sisältö Toimitusjohtajan katsaus 6 Organisaatiokaavio 8 ESEn johtoryhmä 9 ESEn hallitus 10 Toimintakertomus 12 Energialiiketoiminta 20

Transkriptio

1 2014 vuosikertomus

2

3

4 Etelä-Savon Energia Oy 2014

5 sisältö Toimitusjohtajan katsaus 6 Organisaatiokaavio 8 ESEn johtoryhmä 9 ESEn hallitus 10 Toimintakertomus 12 Energialiiketoiminta 20 Voimaliiketoiminta 23 ESE-Tekniikka Oy 27 ESE-Verkko Oy 29 OOO Ruskij Les 32 OOO ESE 33 Tuloslaskelma 35 Tase 36 Rahoituslaskelma 38 Liitetiedot 39 Ympäristöjärjestelmä 54 Sähköntuotannon tuloslaskelma ja tase 57 ESE-Verkko Oy:n tuloslaskelma ja tase 61 Tilikauden 2014 aikana käytetyt tilikirjat 63 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 65 5

6 Toimitusjohtajan katsaus Erkki Karppanen, toimitusjohtaja Vuosi 2014 oli mittaushistorian lämpimimpiä. Erityisen lämpimiä olivat talvikuukaudet helmikuu ja maaliskuu. Vuotuisesti seurattava lämmöntarveluku päätyi arvoon 4242 joka on jälleen yksi kaikkien aikojen alhaisimmista. Euroopan unionin tasolla päästökauppa ei osoittanut elpymisen merkkejä nykyisessä taloussuhdanteessa, ja sen aiheuttamat hiilen erittäin alhainen hinta ja edelleen vähäinen kulutus pitivät sähkön pörssihinnan merkittävästi budjetoitua hintaa alempana. Toiminnallisesti vuosi onnistui hyvin ilman erityisiä ympäristöä kuormittavia häiriöitä tai ongelmia. ESEn lämmönmyynti vuonna 2014 oli 423,8 GWh (440,3 GWh vuonna 2013). Se jakautui seuraavasti: Kaukolämpöverkko 359,6 GWh (369,2 GWh) Kaukolämmön erillistuotanto 6,2 GWh (6,2 GWh) Teollisuuslämpö 64,2 GWh (64,9 GWh) ESE myi sähköä vähittäismyyntinä yhteensä 290,0 GWh (311,7 GWh). Myyntimäärä laski hieman edellisvuodesta. Pursialan voimalaitos tuotti sähköä 182,1 GWh (204,4 GWh) ja osuusvoimalaitokset 66 GWh (70,2 GWh ). Tästä Koskienergian vesivoiman osuus oli 61,8 GWh (64,1 GWh) ja tuulivoiman osuus 1,7 GWh (1,1 GWh). Sähköpörssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 41,9 GWh (37,1 GWh). ESE-Verkon sähkönsiirto vuonna 2014 oli 341 GWh (345 GWh vuonna 2013), joten myös sähkön kulutus alueella laski edelleen. Lämpimän talven vuoksi polttoainetta jäi merkittävän paljon käyttämättä, mikä tarkoittaa hyvää polttoaineen saatavuustilannetta mutta on toisaalta haaste puupolttoaineen laadun kestävyyden kannalta. Varastoissa on paljon haketta ja rankaa odottamassa tulevaa talvea. Uutta uusiutuvaa Kesän 2013 kattilauudistuksen jälkeen ESE on pystynyt vähentämään turpeen käyttöä merkittävästi. Kun puun käyttöä lisätään turpeen sijaan, on tärkeää, että käytettävissä on aiempaa enemmän laadukasta rankahaketta, jossa ei ole epäpuhtauksia, joka sisältää runsaasti energiaa ja jonka kosteusprosentti on hyvällä tasolla. Siksi Metsä-Sairilaan rakennettiin uusi viiden hehtaarin lähiterminaali. Puhtaasti puuta polttavaksi muutettu Pursiala 2 -kattila osoitti lämpimästä talvesta huolimatta toimivuutensa. Talven ainoaksi jääneen tammikuisen pakkasjakson aikana uudistetulla kattilalla päästiin kaikkien aikojen tuotantoennätykseen. Uusi kaukolämmön tuotannon huipputeho oli yli 10 % suurempi kuin ennen kattilaremonttia oli mahdollista. Kattilainvestoinnin aikaansaaman tehonlisäyksen ansiosta ESE alensi kaukolämmön liittymähintoja 50 %. Kampanjahinnasto astui voimaan ja koskee seuraavan kahden (2) vuoden aikana solmittuja uusia kaukolämpöliittymiä. Kuluneen vuoden aikana ESE toteutti aurinkosähköntuotannon pilottilaitoksen Mikkelin Karikkoon. Laitos koostuu kahdestasadasta kiinteistön katolle sijoitetusta paneelista, ja sen enimmäisteho on 49,5 kw. Uudesta aurinkovoimalasta saadaan arvokasta aurinkosähköteknologiaan liittyvää osaamista ja tietoa käytännön toiminnasta. Uusia tuotteita Kaksi uutta kaukolämpötuotetta lanseerattiin. Uusi tuotteistus merkitsee taloudellisia kannustimia energian säästämiseksi kaukolämpökiinteistöissä. Merkittävin ero vanhaan tuoterakenteeseen on perusmaksun ja energiamaksun suhteen muuttaminen. Uudistuksessa on pienennetty perusmaksun osuutta ja korotettu energiamaksun osuutta. Muutos kannustaa vähentämään energian kulutusta, kun energiankäytöstä riippuva osuus lämpölaskussa nousee perusmaksun pienentyessä. Tällainen muutostoive on noussut vahvasti esille keräämässämme asiakaspalautteessa, johon näillä muutoksilla pyritään vastaamaan. Uudet kaukolämpötuotteet ovat nimeltään Reilu-kaukolämpö ja Etelä-Savon Energia Oy 2014

