VUOSI- KERTOMUS 2013

Transkriptio

1 VUOSI- KERTOMUS 2013 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

2 ESE vuonna 2013 ESE pienensi osuutensa OL3-hankkeessa marginaaliseksi. ESEn hallitus myös päätti, että ESE ei sitoudu Fennovoima-hankkeen jatkorahoitukseen ja tulee myymään osuutensa ydinvoimahankkeesta. Pursialan voimalaitoksen kakkoskattila muutettiin pelkästään puuta polttavaksi, jonka jälkeen voimalaitos voi käyttää tuotannossaan jopa 85 % puupolttoainetta ja 15 % turvetta. Vuoden aikana rakennettiin myös uusi polttoaineterminaali Mikkeliin Metsäsairilaan metsähakkeen käytön kasvamisen myötä. Energianmyyntiliiketoiminta ja kaukolämpöliiketoiminta yhdistettiin energialiiketoiminnaksi. ESEn kaikki kaukolämpökohteet saatiin etäluennan piiriin uusien mittarien asennuksen myötä. ESE oli mukana perustamassa biokaasun valmistukseen ryhtyvää Biohauki Oy:tä Haukivuorella, ja omistaa siitä 54,3 %. ESE-Verkon alueella sähkön siirron keskeytykset pysyivät ennätyksellisen alhaisella tasolla ja olivat syysmyrskyistäkin huolimatta vain noin 9 min/asiakas. ESE-Verkko Oy:llä otettiin käyttöön häiriökartan nettisovellus, ja nyt asiakkailla on myös mahdollisuus saada häiriötiedotteita tekstiviestipalveluna. Joulukuussa ESE julkaisi uudet, myös mobiilisti toimivat kotisivut osana laajempaa verkkopalvelu-uudistusta. ESE hankki käyttöönsä uuden sähköauto Opel Amperan. 2 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

3 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 6 4 ESEn organisaatio 7 8 ESEn ESEn johtoryhmä hallitus Toiminta kertomus Energialiiketoimintliiketoiminta ESE-Tekniikka Voima- Oy ESE-Verkko Oy OOO Russkij Les OOO ESE Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Liitetiedot Ympäristöjärjestelmä Sähköntuotannon tuloslaskelma ja tase ESE-Verkko Oy:n Tilikauden tuloslaskelma aikana käytetyt ja tase tilikirjat Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus 59 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

4 Toimitusjohtajan katsaus Energiayhtiön kannalta vuotta 2013 kuvaavat parhaiten määritteet lämmin ja halpa. Vuosi 2013 jää historiaan yhtenä vuosisadan lämpimimmistä, ja lämmöntarveluku oli Erityisen lämpimiä olivat marraskuu ja joulukuu. Kulunut vuosi oli ESElle taloudellisesti erittäin haasteellinen paitsi talven lämpimyyden myös hyvin alhaisena pysyneen sähkön hinnan vuoksi. Päästökauppa osoittautui toimimattomaksi Euroopan taloussuhdanteessa: hiilen hinta laski päästökaupassa tuntuvasti, ja koska sähkön kulutus samalla väheni, sähkön pörssihinta pysyi merkittävästi budjetoitua hintaa alempana. Toiminnallisesti vuosi sujui hyvin ilman erityisiä häiriöitä tai ongelmia. Turpeen käyttö puoleen lisää uusiutuvaa lähienergiaa Pursialan kakkoskattilan muuttaminen 100-prosenttisesti puuta polttavaksi valmistui aikataulussa. Muutostyö oli merkittävästi normaalia vuosihuoltoa suurempi hanke, ja se kesti tilauksesta lukien puolitoista vuotta. Hankkeessa suurennettiin kattilan arinaa, rakennettiin uusi polttoaineensyöttöjärjestelmä ja uusittiin kokonaan tulistimet. Puun polttaminen ilman turvetta on haasteellista, ja siksi esimerkiksi tulistimissa on käytetty austeniittista erikoisterästä estämään korroosiota. ERKKI KARPPANEN toimitusjohtaja ESEn lämmönmyynti vuonna 2013 oli 440,3 GWh (486,4 GWh vuonna 2012). Se jakautui seuraavasti: kaukolämpöverkko 369,2 GWh (411,6 GWh) kaukolämmön erillistuotanto 6,2 GWh (9,1 GWh) teollisuuslämpö 64,9 GWh (65,7 GWh). ESE myi sähköä vähittäismyyntinä yhteensä 311,7 GWh (312,4 GWh). Myyntimäärä säilyi näin ollen edellisvuoden tasolla. Pursialan voimalaitos tuotti sähköä 204,4 GWh (249,5 GWh) ja osuusvoimalaitokset 70,2 GWh (60,5 GWh). Tästä Koskienergian osuus oli 63,6 GWh (56,4 GWh). Ostot sähköpörssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta olivat 37,1 GWh. Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 10 milj. euroa, mutta takaisinmaksuajan uskotaan olevan kohtuullinen turpeen niukkuuden ja hintapaineiden vuoksi. Lisäetuna on uusiutuvalla polttoaineella tuotetun energian lisääntyminen, kun turvetta korvataan puulla. Kolmena seuraavana vuotena ei ole myöskään tarvetta hankkia hiilidioksidipäästöoikeuksia. Tämän jälkeen hankinta on varsin vähäistä vuoteen 2020 ulottuvalla päästökauppakaudella. ESE on vuosien varrella panostanut paljon uusiutuvaan puupohjaiseen lähienergiaan, ja nyt tehty investointi oli luontaista jatkoa pitkäaikaiselle kehitykselle. ESE-Verkon vuoden 2013 sähkönsiirto oli 345 GWh (352 GWh vuonna 2012), eli edellisvuotta lämpimämpi vuosi näkyi myös sähkön siirtomäärässä. 4 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

