osavuosikatsaus

Transkriptio

1 osavuosikatsaus

2 Toimitusjohtajan katsaus Lämmin talvi Iso kattilarevisio Pursialassa Jälleen kerran koettiin poikkeuksellisen lämmin talvi jo kolmas perättäinen. Tänä vuonna erityisen lämmin oli helmikuu, jolloin keskilämpötila oli 4,9 astetta budjetoitua korkeampi. Tammikuun keskilämpötila oli 1,1 astetta ja maaliskuun 2,0 astetta budjetoitua lämpimämpi. Taloudellisen tuloksen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ESE-konsernin alkuvuoden 2015 talousluvut ovat tavoitebudjettia jäljessä. Tuotannon kannalta katsottuna sähkön markkinahinta on ollut edelleen hyvin alhainen. Lauhdesähkön tuotanto ja oikeastaan kaikenlainen markkinaehtoinen sähköntuotanto on siten ollut kannattamatonta. Euroopan ja erityisesti Suomen pitkittynyt talouskriisi on vähentänyt teollisuuden sähkönkulutusta, minkä lisäksi markkinoilla on ylijäämää päästöoikeuksista. Tämän vuoksi päästöoikeuksien hinnat ovat olleet edelleen hyvin alhaalla. Nämä tekijät yhdessä hiilen halpuuden ja alati lisääntyvän syöttötariffilla tuetun tuulisähkön kanssa ovat pitäneet pörssisähkön hinnan erittäin halpana. Touko kesäkuussa tehtiin Pursiala 1:n laaja vuosihuolto. Turbiinille tehtiin ns. isorevisio, jossa turbiinin kuori avattiin tarkastusta ja huoltoa varten. Turbiini käytettiin huollettavana Saksassa turbiinitehtaalla. Edellinen vastaava revisio tehtiin vuonna 9. Suurin sähkökunnossapidon investointi oli alkuperäisen, vuodelta 1990 peräisin olevan generaattorikatkaisijakoneiston uusiminen. ESEn Ekotekoenergiaperhe kasvoi aurinkosähköllä Lämpimän talven vuoksi varastoihin hankittua puupolttoainetta jäi huomattavasti käyttämättä. Tämä on hyvä tilanne polttoaineen saatavuuden kannalta, mutta samalla haaste puupolttoaineen laadun kestävyyden kannalta. Varastoja onkin nyt pyritty pienentämään. ESE on yhä pystynyt selviytymään ilman kivihiilen käyttöä hyvän hankintaverkostonsa ja varmuusvarastojen ansiosta. Vuoden tulokseen vaikuttavat jatkossa eniten loppuvuoden lämpötilat ja sähkömarkkinoiden kehittyminen. Suuri merkitys on EU-tason poliittisilla päätöksillä, joihin voi vaikuttaa erityisesti Ukrainan kriisi. Kaukolämpöakku rakenteilla Kuluvan vuoden suurin yksittäinen investointi on kaukolämpöakku. Käytännössä se on iso teräksinen säiliö, jonka halkaisija on n. 18 m ja korkeus 30 m. Säiliöön varastoidaan kaukolämpövettä kuutiota, ja lämpöenergian varauskapasiteetti on 300 MWh. Lämpöakulla voidaan optimoida voimalaitoksen kattiloiden käyttöä niin lämmönkuin sähköntuotannossakin. Lisäksi sillä voidaan vähentää huipputehokattiloiden käyttöä sekä loiventaa lyhytaikaisia tuotantopiikkejä. Energian tuoteperheeseen lanseerattiin keväällä uusi aurinkosähkötuote Ekoteko. Aurinkosähköjärjestelmä täydentää puulla ja tuulella tuotetun Ekoteko-sähkön tarjoomaa. ESE aloitti aurinkosähköjärjestelmien myymisen kaikille kiinteistönomistajille. Pienimmät 2 kw:n aurinkojärjestelmät soveltuvat pientaloille ja yli 10 kw:n järjestelmillä voidaan tuottaa aurinkosähköä teollisuuskiinteistöjen kokoluokkaan saakka. Aurinkosähköjärjestelmän asennuksesta vastaavat ESEn omat sertifioidut aurinkosähköasentajat, jotka myös suorittavat kaikki vaadittavat tarkastukset sekä toimittavat asennuksesta dokumentaation.

