VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 Etelä-Savon Energia vuosikertomus

3 3

4 Vuosikertomus 2012 Etelä-Savon Energia vuosikertomus Toimitusjohtajan katsaus 6 ESEn organisaatio 8 ESEn hallitus 10 ESEn johtoryhmä 12 Toimintakertomus 14 Energianmyyntiliiketoiminta 20 Lämpöliiketoiminta 22 Voimaliiketoiminta 24 ESE-Verkko Oy 26 ESE-Tekniikka Oy 28 OOO Russkij Les vuonna 30 OOO ESE vuonna 31 Tuloslaskelma 34 Tase 35 Rahoituslaskelma 37 Liitetiedot 38 Ympäristöasioita koskevat liitetiedot 51 Energianmyyntiliiketoiminnan tuloslaskelma 52 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 55

5 5

6 Vuosi 2012 jää historiaan yhtenä vuosisadan sateisimmista. Taloudellisesti se oli ESElle erittäin haasteellinen sähkön hyvin alhaisen hinnan vuoksi. Ennätyssateet täyttivät pohjoismaiset vesialtaat ja pitivät talouden taantuman kanssa sähkön pörssihinnan merkittävästi budjetoitua hintaa alempana. Välillä hintataso on ollut jopa niin matala, että vastaavaa on viimeksi nähty joskus vuosikymmen sitten. Lämpötilojen suhteen vuosi oli lähellä normaalia. Vuosittain laskettava lämmöntarveluku toteutui tasolla Koko konsernin lämmön myynti oli 486,4 GWh. Pursialan voimalaitos tuotti 249,5 GWh ja osakkuusvoimalaitokset 60,5 GWh sähköä. Koskienergian osuus oli 56,4 GWh. ERKKI KARPPANEN, TOIMITUSJOHTAJA Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2012 Lisää päästötöntä energiaa Vuoden merkittävin tapahtuma oli, että Koskienergia osti Fortumilta 14 vesivoimalaitosta. Samalla vesivoimasta tuli paljon aiempaa merkittävämpi osa ESEn koknaisuutta. Kauppa oli myös ESEn historian suurin yksittäinen investointi. Vesivoima on erittäin pitkän aikavälin investointi, ja voikin sanoa, että vesivoiman kvartaali ei ole 3 kuukautta vaan 25 vuotta. Välillä se kannattaa paremmin ja välillä huonommin, mutta joka tapauksessa se on uusiutuvaa energiaa ja kenties luonnon kannalta puhtain tapa tuottaa merkittävä määrä sähköä ja yleensä vielä juuri silloin, kun sitä eniten tarjotaan. Tämä on oleellinen ero tuulivoimaan nähden, ja sillä on oma arvonsa tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Lisää uusiutuvaa energiaa ESE on vuosien varrella panostanut paljon uusiutuvaan puupohjaiseen lähienergiaan. Linjausta vahvistettiin edelleen päättämällä investoida Pursialan uudemman kattilan muuttamiseen puhtaasti puuta polttavaksi. Tämä noin 10 miljoonan euron investointi on ESEn kokoiselle yhtiölle hyvin mekittävä panostus. Se on kuitenkin täysin stratgiamme mukainen pyrkiessämme entistäkin ympäristöystävällisemmäksi energiantuottajaksi. Investointia voi perustella myös 6 sillä, että turpeen tulevaisuus on merkittävästi kasvaneen ympäristöpaineen vuoksi monin tavoin vaakalaudalla, että sen hinta tulee nousemaan merkittävästi ja että sen saatavuudessakin lienee monenlaisia riskejä tulevina vuosina. Toiminnan kehittäminen ESEn organisaation virtaviivaistamista jatkettiin yhtiön uuden strategian toteuttamiseksi. Organisaatiomuutoksella energianmyyntiliiketoiminta ja lämpöliiketoiminta yhdistettiin uudeksi energialiiketoiminnaksi. Tällä haluttiin vahvistaa myyntiä ja asiakaspalvelua, sillä molempien liiketoimintojen erikoisosaaminen, asiakkuuksien hoitaminen sekä henkilöstön sijaisuusjärjestelyt pystytään uudessa, vahvemmassa yksikössä yhdistämään paremmin. Maamme hallituksen päätökset leikata uusiutuvan energian tukia ja metsäenergian tukitasojen epävarmuus ovat ESEn kaltaisen kestävään kehitykseen tukeutuvan energiayhtiön kannalta varsin lyhytnäköistä politiikkaa. Meneillään on useita investointihankkeita, mutta mahdolliset uudet linjaukset tekevät niistä epävarmoja. Seurauksena on projektien viivästymisiä ja peruuntumisia.

