Henry Kissinger painosti Israelia myönnytyksiin
|
|
- Eero Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geriatria Epäluuloinen vanhus paranoidisillakin on vihollisia Tuula Saarela Epäluuloinen vanhus elää todellisten ja kuviteltujen uhkien alla. Psykiatrinen ja somaattinen tutkimus, elämäntilanteen kartoittaminen ja epäluuloisuuden aiheellisuuden selvittäminen ovat hoidon suunnittelun perusta. Arkielämässä selviytymisen tukeminen ja turvallisuuden tunteen lisääminen, käyttäytymisen ohjaaminen vähemmän häiriötä aiheuttavaan suuntaan sekä somaattisten sairauksien asianmukainen hoito on tärkeää. Monet potilaat hyötyvät lääkehoidosta. Myös dementiaan liittyvät epäluuloisuusoireet edellyttävät usein hoitoa. Henry Kissinger painosti Israelia myönnytyksiin Lähi-idän neuvotteluissa vuonna Pääministeri Golda Meir epäröi, jolloin Kissinger moitti häntä paranoidiseksi. Meirin kerrotaan vastanneen, että paranoidisillakin on vihollisia (Berke ym. 1998). Paranoidisuus ei suojele vainolta, eikä vainottuna oleminen estä paranoidisuuden kehittymistä. Epäluuloinen vanhus elää todellisten ja kuviteltujen uhkien alla. Psykiatrinen ja somaattinen tutkimus, elämäntilanteen kartoittaminen ja epäluuloisuuden aiheellisuuden selvittäminen ovat hoidon suunnittelun perusta. Epäluuloisuus sairautena Terve epäluuloisuus on tarkoituksenmukaista kriittisyyttä, jonka puuttuessa voi tulla helposti petetyksi. Patologisella epäluuloisuudella tarkoitetaan korostunutta epäluuloisuutta ja varuillaan oloa, johon usein liittyy korostunut herkistyminen ympäristöstä tuleville ärsykkeille. Epäluuloisuus voi olla kapea-alaista tai kaiken kattavaa ja myös ohjata toimintaa. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja ovat psykoosit (harhaluuloisuushäiriö, skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö), dementia, epäluuloinen persoonallisuus, delirium, elimellinen hallusinoosi, mania ja psykoottinen depressio (Koponen ja Leinonen 1999). Epäluuloisuuteen liittyvien diagnostisten määrittelyjen vakiintumattomuus hankaloittaa erityisesti psykoositasoisten häiriöiden luokittelua. Parafrenia-termiä alettiin käyttää uudelleen 1950-luvulla ilmauksessa»myöhäisiän parafrenia» viittaamaan yli 60-vuotiaina sairastuneisiin, joilla paranoidiseen harhaluulojärjestelmään liittyy hallusinaatioita mutta persoonallisuus ja tunne-elämä säilyvät eheinä (Howard ja Levy 1997). Keskustelua käydään edelleen siitä, onko myöhään alkava skitsofreniaa muistuttava psykoottinen oireilu (late-onset schizophrenia) samaa sairautta kuin paljon tavallisempi aiemmin alkava skitsofrenia (early-onset schizophrenia) ja myöhäisiän parafrenia väljästi määriteltyä skitsofreniaa (Jeste ym. 1998, Roth ja Kay 1998). Parafrenia diagnoosina jätettiin pois ICD-10 -järjestelmästä. DSM IV -luokitukseen ei sisälly erillisenä myöhään alkavaa skitsofreniaa. Käsite»myöhäisiän psykoosi» ei poista luokitusongelmaa. Vanhusten psykoottisten häiriöiden esiintyvyydeksi arvioidaan %; laitoshoidossa ja dementiapotilailla luvut ovat selvästi suurem- Duodecim 1999; 115:
