteydenottoon (sisäiseen tai ulkoiseen) vastataan viimeistään kahden vuorokauden kuluessa Yksi yhteydenotto riittää Pidämme lupauksemme Kunnioitamme asiakasta ja toisiamme Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto ESEn ympäristöystävällisen energian hankinnan kasvattamiseksi yhtiö lähti mukaan norjalaisen pienvesivoiman, SV Vesivoima Oy:n, hankintaan. ESEn ympäristöystävällisen energiantuotannon varmistamiseksi on tärkeää turvata Pursialan voimalaitoksen biopolttoaineiden saatavuus. Metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi on ESE jatkanut työtä metsähakkeen ja teollisuuden sivutuotteiden tuonnin vakiinnuttamiseksi Venäjältä. Lisäksi panostetaan ESEn keskeiseen rooliin paikallisen metsähakkeen hankintaketjussa. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä koko hankintaketjun kanssa. Luotettava ja tehokas energiansiirto Vuonna 2011 kaukolämpöverkon alueella oli ennakoimattomia käyttökeskeytyksiä 9 kpl (12 kpl vuonna 2010). 8 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011

9 ESE-Verkon alueella sähkön siirron keskeytyksiä vuonna 2011 oli noin 43 min / asiakas (vuosina keskiarvo 61 min) ja odottamattomia keskeytyksiä oli 18 kpl (vuosina keskiarvo 40 kpl/ vuosi). Kilpailukykyisten energiapalvelujen myynti ESEn myymästä energiasta yli 60 % on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla tai osakkuusyhtiöiden kautta vedellä tai tuulella. Tämän ansiosta yhtiön sähköä ja kaukolämpöä markkinoidaan vihreinä vaihtoehtoina yhtiön oman Ekoteko-brändin alla. Vuoden aikana saatiin 61 uutta kaukolämpöasiakasta. He toivat kaukolämpöverkkoon noin rakennuskuutiota uutta kuormaa. Yhteensä kaukolämpöverkon asiakasmäärä vuoden 2011 lopussa oli Hinnankorotukset ESE joutui erityisesti polttoaineiden hinnankorotuksista johtuen nostamaan kaukolämmön energiahintaa 8 % vuoden 2011 alusta. Lisäksi huhtikuun alusta kaukolämmön energiahintaa nostettiin vielä 5 %. ESE-Verkko nosti sähkön siirtohintaa 15 % helmikuussa Rakennejärjestelyt ESEn sähkönmyyntiliiketoiminta nimettiin energianmyyntiliiketoiminnaksi. Tällä halutaan tuoda esiin sitä, että tämä liiketoiminta myy kaikki ESEn energiapalvelut. Yhtiö hankki 78,3 % omistusosuuden Haukivuoren Lämpö Oy:stä marras-joulukuussa Yhtiö tuottaa ja myy kaukolämpöä Haukivuoren alueella. Emoyhtiö osti tytäryhtiöltään ESE-Tekniikalta tämän lämpöliiketoiminnan, joka sisältää kahdeksan aluelämpökeskusta. Tällä haluttiin keskittää lämmönmyynti konsernissa emoyhtiöön. Verohyödyn palautusvaade ESE on myynyt ns. vihreän sähkön sertifikaatteja vuonna 2002 Hollantiin Reliant Energy Trading and Marketing B.V.:lle. Yhtiön nykyinen omistaja Vattenfall Energy Trading Netherlands N.V. on lähettänyt ESE:lle vaateen näihin kauppoihin liittyneen verohyödyn palauttamisesta. Vaade on euroa lisättynä pääomalle kertyneillä koroilla euroa eli yhteensä euroa. Vaateen eräpäivä oli , mutta ESE on katsonut, että palautusvaade on aiheeton. ESE toimii asiassa yhteistyössä muiden vaateen saaneiden suomalaisyhtiöiden kanssa ja asiassa on käyty kirjeenvaihtoa sekä neuvottelu, mutta ratkaisuun ei vielä ole päästy. Näyttämättä on, mihin Vattenfallin vaade verohyödyn palauttamisesta perustuu. Mikäli asiassa ei päästä sopimukseen, tullaan asia ratkaisemaan välimiesoikeudessa. Investoinnit Konsernin investoinnit vuonna 2011 olivat 7,8 milj. euroa (7,3 milj. euroa vuonna 2010). Vuoden aikana rakennettiin uusi toimistokerros Pursialan voimalaitokseen sekä investointiin erityisesti kaukolämmön runko- ja korttelijohtojen rakentamiseen ja sähkön jakeluverkkoon. Lisäksi investoitiin kaukolämmön talojohtoihin, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähköasemien koneisiin ja laitteisiin sekä lisättiin kaukoluettaviin energiamittareiden määrää. