VUOSI- KERTOMUS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSI- KERTOMUS 2013"

Transkriptio

1 VUOSI- KERTOMUS 2013 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

2 ESE vuonna 2013 ESE pienensi osuutensa OL3-hankkeessa marginaaliseksi. ESEn hallitus myös päätti, että ESE ei sitoudu Fennovoima-hankkeen jatkorahoitukseen ja tulee myymään osuutensa ydinvoimahankkeesta. Pursialan voimalaitoksen kakkoskattila muutettiin pelkästään puuta polttavaksi, jonka jälkeen voimalaitos voi käyttää tuotannossaan jopa 85 % puupolttoainetta ja 15 % turvetta. Vuoden aikana rakennettiin myös uusi polttoaineterminaali Mikkeliin Metsäsairilaan metsähakkeen käytön kasvamisen myötä. Energianmyyntiliiketoiminta ja kaukolämpöliiketoiminta yhdistettiin energialiiketoiminnaksi. ESEn kaikki kaukolämpökohteet saatiin etäluennan piiriin uusien mittarien asennuksen myötä. ESE oli mukana perustamassa biokaasun valmistukseen ryhtyvää Biohauki Oy:tä Haukivuorella, ja omistaa siitä 54,3 %. ESE-Verkon alueella sähkön siirron keskeytykset pysyivät ennätyksellisen alhaisella tasolla ja olivat syysmyrskyistäkin huolimatta vain noin 9 min/asiakas. ESE-Verkko Oy:llä otettiin käyttöön häiriökartan nettisovellus, ja nyt asiakkailla on myös mahdollisuus saada häiriötiedotteita tekstiviestipalveluna. Joulukuussa ESE julkaisi uudet, myös mobiilisti toimivat kotisivut osana laajempaa verkkopalvelu-uudistusta. ESE hankki käyttöönsä uuden sähköauto Opel Amperan. 2 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

3 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 6 4 ESEn organisaatio 7 8 ESEn ESEn johtoryhmä hallitus Toiminta kertomus Energialiiketoimintliiketoiminta ESE-Tekniikka Voima- Oy ESE-Verkko Oy OOO Russkij Les OOO ESE Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Liitetiedot Ympäristöjärjestelmä Sähköntuotannon tuloslaskelma ja tase ESE-Verkko Oy:n Tilikauden tuloslaskelma aikana käytetyt ja tase tilikirjat Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 59 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

4 Toimitusjohtajan katsaus Energiayhtiön kannalta vuotta 2013 kuvaavat parhaiten määritteet lämmin ja halpa. Vuosi 2013 jää historiaan yhtenä vuosisadan lämpimimmistä, ja lämmöntarveluku oli Erityisen lämpimiä olivat marraskuu ja joulukuu. Kulunut vuosi oli ESElle taloudellisesti erittäin haasteellinen paitsi talven lämpimyyden myös hyvin alhaisena pysyneen sähkön hinnan vuoksi. Päästökauppa osoittautui toimimattomaksi Euroopan taloussuhdanteessa: hiilen hinta laski päästökaupassa tuntuvasti, ja koska sähkön kulutus samalla väheni, sähkön pörssihinta pysyi merkittävästi budjetoitua hintaa alempana. Toiminnallisesti vuosi sujui hyvin ilman erityisiä häiriöitä tai ongelmia. Turpeen käyttö puoleen lisää uusiutuvaa lähienergiaa Pursialan kakkoskattilan muuttaminen 100-prosenttisesti puuta polttavaksi valmistui aikataulussa. Muutostyö oli merkittävästi normaalia vuosihuoltoa suurempi hanke, ja se kesti tilauksesta lukien puolitoista vuotta. Hankkeessa suurennettiin kattilan arinaa, rakennettiin uusi polttoaineensyöttöjärjestelmä ja uusittiin kokonaan tulistimet. Puun polttaminen ilman turvetta on haasteellista, ja siksi esimerkiksi tulistimissa on käytetty austeniittista erikoisterästä estämään korroosiota. ERKKI KARPPANEN toimitusjohtaja ESEn lämmönmyynti vuonna 2013 oli 440,3 GWh (486,4 GWh vuonna 2012). Se jakautui seuraavasti: kaukolämpöverkko 369,2 GWh (411,6 GWh) kaukolämmön erillistuotanto 6,2 GWh (9,1 GWh) teollisuuslämpö 64,9 GWh (65,7 GWh). ESE myi sähköä vähittäismyyntinä yhteensä 311,7 GWh (312,4 GWh). Myyntimäärä säilyi näin ollen edellisvuoden tasolla. Pursialan voimalaitos tuotti sähköä 204,4 GWh (249,5 GWh) ja osuusvoimalaitokset 70,2 GWh (60,5 GWh). Tästä Koskienergian osuus oli 63,6 GWh (56,4 GWh). Ostot sähköpörssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta olivat 37,1 GWh. Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 10 milj. euroa, mutta takaisinmaksuajan uskotaan olevan kohtuullinen turpeen niukkuuden ja hintapaineiden vuoksi. Lisäetuna on uusiutuvalla polttoaineella tuotetun energian lisääntyminen, kun turvetta korvataan puulla. Kolmena seuraavana vuotena ei ole myöskään tarvetta hankkia hiilidioksidipäästöoikeuksia. Tämän jälkeen hankinta on varsin vähäistä vuoteen 2020 ulottuvalla päästökauppakaudella. ESE on vuosien varrella panostanut paljon uusiutuvaan puupohjaiseen lähienergiaan, ja nyt tehty investointi oli luontaista jatkoa pitkäaikaiselle kehitykselle. ESE-Verkon vuoden 2013 sähkönsiirto oli 345 GWh (352 GWh vuonna 2012), eli edellisvuotta lämpimämpi vuosi näkyi myös sähkön siirtomäärässä. 4 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