2 mat (Zayas ja Grossberg 1998). Harhaluuloisuushäiriötä esiintyy %:lla vanhuksista (Koponen ja Leinonen 1999). Forsellin ja Hendersonin (1998) tutkimuksessa paranoidisia ajatuskulkuja esiintyi 6.3 %:lla yli 75-vuotiaista, kun mukana olivat myös laitoshoidossa olevat vanhukset. Epäluuloisuus, harhaluulot ja aistiharhat ovat tavallisia Alzheimer-potilailla ja vaskulaarisessa dementiassa, ja erityisen tyypillisiä ne ovat Lewyn kappale -dementiassa (Molchan ym. 1995, Oinas ym. 1998). Harhaluuloja esiintyy %:lla dementiapotilaista, joskus jopa ensimmäisenä oireena. Muistihäiriöissä tyypillisiä ovat varkausharhaluulot ja väärin tunnistamiset (Burns ym. 1990). Epäluuloisuuden taustaa vanhan ihmisen viholliset Julkaistuissa tutkimuksissa vanhana sairastumisen ikäraja vaihtelee. Iäkkäämpinä sairastuneiden lähisukulaisilla esiintyy vähemmän skitsofreniaa kuin nuorempana sairastuneiden (Howard ja Levy 1997). Naisten osuus parafreniaan sairastuneista suurenee tarkasteltaessa vanhimpia ikäryhmiä, joissa heitä on lähes 90 %. Havainnolle ei ole selitystä, mutta mm. estrogeenivaikutuksen osuutta on pohdittu (Howard 1996, Häfner ym. 1998). Kuvantamistutkimusten potilasaineistot ovat pieniä. Vertailtaessa Alzheimer-potilaiden, myöhäisiän paranoidista psykoosia sairastavien ja verrokkien aivokammioiden kokoa kvantitatiivisessa TT-mittauksessa psykoosipotilaiden arvot asettuivat Alzheimer-potilaiden ja verrokkien arvojen väliin (Förstl ym. 1994). Magneettikuvauksessa todettuja valkean aineen muutoksia ei ole arvioitu standardoitusti (Howard ja Levy 1997). Harvat tehdyt SPECT-tutkimukset tukevat käsitystä, että vaskulaarisilla tekijöillä olisi merkitystä skitsofreniaa muistuttavien myöhäisiän psykoosien kehittymisessä. Hypoperfuusiolöydökset kohdentuvat ohimo- ja otsaalueelle. Toiminnallisilla kuvantamistutkimuksilla ei ole voitu toistaiseksi osoittaa poikkeavuutta parafreniaan tai myöhäisiän skitsofreniaan sairastuneiden, neurolepteja käyttämättömien henkilöiden D 2 -dopamiinireseptoreiden määrässä tai toiminnassa (Howard ja Levy 1997). Aistivajavuus on itsellistä elämää uhkaava vihollinen. Kuulon heikkeneminen on epäluuloisilla vanhuksilla tavallisempaa kuin masentuneilla tai verrokkipotilailla. Huono kuulo saattaa voimistaa taipumusta eristäytyvään epäluuloisuuteen ja altistaa vanhuusiän psykoosin kehittymiselle (Stein ja Thienhaus 1993). Näön heikkeneminen on paranoidisilla vanhuksilla tavallisempaa kuin affektihäiriöistä kärsivillä (Howard 1996). Premorbidia persoonallisuutta arvioivissa retrospektiivisissa selvityksissä on havaittu skitsoidin tai paranoidisen persoonallisuuden piirteitä, ihmissuhdevaikeuksia, ujoutta ja kykenemättömyyttä osoittaa tunteita. Lapsuudessa tai varhaisnuoruudessa koettu sosiaalinen trauma lisää alttiutta myöhemmälle paranoidiselle reagoinnille (Howard ja Levy 1997). Vihamielisessä ympäristössä asuvilla vanhuksilla epäluuloisuus voi olla asianmukainen reaktio ympäristöön eikä psykopatologiaa (Blazer ym. 1996, Hernton 1998). Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen on ilmeinen riskitekijä (Forsell ja Henderson 1998). Almeidan ym. (1995a) parafrenia-aineistossa»funktionaalisilla» potilailla korostuivat psykoottiset oireet ja neurologinen poikkeavuus oli lievää mutta»orgaanisilla» tilanne oli päinvastainen. Sosiaalinen eristäytyminen on sekä riskitekijä että epäluuloisuuden seuraus (Forsell ja Henderson 1998, Almeida ym. 1995b). Forsellin ja Hendersonin (1998) tutkimuksen mukaan Tukholman alueen paranoidiset vanhukset käyttivät yhteiskunnan palveluja enemmän kuin ei-paranoidiset, mikä saattaa olla puuttuvien sosiaalisten suhteiden korvaamista tai tulosta ammattihenkilöstön toiminnasta. Epäluuloisuuden kliininen kuva Iäkkäillä potilailla vainoharhaluulot ovat tavallisia mutta skitsofreeniset ajatushäiriöt harvinaisia (Howard ja Levy 1997). Skitsofreniapotilailla on havaittu iän myötä hajanaisuuden vähentyvän mutta paranoidisten harhaluulojen voimistuvan (Häfner ym. 1998). Vanhuksen 1620 T. Saarela
