Lauri Ihalainen vieraili edustajiston kokouksessa s. 4 6

Transkriptio

1 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti NRO 2 Lauri Ihalainen vieraili edustajiston kokouksessa s. 4 6

2 2 S I S Ä L L Y S 2/06 4 Globalisaatiolla on myös myönteinen puolensa 6 Ay-toiminta tarvitsee ravistelua Jäsenestä pitää olla kiinnostunut 8 Nicky Raju rakastaa hapanleipää ja mämmiä 10 Työsuojelukausi vaihtui 12 Kolumni Tommi Toivola 13 In Memorian Hemmo Hänninen 14 Laki tilaajan vastuusta edistää työelämän reiluja pelisääntöjä 16 NTF:n edustajakokous halusi konkreettisia tavoitteita 18 Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu iso haaste 22 Alkoholin käyttö työpaikoilla on siistiytynyt 24 Jäsenkortti mukaan matkalle 25 Palkkarakennetutkimus 26 ITA:n kevätkokous 27 Johto vaihtui UTL:ssä 27 LSI:n kevätkokous 28 Caribian lämpöä syksyyn Ilmailualan Unioni kesäpäivät Levikki Vuosikerta Julkaisija Ilmailualan Unioni IAU ry ISSN (Painettu) X (Verkkolehti) Päätoimittaja Tapani Kautto Puh. (09) Toimitussihteeri Pekka Kainulainen Puh pekka.kainulainen@pp.sak.fi Toimituskunta Arto Kujala Erkki Luoto Ari Miettinen Tuomo Oksanen Alpo Pehkonen Toimitus John Stenbergin ranta 6 PL HELSINKI Fax. (09) Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/ väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse osoitteeseen iau@iau.fi. Ilmestyminen Lehti ilmestyy v kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla. Aineisto Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. Ulkoasu Sanna Kallio Paino Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Kansi GlobeGround Finland Oy:n työntekijät käännyttämässä konetta lentokentällä. Kansikuva Ari Miettinen