7 Hinnat ESE korotti 2012 aikana kaukolämmön hintojaan 5 % ja sähkönsiirron hintaa 4 %. Sähkön siirtohinnan nousu johtui pelkästään kantaverkkoyhtiö Fingridin siirtohintojen noususta. Sähkön myyntihintaa ei muutettu. Vuoden 2013 alussa polttoaineiden uudet verot ja hintojen yleinen nousu pakottivat nostamaan kaukolämmön energiamaksua 13 %. Perusmaksu nousi keskimäärin 6,4 % kiinteistötyypistä riippuen. Sähkön julkisia myyntihintoja korotettiin alkaen keskimäärin 4,7 % ja siirtohintoja 4 %. Hinnankorotuksiin sisältyy arvonlisäveron muutos. Talous Konsernin liikevaihto pysyi vuoden 2011 tasolla, mutta budjetoidusta tuloksesta jäätiin kauaksi. Suurin syy oli pörssisähkön alhainen hinta, jonka vuoksi voimaliiketoiminta teki 2,1 miljoonaa euroa tappiota. Muita syitä tuloksesta jäämiseen olivat Vuorikadun kiinteistöjen alaskirjaus, Pursialankatu 18:n purkaminen ja muut kertaluontoiset jäännösarvopoistot. Vaikka budjetoidusta tuloksesta jäätiin, ESE maksaa kaupungille euroa osinkoa eli saman summan kuin vuosilta Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmillemme työteliäästä vuodesta Erkki Karppanen Toimitusjohtaja Konsernin tunnusluvut Milj Liikevaihto 53,9 51,5 50,0 Liikevoitto 2,9 6,96 9,75 Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 0,3 3,97 6,52 Korolliset pitkäaikaiset velat 57,0 55,8 57,7 Investoinnit 13 7,8 7,3 Liikevaihto/työntekijä 0,544 0,572 0,521 Taseen loppusumma 121,6 116,9 121,5 % Sijoitetun pääoman tuotto 3,10 7,3 10,3 Omavaraisuusaste 24,90 27,1 26,2 Oman pääoman tuotto 0,60 9,6 15,4 GWh Sähkön myynti Kaukolämmön myynti GWh Sähkön siirto GWh Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,9 1,0 0,9 7

8 ESEn organisaatio Talousosasto Hallinto Liiketoimintayksiköt Energianmyyntiliiketoiminta Lämpöliiketoiminta Voimaliiketoiminta Etelä-Savon Energia vuosikertomus

9 ESE-Verkko Oy ESE-Tekniikka Oy 9

10 PAAVO BARCK ANTTI SUHONEN ERKKI KARPPANEN MARKKU KAKRIAINEN JOUKO VARIS puheenjohtaja varapuheenjohtaja esittelijä jäsen jäsen sähköasentaja asianajaja toimitusjohtaja toimitusjohtaja, ymba maanmittausteknikko Etelä-Savon Energia vuosikertomus

11 MAURI RUUTH jäsen agrologi JYRKI PELTONEN jäsen toimitusjohtaja/yrittäjä LEENA VARIS jäsen aluepäällikkö UNTO ROIKONEN henkilökunnan edustaja kaukolämpöinsinööri ESEn hallitus 11

12 ERKKI KARPPANEN SARI SIISKONEN RISTO KOSUNEN TIMO LEPPÄNEN toimitusjohtaja talousjohtaja toimitusjohtaja voimalaitosjohtaja Etelä-Savon Energia vuosikertomus