3 epäluuloisuus kohdistuu tyypillisesti lähiympäristöön. Kuvitellut häiritsijät käyvät asunnossa omilla avaimillaan, vievät tavaroita tai vaihtavat niitä huonompiin. Valitukset koskevat usein naapureiden paheellista elämää tai päihteiden valmistusta. Harhaluuloissa on monesti avointa seksuaalista sisältöä. Läpäisyharhaluulot (kokemus siitä, että seinät, katot ja lattiat eivät enää suojaa asukasta tunkeilijoilta, säteilyltä tai hajuilta) ovat merkitsevästi tavallisempia vanhana psykoosiin sairastuneilla kuin eri-ikäisillä skitsofreniapotilailla tai harhaluuloista depressiota sairastavilla vanhuksilla (Howard ym. 1992). Kuulohallusinaatioita esiintyy lähes 80 %:lla parafreniapotilaista (Almeida ym. 1995b). Visuaaliset, kosketusharhat ja hajuhallusinaatiot ovat harvinaisempia. Huolestuneisuus, ärtyisyys, keskittymisvaikeudet, pakko-oireet ja masennus voivat jäädä havaitsematta, kun harhaluulot hallitsevat oirekuvaa (Almeida ym. 1995b). Sitkeä vakuuttuneisuus kodin ja oman ruumiin pienistä eläimistä (infestaatiodeluusio) on harvinainen monosymptomaattinen hypokondristyyppinen harhaluulo. Potilaat kääntyvät usein ihotautilääkärin puoleen tai käyttävät hyönteismyrkkyjä hävittääkseen kuvitellut tuholaiset (Wrigley 1994). Epäluuloisen vanhuksen tutkiminen Epäluuloinen vanhus tutkitaan hänen omasta aloitteestaan tai ulkopuolisten pyynnöstä ja usein tilanteessa, jossa vanhus häiritsee käyttäytymisellään ympäristöään. Vihamielinen ja ärtynyt vanhus voi aluksi kieltäytyä kaikesta yhteistyöstä. Ammatillinen esittäytyminen ja neutraali, hyväksyvä ja ymmärtävä asenne tukevat keskinäisen luottamuksen syntymistä (Koskinen ja Kontkanen 1993). Potilasta pyydetään kertomaan oma käsityksensä tapahtumien kulusta. Myös omaisten, kotisairaanhoidon ja naapureiden antamat taustatiedot kootaan, ja samalla hahmotetaan, mitä uutta tilanteessa on (Hiltunen ja Saarela 1998). On tärkeää selvittää, onko vanhus todella kiusanteon tai rikoksen uhri. Vuodevaatteita kuluneiksi turmeleva, seinän läpi kulkeva naapuri on mielen maailman tuote, mutta varkaudet ja petokset voivat olla totta. Huonomuistisuus ei aina tule heti esiin. Muistin toimintaa voidaan arvioida potilaan toiminnan ja puheen sisällön perusteella. Vihainen vanhus on harvoin motivoitunut MMSE-testiin, jonka ehdottaminen yleensäkin vaatii tahdikkuutta. Potilaan ulkoinen olemus sekä ravitsemus- ja asumistilanne kuvaavat toimintakykyä. Selkeätajuntaiset paranoidiset vanhukset, joilla on harhaluuloja ja jotka samaan aikaan uskovat olevansa vaarassa joutua hyökkäyksen kohteeksi, voivat olla vakava uhka muille (Petrie ym. 1982). Dementiapotilaan aggression takana on usein harhainen kokemus vaarasta tai väärin tunnistaminen (Eccles ym. 1998). On tarpeen selvittää, onko vanhus aiheuttamassa toiminnallaan vaara- tai vahinkotilanteita, esimerkiksi vesivahinkoja laimentaessaan»huumevettä». Tutkimuksessa selvitetään muut hoitoa vaativat sairaudet.»naapurin sairaaksi säteilyttämää» jalkaa tutkittaessa voi paljastua säärihaava tai ruusu. Monet somaattiset sairaudet saattavat aiheuttaa psykoosin kaltaisia oireita. Esimerkkejä niistä ovat infektiot, sydän- ja verisuonisairaudet, pahanlaatuiset kasvaimet, endokriiniset ja aineenvaihduntahäiriöt, anemiat ja päävammat. Lääkeaineista mainitaan mm. antikolinergit, Parkinsonin taudin lääkkeet, digitalis, steroidit ja trisykliset masennuslääkkeet (Cummings 1985). Tutkimisen päätteeksi ilmaistaan arvio tilanteesta ja tarvittavista toimista (Aalberg 1989). Epäluuloinen, kotiinsa linnoittautunut, itsestään huolehtimaan kykenemätön vanhus, joka lisäksi voi olla väkivaltainen, on sairaalahoidon