3 Aurinkosähköjärjestelmät mitoitetaan niin, että suuri osa tuotannosta saadaan käytettyä käyttökohteessa. Mahdollisen ylijäämäsähkön ESE ostaa toimitettavaksi edelleen omille Ekoteko-sähköasiakkailleen erillisellä myynti- ja tuotannonostosopimuksella. ESEn mallissa aurinkosähköjärjestelmä hankitaan kuukausimaksullisena avaimet käteen -järjestelmänä. 60 kuukauden jälkeen järjestelmän omistus siirtyy ostajalle. Järjestelmän asennushintaan vaikuttaa järjestelmän koko, ja tämä kertaluonteinen kulu on kotitalousvähennyskelpoinen. Aurinkovoimalan kokonaiskustannus muodostuu näin ollen järjestelmän kuukausimaksusta ja asennushinnasta. ESEn polttoainevalinnoilla merkittävä aluevaikutus Etelä-Savon Energia teetti Gaia-tutkimusyhtiöllä selvityksen käyttämistään polttoainevalinnoista. Työn tavoitteena oli konkretisoida luotettavilla laskentatyökaluilla ESEn energiatuotannon vaikutukset Pursialan voimalaitoksessa ja valikoiduissa alueellisissa lämpökohteissa. Tutkimuksen mukaan ESEn käyttämien polttoaineiden talousvaikutukset Mikkelin talousalueella ovat merkittävät. Kun Pursialan CHP-voimalaitoksessa käytetään puuta ja turvetta polttoaineina, Mikkelin alueelle jää tuloja milj. euroa vuodessa. Vastaavasti kivihiiltä poltettaessa tulot olisivat vain 2 milj. euroa. ESEn Pursialan voimalaitoksessa käytetyt polttoaineet (puu ja turve) ovat työllisyysvaikutuksiltaan kaksinkertaiset verrattuna kivihiilen käyttöön. Kivihiiltä poltettaessa työllisyysvaikutus olisi noin 90 htv/v. Vastaavasti puuta (63 %) ja turvetta (37 %) käytettäessä suorat työpaikat ovat noin 180 htv/v. Jos puun määrää nostetaan 85 prosenttiin (turvetta tällöin 15 %), suora työllisyysvaikutus on noin htv/v, josta noin 130 htv/v on polttoaineen hankintaketjussa. Tulevaisuuteen ESEn 115. toimintavuosi etenee vahvaan perinteeseen pohjautuen. Samalla yhtiö on valmis kehittymään ja kehittämään uusia energiaratkaisuja, jotka nojautuvat omaan biopolttoainepohjaiseen energiatuotantoon, päästöttömään uusiutuvaan vesivoimaan, teknisesti hyvätasoisiin sähkönsiirto- ja lämmönjakeluverkkoihin sekä ammattitaitoiseen henkilöstöön. ESEn uusi päivitetty strategia on jo alkanut toteutua käytännössä. ESE luopui pari vuotta sitten Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Visionsa mukaisesti ESE panostaa entistäkin voimakkaammin uusiutuvaan ja päästöttömään energiantuotantoon. Tehtyjen investointien ansiosta ESE on tällä hetkellä yksi edelläkävijöistä puulla tuotetun sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Jatkossa yhtiön investoinnit kohdistuvat lähinnä vesi-, tuuli- ja aurinkoenergiaan sekä alueellisiin bioenergiahankkeisiin. Erkki Karppanen Toimitusjohtaja