13 MERVI PAJUNEN johdon assistentti LASSE BARCK sähköasentaja JUKKA EESTILÄ liiketoimintajohtaja ESEn johtoryhmä 13

14 PAAVO BARCK, HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Toimintakertomus Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2012 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ESE ei päässyt vuonna 2012 budjetoituun tulokseen. Tähän suurimmat syyt oli pörssisähkön alhainen hinta, jolloin oma sähköntuotanto jäi tappiolliseksi sekä ESEn toimitiloihin liittyvä noin 1 milj. euron alaskirjaus, kun toimitilat myytiin Mikkelin kaupungille. Vuoden budjetoitu lämmöntarveluku oli 4500, mutta vuosi oli budjetoitua kylmempi, lämmöntarveluvun toteutuessa tasolla, mutta lämmöntarveluku toteutui tasolla Kaukolämmön myynti toteutui edellisvuotta parempana, ollen 411 GWh, joka oli 42 GWh enemmän kuin vuonna 2011 (369 GWh vuonna 2011). Kaukolämmön erillistuotantantokohteet myivät lämpöä 9,1 GWh (11,6 GWh) ja teollisuuslämpöä myytiin 65,7 GWh (62,6 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 486 GWh. ESEn myi sähköä vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 213 GWh (210 GWh) eli ESE myy noin 70% omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 99 GWh (87 GWh) eli vähittäismyyntiä oli yhteensä 312 GWh (297 GWh). ESEn sähkönmyynti oli näin kokonaisuudessaan 312 GWh (326 GWh) eli 22 GWh edellisvuotta vähemmän. Myydystä sähköstä Pursialan voimalaitos tuotti 249,5 GWh (267,5 GWh), osakkuusvoimalaitokset 60,5 GWh (40,8 GWh) ja pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 3,7 GWh (42 GWh). Osakkuusvoimalaitosten tuotantomäärän kasvu johtuu siitä, että Koskienergia Oy osti Fortumilta 14 vanhaa vesivoimaa edustavaa vesivoimalaitosta. Pursialanvoimalaitoksen sähköntuotannon kapasiteetti on noin 400 GWh vuodessa. ESE-Verkon sähkönsiirto vuonna 2012 oli 352 GWh (348 GWh vuonna 2011) eli edellisvuotta kylmempi vuosi näkyi myös sähkön käyttömäärässä verkkoalueellamme. ESE-Verkko suoritti vuonna 2012 ensimmäisen kerran ilmajohtojensa helikopteriraivauksen. ESE-Verkon sallitun tuoton laskenta v lukujen jälkeen osoitti alituottoa noin 1,1 milj. euroa. 14 Yhtiö korotti siirtohintaa vuoden 2012 alussa 4% Fingridin kasvaneiden kantaverkkomaksujen johdosta. Voitto ennen satunnaiseriä v oli euroa, jossa kasvua 1%. ESE-Tekniikka myi lämpöliiketoimintansa emoyhtiölle Tämän jälkeen yhtiön toiminta on koostunut asennusliiketoiminnasta ja huoltoliiketoiminnasta. ESE-Tekniikka maksoi vuonna 2012 vahingonkorvauksen Etelä-Savon Sairaanhoitopiirille vuonna 2011 sattuneesta vahingosta, josta maaliskuussa 2013 saatiin Käräjäoikeuden ratkaisu, jonka mukaan vahinko oli ESE-Tekniikan vastuulla. Vakuutusyhtiö tulee tämän päätöksen perusteella maksamaan vahingonkorvauksen vastuuvakuutuksen perusteella ESE-Tekniikalle. Ilman vahingonkorvausta yhtiö olisi päässyt budjetoituun tulokseensa. Vahingonkorvauksesta puolet on mukana ESE-Tekniikan vuoden 2012 tuloksessa. Liiketoiminnat saavuttivat budjetoidut liikevaihtotavoitteensa. ESEn strategian toteutuminen 1. Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto ESE panosti strategiansa mukaan ympäristöystävällisen energian hankintaan ja tuotantoon hankkimalla osakkuusyhtiönsä Koskienergia Oy:n kautta Fortumilta 14 vanhaa vesivoimaa edustavaa vesivoimalaitosta sekä teki päätöksen siitä, että vuoden 2013 aikana Pursialan kakkoskattila muutetaan kokonaan puupolttoaineella toimivaksi. 2. Luotettava ja tehokas energiansiirto Kaukolämpöverkon alueella ennakoimattomia käyttökeskeytyksiä vuonna 2012 oli 13 kpl (9 kpl vuonna 2010). ESE-Verkon alueella sähkön siirron keskeytyksiä vuonna 2012 oli noin 9 min/ asiakas, mikä oli ennätyksellisen alhainen (43 min/ asiakas vuonna 2011) ja odottamattomia keskeytyksiä oli 17 kpl (18 kpl vuonna 2011). 3. Kilpailukykyisten energiapalvelujen myynti Strategian mukaan ESE myy kilpailukykyisiä energiapalveluja. Syksyllä 2012 tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen

