Asia: HE 323/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 lisätalousarvioksi VAR-varojen tilanne

Transkriptio

1 Asia: HE 323/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 lisätalousarvioksi VAR-varojen tilanne Valtiovarainvaliokunta johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

2 Valtion asuntorahaston (VAR) historiaa Asunto-olojen kehittämisrahasto aloitti ja alkaen nimellä Valtion asuntorahasto (myös saman niminen virasto ) Valtion asuntolainoituksen pitkäjänteisyyden varmistaminen + suhdannekäänteiden Aravalainat valtion talousarviossa lisäsivät velanottotarvetta (lainat läpikulkuerä) Rahoituslaitokset eivät enää myöntäneet ns. ensisijaislainoja vuokratalojen rakentamiseen Rahasto muodostettiin aiemmin myönnetyistä aravalainoista, 4,8 mrd. euroa, lisäksi vuosina valtion tulo- ja menoarviossa rahastolle siirrettiin määrärahoja 1,3 mrd. euroa Vuosina rahastosta myönnettiin uusia aravalainoja yhteensä 14,1 miljardia euroa Rahaston tulot koostuvat pääosin näiden lainojen lyhennyksistä ja koroista Vuodesta 1993 rahaston oma varainhankinta: 1993 erillinen asunto-obligaatiolaina rahasto rahoitti toimintaansa arvopaperistamalla olemassa olevia aravalainoja, yht. 2,8 mrd. (ei lisännyt valtion velkaantumista) 2000-luvun alussa pitkäaikaiset lainat Euroopan investointipankilta (EIB) ja Euroopan neuvoston kehityspankilta (CEB) Valtiokonttorin rahastolle ottamat lyhytaikaiset velkasitoumuslainoilla

3 Laki valtion asuntorahastosta ( /1144) 1 Asunto-olojen kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseksi on ympäristöministeriön alaisuudessa valtion talousarvion ulkopuolinen valtion asuntorahasto. Asuntorahaston 2 :ssä tarkoitettuja valtion talousarvion ulkopuolisia varoja käytetään lainojen myöntämiseen ja muuhun asuntorahoituksen tukemiseen siten kuin siitä erikseen säädetään tai valtion talousarviossa määrätään Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä on: ) päätettävä mahdollisesta siirrosta asuntorahastoon tai rahastosta valtion talousarvioon. 7

4 ARAn ja Valtion asuntorahaston (VAR) johtokunta Valtion asuntorahaston johtokunnan tehtävänä on 1. vastata siitä, että rahastolla on riittävä maksuvalmius ja tehdä valtuuksien rajoissa päätökset rahaston toimintaa varten otettavista lainoista ja niiden ehdoista, arvopaperistamisesta ja siihen liittyvästä lisäkoron maksamisesta ja saatavien vaihtamisesta sekä arvopapereiden ostamisesta ja lisävakuusjärjestelyistä; 2. vahvistaa rahaston johtosääntö; 3. hyväksyä ja allekirjoittaa rahaston tilinpäätös; 4. tehdä ehdotus ympäristöministeriölle rahaston ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta rahaston varoista Puheenjohtaja varatoimitusjohtaja Timo Reina (Suomen Kuntaliitto) Varapuheenjohtaja professori Mari Vaattovaara (Helsingin yliopisto) Johtokunnan muut jäsenet kansanedustaja Timo Heinonen (Kok) kansanedustaja Petri Honkonen (Kesk) kansanedustaja Riitta Myller (Sdp) asiamies Lauri Lehtoruusu (Suomen opiskelija-asunnot SOA ry) pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta (Pelastakaa Lapset ry), professori Matti Rautiola (eläkkeellä Rakennustietosäätiö RTS) ylijohtaja Kirsi Varhila (sosiaali- ja terveysministeriö). IT-asiantuntija Jouni Hynynen(ARAn henkilöstön edustaja)

5 VAR:n tulos ja tase vuosi 2018: oma pääoma pieneni n. 93 M Tilikauden alijäämä oli 80,7 M (26,6 M alijäämä vuonna 2017) Rahoituksen ylijäämä + toimintatuotot 50,8 M Avustukset ja korkotuet 131,5 M Rahastosta siirrettiin talousarvioon 12 M (2017: 26,5 M ) Oma pääoma eli rahastovarallisuus 2018 lopussa oli M Oma pääoma pieneni 92,7 milj. euroa 2018 Laina- ja siirtosaamiset M Yhdystilillä M (+376 M ) = vanhat aravalainat muuttuvat lainaksi budjettitaloudelle Takausvastuut vuoden lopussa milj. euroa