5 Irti ydinvoimasta Hinnat Talous Vuoden aikana ESE teki kaksi merkittävää päätöstä ydinvoiman suhteen. Keväällä olleen lisärahoituskierroksen yhteydessä ESE pienensi osuutensa OL3-hankkeessa marginaaliseksi, ja syksyllä ESEn hallitus päätti irtaantua kokonaan Fennovoima-hankkeesta. Toiminnan kehittäminen Organisaatiotasolla merkittävin muutos oli palkkahallinnon ulkoistaminen Taitoaan. Syksyllä aloitettiin strategian päivittäminen, vaikka ESEn strategia onkin varsin tuore. Energiasektorin toimintaympäristö on muuttunut nopeasti, joten strategia on syytä päivittää uusia haasteita aiempaa paremmin vastaavaksi. Maamme hallituksen päätökset uusiutuvan energian tukien leikkauksista sekä metsäenergian tukitasojen epävarmuus ovat varsin lyhytnäköistä politiikkaa ESEn kaltaisen, kestävään kehitykseen tukeutuvan energiayhtiön kannalta. Meneillään on useita investointihankkeita, mutta mahdolliset uudet linjaukset tuovat hankkeisiin epävarmuutta, joka voi johtaa viivästyksiin ja peruutuksiin. Monet energiayhtiöt ovat lisänneet hiilen käyttöä puun ja turpeen kustannuksella, mutta ESE on toistaiseksi pitäytynyt uusiutuvissa paikallisissa polttoaineissa. Vuoden 2013 alussa polttoaineiden uudet verot ja yleinen hintojen nousu pakottivat nostamaan kaukolämmön energiamaksua 13 %. Perusmaksu nousi keskimäärin 6,4 % kiinteistötyypin mukaan. Sähkönmyynnin julkisia hintoja korotettiin alkaen keskimäärin 4,7 % ja siirtohintoja 4 %. Hinnankorotuksiin sisältyy arvonlisäveron muutos. Vuoden 2014 alussa kaukolämmön energiamaksua nostettiin 3,5 %, mutta perusmaksua ei korotettu. Korotuksen suuruus noudattaa Konsernin liikevaihto kasvoi hieman vuoden 2012 tasosta, ja budjetoidusta tuloksesta jäätiin jonkin verran. Suurimmat syyt olivat pörssisähkön alhainen hinta ja vähäinen lämpöenergian tarve. Lisäksi tulokseen vaikuttivat Pursialan kakkoskattilan muutostyöhön liittyvät jäännösarvopoistot. Kaikesta huolimatta ESEn taloudellinen tulos ennen veroja ( ) oli kohtuullinen toimintaympäristön haasteiden näkökulmasta. lähinnä yleistä kustannustason nousua. Sähkön ener- gia- ja siirtohintaa ei korotettu, mutta energiaveron nousu nosti asiakkaan sähkön hintaa 0,2 snt/kwh muilla kuin teollisuuskäyttäjillä. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmillemme vuodesta Erkki Karppanen toimitusjohtaja Konsernin tunnusluvut Liikevaihto 53,2 milj. euroa 53,9 milj. euroa 51,5 milj. euroa Liikevoitto 5,7 milj. euroa 2,9 milj. euroa 6,96 milj. euroa Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2,6 milj. euroa 0,3 milj. euroa 3,97 milj. euroa Sijoitetun pääoman tuotto 5,8 % 3,1 % 7,3 % Omavaraisuusaste 23,3 % 24,9 % 27,1 % Oman pääoman tuotto 6,3 % 0,6 % 9,6 % Korolliset pitkäaikaiset velat 57,6 milj. euroa 57,0 milj. euroa 55,8 milj. euroa Investoinnit 13,1 milj. euroa 13 milj. euroa 7,8 milj. Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,7 0,9 1,0 Liikevaihto/ työntekijä 0,517 milj. euroa 0,544 milj. euroa 0,572 milj. euroa Tasen loppusumma 125,3 milj. euroa 121,6 milj. euroa 116,9 milj. euroa Sähkön myynti 312 GWh 312 GWh 326 GWh Kaukolämmön myynti 375 GWh 411 GWh 369 GWh Sähkön siirto 345 GWh 352 GWh 348 GWh Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

6 ESEn organisaatio Etelä-Savon Energia Oy Hallinto Talousosasto ESE-Tekniikka Oy ESE-Verkko Oy Liiketoimintayksiköt Energialiiketoiminta Voimaliiketoiminta 6 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

7 ESEn johtoryhmä ERKKI KARPPANEN SARI SIISKONEN JUKKA EESTILÄ RISTO KOSUNEN TIMO LEPPÄNEN MERVI PAJUNEN LASSE BARCK toimitusjohtaja talousjohtaja liiketoimintajohtaja toimitusjohtaja voimalaitosjohtaja johdon assistentti sähköasentaja Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

8 ESEn hallitus MARKKU KAKRIAINEN PAAVO BARCK RAUNI BERNDT MAURI MIETTINEN HEIKKI NYKÄNEN LEENA PENTTINEN puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen toimitusjohtaja sähköasentaja lääkäri emeritusmaaherra maatalousyrittäjä aluepäällikkö 8 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

9 PERTTI RUOTSALAINEN MARKKU SIITARI ANTTI SUHONEN UNTO ROIKONEN ERKKI KARPPANEN SARI SIISKONEN jäsen jäsen jäsen henkilökunnan edustaja esittelijä sihteeri lähetyskasvatussihteeri yrittäjä, toimitusjohtaja asianajaja kaukolämpöinsinööri toimitusjohtaja talousjohtaja Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