15 mukaan ESE sijoittui kolmanneksi sähkön- ja kaukolämmönmyynnissä ja toiseksi siirtoyhtiöiden asiakastyytyväisyysvertailussa Kaukolämpöasiakkaita saatiin vuoden aikana lisää 43 kpl, jotka toivat noin rakennuskuutiota uutta kuormaa kaukolämpöverkkoon. Yhteensä kaukolämpöverkon asiakasmäärä vuoden 2012 lopussa oli Hinnankorotukset ESE joutui erityisesti polttoaineiden hinnankorotuksista johtuen nostamaan kaukolämmön energiahintaa 5% vuoden 2012 alusta. ESE-Verkko nosti samana ajankohtana sähkön siirtohintaa 4%. Rakennejärjestelyt ESEn energianmyyntiliiketoiminta ja lämpöliiketoiminta yhdistettiin energialiiketoiminnaksi. Tällä halutaan parantaa yksiköiden välistä yhteistyötä ja mennä edelleen lähemmäs yhden luukun periaatetta asiakkaiden suuntaan. Tämä järjestely mahdollisti myös myynnin resurssien lisäämisen. Yhtiö kasvatti omistusosuuttaan Haukivuoren Lämpö Oy:stä ja omistusosuus on nyt 92,8%. Yhtiö tuottaa ja myy kaukolämpöä Haukivuoren alueella. Vuorikadun kiinteistöjen ja ulkovalaistusverkon myyminen Mikkelin kaupungille ESE myi 2012 nykyiset toimitilansa Vuorikadulla sekä omistamansa Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevan ulkovalaistusverkon Mikkelin kaupungille. Toimitilat myytiin niiden käyvällä arvolla, joka oli noin 1 milj. euroa alle niiden tasearvon. Tämän johdosta vuoden 2012 tilinpäätökseen on tehty tämän kokoinen alaskirjaus kiinteistöihin. Ulkovalaistusverkko myytiin tasearvolla. Nämä kauppahinnat kuitattiin maksetuiksi ESEn vuoden 2011 tuloksesta maksamilla osingoilla. SVOP sijoitus ESEn taseen vahvistamiseksi Mikkelin kaupunki sijoitti ESEn käytössä olevia maa-alueita SVOP sijoituksena ESEn omaan pääomaan. Tämän tehtiin Vuorikadun alaskirjausten tasevaikutusten pienentämiseksi. Verohyödyn palautusvaade ESE on myynyt ns. vihreän sähkön sertifikaatteja vuonna 2002 Hollantiin Reliant Energy Trading and Marketing B.V.:lle. Yhtiön nykyinen omistaja Vattenfall Energy Trading Netherlands N.V. on lähettänyt ESElle vaateen näihin kauppoihin liittyneen verohyödyn palauttamisesta. Vaade on euroa lisättynä pääomalle kertyneillä koroilla euroa eli yhteensä euroa. Vaateen eräpäivä oli , mutta ESE on katsonut, että palautusvaade on aiheeton. ESE toimii asiassa yhteistyössä muiden vaateen saaneiden suomalaisyhtiöiden kanssa ja asiassa on käyty kirjeenvaihtoa sekä viimeisin neuvottelu tammikuussa Neuvottelussa asiaan ei saatu ratkaisua, koska edelleen ollaan erimielisiä siitä, onko Vattenfallilla perusteita vaateelleen. Tällä hetkellä odotetaan Vattenfallin seuraavaa siirtoa asiassa. Investoinnit Konsernin investoinnit vuonna 2012 olivat 13,0 milj. euroa (7,8 milj. euroa vuonna 2011). Vuoden aikana rakennettiin uusi polttoainekenttä Pursialan voimalaitoksen viereen sekä uusi kaukolämmön huippu- ja varavoimalaitos Tuukkalaan. Lisäksi investoitiin kaukolämmön runko- ja korttelijohtojen rakentamiseen, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähkön jakeluverkkoon, sähköasemien koneisiin ja laitteisiin sekä lisättiin kaukoluettaviin energiamittareiden määrää. Investoinnit muihin sijoituksiin sisältävät osakkuusyhtiöihin tehtyjä SVOP sijoituksia. 15 Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 99 henkilöä (90 vuonna 2011). Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 74 henkilöä (66 vuonna 2011). Konsernin palveluksessa on ollut aiempaa enemmän henkilöitä, koska vuoden aikana oli aiempaa enemmän eläköitymisiä, joten samoihin tehtäviin oli väliaikaisesti palkattuna kaksi työntekijää. Konserni maksoi palkkoja ja palkkioita sosiaalikuluineen tilikaudella ,17 euroa ( ,99 euroa vuonna 2011). Emoyhtiön palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen vuonna 2012 olivat ,18 euroa ( ,24 euroa vuonna 2011). Ympäristö Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Tilikaudella ei ollut ympäristöinvestointeja, kuten ei edellisellä tilikaudellakaan. Kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli euroa ( euroa v. 2011). Ympäristömenot olivat 0,6 % liikevaihdosta. Vuonna 2013 Pursiala 2:n kattila muutetaan täysin puupolttoaineella toimivaksi, joten ympäristömenot vuonna 2013 tulevat olemaan noin 10 milj. euroa. Jäsenyydet Etelä-Savon Energia Oy on jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Energiateollisuus ry, Paikallisvoima ry, Etelä-Savon Kauppakamari ja Mikke ry. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hinnankorotukset Vuoden 2013 alussa ESE nosti kaukolämmön energianhintaa kiinteistötyypistä riippuen noin 13%, joka vastaa polttoainekustannusten nousua. Kaukolämmön perusmaksua korotettiin noin 6,4%. Sähkön toimitusvelvollisuushintaa korotettiin keskimäärin 4,7% ja ESE-Verkko nosti sähkön siirtohintaa vuoden 2013 alussa 4%, jolla kompensoidaan Fingridin kantaverkkomaksujen nosto. Hinnankorotukset sisältävät 1% arvonlisäveron korotuksen.