6 Rahaston oman pääoman määrä laskussa 2000-luvulla

7 VM ja YM sopivat pysyväisluonteisesta tuloutuksesta VAR:sta talousarvioon 2004 laskentamallia sovellettu 2006 alkaen TA 2019 teksti kuvaa sovitun kaavan: Siirto valtion asuntorahastosta (TA 2019 teksti) Momentille siirretään euroa. Selvitysosa: Rahastosta tehdään valtion lainanoton korkokustannuksiin ja rahaston omapääomaeriin perustuva tuloutus valtion talousarvioon. Korollisen pääoman pohjana käytetään vuoden 2017 vahvistetun tilinpäätöksen mukaista omaa pääomaa, josta on vähennetty ne summat, yhteensä noin 1,35 mrd. euroa, jotka valtion talousarviosta on vuosina siirretty rahastoon. Valtion lainanoton korkokustannuksena käytetään vuoden 2017 valtion euromääräisen pitkäaikaisen lainanoton efektiivistä, nimellistä korkokustannusta (0,0 %) siten, että sen muutoksesta on otettu huomioon puolet. Jälleenrahoituskoron lähtötaso on 0,29 %. Näin jälleenrahoituskorko vuodelle 2019 on 0,15 %. Rahastosta tehtävää tuloutusta vähentää rahaston yhdystilin saldolle samoin perustein laskettu korko, joka on noin 2,2 milj. euroa.

8 VM-YM linjauksen mukaiset tuloutukset VAR:sta talousarvioon yhteensä 1 609,5 M

9 Siirrot VAR:n ja valtion talousarvion välillä Valtion talousarviosta siirrettiin VAR:oon yhteensä 1350 M (alikorkohyvitys) Vuosina siirtoja ei tapahtunut lainkaan Vuonna 1998 korjausavustukset siirrettiin talousarviosta maksettaviksi - valtaosa ARAn avustuksista maksetaan nykyisin VAR:sta 2004 sovittiin VM:n ja YM:n välillä pysyväisluonteisesta siirrosta VAR:sta valtion talousarvioon (Sailas-Hautojärvi) selkeyttämään VAR:n ja talousarviotalouden välisiä korko- ja rahoituskustannusten vastuusuhteita vastaamaan kustannusten aiheutumis- ja läpinäkyvyysperiaatteita (valtio saa VAR-pääomasta jälleenrahoituskustannuksen) Vuosina tämän laskukaavan mukaan tuloutettu yhteensä 1 609,5 M LTAE 1/2019 hallitus esittää ylimääräistä 73 M tuloutusta liittyen Oy Suomen Rata Ab pääomittamiseen - tällaista tuloutusta ei ole kertaakaan aiemmin tehty

10 ARAn lainavaltuudet 2019 VAR vastaa korkotukimenoista ja takausvastuista Korkotukilainat (vuokra- ja asumisoikeus): 1410 M Takauslainat vuokratalojen rakentamiseen 285 M As.Oy perusparannukset, takauslainat 100 M 1,8 mrd uutta asuntoa ASUNTOJA: Uudet korkotukiasunnot (vuokra ja aso) Takauslainoitetut uudet vuokra-asunnot Perusparannus (vuokra ja aso) As.oy perusparannus asuntoa Valtaosa ARAn hyväksymistä korkotuki- ja takauslainoista tulee Kuntarahoitukselta 2008 alkaen

11 Uusia ARA-asuntoja aloitettiin rakentaa 8600 vuonna 2018 ARA-osuus kaikista asuntoaloituksista noin 20% - pitkän korkotuen uustuotanto ei korvaa poistumaa rajoituksista Aloitetut asunnot ja ARA-tuotannon osuus 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% ARA -asunnot Vapaarahoitteiset asunnot ARA-tuotannon osuus (%)

12 Korkotukilainakanta nousi miljoonaan vuoden 2018 lopussa ( milj. euroa) Milj. euroa % Milj.euroa % Vuokratalolainat % 2, % Asumisoikeustalolainat % 0,005 0 % ASP-lainat ja OK-talojen lainat % 0,013 0 % Asunto-osakeyhtiötalolainat % 0, % Yhteensä % 3,7 100 %