10 Toimintakertomus Etelä-Savon Energia Oy on Mikkelin kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Emoyhtiön kotipaikka on Mikkeli. Etelä-Savon Energian konsernitilinpäätös yhdistetään Mikkelin kaupungin tilinpäätökseen. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Myydystä sähköstä Pursialan voimalaitos tuotti 204,4 GWh (249,5 GWh), osakkuusvoimalaitokset tuottivat 70,2 GWh (60,5 GWh), ja pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 37,1 GWh (3,7 GWh). Osakkuusvoimalaitosten tuotantomäärän kasvu johtuu Koskienergia Oy:n tuotantomäärän kasvusta. Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon vuosituotantokapasiteetti on noin 400 GWh. MARKKU KAKRIAINEN hallituksen puheenjohtaja ESE-konserni ei päässyt vuonna 2013 budjetoituun tulokseen. Suurimmat syyt tähän olivat lämmin vuosi sekä märät puupolttoaineet, jotka heikensivät tuotannon hyötysuhdetta. Lisäksi alhaisena pysynyt sähkön pörssihinta ei tuottanut omalle sähköntuotannolle sitä tulosta, johon investointeja tehtäessä uskottiin. Vuoden budjetoitu lämmöntarveluku oli 4 500, mutta toteutunut luku oli (4 791 vuonna 2012). Koska vuosi oli lämmin, kaukolämmön myynti jäi 375 GWh:iin, mikä oli 36 GWh vähemmän kuin vuonna 2012 (411 GWh vuonna 2012). Kaukolämmön erillistuotantokohteiden osuus oli tästä 6,2 GWh (9,1 GWh). Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 64,9 GWh (65,7 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 440 GWh (486 GWh). ESE myi sähköä vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 204 GWh (213 GWh), eli yhtiö myy noin 70 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 108 GWh (99 GWh). ESEn sähkönmyynti oli kokonaisuudessaan 312 GWh, eli yhtä paljon kuin edellisvuonna. ESE-Verkko Oy:n vuoden 2013 sähkönsiirto oli 345 GWh (352 GWh vuonna 2012), eli edellisvuotta lämpimämpi sää näkyi verkkoalueellamme myös sähkön käyttömäärässä. ESE-Verkko suoritti ilmajohtojensa helikopteriraivauksen, jota tehtiin ensimmäisen kerran vuonna ESE-Verkon sallitun tuoton laskenta vuoden 2012 toisen ja kolmannen valvontajakson lukujen perusteella osoittaa alituottoa noin 0,8 milj. euroa. Vuoden 2013 voitto ennen satunnaiseriä oli euroa ( euroa vuonna 2012), joten se pieneni noin 11 % edellisvuodesta. ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu huolto- ja asennustoiminnoista. Vuonna 2013 yhtiö saavutti budjetoidun liikevaihtotavoitteensa, mutta jäi tulostavoitteestaan. Liikevaihto oli euroa ( euroa vuonna 2012), missä on kasvua 11 %. Voitto ennen satunnaisia eriä oli euroa ( euroa vuonna 2012), mikä on 3,5 % edellisvuotta alhaisempi. 10 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

11 ESEn strategian toteutuminen 1. Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto ESE muutti vuonna 2013 Pursialan voimalaitoksen kakkoskattilan täysin puuta polttavaksi. Muutoksen jälkeen Pursialan voimalaitos voi käyttää tuotannossaan jopa 85 % puupolttoainetta ja 15 % turvetta. 2. Luotettava ja tehokas energiansiirto Kaukolämpöverkon alueella oli vuonna 2013 yhteensä 9 ennakoimatonta käyttökeskeytystä (13 vuonna 2012). ESE-Verkon alueella sähkön siirron keskeytykset pysyivät ennätyksellisen alhaisella tasolla ja olivat noin 9 min/asiakas (sama kuin vuonna 2012). Odottamattomia keskeytyksiä oli 24 kappaletta (17 vuonna 2012). 3. Kilpailukykyisten energiapalvelujen myynti Strategian mukaan ESE myy kilpailukykyisiä energiapalveluja. Syksyllä 2013 tehdyssä asiakastyytyväisyystutkimuksessa ESEn tulokset olivat kuitenkin heikommat kuin edellisvuonna. ESE sijoittui nyt kuudenneksi sähkön- ja kaukolämmönmyynnissä ja viidenneksi siirtoyhtiöiden asiakastyytyväisyysvertailussa Kaukolämpöasiakkaita saatiin vuoden aikana lisää 20 (43 vuonna 2012), ja ne toivat kaukolämpöverkkoon noin rakennuskuutiota uutta kuormaa ( vuonna 2012). Yhteensä kaukolämpöverkon asiakasmäärä oli vuoden 2013 lopussa (2 198). ESE aloitti vuonna 2013 strategiansa päivittämisen, ja hallitus hyväksyy päivitetyn strategian huhtikuussa Hinnankorotukset Vuoden 2013 alussa ESE nosti kaukolämmön energianhintaa kiinteistötyypin mukaan noin 13 %, mikä vastaa polttoainekustannusten nousua. Kaukolämmön perusmaksua korotettiin noin 6,4 %. Sähkön toimitusvelvollisuushintaa korotettiin keskimäärin 4,7 %, ja ESE-Verkko nosti sähkön siirtohintaa vuoden 2013 alussa 4 %, millä kompensoidaan pääasiassa Fingridin kantaverkkomaksujen kallistuminen. Hinnankorotukset sisältävät arvonlisäveroon tehdyn yhden prosenttiyksikön korotuksen. Voimalaitoksen tuottavuuden parantaminen ESEn tulokseen vaikuttaa merkittävästi Pursialan voimalaitoksen toiminta. Vuonna 2013 tehtiin useita uudistuksia laitoksen tuottavuuden parantamiseksi. Laitoksen lämmöntuotantokykyä saatiin nostettua Pursialan kakkoskattilan muutostyön yhteydessä, ja kakkoskattilan turbiinia on säädetty vähemmän lauhdesähköä tuottavaksi. Molemmat toimenpiteet parantavat tuottavuutta. Lisäksi tehtiin päätös tuotannonohjausjärjestelmän uudistamisesta, jotta laitosta voitaisiin käyttää entistä taloudellisemmin. Vuoden aikana uusittiin myös polttoainestrategia, jolla pyritään tehostamaan polttoaineenhankintaa ja pienentämään logistiikkakuluja. Myös spot-markkinoilla toimitaan entistä aktiivisemmin, minkä odotetaan parantavan mahdollisten hintapiikkien hyödyntämistä. Irtautuminen Fennovoima-hankkeesta ESEn hallitus päätti syksyllä 2013, että ESE ei sitoudu Fennovoima-hankkeen jatkorahoitukseen ja tulee myymään osuutensa ydinvoimahankkeesta. Esimiesvalmennus ESEn esimiehet ja asiantuntijat eli noin 30 henkilöä suorittivat vuosina esimiesvalmennuksen, joka toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa. Markkinointi ESE haluaa olla paremmin tavoitettavissa sähköisten palveluidensa kautta, ja tämän vuoksi yhtiö uusi vuoden lopulla nettisivunsa. Uudet nettisivut skaalautuvat kaikkiin mobiililaitteisiin, ja ESEn henkilöstö pystyy itse päivittämään sivuja, mikä helpottaa ajantasaisen tiedon tuottamista. Muutokset konsernirakenteessa ESE oli mukana perustamassa Biohauki Oy:tä Haukivuorella. Yhtiön tarkoituksena on valmistaa biokaasua, ja siinä on ESEn lisäksi mukana paikallisia maanviljelijöitä. ESE omistaa yhtiöstä 54,3 %. ESE myi tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3:n vuoden lopulla Kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy:lle. Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

