Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaos klo 11.45

Transkriptio

1 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaos klo Teemat: 1. Luku ja budjetin kipupisteet 2. Korjausavustukset, ml. avustusten myöntäminen vanhojen hissien korjaamiseen esteettömäksi 3. Asuntomarkkinoiden tilannekatsaus ARA:n näkökulmasta Apulaisjohtaja Kimmo Huovinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

2 Asuntobudjetti 2019 (TAE): ARAn lainavaltuudet noin 1,8 mrd Korkotukilainat (vuokra- ja asumisoikeus): 1410 M Takauslainat vuokratalojen rakentamiseen 285 M As.Oy perusparannukset, takauslainat 100 M Valtuudet riittävät: Uudet korkotukiasunnot (vuokra ja aso) Takauslainoitetut uudet vuokra-asunnot Perusparannus (vuokra ja aso) As.oy perusparannus ,8 mrd asuntoa

3 Korkotukilainakanta miljoonaa ( milj. euroa) vuoden 2017 lopussa Pääoma (milj. euroa) Osuus lainoista (%) Vuokra-asuntolainat % Asumisoikeusasuntolainat % Asunto-osakeyhtiölainat % ASP ja muut kotitalouksien omistusasuntolainat % %

4 Korkotukimaksut 3,8 milj. euroa (v.2016 yht. 4,4 milj. euroa)

5 TAE 2019 ARA-avustukset » Erityisryhmien investointiavustus ,0 M Käynnistysavustus (Hgin seudun MAL) ,0 M Infra-avustukset (MAL) ,0 M Korjausavustukset (TA+VAR) 35 36,5 35,5 M Purkuavustus 2 2 3,0 M Asumisneuvoja-avustus 0,9 0,9 0,9 M Tutkimus- ja kehittäminen (hankinta) 0,7 0,7 0,7 M Latausinfra-avustukset (TA) 1,5 1,5 M Vuokra-asukkaiden tal. ongelmien ehkäiseminen (TA) 1,0 1,0 M Yhteensä 203,6 182,6 187,6 M A-Kruunu Oyj:n pääomasijoitus 50 M SIIRTO VAR=> TA ( ) 26,5 12,0 5,25 M

6 Latausinfra-avustukset (uusi avustus 2018) Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (uusi mom ): 1,5 M : Ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi edistetään vähäpäästöistä liikennettä kuten sähkö- ja kaasuautoilua Avustusta myönnetään asuinrakennuksia omistaville yhteisöille sähköautojen latauspisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin Käyttötarkoitus tarkennettiin 1. LTAEssa: kartoitus latauspisteiden asentamismahdollisuudesta ja sijoituksesta, jos hanke toteutetaan hankesuunnitelma, jos hanke toteutetaan kiinteistön sähköliittymään, sähkönousuihin, sähköpääkeskukseen sekä putkitukseen ja kaapelointeihin kohdistuvat muutostyöt ja näihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt; latauslaitteeseen liittyvät kustannukset, jos latauslaitteet ovat avustusta hakevan yhteisön omistuksessa. ARAan palkattiin projektipäällikkö vuoden 2018 alusta Avustukset ovat olleet haussa 1.8. alkaen Hakemuksia (17.9) 14 kpl, euroa Kiinnostusta on ollut runsaasti, näkyy avustushakemuksissa todennäköisesti kuitenkin vasta keväällä (yhtiökokouksien jälkeen)

7 Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen: 1 M / vuosi Kolmevuotisen kokeiluhankkeen tavoitteena on: talouden hallinnan ongelmista kärsivien vuokralaisten (yksityiset ja ARA-vuokra) vuokravelkojen sekä häätöjen vähentäminen, luotto- ja vakuutuskelpoisuuden palauttaminen sekä kotitalouksien kannustaminen muuttamaan pysyvämmin talouden- ja elämänhallintaa Hankkeessa asumis- ja talousneuvonta, jalkautuva talousohjaus, maksuohjelmat, vakuutusturva, pienlainoitus ja kuntoutus organisoidaan yhtenäisesti ja joustavasti toimivaksi asiakastyön kokonaisuudeksi. Tuki suunnataan talous- ja asumisneuvonnan antamiseen tarvittaviin resursseihin, talouden hallinnan työkalujen kehittämiseen sekä hankekokonaisuuden hallinnointiin Liittyy asunnottomuuden ehkäisyyn (AUNE-ohjelma) avustukset (Mx 50%) suunnataan AUNE/PAAVO kunnille ARAan ja Takuu-säätiöön projektityöntekijät Avustukset: Helsinki, Lahti, Turku, Tampere, Espoon Asunnot ja Y-Säätiö