7 Nuuka-kaukolämpö. Reilu-tuotteen hinnoittelu noudattaa vanhaa hinnoittelua, ja asiakkaat säilyvät tässä tuotteessa automaattisesti, elleivät halua vaihtaa toiseen tuotteeseen. Nuuka-kaukolämmössä perusmaksu on noin 25 % alempi ja energiamaksu toisaalta noin 12,5 % korkeampi. Päivitetty strategia ESEn uusi päivitetty strategia hyväksyttiin keväällä ja on käyttöönottovaiheessa. ESE luopui Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Visionsa mukaisesti ESE haluaa jatkossa panostaa entistäkin voimakkaammin uusiutuvaan ja päästöttömään energiantuotantoon. Investointiensa ansioista ESE on tällä hetkellä yksi edelläkävijöistä puulla tuotetun sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Hinnat Vuoden 2014 alussa kaukolämmön energiamaksua nostettiin 3,5 %. Perusmaksua ei korotettu. Korotuksen suuruus noudattaa lähinnä yleistä kustannustason nousua. Sähkön energia- ja siirtohintaa ei korotettu, mutta energiaveron nousu nosti asiakkaan sähkön hintaa 0,2 snt/kwh muilla kuin teollisuuskäyttäjillä. Vuoden 2015 alussa Rento-kaukolämmön energiamaksua korotettiin 3,0 % ja Nuuka-kaukolämmön energiamaksua 2,7 %. Perusmaksua ei korotettu, joten maltillisen korotuksen yhteisvaikutus asiakkaan kokonaisenergiakustannukseen oli n. 2 %. Toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimuksien energiahintaa laskettiin alkaen n. 5 %. Lisäksi ESE-Verkko laski siirtohintoja alkaen keskimäärin 7 %. Talous Konsernin liikevaihto laski hieman vuoden 2013 tasosta, ja budjetoidusta tuloksesta jäätiin jonkin verran. Suurimmat syyt olivat pörssisähkön alhainen hinta ja erittäin lämpimästä talvesta aiheutunut lämpöenergian vähäinen tarve. Kaikesta huolimatta ESEn taloudellinen tulos ennen veroja (n. 3,6 miljoonaa euroa) oli toimintaympäristön haasteet huomioiden varsin hyvä ja selkeästi edeltävää vuotta parempi. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle ja muille sidosryhmillemme vuodesta Erkki Karppanen Toimitusjohtaja Konsernin tunnusluvut Liikevoitto 6,5 milj. euroa 5,7 milj. euroa 2,9 milj. euroa Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 3,6 milj. euroa 2,6 milj. euroa 0,3 milj. euroa Sijoitetun pääoman tuotto % 6,2 % 5,8 % 3,1 % Omavaraisuusaste % 21,2 % 23,3 % 24,9 % Oman pääoman tuotto % 9,7 % 6,3 % 0,6 % Korolliset pitkäaikaiset velat 80,9 milj. euroa 57,6 milj. euroa 57,0 milj. euroa Investoinnit 24,3 milj. euroa 13,1 milj. euroa 13 milj. euroa Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 0,7 0,9 Liikevaihto/ työntekijä 0,516 milj. euroa 0,517 milj. euroa 0,544 milj. euroa Tasen loppusumma 141,8 milj. euroa 125,3 milj. euroa 121,6 milj. euroa Sähkön myynti GWh 290 GWh 312 GWh 312 GWh Kaukolämmön myynti GWh 366 GWh 378 GWh 411 GWh Sähkön siirto GWh 343 GWh 345 GWh 352 GWh 7

8 ESEn organisaatio Etelä-Savon Energia Oy ESE-Tekniikka Oy ESE-Verkko Oy Hallinto Talousosasto Liiketoimintayksiköt: Energialiiketoiminta Voimaliiketoiminta Etelä-Savon Energia Oy 2014

9 ESEn johtoryhmä Erkki Karppanen toimitusjohtaja Sari Siiskonen talousjohtaja Jukka Eestilä liiketoimintajohtaja Risto Kosunen toimitusjohtaja Timo Leppänen voimalaitosjohtaja Mervi Pajunen yhteyspäällikkö Lasse Barck sähköasentaja 9

10 ESEn hallitus Markku Kakriainen puheenjohtaja toimitusjohtaja Paavo Barck varapuheenjohtaja sähköasentaja Rauni Berndt jäsen lääkäri Mauri Miettinen jäsen emeritusmaaherra Heikki Nykänen jäsen maatalousyrittäjä Leena Penttinen jäsen aluepäällikkö Etelä-Savon Energia Oy 2014

11 Pertti Ruotsalainen jäsen lähetyskasvatussihteeri Markku Siitari jäsen yrittäjä, toimitusjohtaja Antti Suhonen jäsen asianajaja Unto Roikonen henkilökunnan edustaja kaukolämpöinsinööri Erkki Karppanen esittelijä toimitusjohtaja Sari Siiskonen sihteeri talousjohtaja 11

12 Toimintakertomus Etelä-Savon Energia Oy on Mikkelin kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Emoyhtiön kotipaikka on Mikkeli. Etelä-Savon Energian konsernitilinpäätös yhdistetään Mikkelin kaupungin tilinpäätökseen. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA ESE-konserni ei päässyt vuonna 2014 budjetoituun tulokseen. Suurin syy tähän oli lämmin vuosi, jolloin Pursialan voimalaitoksen kattiloilla on jouduttu ajamaan minimikuormalla ja tuotannon hyötysuhde on näin ollen ollut huono. Lisäksi alhaisena pysynyt sähkön pörssihinta ei tuottanut omalle sähköntuotannolle sitä tulosta, johon investointeja tehtäessä uskottiin. Vuoden budjetoitu lämmöntarveluku oli 4 500, mutta toteutunut luku oli (4 210 vuonna 2013). Koska vuosi oli lämmin, kaukolämmön myynti jäi 366 GWh:iin, mikä oli 12 GWh vähemmän kuin vuonna 2013 (378 GWh vuonna 2013). Kaukolämmön erillistuotantokohteiden osuus oli tästä 9,8 GWh (9,8 GWh). Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 64,2 GWh (64,9 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 430 GWh (443 GWh). ESEn sähkönmyynti oli 290 GWh, eli laskua edellisvuodesta oli 22 GWh (312 GWh). Tästä vähittäismyyn-tinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle myytiin 194 GWh (204 GWh), eli yhtiö myy noin 57 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 96 GWh (108 GWh). Myydystä sähköstä Pursialan voimalaitos tuotti 182,2 GWh (204,4 GWh), osakkuusvoimalaitokset tuottivat 65,9 GWh (70,2 GWh), ja pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 41,9 GWh (37,1 GWh). Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon vuosituotantokapasiteetti on noin 400 GWh. ESE-Verkko Oy:n vuoden 2014 sähkönsiirto oli 343 GWh (345 GWh vuonna 2013), eli siirtomärä oli lähes edellisvuoden tasolla. ESE-Verkon sallitun tuoton laskenta vuoden 2013 jälkeen toisen ja kolmannen valvontajakson lukujen perusteella osoittaa alituottoa noin euroa. Alhaisesta korkotasosta johtuen yhtiön sallittu tuotto on ylituoton puolella, joten yhtiö laski sähkön siirtohintaa alkaen keskimäärin 7 %:lla. ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu huolto- ja asennustoiminnoista. Vuonna 2014 yhtiö saavutti budjetoidun liikevaihtotavoitteensa, mutta jäi tulostavoitteestaan. Liikevaihto oli euroa, joten se laski noin 11 % edellisvuodesta. Voitto ennen satunnaisia eriä oli euroa lähes tuplaantuen edellisvuodesta. ESEn päivitetty strategia ESEn hallitus päivitti konsernin strategian vuonna 2014, ja se on toteutunut seuraavasti: 1. Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto ESE muutti vuonna 2013 Pursialan voimalaitoksen kakkoskattilan täysin puuta polttavaksi. Vuonna 2014 Pursialan voimalaitoksen kokonaistuotannosta 81% tehtiin puupolttoaineilla ja 18% turpeella. Koskienergian Mankala-hintaa saatiin alhaisemmaksi rahoitusjärjestelyjen ansiosta ja tämä paransi osuusvoiman kannattavuutta. 2. Luotettava ja tehokas energiansiirto sekä myynti Kaukolämpöverkon alueella oli vuonna 2014 yhteensä 9 ennakoimatonta käyttökeskeytystä (9 vuonna 2013). ESE-Verkon alueella sähkön siirron keskeytykset pysyivät ennätyksellisen alhaisella tasolla ja olivat noin 3 min/asiakas (9 min vuonna 2013). Odottamattomia keskeytyksiä oli 17 kappaletta (24 vuonna 2013). Myynnillisesti yhtiö jäi sähkönmyynti-, kaukolämmmönmyyntisekä sähkön siirtomääristä. Etelä-Savon Energia Oy 2014