4 Energialiiketoiminta Sähkönmyynti Kilpailu kuluttajien sähkönmyynnissä on ollut alkuvuodesta kiivasta, mikä on vähentänyt kuluttaja-asiakkaiden määrää. Yritysasiakaspuolella on toteutettu uutta markkinointikampanjaa, johon liittyy myös opinnäytetyö yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Sähköenergiaa myytiin noin 9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtuu osin myös alkuvuoden lämpimyydestä. Määräaikaisten sähkötuotteiden hinnat ovat jatkaneet laskuaan, kuten myös ESEn vihreät Ekoteko-tarjoushinnat. Lasku perustuu jo pitkään jatkuneeseen sähkön johdannaistuotteiden hintojen laskuun, eikä hinnoissa ole näköpiirissä merkittäviä muutoksia. Tietojärjestelmissä ja toimintaprosesseissa olemme pyrkineet tehostamaan toimintaa sekä vähentämään kumppaneiden kautta tulevien virhetilanteiden määrää. Uusi online-järjestelmä tiedon välittämiseksi on otettu käyttöön, ja asiakkaat saavat nyt omista käyttöpaikoistaan entistä tarkempaa tietoa nopeammin ja tehokkaammin. Uutena sähkötuotteena asiakas voi valita tuntihintaisen spot-tuotteen. Alalla on luvassa suuria muutoksia mm. datahub-kehityksen sekä pohjoismaisten sähkömarkkinoiden yhdistymisen myötä. Markkinoinnissa on pyritty näkymään eri lähteissä entistä monipuolisemmin, ja ESE-mies on siirtynyt Facebookin lisäksi Twitteriin. ESE-miehen voi nyt bongata myös elävänä eri tapahtumissa. ESE on julkaissut kuluttajille sekä yrityksille uuden aurinkosähkötuoteperheen, jossa ESEn kautta on mahdollista saada aurinkopaneelit valmiiksi asennettuna. Oman kulutuksen yli jäävän sähkön voi lisäksi myydä sähköverkkoon. Ensimmäiset kohteet ovat rakenteilla Mikkelin Riikolankadulle, jossa on jo käytössä edistyksellinen maalämpö-sähkökattilajärjestelmä. Liikevaihto laski edellisvuoteen verrattuna varsinkin kuluttaja-asiakkaiden lukumäärän ja energiankäytön pienentymisen vuoksi. Tuotantokustannukset eivät ole laskeneet samassa suhteessa, ja sähkön alhaisten markkinahintojen vuoksi osuusvoimien tuotto on jäänyt odotettua matalammaksi. Sähkönmyynti oli kokonaisuudessaan hieman budjettia perässä alkuvuonna Sähkönhankinta Pursialan voimalaitoksen osuus alkuvuoden sähkönhankinnasta oli 104 GWh. Koskienergia Oy:n vesivoimalaitokset taas tuottivat 47,5 GWh, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Pääsyynä tähän oli alkuvuoden sateisuus, joka suosi Koskienergian vesivoimalaitosten energiantuotantoa. Jyväskylän Keljonlahden voimalaitokselta ESElle tuli 0,3 GWh ja tuulivoimaosuuksien kautta 1,0 GWh. ESE oli alkuvuo- Sähkön myynti, GWh kk 12 kk arvio

5 den omaylivarainen, eli sähkön tuotantoa oli enemmän kuin suoraa asiakasmyyntiä. Sähkön hankinnan suojaukset perustuvat Etelä-Savon Energian hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan, johon on tehty vuoden 2015 alkuvuoden aikana pieniä muutoksia. vaista putkea. Merkittävä rakennuskohde on ollut vuoden 2017 asuntomessualue, jonka energiaratkaisuksi tulee ESEn vihreä kaukolämpö. Kaukolämpö Kaukolämmössä toteutettiin vuoden 2015 alusta organisaatiomuutos, kun kaukolämpöpäällikkö Markku Meklin siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Uudessa organisaatiossa lämpölaitospäälliköksi valittiin Arto Nieminen vastuualueinaan lämpökeskukset, asentajat ja lämmön tuotanto. Arto nimitettiin myös Haukivuoren Lämpö Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Uudeksi kaukolämpöpäälliköksi valittiin Auli Haapiainen-Liikanen, ja hänen vastuualueinaan ovat kaukolämmön asiakkuudet sekä kaukolämpöverkot. Uusien kaukolämpöliittymien 50 %:n alennuskampanja tuli voimaan Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia, ja useat kiinteistöt ovat valinneet lämmitysratkaisuksi luotettavan kaukolämmön. Myös kokemukset uusista RENTO- sekä NUU- KA-kaukolämpötuotteista ovat olleet rohkaisevia, ja asiakkaat ovat arvostaneet sitä, että omaan energiatehokkuuteen voi vaikuttaa entistä paremmin. Kaukolämmön laskutuksessa siirrytään vuonna 2015 kuukausittaiseen laskutukseen, jolloin kaikki asiakkaat saavat laskun joka kuukausi. Lisäksi kaukolämpölaskujen maksuaika on yhdenmukaistettu Energiateollisuuden suosituksien mukaisesti 14 päivään. ESEllä on suunnittelussa useita laajoja lämmitystoimintaan liittyviä hankkeita, kuten Ristiinan taajaman lämmityksen laajentaminen, aurinkolämmön koelaitoksen rakentaminen, kaksi biokaasulaitoshanketta sekä Mikkelin uuden jätevesilaitoksen energiaratkaisujen suunnittelu. Lisäksi olemme lähivuosina muuttamassa loputkin raskasöljykäyttöiset varalämpökeskukset toimimaan vähärikkisemmillä nestemäisillä polttoaineilla. Kaukolämpöön liittyi kevään aikana uusia kohteita, kuten Mikalon rakennuttama keskustan päiväkoti. Merkittävä saneerauskohde on ollut valtatie 5 Mikkelin keskustan kohdalla. Saneerauksessa on uusittu useita satoja metrejä mm. kaukolämmön runkolinjaa (DN), joka on ollut vanhalla tekniikalla rakennettua betonielementtikana- Kaukolämmön myynti, GWh Lämpöä myyntiin alkuvuodesta 208 GWh, mikä on vajaa 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaukolämpöön liittyi 18 uutta asiakasta, joista vanhoja kiinteistöjä oli 10 kpl. Yhteensä uutta lämmitystilavuutta on tullut noin m3. Suurin osa liittyjistä oli asuinrakennuksia kk 12 kk arvio