5 Irti ydinvoimasta Hinnat Talous Vuoden aikana ESE teki kaksi merkittävää päätöstä ydinvoiman suhteen. Keväällä olleen lisärahoituskierroksen yhteydessä ESE pienensi osuutensa OL3-hankkeessa marginaaliseksi, ja syksyllä ESEn hallitus päätti irtaantua kokonaan Fennovoima-hankkeesta. Toiminnan kehittäminen Organisaatiotasolla merkittävin muutos oli palkkahallinnon ulkoistaminen Taitoaan. Syksyllä aloitettiin strategian päivittäminen, vaikka ESEn strategia onkin varsin tuore. Energiasektorin toimintaympäristö on muuttunut nopeasti, joten strategia on syytä päivittää uusia haasteita aiempaa paremmin vastaavaksi. Maamme hallituksen päätökset uusiutuvan energian tukien leikkauksista sekä metsäenergian tukitasojen epävarmuus ovat varsin lyhytnäköistä politiikkaa ESEn kaltaisen, kestävään kehitykseen tukeutuvan energiayhtiön kannalta. Meneillään on useita investointihankkeita, mutta mahdolliset uudet linjaukset tuovat hankkeisiin epävarmuutta, joka voi johtaa viivästyksiin ja peruutuksiin. Monet energiayhtiöt ovat lisänneet hiilen käyttöä puun ja turpeen kustannuksella, mutta ESE on toistaiseksi pitäytynyt uusiutuvissa paikallisissa polttoaineissa. Vuoden 2013 alussa polttoaineiden uudet verot ja yleinen hintojen nousu pakottivat nostamaan kaukolämmön energiamaksua 13 %. Perusmaksu nousi keskimäärin 6,4 % kiinteistötyypin mukaan. Sähkönmyynnin julkisia hintoja korotettiin alkaen keskimäärin 4,7 % ja siirtohintoja 4 %. Hinnankorotuksiin sisältyy arvonlisäveron muutos. Vuoden 2014 alussa kaukolämmön energiamaksua nostettiin 3,5 %, mutta perusmaksua ei korotettu. Korotuksen suuruus noudattaa Konsernin liikevaihto kasvoi hieman vuoden 2012 tasosta, ja budjetoidusta tuloksesta jäätiin jonkin verran. Suurimmat syyt olivat pörssisähkön alhainen hinta ja vähäinen lämpöenergian tarve. Lisäksi tulokseen vaikuttivat Pursialan kakkoskattilan muutostyöhön liittyvät jäännösarvopoistot. Kaikesta huolimatta ESEn taloudellinen tulos ennen veroja ( ) oli kohtuullinen toimintaympäristön haasteiden näkökulmasta. lähinnä yleistä kustannustason nousua. Sähkön ener- gia- ja siirtohintaa ei korotettu, mutta energiaveron nousu nosti asiakkaan sähkön hintaa 0,2 snt/kwh muilla kuin teollisuuskäyttäjillä. Kiitokset asiakkaillemme, henkilökunnallemme, yhtiön hallitukselle sekä muille sidosryhmillemme vuodesta Erkki Karppanen toimitusjohtaja Konsernin tunnusluvut Liikevaihto 53,2 milj. euroa 53,9 milj. euroa 51,5 milj. euroa Liikevoitto 5,7 milj. euroa 2,9 milj. euroa 6,96 milj. euroa Tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2,6 milj. euroa 0,3 milj. euroa 3,97 milj. euroa Sijoitetun pääoman tuotto 5,8 % 3,1 % 7,3 % Omavaraisuusaste 23,3 % 24,9 % 27,1 % Oman pääoman tuotto 6,3 % 0,6 % 9,6 % Korolliset pitkäaikaiset velat 57,6 milj. euroa 57,0 milj. euroa 55,8 milj. euroa Investoinnit 13,1 milj. euroa 13 milj. euroa 7,8 milj. Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,7 0,9 1,0 Liikevaihto/ työntekijä 0,517 milj. euroa 0,544 milj. euroa 0,572 milj. euroa Tasen loppusumma 125,3 milj. euroa 121,6 milj. euroa 116,9 milj. euroa Sähkön myynti 312 GWh 312 GWh 326 GWh Kaukolämmön myynti 375 GWh 411 GWh 369 GWh Sähkön siirto 345 GWh 352 GWh 348 GWh Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

6 ESEn organisaatio Etelä-Savon Energia Oy Hallinto Talousosasto ESE-Tekniikka Oy ESE-Verkko Oy Liiketoimintayksiköt Energialiiketoiminta Voimaliiketoiminta 6 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

7 ESEn johtoryhmä ERKKI KARPPANEN SARI SIISKONEN JUKKA EESTILÄ RISTO KOSUNEN TIMO LEPPÄNEN MERVI PAJUNEN LASSE BARCK toimitusjohtaja talousjohtaja liiketoimintajohtaja toimitusjohtaja voimalaitosjohtaja johdon assistentti sähköasentaja Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

8 ESEn hallitus MARKKU KAKRIAINEN PAAVO BARCK RAUNI BERNDT MAURI MIETTINEN HEIKKI NYKÄNEN LEENA PENTTINEN puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen toimitusjohtaja sähköasentaja lääkäri emeritusmaaherra maatalousyrittäjä aluepäällikkö 8 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

9 PERTTI RUOTSALAINEN MARKKU SIITARI ANTTI SUHONEN UNTO ROIKONEN ERKKI KARPPANEN SARI SIISKONEN jäsen jäsen jäsen henkilökunnan edustaja esittelijä sihteeri lähetyskasvatussihteeri yrittäjä, toimitusjohtaja asianajaja kaukolämpöinsinööri toimitusjohtaja talousjohtaja Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