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 90 henkilöä (96 vuonna 2010). Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 66 henkilöä (61 vuonna 2010). Konserni maksoi palkkoja ja palkkioita kuluneella tilikaudella ,99 euroa ( ,55 euroa vuonna 2010 ). Emoyhtiön palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen vuonna 2011 olivat ,24 euroa ( ,37 euroa vuonna 2010). Ympäristö Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Tilikaudella ei ollut ympäristöinvestointeja, kuten ei edelliselläkään tilikaudellakaan. Kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli euroa ( euroa vuonna 2010). Ympäristömenot olivat 0,6 % liikevaihdosta. Kulujen odotetaan tulevaisuudessa säilyvän samalla tasolla. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hinnankorotukset Vuoden 2012 alussa ESE nosti kaukolämmön energiahintaa 5 %, mikä vastaa polttoainekustannusten nousua. Kaukolämmön kokonaishinta nousi tämän korotuksen johdosta noin 3,5 %. ESE-Verkko nosti sähkön siirtohintaa vuoden 2012 alussa 4 %, jolla kompensoidaan Fingridin kantaverkkomaksujen nosto. Kiinteä toimipaikka Etelä-Savon Energia Oy sai päätöksen kiinteän toimipaikan perustamisesta Tihvinään Venäjälle Toimipaikka perustettiin, jotta emoyhtiö voi mm. omistaa koneita ja laitteita Venäjällä ja saada näiden hankintaan liittyviä ALV-palautuksia. Haukivuoren Lämpö Oy ESEn omistusosuus yhtiössä on noussut noin 93 % tasolle. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ESEn uusi strategia 2015 ESE:ssä saatiin valmiiksi uusi strategia, jossa on tavoitteena, että ESE on vuonna 2015 seudun ympäristöystävällisin ja kilpailukykyisin energiahuollon asiakaslähtöinen turvaaja, haluttu yhteistyökumppani sekä Ekoteko-energiatuotteiden vetovoimainen edelläkävijä. Tämän vision toteuttamiseksi on määritelty tehtäviä, joita tullaan lähivuosina toteuttamaan. Strategian vahvistamisen jälkeen sen toteuttamiseksi on tehty muutamia konkreettisia päätöksiä. Yksi päätöksistä on, että vuoden 2012 alusta ESEn myymä sähkö suojataan pörssihankinnan hintaa vastaan ja voimalaitos suojaa tuottamansa sähkön pörssimyyntiä vastaan. Etelä-Savon Energia vuosikertomus

10 Polttoaineenhankinnan varmistaminen Tärkeitä tekijöitä budjetoidun tuloksen saavuttamisessa ovat polttoaineiden saatavuuden varmistaminen sekä polttoaineiden hintataso. Tämän johdosta ESE jatkaa yhteistyötä paikallisten polttoainetoimittajien kanssa sekä polttoaineenhankintaverkoston kehittämistä Venäjällä paikallisen tytäryhtiönsä OOO ESEn kautta. Kaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen Mikkelissä Vuonna 2011 Pöyry Consulting Oy teki valtakunnallisen vertailun kaukolämmön kilpailukyvystä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. ESE osallistui tähän tutkimukseen, josta saatiin tutkittua aineistoa kauko-lämmön kilpailukyvystä Mikkelissä. Vuoden 2012 alussa lanseerattiin Kuuma Totuus kampanja, jolla halutaan viestiä sitä, että kaukolämpö on Mikkelissä sekä edullisin että ympäristöystävällisin lämmitysmuoto. Investoinnit vuonna 2012 Vuoden 2012 suurin yksittäinen investointi on Tuukkalaan rakennettavan 10 MW vara- ja huippulämpökeskuksen valmistuminen. Tällä varmistetaan lämmönjakelua Kyyhkylässä, Silvastissa, Moisiossa ja Tuukkalassa. Muita suurempia investointeja ovat Pursialan voimalaitoksen polttoainekentän laajennus sekä AMR-mittariasennusten jatkaminen. Uudet energianhankinnan osuudet ESEn strategian mukaan sähkönhankintaa kasvatetaan, joten ESE on mukana osakkuusyhtiöittensä kautta hankkimassa uusia vesi- ja tuulivoimaosuuksia. Uudet toimitilat ESE on aloittanut selvitystyön toimintojensa siirtämiseksi pois Vuorikadulta Pursialaan. Tavoite on, että muutto voi tapahtua vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän johdosta vuoden 2012 aikana nykyiset Vuorikadun toimitilat myydään Mikkelin kaupungille ja tämän hetkisen tiedon mukaan kaupan johdosta jouduttaneen tekemään noin 1 milj. euron alaskirjaus ESEn taseeseen toimitilojen osalta. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA ESE oli mukana vuonna 2011 Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston hankekehityksessä, teki biopolttoaineen laadunmittauksen sekä jatkoi Fortum Power Solutions Ekotuunaus-projektia, jossa parannetaan Pursialan voimalaitoksen energiatehokkuutta sekä käyttötaloutta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja vuonna 2011 oli noin euroa (vuonna 2010 oli noin euroa). RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Strategiset riskit ESEn strategiset riskit liittyvät sähkön ja kaukolämmön myynnin kannattavuuteen. ESE pystyy tuottamaan kaiken myymänsä sähkön Pursialan voimalaitoksessa, mutta sähkön tuotannon ja myynnin kannattavuus riippuu sähkön markkinahintatilanteesta. Vastapaineella tuotettu sähkö on aina kannattavaa sekä tuottaa että myydä, mutta lauhdetuotannon kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnasta. Sähkön hintariskeihin varaudutaan riskipolitiikalla, jonka ESEn hallitus on hyväksynyt. Riskipolitiikka määrittelee varautumisen markkinahinta-, määrä-, vastapuoli-, likviditeetti-, aluehinta-, tarjous- ja luottoriskiin sekä määrittelee rajat, joiden puitteissa riskien tulee pysyä. Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty estämään hajauttamalla polttoaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla polttoaineentoimittajalle myydään sähköä markkinahintaa alhaisemmalla tasolla. Lisäksi pyritään hankkimaan polttoaineita omien yhteyksien kautta vähemmän kilpailluilta markkinoilta Venäjältä. Lämpöliiketoiminnan riskinä on ilmaston mahdollisesta lämpenemisestä johtuva kaukolämmön myynnin pieneneminen. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus sekä sähkönjakelun varmistaminen. Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla sekä omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla. Lisäksi oman polttoaineiden hankinnan kehittäminen Venäjällä varmistaa puupolttoaineiden saatavuutta. Lämmöntuotannon riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormissa on varmistettu vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Pursialan kapasiteetti on noin 125 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti on noin 100 MW. Kaukolämpöalueen laajentuessa ja myyntimäärien kasvaessa myös vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteettia kasvatetaan. Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt ja sallitun tuoton laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset tulkintoineen. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ehkäisemään ennalta sähköverkkoa parantamalla ja sen toimintakunnosta huolehtimalla mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. ESE-Verkko on kaapeloinut 45 % keskijänniteverkostaan ja 75 % pienjänniteverkosta. Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys ja muutokset sähkön markkinahinnassa. Päästöoikeuksien määrän arvioidaan riittävän Pursialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen polttomäärään nykyisen päästökauppajakson eli vuoden 2012 loppuun. Mahdollisiin lisätarpeisiin on varauduttu Fine Carbon Fund -sijoituksella. ESEn käyttämän kattilatekniikan maksimiraja puunkäytölle on noin 70 %. Sähkön hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla. Rahoitusriskit Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja lainoja on noin 90 % koko lainakannasta. Vahinkoriskit Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot ja tapaturmat. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. kiinteistön ja sen irtaimiston vakuutukset. 10 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011