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Meidän on tiivistettävä rivejämme Ajatukset ammattiliittojen rivien tiivistämisestä ja jopa liittojen määrän vähentämisestä eivät ole sattumalta syntynyttä ajattelua. Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n, syntyminen ja sen tulevaisuuden linjaukset ovat pakottaneet ammattiyhdistysliikkeen myös pohtimaan omaa tilaansa tätäkin taustaa vasten. Tämä on lisähaaste muiden haasteiden joukossa. EK on tiivistämässä omaa järjestökenttäänsä radikaalisti, liittojen määrää aiotaan vähentää nykyisestä 42:sta kymmenen ja kahdenkymmenen välille. Myös työehtosopimusten määrä nykyisestä lähes 230 sopimuksesta pitäisi saada puolitettua. Tästä johtuen paineet olemassa olevien liitto- ja sopimusrajojen muuttamiseen kasvavat työnantajien puolelta. Onko tämä jo uhka seuraavan valtakunnallisen tulopoliittisen sopimuksen eli tupon synnylle? Myös meidän Ilmailualan Unionissa on harkittava hyvin tarkasti omaa tulevaisuuttamme. Pohdittava yhteistyökuvioita ja luotava selvä kuva siitä mihin me olemme Unioniamme kehittämässä. Onko itsenäisyys meidän tärkein lähtökohtamme vai tulisiko ajatella hyvinkin syvälle organisaatioon menevää yhteistyökuviota joidenkin liittojen kanssa, joilla on samoja ongelmia? Pitäisikö meidän etsiä yhteistyötä niiden liittojen kanssa, joiden toimintaympäristö on muu kuin suoranaisesti lentoliikenteeseen liittyvä? Vai olisiko sittenkin paras ratkaisu etsiä suurempaa yhteistyökuviota, johon sisältyisi osapuolia sekä lentoliikenteen alueelta että lentoliikenteen ulkopuolelta. Kysymyksiä joihin meidän on pikaisesti löydettävä vastauksia. Emme kuitenkaan saa unohtaa tärkeintä asiaamme, oman jäsenistömme edunvalvontaa ja hyvinvointia. Sopimusalueemme suurimman työnantajan Finnair konsernin johto on viestittänyt jo pitkään kulujen leikkauksien ja säästöjen välttämättömyydestä. Pitää juosta kovaa, jotta pysyisimme edes paikallamme. Tiedämme entisistä kokemuksista mitä nämä puheet tarkoittavat meille, suorittavalle portaalle, lisää työtä entistä vähemmillä resursseilla. Puolentoista vuoden päästä meidän työehtosopimuksemme päättyy, mitä meille tarjotaan uudessa sopimuksessa, huononnuksia vai nollalinjaa? Meidän on valmistauduttava vastaamaan toimiin, joilla työnantajat pyrkivät maksattamaan hintakilpailun työntekijöillä. Meidän on myös valmistauduttava tilanteeseen, jossa työnantaja on valmis käyttämään jopa työsulkua huononnuksien läpiviemiseksi, kuten paperialan tilanteesta opimme. Kuinka moni meistä on vielä vuoden kuluttua työllistetty ja kuinka moni meistä etsii uutta työtä? Kaikki nämä linjaukset on tehtävä mahdollisimman pian, jotta meillä olisi aikaa valmistautua huolella tulevaisuuteen ja että pystyisimme turvaamaan kaikkien meidän jäsentemme mahdollisimman hyvän lähitulevaisuuden, työpaikkojen jatkuvuutena ja jopa lisääntyvinä työpaikkoina. Meidän on hoidettava asiamme niin, että emme joudu maksamaan kalliista öljyn hinnasta moneen kertaan: ensin tankatessamme omaa autoamme bensa-asemalla ja toiseen kertaan työpaikallamme kohdataksemme siellä työmääriin nähden alimitoitetut resurssit ja huononnetut työehdot. Jokaisen meistä on nyt mietittävä mitkä ovat ne toimet, joilla jokainen yksilönä ja kaikki yhdessä voimme parhaiten edistää valmistautumista alkavaan, entisestäänkin tiukkenevaan työelämään. Eikö nyt ole vihdoinkin aika lyödä käsi lujasti vieressä olevan kaverin käteen ja ottaa pitävä ote, näin rakennamme lujan ja yhteisen ketjun joka kestää rajujakin ulkopuolisia hyökkäyksiä? On aika tiivistää rivit ja kääriä hihat ryhtyäksemme yhdessä toimimaan saavuttaaksemme näissä meille niin elintärkeissä asioissa mahdollisimman hyvän tuloksen! ERKKI LUOTO, edustajiston puheenjohtaja 3

4 4 Ari Miettinen Globalisaatiolla on myös myönteinen puolensa Talouden globalisaatio jakaa valtiot kuskeihin ja matkustajiksi joutuneisiin. Mikä on Suomen ja SAK:laisten liittojen työntekijöiden asema maailmassa tällä hetkellä? SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen luennoi näistä asioista IAU:n edustajistolle ja antoi uskoa suomalaisen työn tulevai suuteen. Hän muistutti myös hyvinvointiyhteiskuntamme puolustamisen tärkeydestä. Esityksen alussa puheenjohtaja Ihalainen kuvasi SAK:laisen ay-liikkeen asemaa ja roolia yhteiskunnassa, joka on parlamentarismiin ja sopimusyhteiskuntaan perustuva. SAK:n merkitys on erityisesti korostunut kolmikantayhteistyössä sopijaosapuolena, joka on omalta osaltaan luonut myönteistä ilmapiiriä poliittiselle vakaudelle ja talouskasvulle.