12 Investoinnit Ympäristö Konsernin vuoden 2013 bruttoinvestoinnit olivat 13,1 milj. euroa (13,0 milj. euroa vuonna 2012). Vuoden aikana rakennettiin uusi polttoaineterminaali Mikkeliin Metsäsairilaan sekä muutettiin Pursialan voimalaitoksen kakkoskattila täysin puupolttoaineella toimivaksi. Lisäksi investoitiin kaukolämmön runko- ja korttelijohtojen rakentamiseen, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähkön jakeluverkkoon ja sähköasemien koneisiin ja laitteisiin sekä lisättiin kaukoluettavien energiamittareiden määrää. Investoinnit muihin sijoituksiin sisältävät osakkuusyhtiöihin tehtyjä SVOP-sijoituksia. Verohyödyn palautusvaade ESE myi vuonna 2002 ns. vihreän sähkön sertifikaatteja Hollantiin Reliant Energy Trading and Marketing B.V.:lle. Yhtiön nykyinen omistaja Vattenfall Energy Trading Netherlands N.V. on lähettänyt ESElle vaateen näihin kauppoihin liittyneen verohyödyn palauttamisesta. Vaade on euroa lisättynä pääomalle kertyneillä euron koroilla, eli yhteensä euroa. Vaateen eräpäivä oli , mutta ESE on pitänyt palautusvaadetta aiheettomana. ESE toimii yhteistyössä muiden vaateen saaneiden suomalaisyhtiöiden kanssa, ja asiassa on käyty kirjeenvaihtoa sekä viimeisin neuvottelu tammikuussa Neuvottelussa ei löytynyt ratkaisua, joten asiassa odotetaan Vattenfallin seuraavaa siirtoa. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 103 henkilöä (99 vuonna 2012). Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 73 henkilöä (74 vuonna 2012). Konsernin henkilöstömäärä on kasvanut, koska Haukivuoden Lämpö on nyt liitetty konsernin lukuihin ja ESE-Tekniikassa oli enemmän työntekijöitä kuin edellisvuonna. Konserni maksoi tilikaudella palkkoja ja palkkioita sosiaalikuluineen ,24 euroa ( ,17 euroa vuonna 2012). Emoyhtiön palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen vuonna 2013 olivat ,97 euroa ( ,18 euroa vuonna 2012). Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Pursialan kakkoskattilan muutos täysin puupolttoaineella toimivaksi nosti ESEn vuoden 2013 ympäristöinvestoinnit 7,1 miljoonaan euroon. Edellisvuonna yhtiöllä ei ollut ympäristöinvestointeja. Kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli euroa ( euroa vuonna 2012). Ympäristömenot olivat 0,71 % liikevaihdosta. Jäsenyydet Etelä-Savon Energia Oy on jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Energiateollisuus ry, Paikallisvoima ry, Etelä-Savon Kauppakamari ja Mikke ry. HENKILÖSTÖ Konserni 2013 Konserni 2012 Konserni 2011 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 Emoyhtiö 2011 Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Tilikauden palkat ja palkkiot , , , , , ,66 12 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