10 Toimintakertomus Etelä-Savon Energia Oy on Mikkelin kaupungin 100-prosenttisesti omistama tytäryhtiö. Emoyhtiön kotipaikka on Mikkeli. Etelä-Savon Energian konsernitilinpäätös yhdistetään Mikkelin kaupungin tilinpäätökseen. OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA Myydystä sähköstä Pursialan voimalaitos tuotti 204,4 GWh (249,5 GWh), osakkuusvoimalaitokset tuottivat 70,2 GWh (60,5 GWh), ja pörssistä sekä muilta ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin 37,1 GWh (3,7 GWh). Osakkuusvoimalaitosten tuotantomäärän kasvu johtuu Koskienergia Oy:n tuotantomäärän kasvusta. Pursialan voimalaitoksen sähköntuotannon vuosituotantokapasiteetti on noin 400 GWh. MARKKU KAKRIAINEN hallituksen puheenjohtaja ESE-konserni ei päässyt vuonna 2013 budjetoituun tulokseen. Suurimmat syyt tähän olivat lämmin vuosi sekä märät puupolttoaineet, jotka heikensivät tuotannon hyötysuhdetta. Lisäksi alhaisena pysynyt sähkön pörssihinta ei tuottanut omalle sähköntuotannolle sitä tulosta, johon investointeja tehtäessä uskottiin. Vuoden budjetoitu lämmöntarveluku oli 4 500, mutta toteutunut luku oli (4 791 vuonna 2012). Koska vuosi oli lämmin, kaukolämmön myynti jäi 375 GWh:iin, mikä oli 36 GWh vähemmän kuin vuonna 2012 (411 GWh vuonna 2012). Kaukolämmön erillistuotantokohteiden osuus oli tästä 6,2 GWh (9,1 GWh). Teollisuuslämpöä ja -höyryä myytiin 64,9 GWh (65,7 GWh). ESEn lämmön kokonaismyynti oli näin ollen 440 GWh (486 GWh). ESE myi sähköä vähittäismyyntinä omalle toimitusvelvollisuusalueelle 204 GWh (213 GWh), eli yhtiö myy noin 70 % omalla jakeluverkkoalueellaan myydystä sähköstä. Oman jakeluverkkoalueen ulkopuolelle myytiin 108 GWh (99 GWh). ESEn sähkönmyynti oli kokonaisuudessaan 312 GWh, eli yhtä paljon kuin edellisvuonna. ESE-Verkko Oy:n vuoden 2013 sähkönsiirto oli 345 GWh (352 GWh vuonna 2012), eli edellisvuotta lämpimämpi sää näkyi verkkoalueellamme myös sähkön käyttömäärässä. ESE-Verkko suoritti ilmajohtojensa helikopteriraivauksen, jota tehtiin ensimmäisen kerran vuonna ESE-Verkon sallitun tuoton laskenta vuoden 2012 toisen ja kolmannen valvontajakson lukujen perusteella osoittaa alituottoa noin 0,8 milj. euroa. Vuoden 2013 voitto ennen satunnaiseriä oli euroa ( euroa vuonna 2012), joten se pieneni noin 11 % edellisvuodesta. ESE-Tekniikka Oy:n liiketoiminta koostuu huolto- ja asennustoiminnoista. Vuonna 2013 yhtiö saavutti budjetoidun liikevaihtotavoitteensa, mutta jäi tulostavoitteestaan. Liikevaihto oli euroa ( euroa vuonna 2012), missä on kasvua 11 %. Voitto ennen satunnaisia eriä oli euroa ( euroa vuonna 2012), mikä on 3,5 % edellisvuotta alhaisempi. 10 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

11 ESEn strategian toteutuminen 1. Ympäristöystävällisen energian hankinta ja tuotanto ESE muutti vuonna 2013 Pursialan voimalaitoksen kakkoskattilan täysin puuta polttavaksi. Muutoksen jälkeen Pursialan voimalaitos voi käyttää tuotannossaan jopa 85 % puupolttoainetta ja 15 % turvetta. 2. Luotettava ja tehokas energiansiirto Kaukolämpöverkon alueella oli vuonna 2013 yhteensä 9 ennakoimatonta käyttökeskeytystä (13 vuonna 2012). ESE-Verkon alueella sähkön siirron keskeytykset pysyivät ennätyksellisen alhaisella tasolla ja olivat noin 9 min/asiakas (sama kuin vuonna 2012). Odottamattomia keskeytyksiä oli 24 kappaletta (17 vuonna 2012). 3. Kilpailukykyisten energiapalvelujen myynti Strategian mukaan ESE myy kilpailukykyisiä energiapalveluja. Syksyllä 2013 tehdyssä asiakastyytyväisyystutkimuksessa ESEn tulokset olivat kuitenkin heikommat kuin edellisvuonna. ESE sijoittui nyt kuudenneksi sähkön- ja kaukolämmönmyynnissä ja viidenneksi siirtoyhtiöiden asiakastyytyväisyysvertailussa Kaukolämpöasiakkaita saatiin vuoden aikana lisää 20 (43 vuonna 2012), ja ne toivat kaukolämpöverkkoon noin rakennuskuutiota uutta kuormaa ( vuonna 2012). Yhteensä kaukolämpöverkon asiakasmäärä oli vuoden 2013 lopussa (2 198). ESE aloitti vuonna 2013 strategiansa päivittämisen, ja hallitus hyväksyy päivitetyn strategian huhtikuussa Hinnankorotukset Vuoden 2013 alussa ESE nosti kaukolämmön energianhintaa kiinteistötyypin mukaan noin 13 %, mikä vastaa polttoainekustannusten nousua. Kaukolämmön perusmaksua korotettiin noin 6,4 %. Sähkön toimitusvelvollisuushintaa korotettiin keskimäärin 4,7 %, ja ESE-Verkko nosti sähkön siirtohintaa vuoden 2013 alussa 4 %, millä kompensoidaan pääasiassa Fingridin kantaverkkomaksujen kallistuminen. Hinnankorotukset sisältävät arvonlisäveroon tehdyn yhden prosenttiyksikön korotuksen. Voimalaitoksen tuottavuuden parantaminen ESEn tulokseen vaikuttaa merkittävästi Pursialan voimalaitoksen toiminta. Vuonna 2013 tehtiin useita uudistuksia laitoksen tuottavuuden parantamiseksi. Laitoksen lämmöntuotantokykyä saatiin nostettua Pursialan kakkoskattilan muutostyön yhteydessä, ja kakkoskattilan turbiinia on säädetty vähemmän lauhdesähköä tuottavaksi. Molemmat toimenpiteet parantavat tuottavuutta. Lisäksi tehtiin päätös tuotannonohjausjärjestelmän uudistamisesta, jotta laitosta voitaisiin käyttää entistä taloudellisemmin. Vuoden aikana uusittiin myös polttoainestrategia, jolla pyritään tehostamaan polttoaineenhankintaa ja pienentämään logistiikkakuluja. Myös spot-markkinoilla toimitaan entistä aktiivisemmin, minkä odotetaan parantavan mahdollisten hintapiikkien hyödyntämistä. Irtautuminen Fennovoima-hankkeesta ESEn hallitus päätti syksyllä 2013, että ESE ei sitoudu Fennovoima-hankkeen jatkorahoitukseen ja tulee myymään osuutensa ydinvoimahankkeesta. Esimiesvalmennus ESEn esimiehet ja asiantuntijat eli noin 30 henkilöä suorittivat vuosina esimiesvalmennuksen, joka toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa. Markkinointi ESE haluaa olla paremmin tavoitettavissa sähköisten palveluidensa kautta, ja tämän vuoksi yhtiö uusi vuoden lopulla nettisivunsa. Uudet nettisivut skaalautuvat kaikkiin mobiililaitteisiin, ja ESEn henkilöstö pystyy itse päivittämään sivuja, mikä helpottaa ajantasaisen tiedon tuottamista. Muutokset konsernirakenteessa ESE oli mukana perustamassa Biohauki Oy:tä Haukivuorella. Yhtiön tarkoituksena on valmistaa biokaasua, ja siinä on ESEn lisäksi mukana paikallisia maanviljelijöitä. ESE omistaa yhtiöstä 54,3 %. ESE myi tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Korjaamonkatu 3:n vuoden lopulla Kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy:lle. Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