11 TUNNUSLUVUT Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto % 13,5 % 19,5 % 16,9 % 12,3 % OPO % 9,6 % 15,4 % 10,4 % 6,0 % Omavaraisuusaste 27,1 % 26,2 % 25,5 % 26,9 % Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu ympäristövakuutuksin sekä mm. valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita, parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia sekä vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla. Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosittain. TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS Konserni Konsernin liikevaihto kasvoi 1,5 milj. euroa vuonna 2011 ollen 51,5 milj. euroa (50,0 milj. euroa vuonna 2010). Liikevoitto oli 7,0 milj. euroa (9,7 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 13,5 % (19,5 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 4,0 milj. euroa (6,5 milj. euroa) eli tulos heikkeni 38 %. Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,3 % (10,3 %). Konsernin omavaraisuusasteen parantaminen on ollut tavoitteena ja se paranikin edelleen hieman ollen 27,1 % (26,2 %). Oman pääoman tuotto oli 9,6 % (15,4 %). Maksuvalmius quick ratio oli vuodenvaihteessa 1,0 (0,9). Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden hieman edellisvuotta enemmän eli 0,572 milj. euroa (0,521 milj. euroa). Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 55,8 milj. euroa (57,7 milj. euroa). Lainoja on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. Emoyhtiö Emoyhtiön liikevaihto kasvoi hieman ollen 40,9 milj. euroa (40,2 milj. euroa vuonna 2010). Tästä sähkönmyyntiliiketoiminnan liikevaihto oli 14,6 milj. euroa (15,0 milj. euroa), lämpöliiketoiminnan liikevaihto 20,4 milj. euroa (20,8 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan 5,9 milj. euroa (4,2 milj. euroa). Liikevoitto oli 4,2 milj. euroa (6,7 milj. euroa) eli 10,3 % (16,8 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 3,1 milj. euroa (5,3 milj. euroa). Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle yhteensä 1,44 milj. euroa (1,39 milj. euroa vuonna 2010). HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia konsernin muodostavat Etelä-Savon Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3, Haukivuoden Lämpö Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les ja Huippuenergia Oy. Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa sähköasentaja Paavo Barck (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhonen (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja, ymba Markku Kakriainen, agrologi Mauri Ruuth, yrittäjä/ tj. Jyrki Peltonen, aluepäällikkö Leena Varis ja maanmittausteknikko Jouko Varis. Toimitusjohtaja toimii hallituksen esittelijänä ja henkilöstön edustajalla on läsnäolooikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet HTM-yhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab/ Ulla-Maija Lakonen KHT, JHTT, varalla Matti Kalliolahti KHT, JHTT ja Sinikka Hiidenmaa KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli, varalla Timo Mitikka KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli. Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen. HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI SEKÄ ESITYS MUUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN JAKAMISESTA Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat ,99 euroa, josta tilikauden voitto on ,64 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona ,00 euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. YHTIÖN OSAKKEET Yhtiön osakkeiden määrä on 300 kpl. Osakkeet ovat samanlajisia. Yhtiön osakepääoma ,79 Osakkeen verotusarvo v ,80 Hallitus Etelä-Savon Energia vuosikertomus