8 ARAn toimintamenomomentti ( ) Toimintaa sopeutettu V htv yht. 69 => v yht 56 htv = -13 htv (-19%) Viime vuosina useita uusia tehtäviä: ARA-asuntojen vuokranmäärityksen valvonta ASOhin liittyvä ohjaus- ja valvonta, energiatodistusten rekisterin ylläpito ja valvonta v.2017 alusta ikääntyneiden ja vammaisten korjausavustukset Kertaluonteiset lisäresurssit korjausavustustehtäviin euroa vuodelle euroa vuodelle 2018 Kuntaliiton arvio säästöistä kunnissa 3,5-4 milj. euroa TAE:n mukainen mahdollistaa ARAssa noin 50 htv:tä Henkilöstön määrää joudutaan sopeuttamaan nykytasosta lähivuosina Investoinnit digitaalisten palveluiden kehittämiseen vaativat myös panostuksia toimintamenoista

9 2. Korjausavustukset, ml. avustusten myöntäminen vanhojen hissien korjaamiseen esteettömäksi ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

10 Ikääntyneiden ja vammaisten korjausavustusten myöntäminen siirtyi ARAan 2017 alusta Ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen korjausavustukset on ARAn myöntämistä tuista poikkeava avustusmuoto Hakijat yksityishenkilöitä yhteisöjen sijaan, ikääntyneitä ja vammaisia sekä heidän omaisiaan Vuonna 2018 noin hakemusta ja myönnettyjen avustusten määrä n. 4 milj. euroa Tulorajoja nostettiin (1 henkilön osalta euroa, aiempi raja euroa) Aktiivinen viestintä Hakemusten käsittely sisältää paljon neuvontaa, ohjausta ja asiakaspalvelua Neuvontaverkosto VTKL, kunnat, kolmas sektori, Viestintä Käytössä on verkkoasiointi, mutta koska hakijoista suurin osa on iäkkäitä kotitalouksia ja paperilla toimitettujen hakemusten osuus on suuri ARAn tavoitteena on tehokas ja viiveetön käsittely - korjausavustusten käsittelyajasta ARA on antanut asiasta palvelulupauksen (käsittelyaika 7 arkipäivää siitä kun kaikki päätökseen tarvittavat asiakirjat on ARAssa)

11 ARAn myöntämät avustukset uusien hissien rakentamiseen (milj. euroa)

12 Esteettömyysavustuksen laajennus liittyen hissien korjaamiseen esteettömiksi (ARAn ohjeistuksen päivitys ) Avustettavia toimenpiteitä ovat sellaiset hissin esteettömyyskorjaukset, joilla mahdollistetaan hissin käyttö myös liikuntarajoitteisille niin, että kulkureitti asuinkerrostalon ulko-ovelta sisätiloihin asuinkerrostasoille sekä yhteistiloihin on mahdollista ilman saattajaa tai avustajaa. Avustettavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: pysähdystasojen lisääminen hissin uusimisen yhteydessä ylös ja /tai alaspäin yhteisiin tiloihin avustettavaa on kuilun rakentamiseen liittyvien rakennusteknisten töiden osuus sekä lisättävän kerrostason hissitekniset laitteet, automaattiovi, edusta, kutsunappi ja kerrososoitin sekä mahdolliset pielirakenteen pellitykset. pysähdystason oviaukon ja automaattioven lisääminen kerrostasolle ovilinjan vastakkaiselle puolelle avustettavaa on oviaukon rakentamiseen liittyvien rakennusteknisten töiden osuus sekä lisättävän kerrostason hissitekniset laitteet, automaattiovi, edusta, kutsunappi ja kerrososoitin ja mahdolliset pielirakenteen pellitykset. Jos hissikori muutetaan tässä yhteydessä läpikuljettavaksi, avustuksen piiriin kuuluu korin ovilehdet ja ovikoneisto. kaikkien kerrostasojen kääntöovien uusiminen automaattisiksi liukuoviksi hissin kokonaan uusimisen yhteydessä Tällöin avustuksen määrä kerrostasoa kohden on enintään 45 % hyväksytyistä kustannuksia ja kuitenkin enintään euroa kerrostasoa kohden. Kustannukset pystyttävä erittelemään toimenpiteiden osalta