tarpeessa (Savijärvi ym. 1994). Sairaalatutkimuksiin lähettäminen tulee selittää potilaalle tavalla, jota hänen oletetaan ymmärtävän. Myös epäluuloisissa vanhuksissa on»ainakin vähäinen todellisuuden alue, jolla hän pystyy vastaanottamaan tietoa itseään koskevista ratkaisuista. Lääkärin tehtävä on luoda järjestystä, luottamusta ja mielekkyyttä sinne, missä se on katoamassa» (Aalberg 1989). Epäluuloisuus prosessinäkökulmasta Harhaluulot alkavat usein tavallisista tai tavanomaisen oloisista ajatuksista. Paranoialle alt- Epäluuloinen vanhus paranoidisillakin on vihollisia 1621
4 tiilla ihmisellä oletetaan olevan korostunut tarve kontrolloida ympäristöä. Kontrollin menettämisen uhka aiheuttaa voimakasta ahdistuneisuutta. Harhaluuloisuuden puhkeaminen voi liittyä psyykkisen sopeutumiskyvyn ylittävään rasitukseen, kuten somaattiseen sairastumiseen, vanhenemismuutosten selvään ilmenemiseen, muistin heikentymiseen tai itsetunnon sietämättömään kolaukseen. Harhaluulo syntyy adaptiiviseksi suojaksi psyykkisen tasapainon järkkymistä vastaan (Roberts 1992, Salokangas ja Saarela 1994). Psykoosia edeltävä hämmennyksen tila on kokemuksena epämiellyttävä. Ihmisen mieli pyrkii saamaan asiat järjestykseen ja kokemukselle haetaan selitystä. Tuloksena voi olla»imaginaarinen loikkaus», jolla ohitetaan tavallinen logiikka ja päädytään oudot kokemukset selittävään ajatusrakennelmaan, josta on vaikea luopua, koska sen avulla usein myös ahdistus lievittyy (Roberts 1992). Psykoottinen minä muodostaa uuden todellisuuden, jolloin sietämättömille konflikteille löytyy kärsimystä taianomaisesti lievittävä ratkaisu. Harhaluulo on näin nähtynä adaptaation ohella myös yritys hoitaa itseä (McDougall 1986). Paranoidiset oireet voivat suojella vanhusta kivuliaalta masennukselta, joka vältetään ulkoistamalla menetyksiin liittyvät itsetunnon loukkaukset. Vanhusta nolostuttavat vanhenemisen fyysiset merkit iholla ovatkin seurausta»liigan» asuntoon salaa sumuttamasta höyrystä. Epäluuloisuus antaa myös elämänsisältöä ja syyn lähteä kertomaan koetuista vääryyksistä poliisille (Asplund ja Bäckström 1988). Verwoerdt (1987) kertoo yksinäisen naisen harhaluulosta, jossa yövartija on asettunut ullakolle, tarkkailee naista sieltä ja varastaa naisen rahat. Suojellakseen itseään nainen pukeutuu ja peseytyy pimeässä, ehkä samalla projisoiden oman ikääntyvän ruumiinsa näkemistä pahaan tarkkailijaan. Nainen lukitsee asuntonsa paremmin, mutta yövartija tulee ullakolle katossa olevan reiän kautta. Vähitellen yövartija muuttuu vanhaksi mieheksi ja lopulta nuoreksi mieheksi, jolla on jo auttamistarkoituksiakin. Nainen toteaa, että hänellä on ase, jolla voi ampua miestä 25 kertaa. Verwoerdtin mukaan yövartijassa menetykset ja toiveet konkretisoituvat: miten hyvä onkaan, kun joku vartioi ja suojaa. Turvaa ei kuitenkaan tule riittävästi, ei vanhasta eikä nuoresta miehestä, ja siksi naisen on vielä turvauduttava aseeseen. Monet epäluuloiset vanhukset kokevat, että heidän asuntoonsa tunkeudutaan mitä ovelimmin keinoin, ja puolustautuvat lukoin ja turvalaittein, joskus turhaan asuntoakin vaihtamalla. Asunnon ja ikääntyneen ruumiin analogia on ymmärrettävä. Kuolemaa ei yleensä mainita pahimpana asuntoon tunkeutujana ilkeät naapurit ja ryöstelevät poikajengit ovat vastustajina vähemmän ylivoimaisia. Epäluuloisen vanhuksen hoito Hoidon perusteena on diagnostinen arvio. Potilas-lääkärisuhteen merkitys on suuri. Somaattisten sairauksien asianmukainen hoito ja terveydentilan optimointi voivat lievittää myös paranoidisia oireita (Koskinen ja Kontkanen 