13 3. Uudet energiapalvelut ESEn ensimmäinen aurinkosähkövoimalaitos käynnistyi Mikkelin Karikossa syksyllä Aurinkosähkövoimalaitos koostuu 200 paneelista ja sen teho on maksimissaan 49,5 kw. valmennukset on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa. ESE on mukana BioHauki Oy:ssä, joka suunnittelee rakentavansa biokaauslaitoksen Haukivuorelle. ESE omistaa yhtiöstä 54,3%. Kaukolämmön vetovoiman parantaminen Hinnanmuutokset vuoden aikana ESE nosti vuoden 2014 alusta kaukolämmön energiamaksua 3,5 % lähinnä polttoaineiden hinnannousun vuoksi. Sähkön tai sähkön siirron hintoja ei muutettu ESE laski toistaiseksi voimassaolevien toimitusvelvollisuusalueen sähkönmyyntisopimusten sähkönhintoja noin 5 %. ESE lanseerasi vuonna 2014 uuden Nuuka tariffin kaukolämpöön. Vanhalle hinnoittelumallille annettiin nimi Rento. Nuuuka tariffissa on alhaisempi energiamaksu ja korkeampi perusmaksu, joka suosii vähän käyttäviä lämmittäjiä. Lisäksi päätettiin antaa 50% alennus kaukolämmön liittymismaksuun kahden vuoden tarjousajaksi. Voimalaitoksen tuottavuuden parantaminen Investoinnit ESEn tulokseen vaikuttaa merkittävästi Pursialan voimalaitoksen toiminta. Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi tuotannonohjausjärjestelmä, jonka avulla laitosta voidaan käyttää entistä taloudellisemmin. Lisäksi vuonna 2014 tehtiin päätös lämpöakun rakentamisesta. Akku rakennetaan vuoden 2015 aikana ja lämpöakun avulla voidaan optimoida sähkön ja lämmöntuotantoa. Budjetointiperusteet Konsernin vuoden 2014 bruttoinvestoinnit olivat 24,3 milj. euroa (13,1 milj. euroa vuonna 2013). Suurin investointi oli pääomalainan antaminen Koskienergia Oy:hyn. Lisäksi vuoden aikana investoitiin kaukolämmön runko ja korttelijohtojen rakentamiseen, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähkön jakeluverkkoon ja sähköasemien koneisiin ja laitteisiin sekä lisättiin kaukoluettavien energiamittareiden määrää. ESEn hallitus päätti laskea budjettiperusteena käytettävän lämmöntarveluvun tasolta 4500 tasolle 4400, koska viime vuodet ovat olleet budjetointiperustetta lämpimämpiä. Työyhteisövalmennus ESEn esimiehet ja asiantuntijat eli noin 30 henkilöä suorittivat vuosina esimiesvalmennuksen. Tämän jatkoksi keväällä 2014 aloitettiin koko konsernin henkilöstöä koskeva työyhteisövalmennus. Työyhteisövalmennuksen aihealueita ovat osaamisen kehittäminen, yhteistyön parantaminen, kahdenkeskisen vuorovaikutusosaamisen vahvistaminen sekä yritystalous. Molemmat Verotarkastus ESE-konsernin yhtiöihin Etelä-Savon Energia Oy, ESE-Verkko Oy ja ESE-Tekniikka Oy tehtiin verotarkastus koskien vuotta 2013 sekä arvonlisäverotuksen osalta myös vuotta 2012 vuonna Verotarkastuksen johdosta yhtiön autoihin hankittiin sähköiset ajopäiväkirjat, joilla seurataan työ- ja yksityisajoja. 13

14 Koskienergia Oy:n lainakannan uudelleenjärjestely ESE omistaa 45% Koskienergia Oy:stä. Yhtiö maksoi pois pankkilainojaan v korvaamalla ne omistajien lisäsijoituksilla. ESE teki 18,6 milj. euron pääomalainan yhtiölle. Tämän järjestelyn avulla saatiin yhtiön rahoituskuluja pienemmiksi ja näin Mankala hintaa alhaisemmaksi. Fennovoimasta luopumisjärjestelyt ESE teki vuonna 2013 päätöksen, että yhtiö luopuu osakkuudestaan Fennovoima hankkeessa. ESE omistaa Fennovoimaa Suomen Voima Oy:n kautta ja yhtiössä tehtiin järjestely, jonka kautta yhtiön hank-keessa jatkavat osakkaat lunastavat ESEn osuutta hankkeesta samassa tahdissa, kun ostavat uusia osuuksia Voimaosakeyhtiö SF:ltä hankkeesta. Tämän järjestelyn kautta ESEn omistus Fennovoima hankkeessa päättyy v Filiaalin toiminnan jatkaminen ESE päätti jatkaa Venäjällä toimivan filiaalinsa toimintaa 3 vuodella. ESE allekirjoitti v esisopimuksen siitä, että yhtiön tulevat toimitilat sijoitetaan ns. Veturitallien alueelle ja toimitilaprojekti toteutetaan Kiinteistökehitys Naistinki Oy:n toimesta. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 101 henkilöä (103 vuonna 2013). Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 74 henkilöä (73 vuonna 2013). Pienet muutokset henkilöstömäärässä johtuvat eläköitymisiin liittyvistä rekrytoinneista sekä perhevapaisiin liittyvistä sijaisuuksista. Konserni maksoi tilikaudella palkkoja ja palkkioita sivukuluineen ,33 euroa ( ,24 euroa vuonna 2013). Emoyhtiön palkat ja palkkiot sivukuluineen vuonna 2014 olivat ,29 euroa ( ,97 euroa vuonna 2013). Ympäristö Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Vuonna 2014 yhtiöllä ei ollut ympäristöinvestointeja. Vuonna 2013 Pursialan kakkoskattilan muutos täysin puupolttoaineella toimivaksi nosti tällöin ESEn ympäristöinvestoinnit 7,1 miljoonaan euroon. Kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli euroa ( euroa vuonna 2013). Ympäristömenot olivat 0,7 % liikevaihdosta. Jäsenyydet Etelä-Savon Energia Oy on jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Energiateollisuus ry, Paikallisvoima ry, Etelä-Savon Kauppakamari ja Mikke ry. Uudet toimitilat HENKILÖSTÖ Konserni 2014 Konserni 2103 Konserni 2012 Emoyhtiö 2014 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Tilikauden palkat ja palkkiot , , , , , ,09 Etelä-Savon Energia Oy 2014