13 VAR:sta maksettu korkotuki 3,7 M vuonna 2018 = Korkotuki valtiolle edullinen tapa tukea asuntorakentamista

14 Tulevien korkotukimenojen arviointia Tulevat korkotukivastuut lainojen nykyisellä korkotasolla ovat vuosina yhteensä 26 milj. euroa Jos kaikkien korkotukilainojen korkotaso on vuosina koko ajan 5 %, niin tulevien korkotukimaksujen määrä on yhteensä miljoonaa euroa Korkotason pitää nousta selvästi ennen kuin korkotukimenot kasvavat Vuokratalojen korkotukilainat yht, 8,9 mrd., omavastuukorko suurimmassa osassa lainoja 3,4 % ARA hyväksynyt 1 %: omavastuukorolla 912 milj. euron lainat omavastuukorko 1,7 % ASO-lainat yht. 2,8 mrd., omavastuu 3,5 % jälkeen myönnetyt lainat 2,5 % ASP-lainat 3,7 mrd., omavastuu 3,8 % (korkotuki 10 vuotta)

15 ARA-avustukset 2019: TA-rahaa 18 M, loput VAR-valtuutta Erityisryhmien investointiavustus 105,0 M 110,0 M Käynnistysavustus (Hgin seudun MAL) 20 M 20,0 M 20,0 M Infra-avustukset (MAL) 15,0 M 15,0 M Korjausavustukset 36,5 M 35,5 M Purkuavustus 2,0 M 3,0 M Asumisneuvoja-avustus 0,9 M 0,9 M Tutkimus- ja kehittäminen (hankinta) 0,7 M 0,7 M Latausinfra-avustukset 1,5 M 1,5 M Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäiseminen 1,0 M 1,0 M Asunto-osuuskuntakokeilut - 0,4 M Yhteensä 182,6 M 188,1 M UUTTA: A-Kruunun pääomittaminen (investointi) 50 M - tuotanto 400 => 800 vuokra-as/v 2021 mennessä - Myös Helsingin seudun ulkopuolelle

16 VAR:sta 2018 maksetut avustukset yhteensä 128 M (2017 yht. 111 M ) Pp-avustus Pp-käynnistysavustus

17 Investointiavustuksia maksettu 1,3 miljardia euroa erityisryhmäasunnoille = n asuntoa Erityisryhmä Asunnot Avustus kpl osuus milj. osuus keskim. avustus/ asunto. ( ) Vanhukset % 703,0 54 % Opiskelijat % 111,0 9 % Kehitysvammaiset % 262,0 20 % Pitkäaikaisasunnottomat % 85,7 7 % Mielenterveyskuntoutujat % 43,0 3 % Muut erityisryhmät % 95,3 7 % yht % 1 300,1 100 %

18 Miksi yhdystili kasvaa? Aravalainoja 2018 lopussa M - lainoja maksettiin takaisin 456 M Yhdystilin saldo kasvoi vuonna M ja oli M = vanhat aravalainat muuttuvat lainaksi budjettitaloudelle Taustalla suorien valtion lainojen eli aravalainoituksen lopettaminen 2007 = ei enää varainhankintatarvetta VAR:lla Vanhoja aravalainoja lyhennetään, myös ennenaikaisesti + korkotulot Tilalle tullut korkotukilainoitus valtiolle hyvin edullista = korkotukimenot erittäin vähäiset (VAR vastaa tarvittaessa takausvastuista) VAR muuttui velattomaksi 2015, siihen asti kassaan kertyneillä varoilla lyhennettiin VAR:n lainoja Yhdystilisaaminen käytännössä budjettivaltion tehokkaassa käytössä

19 Kannanottoja liittyen valtion asuntorahastoon Eduskunnan kannanotto tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta (TrVM 3/2018 vp) : Eduskunta edellyttää, että hallituksen tulee säilyttää Valtion asuntorahaston asema itsenäisenä ja riippumattomana ja lisäksi rahaston varojen käyttö tulee suunnata asumiseen. VTV:n tuloksellisuustarkastus Valtion rahastojen pääomien hoito ( ): Asuntorahastoon on kertynyt runsaasti likvidejä varoja valtion yhdystilille, jolta ne sijoitetaan osana valtion kassaa. Kertyneiden varojen käytölle on ehdotettu uusia käyttökohteita. Rahaston toiminnan merkittävä laajentaminen vaatii rahastomuodon edellytysten huolellista arviointia Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus (työryhmäraportti YM ): Valtion asuntorahasto säilytetään itsenäisenä valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona ja sen asema turvataan. Selvitetään mahdollisuuksia käyttää asuntorahaston varoja lainoihin tai sijoituksiin, joista voidaan periä kohtuullinen tuotto ja jotka maksetaan takaisin rahastoon. Tällä voitaisiin edistää investointeja, jotka tukevat asuntorakentamista, kaupunkikehittämistä ja eheää yhdyskuntarakennetta. Valtiovarainministeriöllä jätti eriävän mielipiteen asiasta