12 Energianmyyntiliiketoiminta Energianmyyntiliiketoiminta vastaa sähkö- ja lämpöenergian myynnistä sekä markkinoinnista kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Asiakaspalvelun sekä sanomaliikenteen hoidon lisäksi energianmyyntiliiketoiminta vastaa myös laskutuksesta ja perinnästä. Asiakastietojärjestelmän kehittäminen on tärkeimpiä tehtäviämme. 12 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011

13 Jukka Eestilä, myyntijohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA ENERGIANMYYNTI Sähkönmyyntiliiketoiminnan nimi muuttui Energianmyyntiliiketoiminnaksi syksyllä Nimenmuutoksella vahvistettiin liiketoiminnan tehtäviä vastaamaan konsernin uutta strategiaa, jossa sähkön lisäksi myydään myös muita energiapalveluita. Samalla liiketoiminnan uudeksi vetäjäksi nimitettiin DI, KTM Jukka Eestilä. Vuoden 2011 aikana Energiamyyntiliiketoiminnan resursseja on lisätty. Uudistuneessa Energianmyyntiliiketoiminnassa ollaan sähkön lisäksi vahvasti mukana myös erilaisten lämmitysratkaisujen myynnissä ja markkinoinnissa. Tärkeän osan Energianmyyntiliiketoiminnasta tekee ESEn asiakaspalvelu, jossa hoidetaan asiantuntevasti niin puhelut, sähköiset yhteydenotot kuin asiakaskäynnitkin. Energianmyyntiliiketoimintoihin kuuluvat myös asiakastietojärjestelmien ylläpito ja kehitys, energialaskutukset, perintä sekä sanomaliikenne. Sähkönmyynti ESEn alueelle (mukaan luettuina ulkovalaistus ja häviöenergian myynti) oli noin 210 GWh. Vähennystä edellisvuodesta oli 27 GWh. Merkittävimmät syyt sähkönmyynnin vähenemiseen olivat lämmin loppuvuosi sekä sähkömarkkinoiden kilpailu. ESE:n sähkönmyynti Mikkelin seudun ulkopuolelle ja pörssiin oli yhteensä 116 GWh, joka oli 30 GWh edellisvuotta suurempi. Kokonaissähkönmyynti 326 GWh oli 1 % enemmän kuin vuonna Vuonna 2011 ESEn kaikesta sähkönmyynnistä 27 % meni Mikkelin seudun ulkopuolelle. Ekoteko-sähkö ESE on määrätietoisesti kehittänyt ekologisen energian tuotantoa. Yhtiöllä on ollut vuosikymmenien ajan tavoitteena hyödyntää energian lähteenä ekologisesti kestäviä sekä kotimaisia raaka-aineita. Energianlähteistä puu, turve, vesi ja tuuli sopivat erinomaisesti ESEn edelläkävijän imagoon. ESEn ympäristöystävällinen sähkö on tuotteistettu määräaikaiseksi Ekoteko-sähköksi. Ekoteko-sähkö perustuu vain uusiutuvilla energialähteillä toteutettuun tuotantoon. Ekoteko-sähkön käyttäjälle toimitetaan sähkösopimuksen mukana diplomi osoituksena ympäristöystävällisen energian käytöstä. ESEn ympäristöystävällinen sähkö on tuotettu seuraavasti: tuulivoima (0,4 %), vesivoima (14,0 %) ja puupohjaisin polttoaineet (85,6 %). ESEn käyttämä puupolttoaine on monipuolisesti hankittua metsähaketta sekä eri paikoista toimitettuja teollisuuden sivutuotteita. SÄHKÖNHANKINTA Sähkön kokonaishankinta oli 326 GWh. Sähkönhankinnan osakkuusyhtiöiden kautta hankittiin 41 GWh. Sähköpörsseistä ja muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 18 GWh. Suurin sähkön toimittaja oli oma Pursialan vastapainevoimalaitos, joka tuotti 267 GWh. Sähkönmyynti kuluttajaryhmille (Kokonaismyynti 326 GWh) Sähkön hankinta (Kokonaishankinta 326 GWh) Sähkön toimitus (Kokonaishankinta 326 GWh) Pörssimyynti 9 % Palvelu ja rakentaminen 25 % Teollisuus 16 % Asuminen ja maatalous 50 % Ostot sähköporssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta 17,7 GWh Ostot Pursialan voimalaitokselta 267,5 GWh Ostot osakkuusvoimalaitoksilta 40,8 GWh Pörssimyynti 29 GWh Kokonaishankinta ESEn alueen vähittäismyyntiin 210 GWh Kokonaishankinta ESEn alueen ulkopuoliseen sähkönmyyntiin 87 GWh Etelä-Savon Energia vuosikertomus