1993). Lievässä epäluuloisuudessa, jonka yhteydessä ei esiinny toimintakyvyn vajetta eikä elämänlaadun heikkenemistä, oireen sietäminen ja läheisten tukeminen ovat hoidon keskeistä sisältöä (Savijärvi ym. 1994). Paranoidisen suojarakennelman alla on usein masennusta, jonka hoituessa myös epäluuloisuus lievittyy (Mulsant ja Gershon 1993). Ei ole olemassa yhtä hoidollista strategiaa, jonka olisi osoitettu olevan muita parempi. Jokaiselle vanhukselle on räätälöitävä oma hoitosuunnitelma. Hoitavan henkilön luotettavuus ja rehellisyys ovat tärkeitä, samoin neutraalin työskentelyetäisyyden säilyttäminen. Paranoidinen ihminen puhuu eri kieltä kuin ympäristö ja jää yksin. Yritys ymmärtää potilaan sanomaa voi auttaa hulluuden ilmapiirin purkamisessa. Joskus on aihetta ohjata potilasta raportoimaan intiimejä psykoottisia kokemuksia»yksityisasioina» vain häntä hoitaville ammatti-ihmisille. Keskustelussa selvitetään harhaluulojen vaikutusta potilaan elämään ja ohjataan toimia vähemmän destruktiiviseen suuntaan. Arkitodellisuutta korostetaan ja turhaa dramatiikkaa vältetään:»radioviesteistä» huolimatta ruokaa on laitettava ja roskat vietävä (Asplund ja Bäckström 1988). Potilaan kertomuksen mahdottomissa kohdissa ihmetel T. Saarela
5 lään ja tarjotaan tilaisuuden tullen vaihtoehtoisia selitysmalleja. Hoitoon liittyy usein opetuksellisia ja myös kognitiivisen työskentelytavan aineksia. Yksilö- ja pariterapian yhdistämisestä on myös yksittäisiä julkaisuja (Dupree 1993). Päiväsairaalahoito sekä ateria- ja muut palvelut ovat joskus hyödyllisiä. Fysioterapia tai kuntoiluun kannustaminen voivat tukea toimintakykyä ja autonomiaa. Dementiapotilailla turvallisen ja oireita sietävän hoitoympäristön merkitys on suuri. Epäluuloisuuden ymmärtäminen sairauden oireeksi on tärkeää myös dementiapotilaan läheisten jaksamiselle. Lääkehoidon mahdollisuudet Lääkehoidon edellytys on diagnostinen arvio. Selvitykset lääkehoidon vaikuttavuudesta ovat enimmäkseen olleet avoimia tutkimuksia tai retrospektiivisia seurantoja. Epäluuloisista vanhuksista tulee lääkehoidolla oireettomiksi alle kolmannes ja runsaat puolet hyötyy lääkityksestä, mutta psykoosioireet jatkuvat %:lla (Howard 1996, 1997). Joskus pelkkä hoitokontakti hillitsee oireilua, vaikka potilas kieltäytyisi lääkkeistä (Howard ja Levy 1997). Lääkehoidon pituudesta ei toistaiseksi ole selkeitä suosituksia. Motivointi lääkehoitoon on usein ongelma. Huonosti nukkunut potilas voi hyväksyä iltalääkkeen. Jotkut potilaat toivovat voivansa itse päättää lääkkeenottoajoista, jolloin heillä säilyisi määräysvaltaa omiin asioihinsa. Yleensä suositellaan, että vanhuspotilaiden lääkeannosten tulisi olla % nuorten aikuisten annoksista, ja osa voidaan hoitaa vielä pienemmillä annoksilla. Kauan skitsofreniaa sairastaneet iäkkäät saavat suurempia lääkeannoksia kuin vanhoina sairastuneet, mutta yksilöllisiä eroja esiintyy (Howard 1997). Lääkehoitoa valittaessa tulee ottaa huomioon muut sairaudet ja lääkehoidot ja etsiä lääkeaine, jota potilas todennäköisesti sietää parhaiten. Aloitusannokset ovat yleensä pieniä (esim. haloperidolia 0.25 mg:sta alkaen ad 2 mg/vrk tai perfenatsiinia aluksi 2 4 mg, jota suurennetaan maksimiannokseen 12 mg/vrk). Suuriannosneurolepteihin suhtaudutaan pidättyvästi (Zayas ja Grossberg 1998). Vaikeissa tilanteissa voidaan käyttää lihakseen annettavia valmisteita, kuten haloperidolia (2.5 5 mg) tai tsuklopentiksoliasetaattia (25 50 mg) (Savijärvi ym. 1994). Infestaatioharhaluuloisuuden hoidossa on pimotsidia usein pidetty parhaana neuroleptina, mutta asiasta ei