Yhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä

Transkriptio

1 1 Yhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä SOPIJAKUNNAT ALAVIESKAN KUNTA KALAJOEN KAUPUNKI MERIJÄRVEN KUNTA PYHÄJOEN KUNTA RAAHEN KAUPUNKI SIIKAJOEN KUNTA

2 2 1 Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen osapuolet ovat Kalajoen ja Raahen kaupungit, sekä Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Isäntäkuntana toimii Kalajoen kaupunki. 2 Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan kuntien järjestettäväksi säädettyjen lakisääteisten maaseutuhallintotehtävien, sekä maaseudun kehittämispalvelujen mm. kylien kehittämisen järjestämisestä. Sopimuksen perusteella voidaan tuottaa myös koko aluetta koskevat lomituspalvelut. Yhteistoiminnan yleistavoitteena on maaseutuhallinnon taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Yhteistoimintaan liittyvä maaseudun kehittämistyö pyritään eriyttämään varsinaisesta viranomaistoiminnasta ja huomioimaan kustannusten jakoperusteessa. Tämä on kuntalain 76 :n 2 momentin tarkoittama yhteistoimintasopimus, jolla Alavies-kan kunta, Merijärven kunta, Pyhäjoen kunta, Raahen kaupunki ja Siikajoen kunta antavat maaseutuhallinnon palvelut Kalajoen kaupungin hoidettavaksi. Allekirjoittamalla tämän sopimuksen kunnat perustavat yhteistoiminta-alueelle alueellisen maaseutupalvelu-yksikön. 3 Hallinto ja päätöksenteko Yhteistoiminnan hallinnosta vastaa Kalajoen kaupunki. Yhteistoiminta-alueen hallinnossa ja päätöksenteossa noudatetaan Kalajoen kaupungin päätöksiä ja sääntöjä. Kalajoen kaupunginhallitus valitsee alueellisen maaseutupalveluyksikön palvelualue-vastaavan. Ennen valintaa on muille jäsenkunnille varattava mahdollisuus lausua asiasta mielipiteensä. Sopijakunnat asettavat toimialaa koskevan kuntien yhteisen neuvottelukunnan. Edustajat neuvottelukuntaan nimetään sekä poliittiselta että ammatilliselta tasolta (1+1/kunta). Toimielimeen nimitetään asiantuntijaedustajat puheoikeudella Raahen seudun yrityspalveluista (RSYP) sekä Kalajoen yrityspalveluista. Kalajoen kaupunki valitsee neuvottelukunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sopijakuntien esittämistä henkilöistä. Neuvottelukunta asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä valmistelee yhteistoiminta-alueen talousarvion, toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen. Neuvottelukunta seuraa toiminnan käynnistymistä, etenemistä ja palveluiden kehittämistä. Neuvottelukunta kokoontuu tarpeen mukaan, mutta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

3 3 Maaseudun kehittämispalveluja ja maaseutuhallinnon viranomaispalveluja tuotetaan tasapuolisesti yhteistoiminta-alueelle, neuvottelukunta seuraa onko toiminta ollut tasapuolista ja ohjaa sitä tarvittaessa uudelleen. 4 Toimipisteet Palvelut järjestetään Eteläisellä ja Pohjoisella palvelualueella lähipalveluna. Päätoimipiste sijaitsee Kalajoella ja Pohjoisen alueen aluetoimipiste Siikajoella. Toiminnan käynnisty-essä muut lähipalvelupisteet sijaitsevat Alavieskassa, Himangalla, Merijärvellä, Pyhäjoella ja Raahessa. Toimipisteiden toiminnallista tarvetta ja niissä tarjottavan palvelun sisältöä arvioidaan ja muutetaan tarpeen mukaan. Muutoksista on neuvoteltava yhteistyökuntien kesken. Sopimuskunnat vastaavat kukin osaltaan siitä, että maaseutupalvelujen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat, jotka Kalajoen kaupunki vuokraa toimintaa varten. 5 Kalusto ja työvälineet Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat, sekä Raahen kaupunki luovuttavat omistamansa maaseutuhallinnon käytössä olevan kaluston ja työvälineet korvauksetta Kalajoen kaupungille. Korvauksetta luovutetulle kalustolle ei muodostu arvoa taseeseen Kalajoen kaupungin kirjanpidossa. Siirtyvät välineet on erikseen luetteloitu ja mahdollisten leasingsopimusten siirtämisestä Kalajoen kaupungin nimiin sovitaan erikseen. Sopimuksen voimaantulon jälkeen Kalajoen kaupunki vastaa uusien työvälineiden ja kaluston hankinnasta. 6 Henkilöstö Henkilöstö siirretään suostumuksellaan ns. vanhoina työntekijöinä Kalajoen kaupungin palvelukseen työsopimuslain, kunnallisista viranhaltijoista annetun lain ja liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti lukien. Kalajoen kaupunki perustaa tarvittavat määrät maaseutuasiamiehen ja toimistosihteerin virkoja ja toteaa siirretyt työsuhteet. Siirtyvä henkilöstö on lueteltu erillisellä liitteellä. Tämän sopimuksen liitteenä on luettelo maaseutuhallinnon henkilöstön sopimuskunnille tekemistä muista kuin maaseutuhallinnon ja maaseudun kehittämistehtävistä, sekä niiden määristä. Sopimuskunnat sitoutuvat ostamaan isäntäkunnalta liitteen mukaisia tehtäviä. Neuvottelukunta tarkastelee ostopalvelutarvetta vuosittain. Tehtävistä pidetään työaikakirjanpitoa ja ne laskutetaan toteutuneiden kustannusten mukaan sopimuskunnalta. Alavieskan, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kunnat vastaavat siirretyn henkilöstön osalta mennessä muodostuneista vuosiloma-, eläke- ja muista työnantajavelvoitteista, sekä asti tapahtuvien varhaiseläkemenoperusteisten eläkkeelle siirtymisten eläkevakuutusmaksuista. Sopimuskuntien vastuulla olevat eläkemenoperusteiset maksuosuudet jäävät sopimuskuntien vastattaviksi.