15 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hinnankorotukset ESE nosti Rento kaukolämmön energiamaksua 3 % ja Nuuka kaukolämmön energiamaksua 2,7 %. Perusmaksuja ei korotettu. ESE-Verkko laski sähkön siirron energiahintaa noin 7 %, jonka vaikutus siirron kokonaishintaan on noin 5 %. Toimitusvelvollisuusalueen sähkönhinnat on pidetty entisellä tasolla. Uuden tuotantojohtajan rekrytointi Pursialan voimalaitosjohtaja Timo Leppäsen jäädessä eläkkeelle, hänen seuraajakseen on valittu tuotantojohtajaksi Lasse Lahtinen. Vaihdos tapahtuu ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ESE-Tekniikka Oy:ssä tehdään toimenpiteitä yhtiön tuottavuuden parantamiseksi. Tämä tarkoittaa mm. parempaa työnohjausta. TULEVAISUUDEN- NÄKYMÄT Uudet energiaratkaisut Tulevaisuudessa ESE haluaa olla mukana uusissa alueellisissa energiaratkaisuissa, jotka liittyvät aurinkoon ja biokaasuun. Biokaasuun liittyvissä projekteissa ESE on mukana jo Haukivuorella ja Mikkelissä. Myös aurinkokeräimiin on suunniteltu tehtävän investointeja. Lämpökuorman lisääminen Pursialan voimalaitokselle Vuodelle 2015 ei ole kaikilta osin päästy tekemään budjetin mukaisia tuotannon sähkön myyntisuojauksia, joten budjetoitua tulosta ei ole vielä pystytty varmistamaan sähkön pörssimyynnin osalta. Pursialan voimalaitoksen tuottavuutta tulee parantamaan loppuvuonna käyttöönotettava lämpöakku, johon voidaan tarvittaessa ajaa ja josta voidaan purkaa lämpöä esim. lämpötilojen tai sähkön pörssihinnan mukaan. Kaukolämmön myyntiin vaikuttaa lämpötila, joten mikäli budjetoitu lämmöntarveluku toteutuu, kaukolämmön myynti saavuttaa budjetoidun tuloksensa. Vuosi 2015 on kuitenkin alkanut lämpimänä ja ennuste lämmöntarveluvusta on alle vuoden 2014 toteuman, joka oli Sähkön vähittäismyynnissä nykyiset katteet eivät kata toiminnan kustannuksia, joten hallitus käy läpi vuoden 2015 aikana, miten sähkönmyynnin kannattavuutta voidaan parantaa. Nykyisillä sähkön pörssihinnoilla osakkuusyhtiöltä hankittu sähkö rasittaa sähkönmyynnin tulosta. ESE-Verkko Oy:n sähkön siirtohinnat ovat ylituoton puolella erityisesti alhaisena pysyneen korkotason johdosta. Yhtiö on nyt syönyt edellisvuosien alituoton ja joutunee jatkossakin laskemaan siirtohintojaan. Verkkoyhtiöllä ei ole alkuvuoden aikana ollut merkittäviä häiriöitä sähkönsiirrossa. Aiempaa lämpimien vuosien johdosta osa ESEn Pursialan voimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetista on jäänyt käyttämättä. Myös kesäaikana on luonnollisesti hyödyntämätöntä kapasiteettia. Nykyisillä sähkön tukkumarkkinahinnoilla lauhdesähkön tuotanto ei ole kannattavaa, joten lämpökuorman lisäämisellä saadaan enemmän vastapainesähköä ja saadaan jo investoitu kapasiteetti paremmin hyödynnettyä. Lämpökuorman lisäämiseksi Pursialan voimalaitokselle ESE jatkaa vuonna 2012 lanseerattua Kuuma Totuus kampanjaa. Kampanjalla halutaan kirkastaa kaukolämmön imagoa edullisena ja ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Kaukolämmön hinnoittelutariffien kehittämistyötä tullaan myös jatkamaan. Näillä toimenpiteillä uskotaan kaukolämmön kilpailukyvyn parantuvan erityisesti maalämpöratkaisuihin verrattuna. 15

16 Investoinnit vuonna 2016 markkinoinnissa. Lähitulevaisuuden suurin investointi tulee olemaan polttoaineenvastaanoton uusinta Pursialan voimalaitoksella. Muutoin investoinnit kohdistuvat lähinnä kaukolämpöverkon ja sähköverkon rakentamiseen sekä voimalaitoksen kunnossapitoon. Jos biopolttoainehankkeet etenevät suotuisasti, ESE saattaa olla mukana biopolttoaineisiin liittyvissä investoinneissa. TUTKIMUS- JA KEHITYS- TOIMINTA ESE on vuonna 2014 ollut mukana Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston hankekehityksessä, minkä lisäksi konsernissa tehtiin asiakastyytyväisyystutkimus. Näistä tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja kertyi noin euroa (noin euroa vuonna 2013). RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Strategiset riskit ESEn strategiset riskit liittyvät Pursialan voimalaitoksen tuotannon kannattavuuteen sekä sähkön ja kaukolämmön myynnin kannattavuuteen. Lämpimät vuodet pitävät Pursialan voimalaitoksen tuotantomäärät alhaisella tasolla ja ns. minimikuormalla ajaminen heikentää tuotannon hyötysuhdetta. Pursialan voimalaitos pystyisi tuottamaan enemmän lämpöä, kuin tällä hetkellä on olemassa lämpökuormaa. Sähkönmyynnissä katteet ovat erittäin pienet, sillä markkina on hyvin kilpailtu ja tukkumarkkinahinnat ovat historiallisen alhaiset. Kaukolämmössä haasteena on energiankulutuksen väheneminen sekä maalämpöratkaisujen imagoetu Sähkön hintariskeihin varaudutaan riskipolitiikalla, jonka ESEn hallitus on hyväksynyt. Riskipolitiikka määrittelee, miten tulee varautua markkinahintariskiin, määräriskiin, vastapuoliriskiin, likviditeettiriskiin, aluehintariskiin, tarjousriskiin ja luottoriskiin. Lisäksi riskipolitiikka määrittelee rajat, joissa riskien tulee pysyä. Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty estämään hajauttamalla polttoaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla polttoaineentoimittajalle myydään sähköä alle markkinahinnan. Lisäksi pyritään hankkimaan polttoaineita omien yhteyksien kautta vähemmän kilpailluilta Venäjän-markkinoilta. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen Pursialan voimalaitoksella, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus sekä sähkönjakelun varmistaminen. Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla, omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla sekä keskittämällä polttoaineterminaalitoiminnot Mikkelin Metsäsairilaan. Puupolttoaineiden saatavuutta varmistaa lisäksi oman polttoaineiden hankinnan kehittäminen Venäjällä. Lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormissa on varmistettu vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Pursialan lämmöntuotantokapasiteetti on noin 130 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti noin 110 MW. Vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetin tulee vastata kaukolämmön myyntimäärien kehitystä. Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt, ja sallitun tuoton laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset. Alhainen korkotaso haastaa sähköverkon sallitun tuoton, sillä investoinneille saa tällä hetkellä aiempaa alhaisempaa tuottoa. Tästä huolimatta sähköverkon toimintavarmuuden turvaamiseksi on tehtävä verkkoa parantavia investointeja. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ennaltaehkäisemään siten, että verkon toimintakunnosta huolehditaan mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. ESE-Verkko on kaapeloinut noin 53 % keskijänniteverkostaan ja noin 81% pienjänniteverkosta. Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys ja muutokset sähkön markkinahinnassa. Yhtiön saamat ja edellisiltä vuosilta yli jääneet päästöoikeudet riittävät vuonna 2015 Pursialan voimalaitoksen Etelä-Savon Energia Oy 2014

17 tarvitsemaan turpeen polttomäärään, koska Pursialan kattilatekniikka mahdollistaa puunkäytön aina 85 %:iin saakka. Sähkön hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla. Rahoitusriskit Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja lainoja on noin 70 % konsernin lainakannasta. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään järjestämällä Työturvallisuuskorttikoulutusta koko henkilöstölle ja lisäämällä näin tietoisuutta turvallisista työtavoista. Lisäksi yhtiössä järjestetään säännöllisesti ensiapukoulutusta. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla. Vahinkoriskit Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot ja tapaturmat. Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosittain. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. laitosten ja irtaimiston vakuutukset sekä ajoneuvovakuutukset. Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu mm. valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita, parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia, vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia sekä ympäristövahinkovakuutuksin. TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS Konserni Konsernin liikevaihto laski noin 1 milj. euroa vuonna 2014 ja oli 52,1 milj. euroa (53,2 milj. euroa vuonna 2013). Liikevoitto oli 6,4 milj. euroa (5,6 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 12,4 % (10,7 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 3,6 milj. euroa (2,6 milj. euroa) eli tulos parani edellisestä vuodesta lähes 40 %. Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,2 % Tunnusluvut Liikevaihto Liikevoitto Liikevoittoprosentti 12,4 % 10,7 % 5,4 % 13,5 % OPO-prosentti 9,7 % 6,3 % 0,6 % 9,6 % Omavaraisuusaste 21,2 % 23,3 % 24,8 % 27,1 % 17