5 Lauri Ihalainen muistutti, että kuljetusliittojen tulisi ottaa toiminnassaan huomioon logistiikka-alan työnantajaliittojen yhdistymispyrkimykset, jotka vaikuttavat osaltaan toimintaympäristöön ja neuvotteluasetelmiin. Liittojen yhteistyöjärjestö SAK vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn paitsi puitesopimuksien, myös kansallisen EU-politiikan kautta. Lisäksi SAK vaikuttaa yhteiskunnallisesti sopiessaan esimerkiksi työlaeista ja palkkaperusteisesta sosiaaliturvasta. SAK:n strategia lähtee ihmisen tarpeista. SAK:n toiminnan pääkohteet ovat: yhteiskunnallinen vaikuttavuus, johon kuuluu mm. globalisaation, sekä EU:n laajenemisen ja syvenemisen vaikutusten hallinta. jäsenvaikuttavuus, johon kuuluu mm. vähimmäistyöehdoista sopiminen, työolojen parantaminen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen. järjestöllinen ja edunvalvonnallinen toimintakyky, jolla tarkoitetaan mm. vahvaa järjestötoimintaa sekä luottamushenkilöstön toimintakyvyn vahvistamista taloudelliset voimavarat, johon kuuluu mm. järjestön turvallinen ja tuottava varojen sijoittaminen Globalisaatio Globalisaatiotilannetta tarkasteltiin lähinnä teollisuuden näkökulmasta; onhan suurin osa SAK:laisten liittojen jäsenistä teollisuuden palveluksessa. Monikansalliset suuryritykset siirtävät tuotantoaan edullisempien kustannuksien maihin. Kuitenkin Suomen vienti vetää, josta on viimeisimpänä esimerkkinä Masa Yardsin saama maailman suurimman risteilyaluksen tilaus. Lauri totesikin Suomen olevan toistaiseksi voitolla, kun arvioidaan globalisaation vaikutuksia kansantalouteen. Suomi ei voi kilpailla globaalisti työvoimakustannuksilla. Kustannustasomme on silti sopivalla tasolla. Tuottavuuden kehitys on niin hyvää, että vastaavasti hyvä palkkataso on perusteltua. Se myös takaa kotimaisen kysynnän. SAK luottaa korkean koulutustason, osaamisen ja laadukkaiden tuotteiden turvaavan suomalaisen työn säilymisen. Palvelukonsepteja kannattaa viedä, sekä panostaa jatkossakin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hyvinvointiin panostaminen kannattaa Tasainen ostovoiman kasvu ei tule pelkästään nimellispalkkojen korotuksilla. Hyvinvointiyhteiskunta on vahvuus eikä riski, kuten työnantaja antaa ymmärtää. Työikäisen väestön työllisyysaste on Suomessa vain 68 % ja sen pitäisi olla korkeampi hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Oli si hyvä saada oppilaitoksista valmistuvat nuoret aikuiset nopeammin työelämään ja kehittää keinoja, jotta ikääntyvät työntekijät saataisiin selviämään työssänsä ja tuntemaan asemansa arvostetuksi eläkeikään asti. Näin ihmisen työelämän kaari saataisiin pidemmäksi. Suomen työmarkkinoilla tulee tapahtumaan suuri ikäpolvimurros, kun seuraavan 15 vuoden aikana työelämästä tulee poistumaan yli puolet nykyisestä työvoimasta. Samaan aikaan nuoria tulee työelämään vähemmän kuin sieltä poistuu. Työmarkkinoilla kohtaavat sekä sitkeä rakennetyöttömyys, että osaavan työvoiman vaje samaan aikaan, ja tämä ongelma tulisi pystyä ratkaisemaan. Yhtenä ratkaisuna tarjottua maahanmuuttoa SAK: ssa ei vastusteta, mutta sen pitää olla työperusteista ja suomalaisiin työehtoihin perustuvaa. Vuokratyövoiman pelisääntöihin tulee panostaa, koska sen osuus pätkätöistä tulee olemaan merkittävä. Teollisuudessa vain harvoilla aloilla on onnistuttu tekemään sopimuksia. Tässä yhteydessä mainittiin myönteisinä esimerkkeinä Kemianliitto ja Ilmailualan Ari Miettinen Esityksen alussa puheenjohtaja Ihalainen kuvasi SAK:laisen ayliikkeen asemaa ja roolia yhteiskunnassa. 5