13 Esteettömyysavustuksien käyttöä laajennettiin eduskunnan linjauksen mukaisesti koskemaan rajoitetusti myös olemassa olevaan hissiin liittyviä korjauksia

14 Korjausavustusmäärärahojen käyttö 2018 Avustukset korjaustoimintaan vuoden 2018 talousarvion siirtomääräraha 16,5 milj. euroa Edelliseltä vuodelta siirtynyt korjausavustusten siirtomääräraha 7,2 milj. euroa Korjausavustukset valtion asuntorahaston varoista 20 milj. euroa Yhteensä käytettävissä 43,7 milj.euroa Arvioitu käyttö yhteensä milj. euroa: Avustukset uusien hissien rakentamiseen 16 milj. euroa Esteettömyysavustukset 5 milj. euroa Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden korjausavustukset 4 milj. euroa Vuoden 2019 TAE: Valtion asuntorahasto 20 milj. euroa Talousarvion siirtomääräraha 15,5 milj. euroa

15 Investointiavustuksia haetaan aiempaa vähemmän Vuosina investointiavustusta haettiin euromääräisesti noin kaksinkertainen määrä vuosivaltuuteen nähden Vuoden 2017 syksyn haussa avustusten määrä putosi 98 miljoonaan euron 1.2. alkaen ARAssa jatkuva haku Tärkeintä arvioida asuntojen käyttötarve ja tarvittavien palveluiden saatavuus (SOTElausunto olennainen) Milj % Hankehakemusten määrä on vähentynyt kolmesta syystä: 1) monissa kunnissa on jo ARA-tuella saatu rakennettua riittävästi tehostetta palveluasumista; 2) yksityiset hoivakiinteistörahastot ovat tuottaneet suuren määrän yksityisiä hoiva-asuntoja, kun hoivaoperaattorit käyvät kovaa kilpaa markkinoista; 3) kunnissa on epätietoisuutta, miten uudet hankkeet istuvat uusien maakuntien palvelurakenteeseen

16 Investointiavustuksia myönnetty yli 1,2 miljardia euroa: avustettu noin asuntoa

17 ARA-tuen vaikuttavuus näkyy tilastoissa: Ikääntyneiden laitos- ja asumispalvelujen asiakkaat (THL:n tilastoraportti 42:2017)

18 3. Asuntomarkkinoiden tilannekatsaus ARA:n näkökulmasta -rakentamisen yleinen suhdannetilanne -ARA-tuotannon aloitustilanne ja kustannuskehitys --ARA-asunnot osana asuntotarjontaa ja ARA-vuokramarkkinoiden tilanne ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

19 Asuinrakentamisen korkeasuhdanne on tasoittumassa

20 PKS:n asuntotuotannon MAL-tavoitetaso vuonna 2019 on as. (koko Helsingin seutu as.)

21 Myös muissa suurimmissa seutukunnissa asuntorakentaminen kasvanut

22 MAL-sopimukset keskeisiä ARAtuotannolle neuvottelut uusista sopimuksista alkavat Vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvia MAL-sopimuksia syytä jatkaa ja kehittää edelleen suurten kaupunkiseutujen kehityksen tukemiseksi Valtion voitava sitoutua MAL-sopimuksiin pitkällä aikavälillä: vuotta yhteys valtakunnallisen liikenneverkkosuunnitelmaan ARA-tuotannon määrät ja niihin liittyvät kannustimet sovittava käynnistys- ja infra-avustukset toimiva malli Tavoitteena saada uudet sopimukset allekirjoitettaviksi syksyllä 2019 ei katkosta sopimuskausiin