18 (5,8 %). Tavoitteena on ollut konsernin omavaraisuusasteen parantaminen, ja tässä on viime vuosina onnistuttu, mutta vuonna 2014 omavaraisuusaste laski hieman edellisvuodesta. Vuoden 2014 omavaraisuusaste oli 21,2 % (23,3 % vuonna 2013). Oman pääoman tuotto oli 9,7 % (6,3 %). Maksuvalmiuden quick ratio oli vuodenvaihteessa 0,9 (0,7). Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden hieman vähemmän kuin edellisvuonna eli 0,516 milj. euroa (0,532 milj. euroa). Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 80,9 milj. euroa (57,6 milj. euroa). Lainoja on tilikauden aikana lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. ESE-Tekniikka Oy, Haukivuoren Lämpö Oy, Biohauki Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les ja Huippuenergia Oy. Etelä-Savon Energia Oy:llä on Venäjällä sivuliike. Sivuliikkeen rekisteröity nimi on Etelä-Savon Energia Oy:n Tihvinän toimipaikka, ja sen y-tunnus on Sivuliikkeen osoite on Tihvinän kaupunki, Ilji-nin katu 60, Tihvinä, Leningradin alue, Venäjän Federaatio. Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa toimitusjohtaja/ymba Markku Kakriainen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barck (varapuheenjohtaja), lääkäri Rauni Berndt, emeritusmaaherra Mauri Miettinen, maatalousyrittäjä Heikki Nykänen, aluepäällikkö Leena Penttinen, lähetyskasvatussihteeri Pertti Ruotsalainen, yrittäjä/toimitusjohtaja Markku Siitari ja asianajaja Antti Suhonen. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja, ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen. Emoyhtiö Emoyhtiön liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 0,4 milj. euroa. Tilikauden 2014 liikevaihto oli 42,4 milj. euroa (42,8 milj. euroa vuonna 2013). Tästä sähkön vähittäismyynnin liikevaihto oli 15,6 milj. euroa (16,5 milj. euroa), lämmönmyynnin liikevaihto 26,1 milj. euroa (25,6 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan liikevaihto 0,6 milj. euroa (0,6 milj. euroa). Liikevoitto oli 3,2 milj. euroa (3,4 milj. euroa) eli 7,5 % (7,9 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 2,9 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle yhteensä 2,03 milj. euroa (2,02 milj. euroa vuonna 2013). Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö / Elina Hämäläinen KHT, JHTT ja KHT-yhteisö BDO Oy / Ulla-Maija Tuomela KHT, JHTT. Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen. HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI SEKÄ ESITYS MUUN VA- PAAN OMAN PÄÄOMAN JAKAMISESTA Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat ,68 euroa, josta tilikauden voitto on euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona ,00 euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. YHTIÖN OSAKKEET Yhtiön osakkeiden määrä on 300 kpl. Osakkeet ovat saman lajisia. HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia -konsernin muodostavat Etelä-Savon Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, Hallitus Yhtiön osakepääoma ,79 Osakkeen vertailuarvo v ,03 Etelä-Savon Energia Oy 2014

19 19

20 Energialiiketoiminta Jukka Eestilä, liiketoimintajohtaja Energialiiketoiminnassa ei tapahtunut merkittäviä organisaatiomuutoksia vuonna Kaukolämpöpäällikkö Markku Meklin irtisanoutui vuoden lopussa siirtyäkseen toisen työnantajan palvelukseen, joten lämpötoimintojen organisaatiota muutettiin alkaen. Kaukolämpöpäälliköksi nimitettiin Auli Haapiainen-Liikanen ja lämpölaitospäälliköksi Arto Nieminen. ESEn sähkönmyynti pieneni vuonna 2014 edellisvuodesta. Varsinkin kuluttajamyynnin asiakasmäärät vähenivät hieman. Yritysmyynnissä pudotus oli vähäisempi, ja useita merkittäviä jatkosopimuksia syntyi. Lisäksi vuosi oli melko lämmin varsinkin helmi-maaliskuussa, mikä osaltaan näkyi sähköenergian myyntimäärissä. Määräaikainen vihreä Ekoteko-tuote oli edelleen suosittu. Vuoden aikana näkyvyys oli hyvä, joskin markkinointi keskitettiin kaukolämpöön. Kilpailu kuluttaja-asiakkaista tiukentui entisestään, ja varsinkin joidenkin yhtiöiden harjoittama epäasiallinen puhelinmyynti on herättänyt alalla laajaa keskustelua. Etäluettavat sähkömittarit tuottavat tuntitasoista sähkönkäyttötietoa, joka mahdollistaa monipuolisemmat sähköenergiatuotteet sekä paremmin käyttöön perustuvan laskutuksen arviolaskutuksen sijasta. ESE siirtyy lukemaperusteiseen laskutukseen vuonna Kuluttajahinnat laskivat vuonna ESE laski toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimuksien energiahintaa alkaen n. 5 %. Myös määräaikaisten Ekoteko-sopimusten hinnat ovat olleet laskussa koko vuoden. Lisäksi ESE-Verkko laski siirtohintoja alkaen keskimäärin 7 %. ESEn asiakaspalvelu on pystynyt vastaamaan monimutkaisiinkin asiakastilanteisiin tehokkaasti. Tietojärjestelmätoimittajien sekä laskutusoperaattorien kehityksen ongelmien vuoksi laskutus on Sähkönmyynti kuluttajaryhmille, (kokonaismyynti 290 GWh) Teollisuus 18 % Palvelu ja rakentaminen Energianmyynti 28 % ,9 54 % Asuminen ja maatalous Sähkön hankinta, GWh (kokonaishankinta 290 GWh) 182, 2 65,9 Ostot sähköporssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta Ostot Pursialan voimalaitokselta Ostot osakkuusvoimalaitoksilta Sähkön toimitus, (kokonaishankinta 290 GWh) 96 Kokonaishankinta ESEn alueen vähittäismyyntiin Kokonaishankinta ESEn alueen ulkopuoliseen sähkönmyyntiin Etelä-Savon Energia Oy 2014

21 myöhästynyt muutaman kerran, ja kaikki alihankkijaketjut tarkastetaan vuonna 2015 luotettavuuden varmentamiseksi. Sähköisiä palveluja kehitettiin edelleen mm. uusimalla asiakkaan online-sivusto. Uudesta liittymästä on saatu sekä rakentavaa että positiivista asiakaspalautetta, ja kehitystyötä jatketaan myös vuonna ESE-mies on lisännyt markkinointikanavia Facebookin jälkeen myös Twitteriin. Cencorp Oy:n toimittama ESEn aurinkovoiman pilottilaitos valmistui syyskuun puolivälissä Karikontielle. 49,5 kw:n voimala koostuu 200 aurinkopaneelista. Voimalaitosinvestoinnin kautta ESE on vahvasti mukana uusien energiamuotojen kehittämisen kärjessä. Uuden aurinkovoimalan avulla kerätään arvokasta aurinkosähköteknologiaan ja sen oheistoimintoihin liittyvää käytännön osaamista. Kokonaissähkönmyynti oli 290 GWh eli noin 7 % vähemmän kuin vuonna Sähköenergiaamyytiin ESEn jakelualueelle noin 194 GWh eli n. 5 % vähemmän kuin vuonna Sähkönmyyntiä vähensivät keskimääräistä lämpimämpi sää ja kuluttaja-asiakkaiden väheneminen. ESE myi jakelualueensa ulkopuolelle 96 GWh sähköä eli 11 % vähemmän kuin Vuonna 2013 ESEn kaikesta sähköstä myytiin oman verkkoalueen ulkopuolelle n. 33 %. ESE on mukana Kopsa 2 tuulipuistossa, jossa kymmenen tuulivoimalaa aloitti kaupallisen tuotannon joulukuussa Tämä lisäsi hieman ESEn tuulisähkön tuotannon määrää. Sähkönhankinta ESEn ympäristöystävällinen sähkö tuotetaan pääsääntöisesti yhtiön omalla Pursialan voimalaitoksella Mikkelissä. Vuonna 2014 Pursialan voimalaitokselta hankittiin 182 GWh eli 10 % vähemmän kuin vuonna Lisäksi ESE omistaa 45 % Koskienergia Oy:stä, johon kuuluu 30 vesivoimalaitosta ympäri Suomea. ESE on mukana myös muissa osakkuusvoimalaitoksissa. Osakkuusyhtiöiden kautta ESE hankki sähköä 66 GWh eli 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. 21