ole vakuuttavaa näyttöä (Wrigley 1994). Iäkkäillä henkilöillä depotvalmisteet voivat tukea hoitomyöntyvyyttä. Pieniä annoksia käytettäessä potilaiden saama lääkemäärä voi jäädä vähäisemmäksi ja ei-toivotut vaikutukset pienemmiksi kuin tavallisia oraalisia valmisteita käytettäessä. Hoitavan lääkärin on seurattava mahdollisten sivuoireiden kehittymistä vähintään neljän kuukauden välein, pistoksen antajan jokaisen lääkkeenantokerran yhteydessä (Howard 1997, Howard ja Levy 1997). Potilaan ja omaisten asianmukaisen informoimisen ohella hoitohenkilöstö on koulutettava lääkevaikutusten seurantaan (Burns ym. 1998). Uuden polven psykoosilääkkeiden käyttöä suositellaan erityisesti silloin, kun potilaalla esiintyy parkinsonismin oireita tai ekstrapyramidaalioireita on kehittynyt käytettäessä tavanomaisia neurolepteja (Zayas ja Grossberg 1998, Koponen ja Leinonen 1999). Tardiivin dyskinesian mahdollisuus on otettava huomioon, samoin lääkehoidon vaikutus iäkkäimpien potilaiden kognitiivisiin toimintoihin (Koponen ja Leinonen 1999). Epätyypilliset neuroleptit soveltuvat myös monisairaiden iäkkäiden psykoosipotilaiden hoitoon (Kumar 1997). Dementiapotilaan psykoosioireiden hoidossa voidaan käyttää määräaikaista psykoosilääkitystä, jos oire aiheuttaa kärsimystä potilaalle tai ympäristölle eikä lääkkeettömistä keinoista ole saatu riittävästi apua. Lääkeannokset ovat usein hyvin pieniä. Lääkehoidon vaikutusta kohdeoireeseen tulisi arvioida 4 6 viikon välein (Pollock ja Mulsant 1995) ja harkita neuroleptihoidon jatkamisen tarvetta. Epäiltäessä Lewyn kappale -dementiaa on varottava tavanomaisten neuroleptien käyttöä (Tariot 1996, Eccles ym. 1998, Oinas ym. 1998). Epäluuloisuuden hoidon tulokset Lääkäri ottaa harhaluuloista vanhusta tutkiessaan vastaan vääristyneen maailmankuvan, Epäluuloinen vanhus paranoidisillakin on vihollisia 1623
6 jota hän ei parhaimmillakaan perusteluilla pysty oikaisemaan. Iäkäs potilas kantaa lääkärilleen pelkonsa ja kokemansa vääryydet, jotka hoitosuhteessa voivat muokkaantua siedettäviksi. Kuulluksi tulemisen kautta yhteinen todellisuus vahvistuu. Oireiden lievittyessä»kiusaajat muuttavat pois» tai»poliisi takavarikoi tarkkailukamerat». Hoidon tulos näkyy kuviteltujen vihollisten etääntymisenä, todellisten uhkien arkipäiväistymisenä ja pelon vähenemisenä. Kirjallisuutta Aalberg V. Psykiatrisen potilaan kohtaaminen. Duodecim 1989; 105: Almeida O P, Howard R J, Levy R, ym. Clinical and cognitive diversity of psychotic states arising in late life (late parafrenia) Psychol Med 1995(a); 25: Almeida O P, Howard R J, Levy R, David A S. Psychotic states arising in late life (late paraphrenia): Psychopathology and nosology. Br J Psychiatry 1995(b); 166: Asplund I, Bäckström C. Paranoia hos äldre kvinnor symptom ach behandling. Psykisk Hälsa 1988; 1: Berke J H, Pierides S, Sabbadini A, Schneider S. General introduction. Kirjassa: Berke J H, Pierides S, Sabbadini A, Schneider S, toim. Even paranoids have enemies. New perspectives on paranoia and persecution. London: Routledge, 1998, s Blazer D G, Hays J C, Salive M E. Factors associated with paranoid symptoms in a community sample of older adults. Gerontologist 1996; 36: Burns A, Jacoby R, Levy R. Psychiatric phenomenona in Alzheimer s disease. I: disorders of thought content. Br J Psychiatry 1990; 157: Burns T, Millar E, Harland C, ym. Randomized controlled trial of teaching practice nurses to carry out structured assessments of patients receiving depot antipsychotic injections. Br J Gen Pract 1998; 48: Cummings J L. Organic delusions: phenomenology, anatomical correlations and review. Br J Psychiatry 1985; 146: Dupree L W. Treatment of paranoid ideation and hostile verbalizations in an elderly woman using thought-stopping, assertiveness training and marital and discharge contracting: a case study. Clin Gerontologist 1993; 13: Eccles M, Clarke J, Livingstone M, ym. North of England evidence based guidelines development project: guideline for the primary care management of dementia. BMJ 1998; 317; Forsell Y, Henderson A S. Epidemiology of paranoid symptoms in an elderly population. Br J Psychiat 1998;172; Freyne A, Wrigley F A. Delusional infestation in an elderly population. Irish Med J 1994; (87): Förstl H, Dalgarrondo P, Riecher-Rossler A, ym. Organic factors and the clinical features of late paranoid psychosis: a comparison with Alzheimer s disease and normal ageing. Acta Psychiat Scan 1994; 89: Hernton C C. Between history and me. Persecution paranoia and the police. Kirjassa: Berke J H, Pierides S, Sabbadini A, Schneider S, toim. Even paranoids have enemies. New perspectives on paranoia and persecution. London: Routledge, 1998, s Hiltunen P, Saarela T. Paranoidinen vanhus. Kirjassa: Kunnamo I. ym. toim. Yleislääkärin käsikirja. 4. painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1998, s Howard R. Schizophrenia and delusional disorder in late life. Rev Clin Gerontol 1996; 6: Howard R. Drug treatments in paranoid states of the elderly. Kirjassa: Holmes C, Howard R, toim. Advances in old age psychiatry. Chromosomes to community care. Petersfield: Wrightson Biomedical Publishing Ltd, 1997, s Howard R, Castle D, O Brien J, ym. Permeable walls, floors, ceilings and doors. Partition delusions in late parafrenia. Int J Geriat Psychiat 1992; 7: Howard R, Levy R. Late-onset schizophrenia, late paraphrenia, and paranoid states of late life. Kirjassa: Jacoby R, Oppenheimer C, toim. Psychiatry in the elderly 2. painos. Oxford: Oxford University press, 1997, s Häfner H, Hambrecht M, Löffler W, ym. Is schizophrenia a disorder of all ages? A comparison of first episodes and early course across the life-cycle. Psychol Med 1998; 28: Jeste D V, Palmer B W, Harris M J. Respose to Almeida. Am J Geriat Psychiat 1998; 6; 4: Koponen H, Leinonen L. Vanhuspsykiatria. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1999, s Koskinen T, Kontkanen J. Vanhusten paranoidisuuden diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 1993; 48: Kumar V. Use of atypical antipsychotic agents in geriatric patients: a review. Int J Geriat Psychopharmacol 1997; 1: McDougall J. Theatres of the Mind. Illusion and truth on the psychoanalytic stage. London: Free Association Books, 1986, s Molchan S E Little J T, Cantillon M, ym. Psychosis. Kirjassa: Lawlor B A, toim. Behavioral complications in Alzheimer s disease. Washington DC, American Psychiatric Press Inc. 1995, s Mulsant, B H, Gershon S. Neuroleptics in the treatment of psychosis in late life: A rational approach. Int J Geriat Psychiat 1993; 8: Oinas M, Polvikoski T, Sulkava R, ym. Lewyn kappale-dementia. Duodecim 1998; 114: Petrie W M, Lawson E C, Hollender M C. Violence in geriatric patients. JAMA 1982; 248; Pollock B G, Mulsant B H. Antipsychotics in older patients. A safety perspective. Drugs Aging 1995; 6 84: Roberts G. The origins of delusion. Br J Psychiat 1992; 161: Roth M, Kay D W. Late paraphrenia: a variant of szhizophrenia manifest in late life or an organic clinical syndrome? A review of recent evidence. Int J Geriat Psychiat 1998; 13: Salokangas R, Saarela T. Vanhuusiän