23 Alkava ARA-uustuotanto 2017: Neljän MAL-alueen osuus 76%

24 ARA Jarmo Lindén Valmistuneiden asuntojen määrä koko maassa

25 Uusien vuokra-asuntojen tarjonta kasvaa voimakkaasti Normaaleja ARA-vuokraasuntoja valmistuu noin vuonna Asumisoikeusasuntoja valmistuu noin Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja valmistuu noin (arvio) Tarjonnan lisäys hillitsee vuokrien nousua Valmistuvat vuokra-asunnot, arvio e 2018a ARA-vuokra-as. (norm.) Vapaarah. vuokra-as. Lähde: Tilastokeskus, ARA, RT, Forecon,

26 Asuntotuotanto painottuu entistä pienempiin asuntoihin Rakennusteollisuus RT

27 Uusien asuntojen keskikoko on jyrkässä laskussa, keskikoko lähestyy 40 m2

28

29 ARA Jarmo Lindén ARA-tuotannon aloitukset

30 Voimassaolevat varaukset hanketyypeittäin, vuosivertailu

31 ARA-tuotannon rakennuskustannukset* , normaalit vuokra- ja ASO-hankkeet Rakennuskustannusten nousu on jatkunut voimakkaana rakentamisen suhdannetilanteen johdosta. PKS:n 12 kk:n nousu johtuu myös Helsingin Kalasataman ja Jätkäsaaren asuntojen suuresta määrästä (40 %) vertailujaksoon verrattuna (28 %). Alue Asuntoja kpl Rakennuskustannukset omalla ja vuokratontilla /asm² oma tontti Hankintaarvo /asm² vuokratontilla Hankintaarvo /asm² Koko maa 3 kk kk kk muutos % 12 kk -5,6 % 9,8 % 3,4 % 10,1 % Pääkaupunkiseutu 3 kk kk kk muutos % 12 k k -23,4 % 15,9 % 7,7 % 15,3 % Muu maa (ilman pks) 3 kk kk kk muutos % 12 kk 19,7 % 6,4 % 7,3 % 4,0 % Rakennuskustannus = urakat + erillishank. + suunn. ja asiant.palkkiot + rah. ja rakenn.kulut Liittymismaksut ja autopaikat = liittyminen verkostoihin + al. liittymismaksut + autopaikoitus *) Rakennuskustannuksiin ei sisälly liittymismaksuja ja maapohjakustannuksia, mutta ne sisältyvät kohteen hankinta-arvoon.

32 Korkotukilainojen luotonantajat ja korkomarginaalit

33 ARA-asuntoa jonottavien määrä lisääntyi 3,1 % Vuoden 2017 lopulla ARAasuntojonossa oli kotitaloutta ARA-asunnon saaneita ARA-asuntojen tarjonta Hakijaruokakuntia Haettavana v aikana yhteensä ARAasuntoa ARA-asunnon sai kotitaloutta, mikä on 0,7 % vähemmän kuin vuonna Kasvukeskusten ulkopuolella ARAasunnoista on ylitarjontaa