13 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hinnankorotukset ESE nosti vuoden 2014 alusta kaukolämmön energiamaksua 3,5 % lähinnä polttoaineiden hinnannousun vuoksi. Sähkön tai sähkön siirron hintoja ei muutettu. Strategiatyö ESEssä on käynnissä strategian päivitys, ja ESEn hallitus hyväksyy uuden strategian huhtikuussa ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuodelle 2014 ei ole kaikilta osin päästy tekemään budjetin mukaisia tuotannon sähkön myyntisuojauksia, joten budjetoitua tulosta ei ole vielä pystytty varmistamaan sähkön pörssimyynnin osalta. Pursialan voimalaitoksen tuottavuutta ja emoyhtiön tulosta parantavat vuonna 2014 kakkoskattilan turbiinin lauhdeperän säätö vuonna 2013, uuden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto vuonna 2014, uuden polttoainestrategian toteuttaminen sekä tuntimarkkinoille siirtyminen. Kaukolämmön myyntiin vaikuttaa lämpötila, mutta mikäli budjetoitu lämmöntarveluku toteutuu, kaukolämmön myynti saavuttaa budjetoidun tuloksensa. ESE uudistaa kaukolämmön hinnoittelunsa vuoden 2014 aikana. Sähkön vähittäismyynnissä nykyiset katteet eivät kata toiminnan kustannuksia, joten yhtiö arvioi strategian päivitystyön yhteydessä, miten sähkönmyynnin kannattavuutta voidaan parantaa. Nykyisillä sähkön pörssihinnoilla osakkuusyhtiöltä hankittu sähkö rasittaa sähkönmyynnin tulosta. ESE-Verkko Oy:n sähkön siirtohinnat ovat ylituoton puolella mm. alhaisen korkotason vuoksi. Yhtiöllä on edellisvuosilta alituottoa, mutta vuoden 2015 budjetin laadinnan yhteydessä aiotaan tarkastella siirtohintojen tasoa. Verkkoyhtiöllä ei ole alkuvuoden aikana ollut merkittäviä häiriöitä sähkönsiirrossa. ESE-Tekniikka Oy:ssä tehdään toimenpiteitä yhtiön tuottavuuden parantamiseksi. Tämä tarkoittaa mm. parempaa työnohjausta. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Polttoaineenhankinnan varmistaminen Budjetoidun tuloksen saavuttamiseen vaikuttaa huomattavasti polttoaineiden saatavuuden varmistaminen sekä polttoaineiden hintataso. Tämän vuoksi ESE kehittää yhä yhteistyötään paikallisten polttoainetoimittajien kanssa ja jatkaa venäläisen tytäryhtiönsä OOO ESEn kautta polttoaineenhankintaverkoston kehittämistä Venäjällä. Kaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen ESE jatkaa vuonna 2012 lanseerattua Kuuma Totuus -kampanjaa, jolla halutaan kirkastaa kaukolämmön imagoa edullisena ja ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Mikkelissä kaukolämpö on hinnaltaan alle Suomen keskiarvon, ja mitä enemmän Pursialan voimalaitokselle saadaan kaukolämpökuormaa, sitä enemmän pystytään tuottamaan edullisesti vastapainesähköä. Tämä on kuntalaisten etu, koska ESE on Mikkelin kaupungin omistama energiayhtiö. Kaukolämmön hinnoittelu-uudistuksen toivotaan parantavan ESEn kaukolämmön kilpailukykyä. ESE tuottaa kaukolämmöstään 85 % puulla ja 15 % turpeella, joten kaukolämpöä tulee korostaa myös ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Investoinnit vuonna 2014 ESEllä ei ole merkittäviä investointikohteita vuonna Suurimpia investointeja ovat sähkön AMR-mittariasennusten loppuunsaattaminen sekä polttoaineterminaalien asfaltointi. Muuten kyse on normaaleista investoinneista, jotka liittyvät kaukolämpöverkon ja sähköverkon rakentamiseen sekä voimalaitoksen kunnossapitoon. Jos biopolttoainehankkeet etenevät suotuisasti, ESE saattaa olla mukana biopolttoaineisiin liittyvissä investoinneissa. Uudet toimitilat ESE on tehnyt Kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy:n kanssa sopimuksen siitä, että yhtiö veisi eteenpäin toimitalohanketta, jossa ESE olisi yksi rakennettavan toimitalon vuokralaisista. Hankesuunnitelman pitäisi olla valmis toukokuussa Tavoite on, että ESE muuttaisi uusiin toimitiloihin keväällä TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA ESE oli vuonna 2013 mukana Tekesin projektissa Prosessien CFD-pohjainen on-line-analysointi sekä VTT:n hankkeessa Puupolttoaineen osuuden maksimointi kiertoleijupoltossa. Lisäksi ESE teki asiakastyytyväisyystutkimuksen. Näistä tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja kertyi noin euroa (noin euroa vuonna 2012). Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

14 RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Strategiset riskit ESEn strategiset riskit liittyvät sähkön ja kaukolämmön myynnin kannattavuuteen sekä energiankulutuksen vähenemiseen. ESE pystyy tuottamaan kaiken myymänsä sähkön Pursialan voimalaitoksessa, mutta sähkön tuotannon ja myynnin kannattavuus riippuu sähkön markkinahintatilanteesta. Vastapaineella tuotettu sähkö on aina kannattavaa tuottaa ja myydä, mutta lauhdetuotannon kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnasta. Sähkön hintariskeihin varaudutaan riskipolitiikalla, jonka ESEn hallitus on hyväksynyt. Riskipolitiikka määrittelee, miten tulee varautua markkinahintariskiin, määräriskiin, vastapuoliriskiin, likviditeettiriskiin, aluehintariskiin, tarjousriskiin ja luottoriskiin. Lisäksi riskipolitiikka määrittelee rajat, joissa riskien tulee pysyä. Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty estämään hajauttamalla polttoaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla polttoaineentoimittajalle myydään sähköä alle markkinahinnan. Lisäksi pyritään hankkimaan polttoaineita omien yhteyksien kautta vähemmän kilpailluilta Venäjän-markkinoilta. Lämpöliiketoiminnan riskinä on kaukolämmön myynnin pieneneminen, joka johtuu ilmaston mahdollisesta lämpenemisestä sekä energiansäästötoimenpiteistä. ESE on valinnut strategiakseen hankkia puupolttoainetta Venäjältä venäläisten tytäryhtiöiden kautta. Näissä Venäjän toiminnoissa on olemassa riskejä, pääosin ns. maariskejä. Suurimpana riskinä on mahdollista tunnistaa valuuttariski. Euron ja ruplan kurssi on ollut melko monta vuotta suhteellisen vakaa, mutta vuoden 2013 aikana ruplan kurssi on painunut voimakkaasti alaspäin. Lasku on jatkunut vuoden 2014 puolella. Venäjän lainsäädäntöympäristö ja kansainvälisten sopimusten tulkinnat ovat myös potentiaalisia riskinaiheuttajia ESEn toimintamallissa, sillä ne voivat muuttaa toimintakentän pelisääntöjä. Lisäksi paikallinen kilpailutilanne ja yhteistyökumppaneiden strategiset ratkaisut voivat vaikuttaa toimintamalliimme. Käytännön toiminnan tasolla on olemassa myös mm. koneiden toimintaan ja omaan henkilöstöön liittyviä riskejä. Riskit on tunnistettu, otettu toiminnassa huomioon ja niihin on varauduttu mahdollisuuksien mukaan. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen Pursialan voimalaitoksella, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus sekä sähkönjakelun varmistaminen. Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla, omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla sekä keskittämällä polttoaineterminaalitoiminnot Mikkelin Metsäsairilaan. Puupolttoaineiden saatavuutta varmistaa lisäksi oman polttoaineiden hankinnan kehittäminen Venäjällä. Lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormissa on varmistettu vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Pursialan lämmöntuotantokapasiteetti on noin 130 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti noin 110 MW. Vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetin tulee vastata kaukolämmön myyntimäärien kehitystä. Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt, ja sallitun tuoton laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset. Alhainen korkotaso haastaa sähköverkon sallitun tuoton, sillä investoinneille saa tällä hetkellä aiempaa alhaisempaa tuottoa. Tästä huolimatta sähköverkon toimintavarmuuden turvaamiseksi on tehtävä verkkoa parantavia investointeja. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ennaltaehkäisemään siten, että verkon toimintakunnosta huolehditaan mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. ESE-Verkko on kaapeloinut 51 % keskijänniteverkostaan ja 79 % pienjänniteverkosta. Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys ja muutokset sähkön markkinahinnassa. Yhtiön saamat ja edellisiltä vuosilta yli jääneet päästöoikeudet riittävät vuonna 2014 Pursialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen polttomäärään, koska Pursialan kattilatekniikka mahdollistaa puunkäytön aina 85 %:iin saakka. Sähkön hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla. 14 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