paranoidisuus sairaus vai yritys selviytyä. Suom Lääkäril 1994; 49: Savijärvi M, Hiltunen P. Viukari M. Paranoidisen vanhuspotilaan hoito. Suom Lääkäril 1994; 49: Stein L M, Thienhaus O J. Hearing imparment and psychosis. Int Psychogeriatr 1993; 5: Tariot P N. Treatment strategies for agitation and dementia. J Clin Psychiat 1996; 57 Suppl 14: Verwoerdt A. Psychodynamics of paranoid phenomena in the aged. Kirjassa: Sadavoy J, Leszcz M, toim. Treating the elderly with psychotherapy. The Scope for change in later life. Madison: International Universities Press Inc, 1987, s Zayas E M, Grossberg T. The treatment of psychosis in late life. J Clin Psychiat 1998; 59 Suppl 1: TUULA SAARELA, LL, FK, ylilääkäri tuula.saarela@soster.hel.fi Helsingin kaupungin psykiatristen sairaaloiden tulosyksikkö Hesperian sairaala Välskärinkatu Helsinki 1624
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotEpäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania
Epäluuloinen vanhus 19.3.2009 Eeva Hölttä Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS HYKS Vanhuspsykiatria Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja Harhaluuloisuushäiriö Skitsofrenia Skitsoaffektiivinen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotTietoa ikääntyneiden harhaluuloisuushäiriöstä
Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotIkääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015
Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Väestön ikärakenne v. 2011 Suomen väkiluvun kehitys Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotVanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015
Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotThe permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301068
This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201210301068 Author(s): Talaslahti,
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri
MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotGERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,
2009 11 GERIATRIA Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73815, reijo.tilvis@helsinki.fi - on pystyttävä hoitamaan vanhuspotilaita, joiden
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotVanhusten psykoosit ja niiden hoito
tieteessä Hannu Koponen professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos, psykiatrian osasto ja HYKS, psykiatrian toimiala hannu.koponen@helsinki.fi Esa Leinonen
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotIkääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012
Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt
LisätiedotMuistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja
Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotSkitsofreniasta kärsivän tukeminen
Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja
ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMilloin vanhus tarvitsee psykiatrista sairaalahoitoa?
TIETEESSÄ HANNA-MARI ALANEN LT, ylilääkäri TAYS, Toimialue 5, Neuro- ja vanhuspsykiatria Pitkäniemen sairaala hanna-mari.alanen@pshp.fi ESA LEINONEN psykiatrian professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotTEEMA: VANHUSPSYKIATRIA
Jouni Kontkanen ja Maija Purhonen TEEMA: VANHUSPSYKIATRIA Ahdistunut vanhus Ahdistuneisuushäiriöitä esiintyy noin 5 6 %:lla 65 vuotta täyttäneistä. Tavallisimmin ahdistuneisuusoireilu on alkanut nuorena
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotVanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?
Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
Lisätiedot