12 Investoinnit Ympäristö Konsernin vuoden 2013 bruttoinvestoinnit olivat 13,1 milj. euroa (13,0 milj. euroa vuonna 2012). Vuoden aikana rakennettiin uusi polttoaineterminaali Mikkeliin Metsäsairilaan sekä muutettiin Pursialan voimalaitoksen kakkoskattila täysin puupolttoaineella toimivaksi. Lisäksi investoitiin kaukolämmön runko- ja korttelijohtojen rakentamiseen, voimalaitoksen perusparannuksiin, sähkön jakeluverkkoon ja sähköasemien koneisiin ja laitteisiin sekä lisättiin kaukoluettavien energiamittareiden määrää. Investoinnit muihin sijoituksiin sisältävät osakkuusyhtiöihin tehtyjä SVOP-sijoituksia. Verohyödyn palautusvaade ESE myi vuonna 2002 ns. vihreän sähkön sertifikaatteja Hollantiin Reliant Energy Trading and Marketing B.V.:lle. Yhtiön nykyinen omistaja Vattenfall Energy Trading Netherlands N.V. on lähettänyt ESElle vaateen näihin kauppoihin liittyneen verohyödyn palauttamisesta. Vaade on euroa lisättynä pääomalle kertyneillä euron koroilla, eli yhteensä euroa. Vaateen eräpäivä oli , mutta ESE on pitänyt palautusvaadetta aiheettomana. ESE toimii yhteistyössä muiden vaateen saaneiden suomalaisyhtiöiden kanssa, ja asiassa on käyty kirjeenvaihtoa sekä viimeisin neuvottelu tammikuussa Neuvottelussa ei löytynyt ratkaisua, joten asiassa odotetaan Vattenfallin seuraavaa siirtoa. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 103 henkilöä (99 vuonna 2012). Emoyhtiön palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 73 henkilöä (74 vuonna 2012). Konsernin henkilöstömäärä on kasvanut, koska Haukivuoden Lämpö on nyt liitetty konsernin lukuihin ja ESE-Tekniikassa oli enemmän työntekijöitä kuin edellisvuonna. Konserni maksoi tilikaudella palkkoja ja palkkioita sosiaalikuluineen ,24 euroa ( ,17 euroa vuonna 2012). Emoyhtiön palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen vuonna 2013 olivat ,97 euroa ( ,18 euroa vuonna 2012). Yhtiö julkistaa vuosittain erillisen ympäristöraportin. Pursialan kakkoskattilan muutos täysin puupolttoaineella toimivaksi nosti ESEn vuoden 2013 ympäristöinvestoinnit 7,1 miljoonaan euroon. Edellisvuonna yhtiöllä ei ollut ympäristöinvestointeja. Kuluksi kirjattuja ympäristömenoja oli euroa ( euroa vuonna 2012). Ympäristömenot olivat 0,71 % liikevaihdosta. Jäsenyydet Etelä-Savon Energia Oy on jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Energiateollisuus ry, Paikallisvoima ry, Etelä-Savon Kauppakamari ja Mikke ry. HENKILÖSTÖ Konserni 2013 Konserni 2012 Konserni 2011 Emoyhtiö 2013 Emoyhtiö 2012 Emoyhtiö 2011 Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Tilikauden palkat ja palkkiot , , , , , ,66 12 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