34 Pääkaupunkiseudun osuus hakijoista 41 % ARA-jonot kasvoivat Espoossa 9 % Turussa 9 % Oulussa 8 % Kuopiossa 7 % Tampereella 6 % ARA-jono lyhenivät Lahdessa 6 % Jyväskylässä 1 % ARA-asunnon saaneiden määrä väheni Kuopiossa 16 % Turussa 12 % Jyväskylässä 10 %. Kunta Väkiluku Asuntojono per Asunnon sai ARA-as. per 12/2017 muutos hakijat muutos 1000 as. yht. muutos yht as. Koko maa ,2 % ,1 % ,7 % Helsinki ,4 % ,0 % ,1 % Espoo ,7 % ,3 % ,1 % Tampere ,7 % ,1 % ,2 % Vantaa ,8 % ,1 % ,3 % Oulu ,9 % ,1 % ,1 % Turku ,2 % ,9 % ,0 % Jyväskylä ,0 % ,0 % ,4 % Lahti ,2 % ,3 % ,2 % Kuopio ,4 % ,1 % ,9 % Taulukossa suurin arvo vihreällä, pienin arvo punaisella. Pääkaupunkiseudun kuntayhtiöiden tilanne elokuussa 2018: Helsinki hakijaa +32 % Espoo hakijaa +14 % Vantaa hakijaa +7 %

35 Vuokrien erot kasvoivat vuonna 2017 Helsingissä ARA-vuokrat ovat yli 50 % markkinavuokria edullisempia. Rovaniemellä ARA- ja markkinavuokrat ovat yhtä suuret. Porissa ARA-asunnot ovat hieman markkinavuokria kalliimpia uudet vapaarah. vuokrat vapaarah. vuokrat ARA-vuokrat Lähde: Tilastokeskus

36 Rajoitusten alainen ARA-asuntokanta käyttötarkoituksen mukaan Normaalien ARA-vuokraasuntojen määrä on ollut laskussa, koska niiden uudistuotantoa on ollut vähemmän kuin asuntoja vapautuu/vapautetaan rajoituksista vuosittain Erityisryhmä- ja ASOasuntojen määrä on kasvanut tasaisesti 29 % ARA-asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla ( ) normaalit vuokra-asunnot erityisryhmien vuokraasunnot asumisoikeusasunnot

37 Tyhjien ARA-asuntojen määrä on yli kaksinkertaistanut 2000-luvulla Vuoden 2017 lopulla vähintään 2 kuukautta tyhjänä olleita ARA-asuntoja oli Määrä lisääntyi 850 asunnolla edellisvuodesta. Asunnoista 60 % oli ollut tyhjänä yli 6 kuukautta. Tyhjiä erityisryhmien asuntoja oli 584. Lukuun eivät sisälly opiskelija-asunnot

38 Tyhjien osuudet kunnissa 2017 Tyhjien asuntojen osuus ARA-kannasta oli 2,4 % vuonna 2017 (2,2 % v. 2016) Ongelma on yleinen eniten väestöään menettäneissä kunnissa Vähiten tyhjiä Uudellamaalla 0,2 % Eniten Lapissa 8,2 %, Etelä-Savossa 6,8 % ja Kainuussa 5,9 %

39 Tyhjät ARA-asunnot 2017 Tyhjänä olon syyt Eniten tyhjiä ARA-asuntoja Kemissä (389), Kouvolassa (349) ja Savonlinnassa (334). palvelut puuttuvat korkea vuokra puutteellinen varustus ei hissiä Tyhjiä ARA-asuntoja on myös kasvukeskuksissa Rovaniemi (217), Tampere (185), Vaasa (171), Oulu (106) alueen imago sijainti Sijainti (30 %), huono kunto (26 %) tai huoneluku (24 %) yleisimmät ilmoitetut syyt asunnon tyhjänä oloon (2017). huono kunto huoneluk u ei vastaa kysyntää

40 Tulossa AAKE-HE Enimmäiskorko korkeisiin aravakorkoihin ja korkosääntöjen yksinkertaistaminen Lainaehtomuutosten, tervehdyttämisavustusten ja purkuakordin myöntöedellytysten joustavoittaminen Purku- ja rajoitusakordien enimmäismäärien nostaminen Lainaehtomuutosten pohjakoron poistaminen

41 KEHYSPÄÄTÖS 4/2018: hallitus haluaa puolittaa asunnottomien määrän 2022 mennessä + 5M /v investointiavustusta Asunto ensin- Housing First: Suomi ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus vähenee Laaja yhteistyö (PAAVO, AUNE) ja ARA-tuki mahdollistaneet hyvän kehityksen Suomessa 10 vuotta Asunto ensin työtä Suomessa seminaari