22 Kaukolämpö Kaukolämpö oli jälleen 2014 erittäin luotettavaa, eikä pitkäkestoisia odottamattomia lämpökatkoja esiintynyt. Vuosi 2014 oli lämmin, mikä näkyi selvästi myynnin laskuna budjetoituun nähden. Talouden kannalta kaukolämpövuosi toteutui budjetoidusti. Mikkelin kaukolämpö on Suomen vähäpäästöisimpiä Pursialan voimalaitoksen poikkeuksellisen korkean puunkäyttöasteen ansiosta. Näin mikkeliläiset saavat nauttia luonnon päästöttömästä lämmöstä, josta monessa Suomen kaupungissa ja ulkomailla vasta haaveillaavuonna 2014 kaukolämpöön liittyi yli m3 uusia kohteita, joista. Kenkäveron vanha pappila oli merkittävimpiä. ESE kuvasi kaukolämpöverkon ensi kertaa lämpökameralla helikopterista käsin sekä Mikkelissä että Haukivuorella. Kuvauksissa todettiin verkostojen olevan ikäisikseen hyvässä kunnossa. ESE uudisti vuonna 2014 kaukolämmön tariffituotteet. Asiakkaat ovat automaattisesti mukana vakaassa Rento-kaukolämmössä mutta voivat halutessaan vaihtaa Nuuka-kaukolämpöön, jolloin hinnoittelu painottuu energiamaksuun ja energian säästäminen näkyy laskussa enemmän. Lisäksi ESE lanseerasi kesällä 2014 kaksivuotisen liittymäkampanjan, jossa kaukolämmön liittymismaksusta saa puolet alennusta. Tämä on nostanut kiinnostusta kaukolämpöön entisestään. Lämmön myyntimäärä väheni alle 1 % edellisvuodesta. Merkittävin tekijä oli jälleen lämmin vuosi. Kaukolämmön hintaa jouduttiin vuoden 2014 alussa korottamaan tuotantokustannusten kohottua. Suurin osa kaukolämmöstä tuli Pursialan voimalaitokselta ja tuotettiin puulla ja turpeella. Kaukolämpöverkon ulkopuolella useita kohteita lämmitettiin ensisijaisesti kotimaisilla polttoaineilla. Vuonna 2014 Mikkelin kohdalla alkoi valtatie 5:n laaja tietyö, jolloin myös alueen kaukolämpöputkia uusitaan. Työt jatkuvat vuonna Energiaa säästettiin mm. poistamalla Oravinmäen lämpökeskus käytöstä. Lisäksi ESEn suurin maalämpökohde Riikolankadulla on saatu valmiiksi ja normaaliin toimintaan. ESE ilmoitti myös tarjoavansa kaukolämpöä uudelle vuoden 2017 asuntomessualueelle. Ristiinan lämpökeskus tuli ESEn hoidettavaksi loppuvuodesta 2013, ja keväällä 2014 ESE osti Mikkelin kaupungilta lämpökeskuksen. Ristiinan keskuksessa muutettiin säätöjä, korjattiin rikkoutuneita osia ja vaihdettiin puupolttoaine laadukkaampaan. Näillä toimenpiteillä saatiin vuosikausia haitannut tuhkalaskeuma loppumaan, ja laitos toimii nyt moitteettomasti. ESE tutkii myös biokaasun mahdollisuuksia niin Mikkelissä kuin Haukivuorellakin. Lämmön hankinta, GWh (kokonaishankinta 421,5 GWh) 2,8 9,8 Osto voimalaitokselta Erillistuotanto Lämpökeskukset 408,9 Lämmön toimitus, GWh (kokonaistoimitus 356,8 GWh) Asuintalot 45,9 Teollisuus Toimistorakennukset 45,6 Muut asiakkaat Häviöt ilman erilliskohteita 195,7 96,1 41,2 Etelä-Savon Energia Oy 2014

23 Voimaliiketoiminta Timo Leppänen, voimalaitosjohtaja Sähkön ja kaukolämmön tuotanto Kulunut vuosi oli ulkolämpötilaltaan poikkeuksellisen lämmin. Kaukolämmön tuotanto oli 412 GWh ja lähes 30 GWh budjetoitua vähemmän. Sähköntuotanto oli 184 GWh. Kaikki voimalaitoksen tuottama sähkö myytiin markkinahinnalla sähköpörssiin. Alhaisen hinnan vuoksi lauhdesähköä ei juuri tuotettu toisen turbiinin lauhdeperän niin sanottua pakkolauhdetta lukuun ottamatta. Lisäksi tuotettiin 64 GWh teollisuuslämpöä ja höyryä. Voimalaitosten käytettävyydet olivat erittäin hyvät. Pursiala 1:n käytönaikainen energiakäytettävyys oli 99,7 % ja Pursiala 2:n 99,2 %. Lukuja voidaan pitää erittäin hyvinä muihin vastaaviin voimalaitoksiin verrattaessa. Polttoaineiden hankinta Pursiala 2:n kattilamuutoksen jälkeen puun osuus polttoaineista on yli 80 % ja turpeen alle 20 %. Öljyä on käytetty ainoastaan kattiloiden häiriöiden ja käynnistysten yhteydessä yhteensä noin 0,4 %. Normaalia lämpimämmän vuoden vuoksi polttoaineita tarvittiin suunniteltua vähemmän, joten polttoainevarastot olivat vuoden lopussa ennätyksellisen suuret. Puun hankintaa Venäjältä on jatkettu, ja puun osuus polttoaineista oli noin 5 %. Yhteistyötä Mikkelin seudun mekaanisen puunjalostusteollisuuden kanssa on jatkettu hankkimalla sivutuotteita polttoon. Ruokohelven poltto lopetettiin ja kantomurskeen käyttöä vähennettiin suurten epäpuhtauspitoisuuksien takia. Teollisuuslämmön ja -höyryn myynti Teollisuuslämpöä ja -höyryä toimitettiin kuudelle teollisuuslaitokselle Mikkelissä ja sen ympäristössä. Kattilalaitosten käyttöä valvotaan ja ohjataan Pursialan voimalaitoksen valvomosta. Päivittäisestä huollosta ja kunnossapidosta vastaavat voimaliiketoiminnan huoltomiehet. 23