13 OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Hinnankorotukset ESE nosti vuoden 2014 alusta kaukolämmön energiamaksua 3,5 % lähinnä polttoaineiden hinnannousun vuoksi. Sähkön tai sähkön siirron hintoja ei muutettu. Strategiatyö ESEssä on käynnissä strategian päivitys, ja ESEn hallitus hyväksyy uuden strategian huhtikuussa ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuodelle 2014 ei ole kaikilta osin päästy tekemään budjetin mukaisia tuotannon sähkön myyntisuojauksia, joten budjetoitua tulosta ei ole vielä pystytty varmistamaan sähkön pörssimyynnin osalta. Pursialan voimalaitoksen tuottavuutta ja emoyhtiön tulosta parantavat vuonna 2014 kakkoskattilan turbiinin lauhdeperän säätö vuonna 2013, uuden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto vuonna 2014, uuden polttoainestrategian toteuttaminen sekä tuntimarkkinoille siirtyminen. Kaukolämmön myyntiin vaikuttaa lämpötila, mutta mikäli budjetoitu lämmöntarveluku toteutuu, kaukolämmön myynti saavuttaa budjetoidun tuloksensa. ESE uudistaa kaukolämmön hinnoittelunsa vuoden 2014 aikana. Sähkön vähittäismyynnissä nykyiset katteet eivät kata toiminnan kustannuksia, joten yhtiö arvioi strategian päivitystyön yhteydessä, miten sähkönmyynnin kannattavuutta voidaan parantaa. Nykyisillä sähkön pörssihinnoilla osakkuusyhtiöltä hankittu sähkö rasittaa sähkönmyynnin tulosta. ESE-Verkko Oy:n sähkön siirtohinnat ovat ylituoton puolella mm. alhaisen korkotason vuoksi. Yhtiöllä on edellisvuosilta alituottoa, mutta vuoden 2015 budjetin laadinnan yhteydessä aiotaan tarkastella siirtohintojen tasoa. Verkkoyhtiöllä ei ole alkuvuoden aikana ollut merkittäviä häiriöitä sähkönsiirrossa. ESE-Tekniikka Oy:ssä tehdään toimenpiteitä yhtiön tuottavuuden parantamiseksi. Tämä tarkoittaa mm. parempaa työnohjausta. TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Polttoaineenhankinnan varmistaminen Budjetoidun tuloksen saavuttamiseen vaikuttaa huomattavasti polttoaineiden saatavuuden varmistaminen sekä polttoaineiden hintataso. Tämän vuoksi ESE kehittää yhä yhteistyötään paikallisten polttoainetoimittajien kanssa ja jatkaa venäläisen tytäryhtiönsä OOO ESEn kautta polttoaineenhankintaverkoston kehittämistä Venäjällä. Kaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen ESE jatkaa vuonna 2012 lanseerattua Kuuma Totuus -kampanjaa, jolla halutaan kirkastaa kaukolämmön imagoa edullisena ja ympäristöystävällisenä lämmitysmuotona. Mikkelissä kaukolämpö on hinnaltaan alle Suomen keskiarvon, ja mitä enemmän Pursialan voimalaitokselle saadaan kaukolämpökuormaa, sitä enemmän pystytään tuottamaan edullisesti vastapainesähköä. Tämä on kuntalaisten etu, koska ESE on Mikkelin kaupungin omistama energiayhtiö. Kaukolämmön hinnoittelu-uudistuksen toivotaan parantavan ESEn kaukolämmön kilpailukykyä. ESE tuottaa kaukolämmöstään 85 % puulla ja 15 % turpeella, joten kaukolämpöä tulee korostaa myös ympäristöystävällisenä vaihtoehtona. Investoinnit vuonna 2014 ESEllä ei ole merkittäviä investointikohteita vuonna Suurimpia investointeja ovat sähkön AMR-mittariasennusten loppuunsaattaminen sekä polttoaineterminaalien asfaltointi. Muuten kyse on normaaleista investoinneista, jotka liittyvät kaukolämpöverkon ja sähköverkon rakentamiseen sekä voimalaitoksen kunnossapitoon. Jos biopolttoainehankkeet etenevät suotuisasti, ESE saattaa olla mukana biopolttoaineisiin liittyvissä investoinneissa. Uudet toimitilat ESE on tehnyt Kiinteistökehitysyhtiö Naistinki Oy:n kanssa sopimuksen siitä, että yhtiö veisi eteenpäin toimitalohanketta, jossa ESE olisi yksi rakennettavan toimitalon vuokralaisista. Hankesuunnitelman pitäisi olla valmis toukokuussa Tavoite on, että ESE muuttaisi uusiin toimitiloihin keväällä TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA ESE oli vuonna 2013 mukana Tekesin projektissa Prosessien CFD-pohjainen on-line-analysointi sekä VTT:n hankkeessa Puupolttoaineen osuuden maksimointi kiertoleijupoltossa. Lisäksi ESE teki asiakastyytyväisyystutkimuksen. Näistä tutkimus- ja kehitystoiminnan kuluja kertyi noin euroa (noin euroa vuonna 2012). Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

14 RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Strategiset riskit ESEn strategiset riskit liittyvät sähkön ja kaukolämmön myynnin kannattavuuteen sekä energiankulutuksen vähenemiseen. ESE pystyy tuottamaan kaiken myymänsä sähkön Pursialan voimalaitoksessa, mutta sähkön tuotannon ja myynnin kannattavuus riippuu sähkön markkinahintatilanteesta. Vastapaineella tuotettu sähkö on aina kannattavaa tuottaa ja myydä, mutta lauhdetuotannon kannattavuus riippuu sähkön markkinahinnasta. Sähkön hintariskeihin varaudutaan riskipolitiikalla, jonka ESEn hallitus on hyväksynyt. Riskipolitiikka määrittelee, miten tulee varautua markkinahintariskiin, määräriskiin, vastapuoliriskiin, likviditeettiriskiin, aluehintariskiin, tarjousriskiin ja luottoriskiin. Lisäksi riskipolitiikka määrittelee rajat, joissa riskien tulee pysyä. Energian tuotantokustannusten nousua on pyritty estämään hajauttamalla polttoaineiden hankintaa ja tekemällä pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joilla polttoaineentoimittajalle myydään sähköä alle markkinahinnan. Lisäksi pyritään hankkimaan polttoaineita omien yhteyksien kautta vähemmän kilpailluilta Venäjän-markkinoilta. Lämpöliiketoiminnan riskinä on kaukolämmön myynnin pieneneminen, joka johtuu ilmaston mahdollisesta lämpenemisestä sekä energiansäästötoimenpiteistä. ESE on valinnut strategiakseen hankkia puupolttoainetta Venäjältä venäläisten tytäryhtiöiden kautta. Näissä Venäjän toiminnoissa on olemassa riskejä, pääosin ns. maariskejä. Suurimpana riskinä on mahdollista tunnistaa valuuttariski. Euron ja ruplan kurssi on ollut melko monta vuotta suhteellisen vakaa, mutta vuoden 2013 aikana ruplan kurssi on painunut voimakkaasti alaspäin. Lasku on jatkunut vuoden 2014 puolella. Venäjän lainsäädäntöympäristö ja kansainvälisten sopimusten tulkinnat ovat myös potentiaalisia riskinaiheuttajia ESEn toimintamallissa, sillä ne voivat muuttaa toimintakentän pelisääntöjä. Lisäksi paikallinen kilpailutilanne ja yhteistyökumppaneiden strategiset ratkaisut voivat vaikuttaa toimintamalliimme. Käytännön toiminnan tasolla on olemassa myös mm. koneiden toimintaan ja omaan henkilöstöön liittyviä riskejä. Riskit on tunnistettu, otettu toiminnassa huomioon ja niihin on varauduttu mahdollisuuksien mukaan. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä huomattavimmat ovat puupolttoaineen saannin turvaaminen Pursialan voimalaitoksella, lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys ja toimivuus sekä sähkönjakelun varmistaminen. Polttoaineiden saantia on pyritty turvaamaan riittävillä polttoainesopimuksilla, omilla polttoaineiden varmuusvarastoilla sekä keskittämällä polttoaineterminaalitoiminnot Mikkelin Metsäsairilaan. Puupolttoaineiden saatavuutta varmistaa lisäksi oman polttoaineiden hankinnan kehittäminen Venäjällä. Lämmöntuotantokapasiteetin riittävyys häiriötilanteissa ja suurissa kuormissa on varmistettu vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetilla. Pursialan lämmöntuotantokapasiteetti on noin 130 MW ja vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetti noin 110 MW. Vara- ja huippulämpökeskusten kapasiteetin tulee vastata kaukolämmön myyntimäärien kehitystä. Verkkotoiminnan riskeinä ovat sähkönjakelun häiriöt, ja sallitun tuoton laskentaan vaikuttavat viranomaissäädökset. Alhainen korkotaso haastaa sähköverkon sallitun tuoton, sillä investoinneille saa tällä hetkellä aiempaa alhaisempaa tuottoa. Tästä huolimatta sähköverkon toimintavarmuuden turvaamiseksi on tehtävä verkkoa parantavia investointeja. Sähkönjakelun häiriöitä pyritään ennaltaehkäisemään siten, että verkon toimintakunnosta huolehditaan mm. huoltotoimenpiteillä ja verkonraivauksella. ESE-Verkko on kaapeloinut 51 % keskijänniteverkostaan ja 79 % pienjänniteverkosta. Muita riskejä ovat päästöoikeuksien riittävyys ja muutokset sähkön markkinahinnassa. Yhtiön saamat ja edellisiltä vuosilta yli jääneet päästöoikeudet riittävät vuonna 2014 Pursialan voimalaitoksen tarvitsemaan turpeen polttomäärään, koska Pursialan kattilatekniikka mahdollistaa puunkäytön aina 85 %:iin saakka. Sähkön hintariskeihin on varauduttu riskipolitiikalla. 14 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