14 Lämpöliiketoiminta Lämpöliiketoiminta myy kaukolämpöä Mikkelin kaupungin alueella ja Haukivuorella. Lämpöliiketoiminta vastaa kaukolämpöverkkojen ja varalämpökeskusten kunnossapidosta sekä käytettävyydestä. Se myös tuottaa Haukivuoren kaukolämpöasiakkaille lämpöä hakkeella. Kaukolämpöasiakkaita on 2 155, ja kohteiden rakennustilavuus on yli 10 milj. rak m Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011

15 Arto Salmela, liiketoimintajohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Lämmönmyynti ja markkinointi Vuonna 2008 käynnistettyä kaukolämmön markkinointia jatkettiin vuoden 2011 aikana hieman toteutustapaa muuttaen. Markkinoinnin ansiosta varsin monet vanhat kiinteistöt liittyivät kaukolämpöön. Lämmön hankinta (Kokonaishankinta 412,7 GWh)) Kaukolämmitykseen liittyi vuoden aikana 61 kiinteistöä. Näistä uusia rakennuksia oli 28 ja vanhaa rakennuskantaa 33 kiinteistöä. Kaukolämpöasiakkaita oli vuoden lopussa yhteensä 2155, ja lämpöasiakkaiden lämmitettävä rakennustilavuus kasvoi rakennuskuutiolla. Kokonaisuudessaan lämmitettävä rakennustilavuus oli vuoden vaihteessa 9,96 milj. rakennuskuutiota. Lämpökeskukset 5,6 GWh Osto voimalaitokselta 407,1 GWh ESE osti Haukivuoren Lämpö Oy:n osakkeista vuoden loppuun mennessä 78 %. Haukivuorella on 34 kaukolämpöasiakasta, joille lämpöä myytiin 6,3 GWh. Lämmön toimitus (Kokonaistoimitus 368,9 GWh) Lämmönhankinta Lämmöntarveluku Mikkelissä oli 4253, mikä aiheutti lämmönmyynnin romahduksen edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmönmyynti oli 368,96 GWh, joten vähennystä edellisestä vuodesta tuli 62,8 GWh. Lämpöä hankittiin yhteensä 412,6 GWh, josta voimalaitoksen tuotannoksi kertyi 407,1 GWh, ja erillisten lämpökeskusten tuotannoksi 5,6 GWh. Häviöt 43,8 GWh Muut asiakkaat 67,5 GWh Toimistorakennukset 85,3 GWh Teollisuus 38,7 GWh Asuintalot 177,4 GWh Investoinnit Kaukolämpöinvestointeihin käytettiin noin 1,5 milj. euroa. Suurimpina investointikohteina olivat Saattotien rakentaminen Lehmuskylässä ja Arinakadun rakentaminen Oravinmäellä. Kaukolämpöverkkoa saneerattiin noin eurolla ja liittymismaksutuloja kertyi noin euroa. Etelä-Savon Energia vuosikertomus

16 Voimaliiketoiminta Voimaliiketoiminta vastaa ESEn sähkön ja kaukolämmön tuotannosta Pursialan voimalaitoksissa, jotka tuottavat yhteistuotannossa sähköä ja lämpöä. Uudempi voimalaitos voi tuottaa lisäksi myös lauhdesähköä. Polttoaineina kattiloissa voi käyttää 70 % puuta ja 30 % turvetta. Voimalaitoksen lämpöteho on 125 MW ja sähköteho 62 MW. Laitokset on rakennettu vuosina 1990 ja Voimaliiketoiminnalla on myös teollisuuden kanssa yhteistyösopimuksia, joilla myydään höyryä ja lämpöä teollisuusprosessien käyttöön. 16 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011