6 Voimaliiketoiminta Voimalaitoksen sähköntuotanto oli alkuvuonna 105 GWh ja kaukolämmön tuotanto 228 GWh. Lisäksi tuotettiin teollisuuslämpöä ja höyryä erillisissä kattilalaitoksissa ja voimalaitoksella yhteensä 35 GWh. Kaukolämmön tuotanto oli budjetoituun verrattuna 16 GWh pienempi, mikä johtuu normaalivuotta lämpimämmästä alkuvuodesta. Tämä vähensi myös vastapainesähkön tuotantoa. Sähkön markkinahinta on pysynyt pitkän ajan keskiarvoa alhaisempana, ja ensimmäisen vuosipuoliskon aikana purettiin lisäksi poikkeuksellisen suuriksi kasvaneita Energiapuun varastointia Metsä-Sairilassa puupolttoaineen varastoja. Nämä seikat ovat heikentäneet voimaliiketoiminnan tulosta. Pursiala 1 -voimalaitoksella tehtiin mm. turbiinin määräaikainen iso huolto, mikä lisäsi Pursiala 2 kattilan käyttöä. Pursialassa aloitettiin keväällä kaukolämpöakun rakentaminen voimalaitosten yhteyteen. Puun osuus polttoaineista oli 84 % ja turpeen osuus 16 %. Edellisvuonna samaan aikaan puun osuus oli 82 % ja turpeen 18 %. Kaukolämpöakun pohjatöitä Alkuvuoden hiilidioksidipäästöt olivat tonnia. Käytetyt polttoaineet, GWh, 6 kk Puupolttoaineet Käytetyt polttoaineet, GWh, 12 kk Turve Kivihiili Öljy