15 Rahoitusriskit Konsernin rahoitusriskeihin on varauduttu joko kiinteäkorkoisilla lainoilla tai hankkimalla lainoille suojaustuotteita. Tällä tavoin suojattuja lainoja on noin 65 % konsernin lainakannasta. Vahinkoriskit näin tietoisuutta turvallisista työtavoista. Lisäksi yhtiössä järjestetään säännöllisesti ensiapukoulutusta. Työtapaturmien varalta henkilöstöllä on lakisääteinen tapaturmavakuutus sekä matkavakuutus työmatkoille. Henkilöstölle on otettu myös vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus, joka on voimassa sekä töissä että vapaa-ajalla. työntekijää kohden hieman vähemmän kuin edellisvuonna eli 0,517 milj. euroa (0,544 milj. euroa). Konsernin korolliset pitkäaikaiset velat olivat 57,6 milj. euroa (57,0 milj. euroa). Lainoja on lyhennetty suunnitelmien mukaisesti. Konsernissa on tunnistettu seuraavat vahinkoriskit: omaisuusvahinkoriskit, vastuuvahingot, tuotannon keskeytysriskit, ympäristövahingot ja tapaturmat. Vakuutusmäärät tarkastetaan vuosittain. Omaisuusvahinkoriskeihin on varauduttu omaisuusvakuutuksilla, joita ovat mm. laitosten ja irtaimiston vakuutukset sekä ajoneuvovakuutukset. Toiminnan vahinkojen varalta yhtiöllä on toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja toiminnan vastuuvakuutukset. Pursialan voimalaitoksen sekä Tikkalan tuotantojen mahdollisen keskeytyksen varalta on keskeytysvakuutus. Ympäristövahinkoihin on varauduttu mm. valitsemalla vähäpäästöisiä polttoaineita, parantamalla tulipalotilanteiden toimintavalmiuksia, vaihtamalla sähköverkkoon ympäristöystävällisiä muuntajia sekä ympäristövahinkovakuutuksin. Työtapaturmia pyritään ehkäisemään järjestämällä Työturvallisuuskorttikoulutusta koko henkilöstölle ja lisäämällä TALOUDELLINEN ASEMA JA TULOS Konserni Emoyhtiö Emoyhtiön liikevaihto laski 42,8 milj. euroon (43,2 milj. euroa vuonna 2012). Tästä sähkön vähittäismyynnin liikevaihto oli Konsernin liikevaihto laski 0,7 milj. euroa vuonna 2013 ja oli 53,2 milj. euroa (53,9 milj. euroa vuonna 2012). Liikevoitto oli 5,7 milj. euroa (2,9 milj. euroa), joten konsernin liikevoittoprosentti oli 10,7 % (5,4 %). Konsernin tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 2,6 milj. euroa (0,3 milj. euroa) eli 15,9 milj. euroa (15,7 milj. euroa), lämmönmyynnin liikevaihto 23,6 milj. euroa (23,6 milj. euroa) ja muun liiketoiminnan liikevaihto 3,3 milj. euroa (3,9 milj. euroa). Liikevoitto oli 3,4 milj. euroa (0,4 milj. euroa) eli 7,9 % (1,0 %). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 0,8 milj. euroa ( 1,9 milj. euroa). tulos parani edellisestä heikosta vuodesta lähes 90 %. Tytäryhtiöt maksoivat konserniavustuksia emoyhtiölle yhteensä Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,8 % (3,1 %). Tavoitteena on 2,02 milj. euroa (1,72 milj. euroa vuonna 2012). ollut konsernin omavaraisuusasteen parantaminen, ja tässä on viime vuosina onnistuttu, mutta vuonna 2013 omavaraisuusaste säilyi entisellä tasolla 23,3 prosentissa (24,8 %). Oman pääoman tuotto oli 6,3 % (0,6 %). Maksuvalmiuden quick ratio oli vuodenvaihteessa 0,7 (0,9). Liikevaihtoa kertyi Tunnusluvut: Liikevaihto Liikevoitto Liikevoittoprosentti 10,7 % 5,4 % 13,5 % 19,5 % OPO-prosentti 6,3 % 0,6 % 9,6 % 15,4 % Omavaraisuusaste 23,3 % 24,8 % 27,1 % 26,2 % Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