17 Timo Leppänen, voimalaitosjohtaja OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Sähkön ja lämmön tuotanto Voimalaitoksen sähkön tuotanto vuonna 2011 oli 269,7 GWh. Kaukolämpöä tuotettiin voimalaitoksilla ja turvelämpökeskuksella 411,2 GWh. Sähkön markkinahinta oli vuoden alkupuolella melko korkea ja tämän seurauksena sähköä myytiin sisäisen myynnin lisäksi myös pörssiin. Vuoden loppupuolella sähkön markkinahinta oli niin alhainen, että tuotettiin pelkästään vastapainelämpöä vastaava sähkö. Vuosi oli ulkolämpötilaltaan erittäin poikkeava. Alkuvuosi oli kylmä ja loppuvuosi poikkeuksellisen lämmin. Tämän seurauksena kaukolämmön ja vastapainesähkön tuotanto oli budjetoitua pienempi. Lisäksi tuotettiin 62,6 GWh teollisuuslämpöä ja höyryä. Voimalaitosten käytettävyys oli 98,3 %, jota voidaan pitää hyvänä lukuna verrattuna muihin vastaaviin voimalaitoksiin. Merkittävimmät investoinnit olivat Pursiala 1:n pääautomaatiojärjestelmän uusinta ja kattiloiden polttoaineen syöttöjen parannukset. Polttoaineiden hankinta Polttoaineiden hankinta oli suunnitellun mukaista. Turvetta saatiin tuotettua Etelä-Savon alueella lähes normaali määrä. Lisäksi tehtiin turpeentoimituksista turvavarastosopimus, jolla varmistetaan turpeen toimitus huonona turvetuotantovuonna. Metsähakkeen hankintaa on tehostettu. Tällä hetkellä hankinnassa työskentelee kaksi henkilöä, joiden vastuulla on laatu- ja määrätavoitteita. Puupolttoaineiden hankintaa Venäjältä on jatkettu. Haketta on saatu omista metsähakkuista ja sahoilta on saatu rimahaketta. Hake kuljetetaan autoilla ja junilla. Yhteistyötä Mikkelin ympäristön mekaanisen puunjalostusteollisuuden kanssa on jatkettu hankkimalla sivutuotteita polttoon. Puun osuus polttoaineista oli 65,2 % ja turpeen 34,4 %. Öljyn osuus polttoaineista oli vain 0,4 %. Puupolttoaine on metsäteollisuuden sivutuotteita, metsähaketta ja kierrätyspuuta. Teollisuuslämmön ja -höyryn myynti Teollisuuslämpöä ja -höyryä toimitettiin kuudelle Mikkelin ja sen ympäristön teollisuuslaitokselle. Kattilalaitosten käyttöä valvotaan ja ohjataan Pursialan voimalaitoksen valvomosta. Päivittäinen huolto ja kunnossapito tehdään voimaliiketoiminnan huoltomiesten toimesta. Hiilidioksidipäästöt Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet riittivät kattamaan sähkö- ja kaukolämpötuotannon aiheuttamat päästöt. Valmistelussa on uusi laki tulevalle päästökauppajaksolle vuosille Jatkossa ilmaisia päästöoikeuksia saadaan vain osittain kaukolämmön tuotantoon. Muut tarvittavat päästöoikeudet joudutaan hankkimaan markkinoilta. Sähkön- ja lämmöntuotanto (Kokonaistuotanto 780,5 GWh) Puupolttoaineiden jakauma (Yhteensä 804,4 GWh) Polttoaineiden käyttö (Voimaliiketoiminta, kaikki 1178,9 GWh) Lämmön omakäyttö 7,6 GWh Teollisuuslämpö 62,8 GWh Sähkön omakäyttö 33,2 GWh Sähkön tuotanto 269,7 GWh Kaukolämmöntuotanto 407,1 GWh Teollisuuden sivutuotteet 276 GWh Kierrätyspuu 7,9 GWh Metsähake 520,5 GWh Kivihiili 0,0 GWh Öljy 12,4 GWh Puupolttoaineet 804,4 GWh Turve 362,1 GWh Etelä-Savon Energia vuosikertomus

18 ESE-Verkko Oy ESE-Verkko Oy vastaa sähkönsiirrosta omalla verkkoalueellaan. Yhtiöllä on sähköverkkoa noin km ja käyttöpaikkoja noin Keskijänniteverkosta on kaapeloitu noin 45 % ja pienjänniteverkosta 75 %. Sähkönsiirto jakelualueella (355 GWh) Siirretty sähkömäärä jakelualueella (Kokonaissiirto 348 GWh) Sähkönsiirto Pursialan voimalaitokselta 72% 20 kv ja 110 kv asiakkaille 97 GWh Sähkönsiirto kantaverkosta 28% 0,4 kv asiakkalille 240 GWh Häviöt 11 GWh 18 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011