7 ESE-Tekniikka Oy Kuluneen alkuvuoden aikana ESE-Tekniikan toiminta on laajentunut perinteisestä asennus- ja huoltotoiminnasta uusille erikoisosaamisen alueille. Erityisesti mainittakoon ensimmäiset aurinkosähköasennukset Riikolankadulle, Mikkelipuistoon ja Neitvuorelle. Uutta osaamista on hankittu ja päästy myös hyödyntämään asiakkaiden sähkölaitteiden huoltotoiminnassa tekemällä muuntajahuollot Insinöörinkadulla, käytönjohtaja-auditointi Esedulle Raviradantiellä ja jännitteellinen erotinhuolto Stora Enson Heinolan Flutingtehtaalla. Merkittävä uusi aluevaltaus oli myös Pursialassa ABB:n alihankkijana tehty GCB-katkaisijan uusinta P1-kattilan revision yhteydessä sekä Misawan sahan uuden kuivaamon sähköistysurakka. Mediassa paljon esillä olleista alueellisista kohteista ESE-Tekniikka on ollut mukana Jurassic rock -festivaalin sähköistyksessä 20kV:n työmaasähköliittymällä, Pistohiekalla pidetyn Järvi-Suomen Partiolaiset ry:n kesäleirin sähköliittymän rakentamisessa sekä Haukivuoren uuden torin sähköistyksessä. ja 0,4 kv:n runkokaapelointi ja talojohdot, Nuijamiestenkadun 0,4 kv:n runkokaapelointi, Sorsakuja Kuikankujan 0,4 kv:n runkokaapelointi ja talojohdot sekä asuntomessualueen 20 kv:n ja 0,4 kv:n runkokaapelointi ja talojohdot. Kaupungin kanssa suunniteltu ja toteutettava katuvalojen valaisinvaihtoprojektin ensimmäinen osa on käynnistynyt. Muita valaistuskohteita ovat olleet Ristiinan useat kohteet yhteistyössä JSE / Eltel Networksin kanssa, Mikaelin alueen pihavalaistuksen uudistaminen LED-valaisimiksi, Pihlajatien valaistussaneeraus yhteistyössä Empowerin kanssa ja katuvalokeskusten uusinta yhteistyössä Empowerin kanssa. ESE-Tekniikan urakoimien kohteiden osuus ESE-Verkon työkohteista on vakiintunut n. 50 %:iin, ja lähes kaikki Verkon viankorjauskohteet on teetetty ESE-Tekniikalla. Keskeisiä työkohteita ovat olleet Rantakylässä Orijärvenrantatie Kirjotie Honkatien sekä Poikkitien 20 kv:n ESE, Stora Enso ja Vapo rakennuttivat yhteistyössä Mikkelipuistoon mallipuutarhan, Laavun. Laavun aurinkopaneeli on ValoE Oyj:n valmistama. Laavun suunnittelu on arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalaisen käsialaa. Rakennustyöt ja työnjohdon teki Saimaan Seudun Erikoisrakentajat Oy.

8 ESE-Verkko Oy Sähkön käyttö pienenee edelleen. Alkuvuoden määrä oli 169 GWh, mikä on yli kaksi prosenttia pienempi kuin vuonna Teollisuuden käyttö pysyi pienenä, koska talvikauden lämpimyys vähensi lämmitystarvetta ja kesän koleus vähensi liike- ja toimistotilojen ilmastointia ja jäähdytystä. Koko vuoden siirtomääräarvio on nyt 343 GWh. Uusia liittymiä saatiin lähes 50 kappaletta, ja koko vuoden liittymämäärä tulee olemaan suurempi kuin viime vuonna. Jakeluverkossa ei ole ollut laajoja ja pitkiä jakelukeskeytyksiä, mutta yksittäisiä häiriöitä on ollut viime vuosien keskiarvoa enemmän. Taloudellisen tuloksen arvioidaan olevan budjetin mukainen 1,9 milj. euroa. Sähkön siirtohintoja alennettiin viisi prosenttia vuoden alussa. Energiavirasto valvoo jakeluverkonhaltijoita, ja menossa oleva neljän vuoden valvontajakso päättyy tämän vuoden lopussa. Seuraavan kahdeksan vuoden valvontamallin suuntaviivat ovat nyt lausuntokierroksella, ja malli valmistuu syksyllä. Sallitun tuoton laskennassa käytettävän koron määritys on muuttumassa niin, että jakeluverkonhaltijoiden taloustilanne helpottuu vähän muutaman vuoden ajaksi. Rakentaminen ja kunnossapito Suurimmat urakat ovat olleet Rantakylässä Poikkitien ja Orijärven rantatien välinen alue sekä Lehmuskylän ja Raviradantien kaapelointi ja muuntamouusinnat. Loppuvuoden aikana tärkein työkohde on asuntomessualueella, jossa uusitaan nykyistä 20 kv:n verkkoa Anttolantien ja Pursialankadun varrella ja rakennetaan uusi sähköverkko koko messualueelle. Syyskaudella uusitaan jakokaappeja ja muuntamoiden pääkeskuksia. Sähköasemilla on tehty kunnossapito-ohjelmaan kuuluvia tarkastuksia ja laitehuoltoja. Fingrid Oyj raivasi 110 kv:n johto-osuuden Kirjala Riutta-välillä, ja ESE-Verkko raivasi oman 110 kv:n johtoalueen välillä Pursiala Sairila. Kaukoluettavat sähköenergiamittarit Etäluettavat sähköenergiamittarit on Sähköverkon rakentamistöitä on jatkettu perussuunnitelman mukaisesti, ja rakentamisen painopiste on vanhan verkon saneerauksessa ja asennettu yli 95 %:iin käyttöpaikoista. Asennusta jatketaan, ja tavoitteena on ilmajohtoverkon muuttamisessa kaapeliverkoksi. Ainoa ilmajohtotyö saada kaikki mittarit vaihdettua tuntiluentakäyttöön. on ollut talvityönä aloitettu 20 kv:n johdon siirto Vanhan Kangasniementien varteen Karjalanharjussa. 6 kk 12 kk arvio Sähkön siirto, GWh