16 HALLINTO Etelä-Savon Energia Oy on kokonaan Mikkelin kaupungin omistama osakeyhtiö. Etelä-Savon Energia -konsernin muodostavat Etelä-Savon Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt ESE-Verkko Oy, ESE-Tekniikka Oy, Haukivuoden Lämpö Oy, Biohauki Oy, OOO ESE, OOO Russkij Les ja Huippuenergia Oy. Etelä-Savon Energia Oy:llä on Venäjällä sivuliike. Sivuliikkeen rekisteröity nimi on Etelä-Savon Energia Oy:n Tihvinän toimipaikka, ja sen y-tunnus on Sivuliikkeen osoite on Tihvinän kaupunki, Iljinin katu 60, Tihvinä, Leningradin alue, Venäjän Federaatio. Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa toimitusjohtaja/ymba Markku Kakriainen (puheenjohtaja), sähköasentaja Paavo Barck (varapuheenjohtaja), lääkäri Rauni Berndt, emeritusmaaherra Mauri Miettinen, maatalousyrittäjä Heikki Nykänen, aluepäällikkö Leena Penttinen, lähetyskasvatussihteeri Pertti Ruotsalainen, yrittäjä/toimitusjohtaja Markku Siitari ja asianajaja Antti Suhonen. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja, ja henkilöstön edustajalla on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Henkilöstön edustajana kokouksiin osallistui kaukolämpöinsinööri Unto Roikonen. Yhtiön tilintarkastajina ovat toimineet PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö / Elina Hämäläinen KHT, JHTT ja KHT-yhteisö BDO Oy / Ulla-Maija Tuomela KHT, JHTT. Etelä-Savon Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Erkki Karppanen. HALLITUKSEN ESITYS VOITTOA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI SEKÄ ESITYS MUUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN JAKAMISESTA Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat ,49 euroa, josta tilikauden voitto on ,63 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona ,00 euroa. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. YHTIÖN OSAKKEET Yhtiön osakkeiden määrä on 300 kpl. Osakkeet ovat samanlajisia. Hallitus Yhtiön osakepääoma ,79 Osakkeen matemaattinen arvo v ,55 16 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

17 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

18 Energialiiketoiminta JUKKA EESTILÄ liiketoimintajohtaja Energialiiketoiminta perustettiin , kun energianmyyntiliiketoiminta ja kaukolämpöliiketoiminta yhdistettiin. Samalla organisaatiota muutettiin ja perustettiin uusi asiakaspalvelupäällikön paikka, johon valittiin Anne Sormunen. Muut esimiehet ovat kaukolämpöpäällikkö Markku Meklin sekä myynti- ja markkinointipäällikkö Jari Nykänen. Energianmyynti Vuonna 2013 varsinkin sähkön yritysmyynti kasvoi. ESEn vihreä Ekoteko-tuote ja joustavat sopimusmallit toivat uusia sähkönmyyntiasiakkaita ympäri Suomea. Näkyvyyteen ja markkinointiin panostettiin niin Mikkelin talousalueella kuin sen ulkopuolellakin. Myös uusi sähköauto Opel Ampera hankittiin kilvin ESE-1 ja torin alle saatiin kolme sähköautojen lataustolppaa. Kilpailu kuluttaja-asiakkaista tiukentui entisestään, ja ESEn asiakasmäärät laskivat hieman. Etäluettavat sähkömittarit tuottavat tuntitasoista sähkönkäyttötietoa, ja tämä mahdollistaa entistä monipuolisempien sähköenergiatuotteiden tarjoamisen sekä käyttöön perustuvan laskutuksen arviolaskutuksen sijaan. Etäluennan kehittäminen ja rakentaminen työllistivät paljon vuonna ESEn asiakaspalvelu on pystynyt vastaamaan monimutkaisiin asiakastilanteisiin erinomaisesti. Vuonna 2013 panostettiin voimakkaasti toisaalta asiakastietojärjestelmien kehitykseen, laskutukseen ja perintään, toisaalta sanomaliikenteen tehostamiseen. Sähköisiä palveluita kehitettiin entisestään mm. uusimalla ESEn nettisivut sekä menemällä ESE-miehenä Facebookiin. Vuonna 2014 uusitaan myös asiakkaiden OnLine-sivusto. Kokonaissähkönmyynti oli 312 GWh, eli se pysyi vuoden 2012 tasolla. Sähköenergian myynti ESEn jakelualueelle oli noin 204 GWh, mikä oli noin 4 % vähemmän kuin vuonna Sähkön myyntiä omalla verkkoalueella laski vuoteen 2012 verrattuna leudompi sää sekä kuluttaja-asiakkaiden myyntimäärän lasku. Jakelualueensa ulkopuolelle ESE myi sähköä 108 GWh, mikä oli yritysasiakasmyynnin kasvun ansiosta 9 % enemmän kuin ESEn kaikesta sähköstä myytiin vuonna 2013 oman alueen ulkopuolelle noin 35 %. ESE otti vuoden 2013 alussa käyttöön uuden palvelumaksuhinnaston, josta saadut kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Hinnasto on selkeyttänyt erilaisten kuluttajatilanteiden selvittelyä ja yhdenmukaistanut käytäntöjä, mikä on tuonut joustavuutta prosesseihin niin asiakkaiden kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. 18 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013