24 Hiilidioksidipäästöt ja ympäristöluvat Vuoden 2014 hiilidioksidipäästöt olivat tonnia. Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet riittivät kattamaan sähkön- ja kaukolämmöntuotannon päästöt Uuden ympäristöluvan mukainen päästöjen tarkkailusuunnitelma valmistui. Lisäksi valmistauduttiin vuoden 2016 alussa kiristyviin päästömääräyksiin. 27,3 GWh Sähkön ja lämmön tuotanto, GWh (kokonaistuotanto 694,4 GWh) 7,5 GWh 64,3 GWh 183,9 GWh 411,5 GWh Kaukolämmöntuotanto Sähkön tuotanto Sähkön omakäyttö Teollisuuslämpö Lämmön omakäyttö Tehdyt investoinnit Pursiala 2:n kattila muutettiin puuta polttavaksi vuoden 2013 lopussa. Kuluneen vuoden aikana tehtiin vielä virityksiä ja säätöjä. Tällä hetkellä kattilassa voidaan polttaa pelkästään puuta. Polttoaineen epäpuhtauksien poisto ei toimi vielä täysin tyydyttävästi. Kattilan tulevan vuosihuollon aikana tehdään vielä pieniä muutoksia. Vuoden lopulla tehtiin investointipäätös lämpöakun rakentamisesta. Akun rakentaminen on aloitettu, ja se valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Puupolttoaineiden jakauma, GWh (yhteensä 730,3 GWh) Metsähake Teollisuuden sivut. 192,0 GWh Kantomurske 472,0 GWh 66,3 GWh Polttoaineiden käyttö, GWh (kaikki yhteensä 900,6 GWh) 6,5 GWh Puupolttoaineet 163,8 GWh Turve Öljy Kivihiili 730,3 GWh Etelä-Savon Energia Oy 2014

25 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Sähkön markkiahinnan kehitys

26 Etelä-Savon Energia Oy 2014

27 ESE-Tekniikka Oy Erkki Karppanen, toimitusjohtaja Kuluneen vuoden aikana ESE-Tekniikan toiminnassa keskityttiin asennus- ja huoltopalveluliiketoimintoihin. Liikevaihto ylitti budjetoidun niukasti ja oli euroa, kun tavoite oli euroa. Pieni ylitys johtui sekä huoltopalveluiden että asennustoiminnan budjetoitua paremmasta liikevaihdosta. Tulos oli euroa ( euroa vuonna 2013). Tulostavoitteesta jäätiin lähinnä urakkakohteissa tapahtuneiden budjetoitua kalliimpien kaivutöiden vuoksi. Organisaatioon rekrytoitiin asiakkuuspäällikkö vastaamaan asiakkuuksien ylläpidosta, tarjouksien teosta, projektihallinnosta, projektien resursoinnista ja aikatauluttamisesta sekä laskutuksesta. Asiakkuuspäällikkö aloitti työnsä Pitkäaikainen projektipäällikkö jäi eläkkeelle vuoden loppupuolella. Normaalien huoltotöiden lisäksi on jouduttu korjaamaan erilaisista liikenne- ym. vahingoista aiheutuneita katu- ja liikennevalojen vaurioita. Asennustoiminta ESE-Verkon hankinnat ESE-Tekniikalta säilyivät suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Asennustoiminnan pääkohteita ovat olleet Tuskun kaupunginosan uusi asuinalue sekä Kuulan, Luodin ja Haulipussin sähkö-, kuitu- ja valaistusverkon rakentaminen. Sähköverkkoa saneerattiin mm. Rantakylässä, Junnin alueella ja keskustassa Pirttiniemenkadulla. Näissä kohteissa uusittiin samalla osa katuvalaistuksesta. Misawa Homes of Finlandin uuteen kuivaamoon rakennettiin puistomuuntamo sekä aluesähköistys ja valaistus. Kangasniemen kunnassa toteutettiin keskustan alueella valaistussaneerauksen osa 3. Henkilöstökoulutukseen on kiinnitetty huomiota henkilöstön osaamista ylläpitämällä, edelleen kehittämällä ja monipuolistamalla. Uutena aluevaltauksena mainittakoon erityisesti aurinkosähköasentajakoulutukset. Työryhmien kokoonpanot, varusteet ja työkalut tarkastettiin ja täydennettiin vastaamaan tarvetta. Huoltopalvelut Katuvaloverkkoa on huollettu Mikkelin ja ympäristön kuntien alueella. Energiansäästölamppujen vaihtoa on jatkettu vuotuisen suunnitelman mukaisesti. Kaupungin kanssa on rakennettu isoa kaikkien EU-direktiivien perusteella käytöstä poistettavien katuvalolamppujen uusintaprojektia. 27

28 Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Pitkään suunniteltu ja valmisteltu energiansäästövalaisimien vaihtoprojekti hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Liikevaihdon jakauma, 1000 (yhteensä 1882,6, tuhatta euroa) Asennustoiminta Huoltopalvelut 397 Yhtiön tulevaisuudesta Alkaneella tilikaudella yrityksen toimintaa pyritään maltillisesti kasvattamaan, mutta painopiste säilytetään asennus- ja huoltopalvelutoiminnassa. Uutta liiketoimintaa haetaan asennus- ja huoltotoiminnan lisäksi uusista energiantuotanto- ja lämmitysmuodoista. ESE-konsernin uudistuvassa strategiassa määritellään myös ESE-Tekniikka Oy:n toiminnan suuntaviivat. Suurin liikevaihdon ja toiminnan lisäys kohdistuu kaupungin katuvalojen vaihtoprojektiin. 1485,6 Laajentuneen henkilöstön talvityöt pyritään turvaamaan ESE-Verkon huoltotöillä kuten muuntamohuolloilla ja 20 kv:n jännitetöinä suoritettavilla huoltotöillä. Kaupungille tarjotaan talvikaudella toteutettavia katuvalaistuksen ja ohjauslaitteiden saneeraustöitä. Etelä-Savon Energia Oy 2014

29 ESE-Verkko Oy Risto Kosunen, toimistujohtaja ESE-Verkko Oy vastaa sähkönjakelusta sähköverkkolupa-alueellaan. Yhtiö rakentaa ja ylläpitää sähkönjakeluverkkoa, johon on liitetty n käyttöpaikkaa. Jakeluverkon pituus on 1055 km, ja siihen kuuluu seitsemän 110 kv:n sähkö- ja kytkinasemaa ja kolme 20 kv:n kytkinasemaa. Sähkön siirtomäärä oli 343 GWh (345 GWh vuonna 2013). Lämmin vuosi vähensi sähkönkulutusta edelleen. Verkonrakennus, perusparannus ja kunnossapito Verkonrakennuksessa jatkettiin 20 kv:n verkon maakaapelointia ja vanhojen muuntamoiden uusintaa. Uusia puistomuuntamoita rakennettiin seitsemän ja uutta sähköverkkoa rakennettiin 28 km. Vuoden aikana purettiin yhdeksän vanhaa muuntamoa ja 11 km sähköverkkoa. Suurin työkohde oli Pursialan sähköaseman johtolähtöjen maakaapelointi Kattilansiltaan ja Pursialan teollisuusalueelle. Muita isoja töitä olivat muuntamouusinnat Rantakylässä, Pirttiniemenkadulla ja Piskolankadulla. Kokonaan uusia asuntoalueita oli verkonrakennuskohteina taas hyvin vähän, ja uusia liittymiä oli vain 41. Vuoden aikana ei ollut pahoja myrskyjä eikä talvella metsissä lumikuormia, joten säästyimme jakeluhäiriöiltä ja pääsimme erinomaisen lyhyeen, alle kolmen minuutin vikakeskeytysaikaan. Sähkönsiirto jakelualueella, GWh Sähkönsiirto Pursialan voimalaitoksesta Sähkönsiirto kantaverkosta 158,9 183,9 Siirretty sähkömäärä jakelualueeella, GWh (kokonaissiirto 342,8 GWh) 10,5 0,4 kv asiakkaille 69 % 20 kv ja 110 kv asiakkaille 28 % Häviöt 3 % 97,0 235,0 29