19 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Risto Kosunen, toimitusjohtaja Yhtiön toiminnasta ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta omalla sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty n käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on 1000 km. Siihen kuuluu seitsemän 110 kv sähkö- ja kytkinasemaa sekä kolme 20 kv kytkinasemaa. Sähkön siirtomäärä oli 348 GWh (355 GWh vuonna 2010). Alkuvuonna sähkönkulutus oli yhtä suurta kuin vuonna 2010, mutta marraskuussa ja joulukuussa kulutus väheni lähes 10 GWh. Verkonrakennus, perusparannus ja kunnossapito Vuoden aikana otettiin käyttöön kymmenen puistomuuntamoa, yksi kiinteistömuuntamo ja yksi pylväsmuuntamo. Suurimmat työkohteet olivat Rantakylässä koulun ja Ylännetien alueilla sekä Lähemäellä Alakadun-Kisatien alueella. Muuntamoiden uusinnan lisäksi laajoissa kohteissa ilmajohtoverkko muutettiin kaapeliverkoksi, johon saimme noin asiakasta lisää. Keskusta-alueen muuntamoiden ja uusien 20 kv yhteyksien viimeistelytyöt valmistuivat ennen Torin avajaisia ja useita vuosia kestänyt työvaihe saatiin päätökseen Syksyn aikana tehtiin koko 400 V ilmajohtoverkon kunto- ja lahotarkastus. Myös suurin osa taajamien ulkopuolisesta verkosta myös raivattiin. 110 kv johtojen tarkastusten lisäksi osuus Pursialasta Sairilaan raivattiin helikopterista käsin tehdyllä latvasahauksella. Vuoden aikana 20 kv verkolla oli 18 vikakeskeytystä ja 35 erillistä jälleenkytkentää. Keskimääräinen sähkötön aika asiakkailla oli 43 minuuttia. Häiriöistä kolmasosa ilmeni tammikuun lumikuormien aikana. Suurimman osan kesän häiriöistä aiheuttivat eläimet ja ukkonen. Joulukuun myrskyt aiheuttivat seitsemän häiriötä. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ESE-Verkon toiminta jatkuu perusteiltaan ennallaan omaa verkkoaluetta kehittäen. Verkonrakentamisessa keskitytään jakelumuuntamoiden uusintaan ja ilmajohtoverkkojen kaapelointiin. Pienjänniteverkon kuntotarkastuksen perusteella tullaan nopeuttamaan vanhimpien muuntopiirien saneerauksia. Joulukuun myrskyjen valtakunnantason jälkiselvittelyn tuloksena voi tulla vaatimuksia, jotka meilläkin lisäävät investointeja. Kahden seuraavan vuoden aikana käytetään investointeihin yli kaksi miljoonaa euroa, jolla mittarit vaihdetaan kaukoluettaviksi. Vuosina 2012 ja 2013 asennetaan omakotitalojen ja muiden yksittäiskohteiden kaukoluettavaa mittaria. Energiamarkkinavirasto valvoo sähköverkkotoimintaa. Uusi valvontajakso alkoi Edellisen valvontajakson toteutunut sallitun tuoton taso julkistetaan loppuvuodesta 2012 ja silloin voidaan tarkentaa valvontajakson toimintaedellytyksiä. HALLINTO ESE-Verkon yhtiökokous valitsi hallitukseen jatkamaan sähköasentaja Paavo Barckin (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhosen, toimitusjohtaja, ymba Markku Kakriaisen ja toimitusjohtaja Erkki Karppasen. Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab / Ulla-Maija Lakonen KTM, JHTT. Risto Kosunen nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 12 henkilöä (13 vuonna 2010). OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN JÄLKEEN Hinnankorotus Kantaverkkosopimus Fingrid Oyj kanssa päättyi vuoden lopussa. Uudelle sopimuskaudelle tulee merkittävä kantaverkkomaksujen korotus, jonka kattaminen edellyttää 4 % korotusta siirtomaksuihin. Tämä hinnankorotus tuli voimaan vuoden 2012 alussa. TALOUS ESE-Verkon liikevaihto vuonna 2011 oli 8,1 milj. euroa (8,1 milj. euroa vuonna 2010). Liikevaihto pysyi ennallaan hinnankorotuksesta huolimatta, koska siirtomäärä oli edellisvuotta pienempi. Yhtiö teki investointeja noin 1,7 milj. eurolla ja ne rahoitettiin tulorahoituksella sekä lainalla konsernikassasta. Liittymismaksuja kertyi euroa ( euroa) Yhtiön omavaraisuusaste oli 44,9 % (38,2 %). Etelä-Savon Energia vuosikertomus

20 ESE-Tekniikka Oy ESE-Tekniikka Oy:llä on sähköasennusliiketoimintaa, ulkovalojen huoltotoimintaa sekä lämmönmyyntiä aluelämpökeskuksista. Jatkossa yhtiö keskittyy sähköasennus- ja huoltoliiketoimintoihin. 20 Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2011