19 Sähkönmyynti kuluttajaryhmille (kokonaismyynti 311,7 GWh) 18 % Asuminen ja maatalous Sähkönhankinta 28 % 54 % Palvelu ja rakentaminen Teollisuus Sähkön hankinta, GWh (kokonaishankinta 311,7 GWh) ESEn sähkö tuotetaan pääsääntöisesti ESEn 100-prosenttisesti omistamalla Pursialan voimalaitoksella Mikkelissä. Vuonna 2013 hankinta Pursialan voimalaitokselta oli 204 GWh, mikä oli 18 % vähemmän kuin vuonna Pursialan voimalaitoksen tuotanto jäi edellisvuodesta lämpimämmän sään sekä kakkoskattilan kuukausia kestäneen revision takia. ESE omistaa myös 45 % Koski-Energia Oy:stä, johon kuuluu 30 vesivoimalaitosta ympäri Suomea. Lisäksi ESE on mukana muissa osakkuusvoimalaitoksissa. Osakkuusyhtiöiden kautta ESE hankki sähköä 70 GWh, mikä oli 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tähän vaikutti suuri vesivoiman tuotanto sekä vesi- ja tuulivoiman tuotantokapasiteetin lisääntyminen. 37,1 Ostot Pursialan voimalaitokselta 70,2 204,4 Ostot osakkuusvoimalaitoksilta Ostot sähköporssistä ja ulkopuolisilta toimittajilta Sähkön toimitus, GWh (kokonaishankinta 311,7 GWh) 107,7 Kokonaishankinta ESEn alueen vähittäismyyntiin 204,0 Kokonaishankinta ESEn alueen ulkopuoliseen sähkönmyyntiin Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus

20 Kaukolämpö ESEn kaukolämmöllä lämmitetään laajasti Mikkelin lähiympäristön kiinteistöjä. Kaukolämpö oli jälleen vuonna 2013 erittäin luotettava energiamuoto, eikä suuria odottamattomia lämpökatkoja esiintynyt. Vuosi 2013 oli lämmin, joten lämmön myynti väheni. Lisäksi puupolttoaineen kosteus aiheutti ongelmia hakekattiloissa varsinkin alkuvuodesta. Taloudellisesti kaukolämpövuosi toteutui budjetoidusti. Kaukolämmöllä on ollut vuosikymmeniä merkittävä asema suomalaiskaupunkien kiinteistöjen lämmittämisessä. Kilpailu eri lämmitysmuotojen kesken on viime vuosina kiristynyt mm. maalämmön yleistyessä sekä uusien pientalojen energiankulutuksen pienentyessä. Kaukolämpö on kuitenkin pysynyt edullisimpana energiamuotona isoissa kohteissa, ja luotettavuudeltaan sekä helppohoitoisuudeltaan se on edelleen ehdoton. Mikkelin kaukolämpö on Suomen vähäpäästöisimpiä, koska Pursialan voimalaitoksella käytetään poikkeuksellisen paljon puuta. Näin mikkeliläiset saavat Lämmön hankinta, GWh (kokonaishankinta) 423,4 GWh) 9,8 5,5 408,1 Osto voimalaitokselta Erillistuotanto Lämpökeskukset nauttia luonnon päästöttömästä lämmöstä, jollaisesta vasta haaveillaan monessa Suomen kaupungissa ja ulkomailla. Vuoden merkittävimpiä uudistuksia oli etäluettavien mittareiden asentaminen kaikkiin kaukolämpökohteisiin. Etäluennassa on saatu erittäin korkeita luentaprosentteja (yli 99 %), mikä on mahdollistanut asiakkaiden lämmönilmoituskorteista luopumisen. Etäluenta tehdään radioluennalla, ja ESEn kaukolämpömittarit on toimittanut Kamstrup A/S Finland. Lämmön toimitus, GWh (kokonaistoimitus 375,4 GWh) 44,8 40,2 89,9 37,5 203,2 Asuintalot Toimistorakennukset Muut asiakkaat Häviöt (ilman erilliskohteita) Teollisuus Lämmön myyntimäärä väheni yli 10 % edellisvuodesta. Merkittävin tekijä oli korkea ulkolämpötila, joka vähensi kaukolämmön tarvetta. Kaukolämmön hintaa korotettiin vuoden 2013 alussa kohonneiden tuotantokustannusten pakottamana. Lämmitetty rakennustilavuus kasvoi hieman uuden kaukolämmitettävän rakennuskannan ansiosta, vaikka Mikkelissä toisaalta purettiin vanhoja rakennuksia. Kokonaisuudessaan tilausteho kasvoi 1,75 MW. Suurin osa kaukolämmöstä tuli Pursialan voimalaitokselta (98,6 %) puulla ja turpeella tehtynä. Vain pieni osa jäi vara- ja huippulämpökeskuksilla tuotetuksi. Lisäksi kaukolämpöverkon ulkopuolisissa kohteissa tuotettiin lämmitystä useisiin kohteisiin pääsääntöisesti kotimaisilla polttoaineilla. Vuonna 2013 rakennettiin uutta kaukolämpöputkea vajaa neljä kilometriä. Suurin yksittäinen yhdyslinja rakennettiin Rantakylässä Vuolingon alueelle, missä kaukolämpöön liitettiin uutta rakennusaluetta. Samalla pystyttiin poistamaan verkoston varrelta kevytöljykontteja, jolloin öljynkäyttö väheni entisestään. Tuukkalan uusi 8 MW:n kevytöljykattila saatiin vuoden 2013 aikana valmiiksi, vaikka toimittaja Vapor Oy meni konkurssiin kesken toimituksen. Samassa yhteydessä Moision vanhat vara- ja huipputehokattilat irrotettiin verkostosta ja yksi Moision vanhoista kattiloista siirrettiin Tuskuun frisbeegolfradan läheisyyteen. Näin saatiin Tuskun alueelle lisää varatehoa, ja kaukolämmön huoltovarmuus parani entisestään. Lisäksi Anttolanhoviin hankittiin kokonaan uusi varalämpökattila rikkoutuneen tilalle. Joulukuussa 2013 ESE aloitti Ristiinan koulukeskuksen lämmittämisen Mikkelin kaupungin omistamassa Ristiinan lämpökeskuksessa. Lämpökeskus on tarkoitus siirtää ESEn omistukseen vuoden 2014 aikana. Näin Ristiinasta tulee kokonaan uusi taajama, joka on ESEn lämmityksen piirissä. Vuonna 2013 solmittiin uusi maalämpösopimus Mikkelin Asumisoikeus Oy:n Riikolankadun-rivitaloyhtiöön. Siitä tuli ESEn toistaiseksi suurin maalämpökohde. 20 Etelä-Savon Energia Oy vuosikertomus 2013