15 Rahoitusriskit Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja lainoja on noin 65 % konsernin lainakannasta. Vahinkoriskit näin tietoisuutta turvallisista työtavoista. Lisäksi yhtiössä järjestetään säännöllisesti ensiapukoulutusta. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla. työntekijää kohden hieman vähemmän kuin edellisvuonna eli 0,517 milj. euroa (0,544 milj. euroa). Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 57,6 milj. euroa (57,0 milj. euroa). Lainoja on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot ja tapaturmat. Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosittain. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. laitosten ja irtaimiston vakuutukset sekä ajoneuvovakuutukset. Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu mm. valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita, parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia, vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia sekä ympäristövahinkovakuutuksin. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään järjestämällä Työturvallisuuskorttikoulutusta koko henkilöstölle ja lisäämällä TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS Konserni Emoyhtiö Emoyhtiön liikevaihto laski 42,8 milj. euroon (43,2 milj. euroa vuonna 2012). Tästä sähkön vähittäismyynnin liikevaihto oli Konsernin liikevaihto laski 0,7 milj. euroa vuonna 2013 ja oli 53,2 milj. euroa (53,9 milj. euroa vuonna 2012). Liikevoitto oli 5,7 milj. euroa (2,9 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 10,7 % (5,4 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 2,6 milj. euroa (0,3 milj. euroa) eli 15,9 milj. euroa (15,7 milj. euroa), lämmönmyynnin liikevaihto 23,6 milj. euroa (23,6 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan liikevaihto 3,3 milj. euroa (3,9 milj. euroa). Liikevoitto oli 3,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa) eli 7,9 % (1,0 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 0,8 milj. euroa ( 1,9 milj. euroa). tulos parani edellisestä heikosta vuodesta lähes 90 %. Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle yhteensä Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8 % (3,1 %). Tavoitteena on 2,02 milj. euroa (1,72 milj. euroa vuonna 2012). ollut konsernin omavaraisuusasteen parantaminen, ja tässä on viime vuosina onnistuttu, mutta vuonna 2013 omavaraisuusaste säilyi entisellä tasolla 23,3 prosentissa (24,8 %). Oman pääoman tuotto oli 6,3 % (0,6 %). Maksuvalmiuden quick ratio oli vuodenvaihteessa 0,7 (0,9). Liikevaihtoa kertyi Tunnusluvut: Liikevaihto Liikevoitto Liikevoittoprosentti 10,7 % 5,4 % 13,5 % 19,5 % OPO-prosentti 6,3 % 0,6 % 9,6 % 15,4 % Omavaraisuusaste 23,3 % 24,8 % 27,1 % 26,2 % Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

16 HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia -konsernin muodostavat Etelä-Savon Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Haukivuoden Lämpö Oy, Biohauki Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les ja Huippuenergia Oy. Etelä-Savon Energia Oy:llä on Venäjällä sivuliike. Sivuliikkeen rekisteröity nimi on Etelä-Savon Energia Oy:n Tihvinän toimipaikka, ja sen y-tunnus on Sivuliikkeen osoite on Tihvinän kaupunki, Iljinin katu 60, Tihvinä, Leningradin alue, Venäjän Federaatio. Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa toimitusjohtaja/ymba Markku Kakriainen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barck (varapuheenjohtaja), lääkäri Rauni Berndt, emeritusmaaherra Mauri Miettinen, maatalousyrittäjä Heikki Nykänen, aluepäällikkö Leena Penttinen, lähetyskasvatussihteeri Pertti Ruotsalainen, yrittäjä/toimitusjohtaja Markku Siitari ja asianajaja Antti Suhonen. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja, ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö / Elina Hämäläinen KHT, JHTT ja KHT-yhteisö BDO Oy / Ulla-Maija Tuomela KHT, JHTT. Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen. HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI SEKÄ ESITYS MUUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN JAKAMISESTA Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat ,49 euroa, josta tilikauden voitto on ,63 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona ,00 euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. YHTIÖN OSAKKEET Yhtiön osakkeiden määrä on 300 kpl. Osakkeet ovat samanlajisia. Hallitus Yhtiön osakepääoma ,79 Osakkeen matemaattinen arvo v ,55 16 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

17 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

18 Energialiiketoiminta JUKKA EESTILÄ liiketoimintajohtaja Energialiiketoiminta perustettiin , kun energianmyyntiliiketoiminta ja kaukolämpöliiketoiminta yhdistettiin. Samalla organisaatiota muutettiin ja perustettiin uusi asiakaspalvelupäällikön paikka, johon valittiin Anne Sormunen. Muut esimiehet ovat kaukolämpöpäällikkö Markku Meklin sekä myynti- ja markkinointipäällikkö Jari Nykänen. Energianmyynti Vuonna 2013 varsinkin sähkön yritysmyynti kasvoi. ESEn vihreä Ekoteko-tuote ja joustavat sopimusmallit toivat uusia sähkönmyyntiasiakkaita ympäri Suomea. Näkyvyyteen ja markkinointiin panostettiin niin Mikkelin talousalueella kuin sen ulkopuolellakin. Myös uusi sähköauto Opel Ampera hankittiin kilvin ESE-1 ja torin alle saatiin kolme sähköautojen lataustolppaa. Kilpailu kuluttaja-asiakkaista tiukentui entisestään, ja ESEn asiakasmäärät laskivat hieman. Etäluettavat sähkömittarit tuottavat tuntitasoista sähkönkäyttötietoa, ja tämä mahdollistaa entistä monipuolisempien sähköenergiatuotteiden tarjoamisen sekä käyttöön perustuvan laskutuksen arviolaskutuksen sijaan. Etäluennan kehittäminen ja rakentaminen työllistivät paljon vuonna ESEn asiakaspalvelu on pystynyt vastaamaan monimutkaisiin asiakastilanteisiin erinomaisesti. Vuonna 2013 panostettiin voimakkaasti toisaalta asiakastietojärjestelmien kehitykseen, laskutukseen ja perintään, toisaalta sanomaliikenteen tehostamiseen. Sähköisiä palveluita kehitettiin entisestään mm. uusimalla ESEn nettisivut sekä menemällä ESE-miehenä Facebookiin. Vuonna 2014 uusitaan myös asiakkaiden OnLine-sivusto. Kokonaissähkönmyynti oli 312 GWh, eli se pysyi vuoden 2012 tasolla. Sähköenergian myynti ESEn jakelualueelle oli noin 204 GWh, mikä oli noin 4 % vähemmän kuin vuonna Sähkön myyntiä omalla verkkoalueella laski vuoteen 2012 verrattuna leudompi sää sekä kuluttaja-asiakkaiden myyntimäärän lasku. Jakelualueensa ulkopuolelle ESE myi sähköä 108 GWh, mikä oli yritysasiakasmyynnin kasvun ansiosta 9 % enemmän kuin ESEn kaikesta sähköstä myytiin vuonna 2013 oman alueen ulkopuolelle noin 35 %. ESE otti vuoden 2013 alussa käyttöön uuden palvelumaksuhinnaston, josta saadut kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Hinnasto on selkeyttänyt erilaisten kuluttajatilanteiden selvittelyä ja yhdenmukaistanut käytäntöjä, mikä on tuonut joustavuutta prosesseihin niin asiakkaiden kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. 18 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