4 4 Jos jokin kunta irtaantuu sopimuksesta tai sopimus purkaantuu, henkilöstö siirretään liikkeenluovutusta koskevien määräysten mukaisesti vastaavia tehtäviä hoitamaan ryhtyvälle toiselle organisaatiolle tai sopimuksesta irtaantuneelle kunnalle. 7 Taloudenohjaus, rahoitus sekä tuotantovälineiden siirto ja vuokraus 7.1 Talousarvio ja -suunnitelma Tavoitteena on, että kukin kunta maksaa palveluista niiden tuottamisesta syntyvien kustannusten mukaan. Toiminnan ohjaamiseen ja arviointiin, sekä kuntien välisen kustannustenjaon tarkkuuden parantamiseen pyritään löytämään sopivia mittaus- ja laskentamenetelmiä. Kuntien maksamissa avustuksissa tavoitellaan yhteistä linjaa, mutta kunnat voivat myös hoitaa niitä entiseen tapaan itsenäisesti. Kalajoen kaupungin maaseutupalvelujen on määräajassa tehtävä esitys yhteistoiminnan seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi, sekä suunnittelukauden taloussuunnitelmaksi. Maaseutupalvelujen talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa on sopimuskunnille varattava tilaisuus esitysten tekemiseen yhteistoiminnan tavoitteista ja rahoituksesta. Maaseutupalvelut neuvottelee tuotettavista palveluista tarvittaessa kaikkien peruskuntien kanssa talousarvion laadinnan yhteydessä. Maaseutupalvelut raportoi valtuustoille tuottamistaan palveluista ja niiden kustannuksista vuosittain. Esitys maaseutupalvelujen talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on annettava sopimuskunnille tiedoksi kalenterivuosittain mennessä. Talousarvioon otetaan yhteistoiminnan tuottamat palvelut, niiden edellyttämät määrärahat ja toiminnan tavoitteet, sekä osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen sopimuskuntien maksuosuuksilla ja muilla mahdollisilla tuloilla. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset maaseutuhallinnon ja maaseudun kehittämistehtävien hoitamiseen turvataan yhteistoiminta-alueella. Yhteistoiminnan tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota ja siihen tehtävistä muutoksista päättää isäntäkunnan valtuusto. Esitys talousarvion muuttamiseksi on annettava sopimuskunnille tiedoksi 15 päivää ennen valtuuston kokousta, jossa muutoksesta on tarkoitus päättää. 7.2 Maksuosuudet ja niiden laskutus Osakaskunnan maksuosuuteen yhteistoiminnan menoihin sovelletaan vuoden siirtymäaikaa. Ensimmäiset 3 vuotta jakoperusteena on kunnan prosenttiosuus osakaskuntien vuoden 2010 tilinpäätöslukujen summasta. Seuraavat 2 vuotta jakoperusteena on 50% em. perusteesta ja 50% osakaskunnan aktiivitilojen lukumäärään perustuvasta prosenttiosuudesta. Siirtymäkauden jälkeen jakoperusteena on pelkästään aktiivitilojen lukumääriin perustuvat prosentuaaliset osuudet. Maaseutupalvelujen neuvottelukunta seuraa vuosittain kustannusten jaon toteutumista ja tarvittaessa puuttuu havaittuihin epäkohtiin. Yhteistoimintayksikkö tarjoaa osakaskunnille