30 Hinnoittelu Sähkön siirtohintoja ei muutettu vuonna Vuoden 2015 alussa hintoja alennettiin viisi prosenttia, koska ESE-verkon tulos valvontajaksolla ylittää Energiaviraston laskentamallin mukaisen sallitun tuoton. Sallittu tuotto on laskenut matalan korkotason takia. Asiakkaiden maksuja lisää energiaveron korotus vuoden 2015 alussa. Korotus koskee kaikkia muita paitsi teollisuuden energiaveroluokkaan kuuluvia. Yhtiön tulevaisuudesta ESE-Verkko Oy:n toiminta jatkuu ennallaan ja omaa verkkoaluetta kehittäen. Rakentamista ohjaa sähkömarkkinalain mukaisesti vuosille laadittu sähköverkon kehittämissuunnitelma. Hallinto ESE-Verkko Oy:n yhtiökokous valitsi hallitukseen toimitusjohtaja, ymba Markku Kakriaisen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barckin, emeritusmaaherra Mauri Miettisen ja toimitusjohtaja Erkki Karppasen. ESE-Verkko Oy:n toimitusjohtajana toimi Risto Kosunen. Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimärin 14 henkilöä (14 vuonna 2013). Talous ESE-Verkon liikevaihto vuonna 2014 oli 8,53 milj. euroa (8,59 milj. euroa vuonna 2013). Yhtiö investoi 3,40 milj. euroa. Investoinnit rahoitettiin tulorajoituksella ja lainalla konsernikassasta. Liittymismaksuja kertyi euroa ( euroa vuonna 2013). Yhtiön omavaraisuusaste oli 50,9 % (50 % vuonna 2013). Jakeluvarmuutta parannetaan rakentamalla säävarmaa kaapeliverkkoa. Keskijänniteverkon kaapelointiaste on nyt 53 %, ja asemakaava-alueiden kaapelointi on jo nyt hyvin kattavaa. Kaukoluettavia sähköenergiamittareita on asennettu yli 95 %:lle asiakkaista. Asennustyötä kohti 100-prosenttista kattavuutta jatketaan vuonna Etelä-Savon Energia Oy 2014

31 31

32 OOO Russkij Les kijää, ja urakoitsijoiden kautta se työllistää sesongista riippuen noin 20 muuta henkilöä. Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin hehtaaria ja vuotuinen hakkuuoikeus m 3, josta m 3 on avo- ja m 3 harvennushakkuuta. Vuokrasopimukseen sisältyy metsänhoito- ja palontorjuntavelvoitteita. Vuoden 2014 hakkuumäärät olivat yhteensä noin m 3. Hakkuut suoritettiin kokonaan urakoitsijoiden kalustolla. Urakoitsijat myös ostivat hakkaamansa puun. Lasse Lahtinen Voimaliiketoiminnan tuotantojohtaja alkaen. OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama metsänvuokra- ja hakkuuyhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Sen metsänvuokra-alueet ja toimisto sijaitsevat Leningradin alueella Tihvinän kaupungissa noin 200 kilometriä Pietarista itään. Yhtiöllä on suoraan kolme kokopäiväistä työnte- Puunkorjuu ja -kuljetus hoidetaan urakoitsijoiden kalustolla. Russkij Lesin metsistä korjattu ainespuu päätyy paikallisille sahoille ja kuitupuun ostajille. Venäjällä hakkuissa kertyy runsaasti ainespuuksi kelpaamatonta puuta, joka on poistettava hakkuualueilta metsäpalovaaran vuoksi. Ainespuuksi kelpaamattomat pölkyt jalostetaan metsäenergiahakkeeksi. Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2014 jäi hieman tappiolliseksi mutta budjetin mukaiseksi. Ainespuun hinnat Venäjällä ovat säilyneet finanssikriisin jälkeen jokseenkin ennallaan, vaikka korjuun ja kuljetuksen kustannukset ovat nousseet. OOO Russkij Lesillä on FSC-metsäsertifikaatti, jonka auditoijana Venäjällä toimii OOO NEPCon. FSC:n metsäsertifikaatin periaatteissa määritellään ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2014 ilman ongelmia. Etelä-Savon Energia Oy 2014

33 OOO ESE OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama haketus- ja logistiikkayhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiö järjestää metsäenergiapuun terminaalihaketustoiminnot ja junanvaunulogistiikan metsähakkeen vientiin Suomen puolelle ja kehittää toimintaa emoyhtiön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tihvinän terminaalin energiapuuvarasto oli vuoden lopussa kiintokuutiometriä. Energiahaketta tuotiin Suomeen vuonna 2014 yhteensä irtokuutiometriä. Omia junanvaunuja oli vuoden aikana käytössä seitsemän. Lisäksi käytettiin kahtatoista vuokravaunua. Suomen puolella on käytössä omat terminaalit Imatran Kurkvuoressa ja Mikkelin Metsä-Sairilassa. Hake toimitetaan rajan läheltä Mikkeliin menopaluukuljetuksin kuorma-autoilla. Aumattu varasto palvelee hyvin keskitalven puskurina voimalaitoksen näkökulmasta. vaikutti emoyhtiön ottaman euromääräisen lainan kurssiin. Yhtiön operatiivinen toiminta puolestaan oli samasta syystä kannattavaa ja ylitti budjetin. OOO ESE:llä on FSC-alkuperäketjusertifikaatti, jonka auditoijana ketjun joka kohdassa toimii DNV Suomi. Tämä sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle. Sertifikaatti auditoitiin vuonna 2014 ilman ongelmia. Polttoaineen hankintaverkostoa on kehitetty eri toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 alusta on toimittu kumppaniverkostossa, jossa hakkeen raaka-ainetta saadaan monesta eri lähteestä yhteensä merkittävä määrä. Yhtiön taloudellinen tulos vuodelta 2014 jäi tappiolliseksi. Syynä oli ruplan suuri heikentyminen, joka 33

34 Etelä-Savon Energia Oy 2014 TILINPÄÄTÖS

35 Tuloslaskelma Konserni 2014 Konserni 2013 Emoyhtiö 2014 Emoyhtiö 2013 Liikevaihto , , , ,08 Valmistus omaan käyttöön , , , ,08 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,98 Kulut: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana , , , ,97 Varastojen lisäys , , , ,65 Ulkopuoliset palvelut , , , ,43 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,24 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,15 Muut henkilösivukulut , , , ,58 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,74 Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys , ,10 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,27 Osuus osakkuusyritysten , , , ,73 voitosta/tappiosta ,00 0,00 Rahoitustuotot ja -kulut: Liikevoitto , , , ,41 Muut rahoitustuotot , , , ,65 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista , , , ,00 Muut rahoituskulut , , , , , , , ,68 Voitto ennen satunnaisia eriä , , , ,73 Satunnaiset tuotot 0,00 0, , ,00 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , , , ,73 Poistoeron muutos 0,00 0, , ,00 Välittömät verot , , , ,10 Laskennallisen verovelan osuus , ,64 0,00 0,00 Vähemmistöosuudet , ,75 0,00 0,00 Tilikauden voitto , , , ,63 35