19 Sähkönmyynti kuluttajaryhmille (kokonaismyynti 311,7 GWh) 18 % Asuminen ja maatalous Sähkönhankinta 28 % 54 % Palvelu ja rakentaminen Teollisuus Sähkön hankinta, GWh (kokonaishankinta 311,7 GWh) ESEn sähkö tuotetaan pääsääntöisesti ESEn 100-prosenttisesti omistamalla Pursialan voimalaitoksella Mikkelissä. Vuonna 2013 hankinta Pursialan voimalaitokselta oli 204 GWh, mikä oli 18 % vähemmän kuin vuonna Pursialan voimalaitoksen tuotanto jäi edellisvuodesta lämpimämmän sään sekä kakkoskattilan kuukausia kestäneen revision takia. ESE omistaa myös 45 % Koski-Energia Oy:stä, johon kuuluu 30 vesivoimalaitosta ympäri Suomea. Lisäksi ESE on mukana muissa osakkuusvoimalaitoksissa. Osakkuusyhtiöiden kautta ESE hankki sähköä 70 GWh, mikä oli 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tähän vaikutti suuri vesivoiman tuotanto sekä vesi- ja tuulivoiman tuotantokapasiteetin lisääntyminen. 37,1 Ostot Pursialan voimalaitokselta 70,2 204,4 Ostot osakkuusvoimalaitoksilta Ostot sähköporssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta Sähkön toimitus, GWh (kokonaishankinta 311,7 GWh) 107,7 Kokonaishankinta ESEn alueen vähittäismyyntiin 204,0 Kokonaishankinta ESEn alueen ulkopuoliseen sähkönmyyntiin Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

20 Kaukolämpö ESEn kaukolämmöllä lämmitetään laajasti Mikkelin lähiympäristön kiinteistöjä. Kaukolämpö oli jälleen vuonna 2013 erittäin luotettava energiamuoto, eikä suuria odottamattomia lämpökatkoja esiintynyt. Vuosi 2013 oli lämmin, joten lämmön myynti väheni. Lisäksi puupolttoaineen kosteus aiheutti ongelmia hakekattiloissa varsinkin alkuvuodesta. Taloudellisesti kaukolämpövuosi toteutui budjetoidusti. Kaukolämmöllä on ollut vuosikymmeniä merkittävä asema suomalaiskaupunkien kiinteistöjen lämmittämisessä. Kilpailu eri lämmitysmuotojen kesken on viime vuosina kiristynyt mm. maalämmön yleistyessä sekä uusien pientalojen energiankulutuksen pienentyessä. Kaukolämpö on kuitenkin pysynyt edullisimpana energiamuotona isoissa kohteissa, ja luotettavuudeltaan sekä helppohoitoisuudeltaan se on edelleen ehdoton. Mikkelin kaukolämpö on Suomen vähäpäästöisimpiä, koska Pursialan voimalaitoksella käytetään poikkeuksellisen paljon puuta. Näin mikkeliläiset saavat Lämmön hankinta, GWh (kokonaishankinta) 423,4 GWh) 9,8 5,5 408,1 Osto voimalaitokselta Erillistuotanto Lämpökeskukset nauttia luonnon päästöttömästä lämmöstä, jollaisesta vasta haaveillaan monessa Suomen kaupungissa ja ulkomailla. Vuoden merkittävimpiä uudistuksia oli etäluettavien mittareiden asentaminen kaikkiin kaukolämpökohteisiin. Etäluennassa on saatu erittäin korkeita luentaprosentteja (yli 99 %), mikä on mahdollistanut asiakkaiden lämmönilmoituskorteista luopumisen. Etäluenta tehdään radioluennalla, ja ESEn kaukolämpömittarit on toimittanut Kamstrup A/S Finland. Lämmön toimitus, GWh (kokonaistoimitus 375,4 GWh) 44,8 40,2 89,9 37,5 203,2 Asuintalot Toimistorakennukset Muut asiakkaat Häviöt (ilman erilliskohteita) Teollisuus Lämmön myyntimäärä väheni yli 10 % edellisvuodesta. Merkittävin tekijä oli korkea ulkolämpötila, joka vähensi kaukolämmön tarvetta. Kaukolämmön hintaa korotettiin vuoden 2013 alussa kohonneiden tuotantokustannusten pakottamana. Lämmitetty rakennustilavuus kasvoi hieman uuden kaukolämmitettävän rakennuskannan ansiosta, vaikka Mikkelissä toisaalta purettiin vanhoja rakennuksia. Kokonaisuudessaan tilausteho kasvoi 1,75 MW. Suurin osa kaukolämmöstä tuli Pursialan voimalaitokselta (98,6 %) puulla ja turpeella tehtynä. Vain pieni osa jäi vara- ja huippulämpökeskuksilla tuotetuksi. Lisäksi kaukolämpöverkon ulkopuolisissa kohteissa tuotettiin lämmitystä useisiin kohteisiin pääsääntöisesti kotimaisilla polttoaineilla. Vuonna 2013 rakennettiin uutta kaukolämpöputkea vajaa neljä kilometriä. Suurin yksittäinen yhdyslinja rakennettiin Rantakylässä Vuolingon alueelle, missä kaukolämpöön liitettiin uutta rakennusaluetta. Samalla pystyttiin poistamaan verkoston varrelta kevytöljykontteja, jolloin öljynkäyttö väheni entisestään. Tuukkalan uusi 8 MW:n kevytöljykattila saatiin vuoden 2013 aikana valmiiksi, vaikka toimittaja Vapor Oy meni konkurssiin kesken toimituksen. Samassa yhteydessä Moision vanhat vara- ja huipputehokattilat irrotettiin verkostosta ja yksi Moision vanhoista kattiloista siirrettiin Tuskuun frisbeegolfradan läheisyyteen. Näin saatiin Tuskun alueelle lisää varatehoa, ja kaukolämmön huoltovarmuus parani entisestään. Lisäksi Anttolanhoviin hankittiin kokonaan uusi varalämpökattila rikkoutuneen tilalle. Joulukuussa 2013 ESE aloitti Ristiinan koulukeskuksen lämmittämisen Mikkelin kaupungin omistamassa Ristiinan lämpökeskuksessa. Lämpökeskus on tarkoitus siirtää ESEn omistukseen vuoden 2014 aikana. Näin Ristiinasta tulee kokonaan uusi taajama, joka on ESEn lämmityksen piirissä. Vuonna 2013 solmittiin uusi maalämpösopimus Mikkelin Asumisoikeus Oy:n Riikolankadun-rivitaloyhtiöön. Siitä tuli ESEn toistaiseksi suurin maalämpökohde. 20 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2013 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.213 Toimitusjohtajan katsaus Kostean polttoaineen talvi Alkuvuoden 213 talousluvut ovat koko ESE-konsernin tasolla hieman jäljessä tavoitebudjetista. Lämmön myynti ja sähkön siirto