5 5 neuvotteluissa sovitun peruspalvelutason. Mikäli osakaskunta haluaa siitä poiketa, se maksaa palvelutason noususta aiheutuneet lisäkustannukset täysimääräisesti. Maksuosuus suoritetaan kahdessa maksuosuusennakossa ja vuosittain suoritettavassa tasauserässä. Ensimmäinen maksuosuusennakko, joka on 50 % talousarvion menoista, laskutetaan 31.3 mennessä. Toinen maksuosuusennakko, joka on 50 % talousarvion menoista, laskutetaan 30.9 mennessä. Tasauserä muodostuu toteutuneiden vuosikustannusten ja kuluvana vuonna maksettujen maksuosuusennakoiden erotuksesta. Tasauserä suoritetaan Kalajoen kaupungin tilinpäätöstietojen valmistuttua. 7.3 Palvelujen kustannukset ja korvausperiaatteet Järjestävä kunta vastaa maaseutuelinkeinoviranomaisten työtehtävien hoidosta aiheutuvista kuluista ja huolehtii siitä, että kustannuksiksi kirjataan sopimuksen mukaiseen maaseutuelinkeinoviranomaistoimintaan kohdistuvat menot ja mahdolliset tulot. Hallinnon yleiskulujen osuus sekä lakisääteisten työnantajavelvollisuuksien kustannukset kohdistetaan kuntatalouden yleisten kirjanpitoperiaatteiden ja yhteisesti sovittujen kustannustenjako-periaatteiden mukaisesti. Palveluista mahdollisesti perittävistä toimitusmaksuista ja muista taksoista päättää ja huolehtii järjestävä kunta. 8 Arkisto ja rekisterit 9 Tietojen saanti Sopimuksen voimaan tullessa yhteistoiminta-alueella vireillä olevat ja sen jälkeen vireille tulevat asiat ja niihin liittyvät rekisteritiedot siirtyvät Kalajoen kaupungin Maaseutu-palveluihin. Arkiston -ja rekisterinpitäjänä toimii Kalajoen kaupunginhallitus. Pysyvästi säilytettävät asiakirjat siirretään Kalajoen keskusarkistoon, sitten kun niitä ei käytännön toiminnan kannalta tarvita sopijakunnissa. Määräajan säilytettävät asiakirjat säilytetään sopijakuntien lähiarkistoissa. Sopimuskuntien luottamushenkilöillä, tilintarkastajilla, ulkoisesta ja sisäisestä tarkastuk-sesta vastaavilla ja muilla toimintaa valvovilla viranhaltijoilla on samat oikeudet tietojen saantiin, kuin Kalajoen kaupungin vastaavilla tahoilla. 10 Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Tämän yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään kunkin sopijakunnan ja isäntäkunnan valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. 11 Muut sopimukset Tämän yhteistoimintasopimuksen sopijakunnat selvittävät tähän sopimukseen liittyvät voimassaolevat ja uusittavat sopimukset ja tekevät niiden osalta tarvittavat toimenpiteet.

6 6 12 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi, ellei sitä viimeistään vuoden loppuun mennessä irtisanota päättymään seuraavan kalenterivuoden lopussa. Yhteisesti sopien sopimus voidaan purkaa muutoinkin. Mikäli isäntäkunta irtisanoo sopimuksen, katsotaan koko sopimus purkautuneeksi. 13 Sopimuksen päättyminen Sopimuksen purkautuessa tai yhteistyön muutoin päättyessä aluejaon tai lainsäädännön muuttumisen vuoksi tai kuntien muuttaessa yhteistoiminnan muotoa, palautuu Kalajoen kaupungille korvauksetta luovutettu omaisuus ilman eri korvausta sopijakunnille, siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on. Sopimuskaudella hankittua käyttöomaisuutta muut sopijakunnat voivat lunastaa Kalajoen kaupungilta kirjanpitoarvosta. 14 Erimielisyyksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Elleivät neuvottelut johda tulokseen, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Oulun hallinto-oikeudessa. Kalajoen kaupunki Siikajoen kunta Raahen kaupunki Pyhäjoen kunta Merijärven kunta Alavieskan kunta