16 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuodelle 2013 on tehty tuotannolle sähkön myyntisuojaukset riskipolitiikan mukaan, joten budjetoidun tuloksen toteutuminen on tältä osin varmistettu. Voidaan arvioida, että emoyhtiön tulos 2013 paranee huomattavasti vuoden 2012 tuloksesta, sillä tiedossa ei ole myöskään eriä, jotka yhtiön pitäisi alaskirjata vuoden 2013 tuloksessa. Kaukolämmön myyntiin vaikuttaa lämpötila, mutta mikäli budjetoitu lämmöntarveluku 4500 toteutuu, tulee kaukolämmön myynti saavuttamaan budjetoidun tuloksensa. Sähkön vähittäismyynnissä nykyiset katteet eivät kata toiminnan kustannuksia, joten yhtiön pitää arvioida sähkönmyynnin strategiaansa uudestaan. Tämä tullaan tekemään ESEn nykyisen strategian päivitystyön yhteydessä vuonna ESE-Verkko Oy:n sähkön siirtohinnat ovat tällä hetkellä ylituoton puolella mm. alhaisesta korkotasosta johtuen, mutta yhtiöllä on edellisvuosilta alituottoa, joten paineita siirtohintojen alentamiseen ei vielä ole. Alkuvuoden aikana ei verkkoyhtiöllä ole ollut merkittäviä häiriöitä sähkönsiirrossa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Polttoaineenhankinnan varmistaminen Tärkeä tekijä budjetoidun tuloksen saavuttamisessa on niin polttoaineiden saatavuuden varmistaminen kuin polttoaineiden hintataso. Tämän johdosta ESE tulee edelleen kehittämään yhteistyötä paikallisten polttoainetoimittajien kanssa sekä jatkaa venäläisen tytäryhtiönsä OOO ESEn kautta polttoaineenhankintaverkoston kehittämistä Venäjällä. Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2012 Kaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen Mikkelissä Edelleen tullaan jatkamaan vuonna 2012 lanseerattua Kuuma Totuus kampanjaa, jolla halutaan viestiä sitä, että kaukolämpö on Mikkelissä sekä edullisin että ympäristöystävällisin lämmitysmuoto. Mikkelissä kaukolämpö on hinnaltaan alle Suomen keskiarvon ja mitä enemmän saamme Pursialan voimalaitokselle kaukolämpökuormaa, sitä enemmän saadaan tuotettua edullisesti vastapainesähköä, joka on kaupunkiomisteisena energiayhtiönä kuntalaisten etu. Investoinnit vuonna 2013 Suurin toteutettava investointi on Pursialan voimalaitoksen kakkoskattilan muuttaminen täysin puupolttoaineella toimivaksi. Lisäksi vuoden aikana tullaan loppuunsaattamaan AMR-mittariasennukset. Uudet toimitilat Edelleen on käynnissä selvitystyö ESEn uusista toimitiloista. Vielä ei ole tehty päätöstä siitä, mihin toimitilat sijoittuisivat ja on arvioitu, että muutto tapahtuisi aikaisintaan vuonna Tavoite on, että sijoittautumispäätös tehdään kevään 2013 aikana. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA ESE oli mukana vuonna 2012 Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston hankekehityksessä ja teki asiakastyytyväisyystutkimuksen, joista tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja vuonna 2011 oli noin euroa (vuonna 2011 oli noin euroa). RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Strategiset riskit ESEn strategiset riskit liittyvät sähkön ja kaukolämmön myynnin kannattavuuteen. ESE pystyy tuottamaan kaiken myymänsä sähkön Pursialan voimalaitoksessa, mutta sähkön tuotannon ja myynnin kannattavuus riippuu sähkön markkinahintatilanteesta. Vastapaineella tuotettu sähkö on aina kannattavaa tuottaa ja myydä, mutta lauhdetuotannon kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnasta. 16 Sähkön hintariskeiltä varaudutaan riskipolitiikalla, jonka ESEn hallitus on hyväksynyt. Riskipolitiikka määrittelee, miten tulee varautua markkinahintariskiin, määräriskiin, vastapuoliriskiin, likviditeettiriskiin, aluehintariskiin, tarjousriskiin ja luottoriskiin sekä rajat, joiden puitteissa riskien tulee pysyä. Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty estämään hajauttamalla polttoaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla polttoaineentoimittajalle myydään sähköä markkinahintaa alhaisemmalla tasolla. Lisäksi pyritään hankkimaan polttoaineita omien yhteyksien kautta vähemmän kilpailluilta markkinoilta Venäjältä. Lämpöliiketoiminnan riskinä on ilmaston mahdollisesta lämpenemisestä sekä energiansäästötoimenpiteistä johtuva kaukolämmön myynnin pieneneminen. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus sekä sähkönjakelun varmistaminen. Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla sekä omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla sekä aloittamalla suuren lähiterminaalin suunnittelu Metsä-Sairilaan. Lisäksi oman polttoaineiden hankinnan kehittäminen Venäjällä varmistaa puupolttoaineiden saatavuutta. Lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormissa on varmistettu vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Pursialan kapasiteetti on noin 125 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti on noin 110 MW. Vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetin tulee vastata kaukolämmön myyntimäärien kehitystä. Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt ja sallitun tuoton laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset. Alhainen korkotaso haastaa sähköverkon sallitun tuoton, sillä investoinneille saa tällä hetkellä aiempaa alhaisempaa tuottoa. Kuitenkin verkon toimintavarmuuden turvaamiseksi tarvittavat sähköverkkoa parantavat investoinnit tulee tehdä.