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ESEn asiakaspalvelu on pystynyt jälleen vastaamaan tehokkaasti hyvin monimutkaisiinkin asiakastilanteisiin. Adaton järjestämässä

ESEn asiakaspalvelu on pystynyt jälleen vastaamaan tehokkaasti hyvin monimutkaisiinkin asiakastilanteisiin. Adaton järjestämässä VUOSIKATSAUS 2015 ESEn asiakaspalvelu on pystynyt jälleen vastaamaan tehokkaasti hyvin monimutkaisiinkin asiakastilanteisiin. Adaton järjestämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä sijoituimme sähkön myynnissä

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Osakkaat toimialoittain

Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Osakkaat toimialoittain POWEST VUOSIKATSAUS 2012 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Osakkaat toimialoittain Metsäteollisuus 62 % Energiayhtiöt

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia. Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 1 Osuuskunta KPY konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.-31.12.2013 Vuoden 2013 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 247,0 miljoonaa euroa (216,1 miljoonaa euroa vuonna

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2003 (9 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,3 % 86,09 (87,24) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,65 (8,27) milj. euroa

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS

TAMMI-KESÄKUU 2013 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 213 OSAVUOSIKATSAUS 24.7.213 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, CFO ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 213 Q1-Q2 lyhyesti Tammi-kesäkuu 213 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q2/213 PRESENTATION

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS

SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS ESITYS SUOMINEN YHTYMÄ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 3.9.23 ESITYS 22.1.23 Liikevaihdon jakautuma 1-9/23 Joustopakkaukset 51,4 milj. euroa 42,8 % Nauhatuotteet 9,5 milj. euroa 7,9 % 12,3 milj. euroa Kuitukankaat

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI

ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI SIVU: 1/5 ENSTOLLA HYVÄ ALKUVUOSI Taloudellinen katsaus 1.1. 30.6.2006 Ensto-konsernin liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Patrick Wackström (3)

Patrick Wackström (3) PORVOON ENERGIA OY BORGÅ ENERGI AB Patrick Wackström 1.2.2016 1 (3) TYTÄRYHTIÖIDEN VUOSIRAPORTOINTI Porvoon Energia Oy - Borgå Energi Ab Patrick Wackström TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2015 31.12.2015 1. Yhtiön

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 4.11.2004 klo 13.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2004 - Kolmas vuosineljännes tyydyttävä - Liikevaihto 16,8 milj. euroa, laskua 1,0 % -

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

INCAP OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (5)

INCAP OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (5) INCAP OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.08.2000 klo 14.10 1 (5) INCAP-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1-6/2000 Incap-konsernin liikevaihdon kasvu jatkui voimakkaana ja oli 29 prosenttia. Elektroniikan sopimusvalmistuksen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti.

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti. H1 mos 11fra Oy JÅMSÅ HIMOS-INFRA OY Himos-lnfra Oy kuuluu Jämsä-konserniin kaupungin omistamana tytäryhteisönä. Yhtiö perustettiin 19.5.1999 ja se merkittiin kaupparekisteriin 1.7.1999 (Y-tunnus 1543389-6).

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2006

HONKARAKENNE OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2006 Julkaistu: 2007-02-22 08:00:30 CET Honkarakenne Oyj - Tilinpäätöstiedote HONKARAKENNE OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2006 HONKARAKENNE OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.-31.12.2006 Honkarakenne-konsernin

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräysluonnos 1 (8) Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla:

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus 14.3.2005 Sisällys Vuosi 2004 Näkymät vuodelle 2005 Strategiset valinnat Vuosi 2004 Tietoliikennemarkkinat Elisa säilytti asemansa kovassa kilpailussa Kokonaismarkkinan kasvu pieni

Lisätiedot

Powestin toiminta-ajatus

Powestin toiminta-ajatus POWEST VUOSIKATSAUS 2007 Powestin toiminta-ajatus Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden voimantuotantoa ja energian hankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan

Lisätiedot