9 OOO ESE ja OOO Russkij Les OOO RUSSKIJ LES OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama metsänvuokrayhtiö. Yhtiön metsänvuokra-alueet sijaitsevat Leningradin alueen Tihvinässä. Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin hehtaaria ja vuotuinen hakkuuoikeus on kuutiometriä vuodessa. Hakkuuoikeudesta m3 on avohakkuuta ja 16 m3 harvennushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisältyy metsänhoito- ja palontorjuntavelvoitteita. Vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon hakkuumäärät olivat yhteensä noin m3. Puunkorjuu suoritettiin kokonaan urakoitsijan kalustolla. Urakoitsija myös osti hakkaamansa puun. Venäjän sisäisillä puumarkkinoilla on eletty odottavissa tunnelmissa. Yhtiön taloudellinen tulos ensimmäiseltä vuosipuoliskolta oli kevyesti negatiivinen, mutta budjetin mukainen. Yhtiön metsät on FSC-sertifioitu, ja ne auditoidaan vuosittain. Sertifioinnin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. Ruplan arvo suhteessa euroon vahvistui hieman puolivuotiskaudella, mutta kurssi on epävakaa. Konsernilainan kautta tämä vaikutti myönteisesti yhtiön tulokseen. Positiivinen vaikutus oli myös sillä, että sopimus hakkeen myynnistä emoyhtiölle on euromääräinen, mikä lievensi valuuttakurssin muutoksen kokonaisvaikutusta. Yhtiön taloudellinen tulos vuoden 2015 ensimmäiseltä puoliskolta oli positiivinen ja budjetoitua parempi. OOO ESEn toiminnalla on FSC-alkuperäketjusertifikaatti, joka auditoidaan vuosittain. FSC alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle. OOO ESE OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama yhtiö, joka järjestää metsäenergiapuun haketukset ja junanvaunukuljetukset Suomeen. Lisäksi yhtiö rakentaa yhteistyöverkostoa ja kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Suomeen tuotiin vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla energiahaketta irtokuutiometriä. Hake kuljetetaan junanvaunuissa Tihvinästä Imatralle. Käytössä on seitsemän omaa ja kahdeksan vuokravaunua. Hakkeen kuljetus Imatralta Mikkeliin tapahtuu pääasiassa meno-paluukuljetuksin kuorma-autoilla. Logistiikkaketjun käytössä on Suomen puolella omat terminaalit Imatran Kurkvuoressa ja Mikkelin Metsä-Sairilassa.

10 Konserniyhtiöiden liikevaihdon kehitys Konserniyhtiöiden liikevaihdon kehitys, 1000 euroa, 6 kk Konserniyhtiöiden liikevaihdon kehitys, 1000 euroa, 12 kk Etelä-Savon Energia Oy ESE-Verkko Oy ESE-Tekniikka Oy

11 Konsernituloslaskelma Toteuma Budjetti Budjetti 2015 Arvio 2015 Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2012 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja henkilösivukulut Eläkekulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korko- ja rahoituskulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Välittömät verot Laskennallisen verovelan osuus Tilikauden voitto Toteuma on laadittu sisäisen laskennan raporttien perusteella.

12 Tilinpäätös Budjetti Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja henkilösivukulut Eläkekulut Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot Korko- ja rahoituskulut Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Välittömät verot Laskennallisen verovelan osuus Tilikauden voitto