17 Tunnusluvut Liikevaihto Liikevoitto Liikevoitto % 5,4 13,5 19,5 16,9 OPO % 0,6 9,6 15,4 10,4 Omavaraisuusaste % 24,8 27,1 26,2 25,5 oli viime vuosina onnistuttu, mutta nyt omavaraisuusaste laski, ollen 24,8 % (27,1%). Oman pääoman tuotto oli 0,6 % (9,6%). Maksuvalmius quick ratio oli vuodenvaihteessa 0,9 (1,0). Liikevaihtoa kertyi työntekijää kohden hieman edellisvuotta vähemmän eli 0,544 milj. euroa (0,572 milj. euroa). Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 57,0 milj. euroa (55,8 milj. euroa). Lainoja on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ennaltaehkäisemään sen toimintakunnosta huolehtimalla mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. ESE-Verkko on kaapeloinut 50% keskijänniteverkostaan ja 79% pienjänniteverkosta. Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys ja muutokset sähkön markkinahinnassa. Päästöoikeuksien määrän arvioidaan riittävän Pursialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen polttomäärään, koska Pursialan puunkäyttö kasvaa nykyisestä noin 70%:sta 85%:iin kattilatekniikan muutostyön kautta. Sähkön hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla. Rahoitusriskit Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja lainoja on noin 90 % koko lainakannasta. Vahinkoriskit Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot ja tapaturmat. Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosittain. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. kiinteistön ja sen irtaimiston vakuutukset. Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu mm. valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita, parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia, vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia sekä ympäristövahinkovakuutuksin. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään järjestämällä Työturvallisuuskorttikoulutusta koko henkilöstölle ja näin lisäämään tietoisuutta turvallisista työtavoista. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla. TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS Konserni Konsernin liikevaihto kasvoi 2,4 milj. euroa vuonna 2012 ollen 53,9 milj. euroa (51,5 milj. euroa vuonna 2011). Liikevoitto oli 2,9 milj. euroa (7,0 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 5,4% (13,5%). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 0,3 milj. euroa (4,0 milj. euroa) eli tulos heikkeni 93%. Sijoitetun pääoman tuotto oli 31 % (7,3%). Konsernin omavaraisuusasteen parantaminen on ollut tavoitteena ja tässä 17 Emoyhtiö Emoyhtiön liikevaihto kasvoi ollen 43,2 milj. euroa (40,9 milj. euroa vuonna 2011). Tästä energianmyyntiliiketoiminnan liikevaihto oli 15,7 milj. euroa (14,6 milj. euroa), lämpöliiketoiminnan liikevaihto 23,6 milj. euroa (20,4 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan 3,9 milj. euroa (5,9 milj. euroa). Liikevoitto oli 0,4 milj. euroa (4,2 milj. euroa) eli 1,0 % (10,3%). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli -1,9 milj. euroa (3,1 milj. euroa). Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle yhteensä 1,72 milj. euroa (1,44 milj. euroa vuonna 2011). HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia konsernin muodostavat Etelä-Savon Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3, Haukivuoden Lämpö Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les ja Huippuenergia Oy. Etelä-Savon Energia Oy:llä on Venäjällä sivuliike. Sivuliikkeen rekisteröity nimi on Etelä-Savon Energia Oy:n Tihvinän toimipaikka, jonka y-tunnus on Sivuliikkeen osoite on Tihvinän kaupunki, Iljinin katu 60, Tihvinä, Leningradin alue, Venäjän Federaatio. Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa sähköasentaja Paavo Barck (puheenjohtaja), asianajaja Antti Suhonen (varapuheenjohtaja), toimitusjohtaja, ymba Markku Kakriainen, agrologi

18 Mauri Ruuth, yrittäjä/ tj. Jyrki Peltonen, aluepäällikkö Leena Varis ja maanmittausteknikko Jouko Varis. Toimitusjohtaja toimii hallituksen esittelijänä ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet HTM-yhteisö Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab/ Ulla-Maija Tuomela KHT, JHTT, varalla Matti Kalliolahti KHT, JHTT ja Sinikka Hiidenmaa KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli, varalla Timo Mitikka KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Mikkeli. Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen. HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI SEKÄ ESITYS MUUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN JAKAMISESTA Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat ,86 euroa, josta tilikauden voitto on ,87 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona ,00 euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. YHTIÖN OSAKKEET Yhtiön osakkeiden määrä on 300 kpl. Osakkeet ovat samanlajisia. Yhtiön osakepääoma ,79 Osakkeen verotusarvo v ,55 Hallitus Etelä-Savon Energia vuosikertomus

19 19

20 JUKKA EESTILÄ, LIIKETOIMINTAJOHTAJA Energianmyyntiliiketoiminta Lämpöliiketoiminta Etelä-Savon Energia vuosikertomus 2012 Energianmyyntiliiketoiminnassa ei tapahtunut suuria organisaatiomuutoksia vuoden 2012 aikana. Vuoden 2013 alussa energianmyyntiliiketoiminta ja kaukolämpöliiketoiminta liitettiin yhdeksi energialiiketoiminnaksi. Näin vuosi 2012 jäi energianmyyntiliiketoiminnan ainoaksi kokonaiseksi toimintavuodeksi. Vuonna 2012 panostettiin voimakkaasti myyntiin ja markkinointiin. ESEssä tehtiin uusi markkinointisuunnitelma ja palkattiin markkinointiassistentti. ESEn suurimpia kilpailuvaltteja on erinomainen asiakaspalvelu, joka hoitaa kaikki asiakkaiden visaisetkin ongelmat asiantuntevasti. Lisäksi energianmyyntiliiketoimintoihin kuuluivat vuonna 2012 asiakastietojärjestelmien ylläpito ja kehitys, energialaskutukset, perintä sekä sanomaliikenne. Sähköenergian myynti ESEn jakelualueelle (ulkovalaistus ja häviöenergian myynti mukaan luettuina) oli noin 213 GWh. Kasvua vuodesta 2011 oli 3 GWh. Merkittävin syy sähkönmyynnin kasvuun oli kylmempi sää. ESEn myi oman jakelualueensa ulkopuolelle yhteensä 99 GWh sähköä eli 11 GWh edellisvuotta enemmän. Kokonaissähkönmyynti oli 312 GWh eli 1 % enemmän kuin vuonna Vuonna 2012 ESEn kaikesta sähköstä myytiin oman jakelualueen ulkopuolelle 32 %. ESEn kotimainen sähkö ESE on kehittänyt uusiutuvaa energiantuotantoa jo useiden vuosien ajan. Yhteistyö Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa alkoi jo vuonna 1998, kun ESE alkoi ensimmäisenä Suomessa myydä puupohjaista Norppasähköä. Etelä-Savo on Suomen metsävaltaisimpia alueita, joten puupohjaisten polttoaineiden käyttö on ollut luontainen valinta myös energiantuotannossa. Uusiutuvat energianlähteet puu, vesi ja tuuli sopivat erinomaisesti ESEn edelläkävijän imagoon. ESEn ympäristöystävällinen kotimainen sähkö on tuotteistettu Ekoteko-sähköksi. Ekoteko-sähköä tuotetaan vain 20 uusiutuvilla energialähteillä. Puu ja tuulisähkö on myös Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkin saanutta ympäristöystävällistä sähköä. ESEn uusiutuvasta sähköstä tuotettiin vuonna 2012 puupohjaisilla polttoaineilla 74,6 %, vesivoimalla 25,1 % ja tuulivoimalla 0,3 %. Pursialan voimalaitoksen puupohjainen polttoaine saadaan pääosin Etelä-Savon metsistä sekä metsäteollisuuden tuotantolaitosten sivutuotevirroista. Vuoden 2012 aikana varsinkin kaupan ja palvelusektorin yritykset siirtyivät Ekoteko-sähköön. Vuoden 2012 energiansäästöviikkoon ESE osallistui jälleen aktiivisesti. Energiansäästöviikon aikana tiedotettiin energiansäästöstä, jaettiin asiakkaille energiansäästölamppuja ja kannustettiin omia työntekijöitä työpaikkapyöräilyyn. Vuoden aikana ESElle hankittiin sähköskootteri päästöttömään liikkumiseen kaupunkialueella. Sähkönhankinta ESE omistaa Koskienergiasta 45 %, muita omistajia ovat Ääneseudun Energia Oy ja Kuoreveden Sähkö Oy. Koskienergia hankki vuonna 2012 Fortumilta 14 vanhaa vesivoimalaitosta, jolloin vesivoimalaitosten kokonaislukumäärä nousi 30:een. Hankinta kaksinkertaisti ESEn kotimaisella ja vanhalla vesivoimalla tuotetun sähkön määrän. Sähkön kokonaishankinta oli 312 GWh, josta osakkuusyhtiöiden kautta hankittiin 61 GWh. Suurin sähkön toimittaja oli oma Pursialan puuta ja turvetta käyttävä vastapainevoimalaitos, joka tuotti 248 GWh. Pörssimyynti 9 % Teollisuus 16 % Palvelu ja rakentaminen 25 % Asuminen ja maatalous 50 % Sähkönmyynti kuluttajaryhmille (Kokonaismyynti 312,4 GWh)

21 Ostot sähköpörssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta 17,7 GWh Ostot Pursialan voimalaitokselta 248,2 GWh Ostot osakkuusvoimalaitoksilta 60,5 GWh Pörssimyynti 0 GWh Kokonaishankinta ESEn alueen vähittäismyyntiin 213 GWh Kokonaishankinta ESEn alueen ulkopuoliseen sähkönmyyntiin 99,4 GWh Sähkön hankinta (Kokonaishankinta 312,4 GWh) Sähkön toimitus (Kokonaishankinta 312,4 GWh) 21

22 Kaukolämpö ESEn kaukolämpö oli jälleen luotettavaa, eikä suurempia lämpökatkoksia aiheutunut asiakkaille vuoden aikana yhtään. Linjojen korjauksista, kaukolämpölinjojen saneerauksista ja uusien asiakkaiden runkolinjaan tehdyistä liitoksista johtuvia pienempiä lämpökatkoja oli. Mikkelissä kuten muissakin kaupungeissa vanhaa kaukolämpölinjaa on jäljellä kymmeniä kilometrejä. Linjoja saneerataan harkitusti ja riskikohteita kartoittaen. Hyvä, vanhakin kaukolämpölinja kestää aikaa kuivalla paikalla, mutta kosteissa olosuhteissa putket syöpyvät suhteellisen nopeasti. Saneerauksiin vaikuttavat myös lämpöhäviöt, joista osa näkyy kaduilla ja jalkakäytävillä sulissa kohdissa. Investoinnit Kaukolämpölinjaa rakennettiin 4,5 km, ja suurin yksittäinen työ oli Rokkala Peitsari-yhdyslinja. Kaukolämpöverkkoa laajennettiin Vuolingossa ja Tuskussa sekä yksittäisissä kohteissa ympäri Mikkeliä. Vanhoja kaukolämpölinjoja saneerattiin noin kilometrin verran. Tuukkalan lämpökeskuksen 8 MW:n kevytöljykattilan asennus alkoi loppuvuodesta koekäytön ajoittuessa vuoden 2013 alkupuolelle. Etäluentaan on siirretty 2000 kaukolämpömittaria. Jäljellä on vielä vajaat 500 mittaria, joiden etäluenta pyritään toteuttamaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Kaukolämmön myynti ja tuotanto Kaukolämmössä vuodet eivät ole veljeksiä. Syynä ovat lämpötilan vaihtelut. Myynti kasvoi 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. Mikkelissä vuonna 2011 lämmitystarveluku oli 4253, ja vuonna 2012 se oli Varsinkin vuoden loppu oli kylmempi kuin edellisen vuoden vastaava ajankohta. Rakennustilavuus kasvoi m3. Lämmöstä myytiin asuintaloihin 51 %, toimistorakennuksiin 25 %, teollisuuteen 11 % ja muihin 13 %. Kaukolämmön valtaosa hankittiin vastapainelämpönä voimalaitokselta. Yhteistuotantoa oli 446,8 GWh. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 9,8 %. Lämpökeskuksissa tuotettiin 8,6 GWh raskaalla ja kevyellä polttoöljyllä. Erillistuotannon polttoaineet (hake, pelletti ja kevyt polttoöljy) tuottivat 9,1 GWh. Yhteensä kaukolämpöä tuotettiin 464,4 GWh eli 12,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Metsähaketta käytettiin erillistuotannossa 8657 i-m3 ja pellettiä 184 t. Loppu oli kevyttä polttoöljyä. Lämmön hankinta (Kokonaishankinta 464,4 GWh) Lämpökeskukset 8,6 GWh Erillistuotanto 9,1 GWh Osto voimalaitokselta 446,8 GWh Lämmön toimitus (Kokonaistoimitus 420,7 GWh) Häviöt 43,7 GWh Muut asiakkaat 49,1 GWh Toimistorakennukset 99,6 GWh Teollisuus 43,4 GWh Asuintalot 177,4 GWh Etelä-Savon Energia vuosikertomus