6 6 Unioni vuokratyöehtosopimuksia tehneinä työntekijäjärjestöinä. Ketkä sopivat jatkossa? Työnantajat pyrkivät viemään sopimustoiminnan työpaikoille päästäkseen eroon yleiskorotuksista. Lisäksi työnantaja pyrkii eroon jakovaramallista ja haluaa muuttaa keskitetyn mallin toimiala- ja yrityskohtaiseksi malliksi. Mutta kun tiedetään, että puolessa suomalaisista työpaikoista on alle 30 työntekijää, eikä monissa edes luottamusmiestä sopijaosapuoleksi, niin miten siellä voisi tehdä sopimuksiakaan? On hyvä todeta työnantajapuolen koventunut linja,, mistä on osoituksena paperialan pitkä työsulku viime keväänä. Mihin suuntaan työmarkkinasopimista siten pitäisi jatkossa kehittää? Palkanmuodostuksessa on edelleenkin kestäviä perusteita sitoa palkkakehitys kansantalouden tuottavuuteen ja arvioidun inflaation muodostavalle jakovaramallille työllisyysvara jättäen. Tavoitteena on myös hyvä ostovoiman kehitys, joka kootaan useista eri lähteistä, kuten palkoista, veroista, inflaatiosta ja tulonsiirroista. Lisäksi palkkausjärjestelmiä tulee kehittää kahdella tasolla, jotka perustuvat työn vaativuuteen sekä tulos- ja voittopalkkioiden laajentamiseen. Kysyttäessä liittofuusioista Lauri Ihalainen sanoi, että. SAK:n ja STTK:n fuusiota ei ole suunnitteilla, mutta muistutti, että kuljetusliittojen tulisi ottaa toiminnassaan huomioon logistiikka-alan työnantajaliittojen yhdistymispyrkimykset, jotka vaikuttavat osaltaan toimintaympäristöön ja neuvotteluasetelmiin. MARKO HENTTUNEN Ay-toiminta tarvitsee ravistelua Jäsenestä pitää olla kiinnostunut Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle myös SAK:n aktiivien määrä vähenee, ja edunvalvontaan tarvitaan uusia osaajia. Samalla täytyy pitää huolta jäsenpohjasta. SAK:n järjestöpäällikkö Pertti T. Hyvönen ja projektisihteeri Antti Lindtman usuttavat pohtimaan, miten ammattiyhdistystoiminnasta saadaan houkuttelevaa. Kilpailu ihmisten huomiosta on kiristynyt entisestään. Siksi ay-liikkeenkin pitää ottaa uudet keinot käyttöönsä. Antti Lindtman kehottaa ay-liikettä nostamaan profiiliaan. Mikään muu taho ei tässä maassa ole tehnyt yhtä paljon pätkätyöläisten hyväksi kuin ay-liike. Liitot voisivat kertoa julkisuudessa, paljonko oikeusjuttuja on meneillään ja kuinka monen työsuhde on saatu vakinaistettua. Liittojen ei kannata Pertti T. Hyvösen mukaan jäädä pohtimaan, miksi niiden toiminnasta ei kiinnostuta. Ongelma pitää kaataa päälaelleen. Pitäisi pystyä osoittamaan ihmisille, että ammattiliito on kiinnostunut heistä ja heidän ongelmistaan, Hyvönen sanoo. Hän arvioi, etteivät ihmiset enää tiedä, miksi ammattiliittoon kannattaa kuulua. Esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuus ei tavalliselle pulliaiselle paljoa sano. Ay-liikkeen täytyisi konkretisoida se, että tässä hoidetaan ihmisten asioita. Hyvönen muistuttaa, että liitoissa on käsiteltävänä isot määrät työpaikkojen riita-asioita, joissa on kyse ihmisten kohtelusta. Kulttuurin muututtava työpaikoilla Lindtmanin mielestä ay-liike nukkuu Ruususen unta. Meille ei ehkä ole välttämättä valjennut, kuinka pirstaloitunut työelämä voi olla. Ei olla herätty siihen, että osa pätkätöistä on tullut jäädäkseen. Työpaikoilla ei ole enää tilaisuuksia keskustella työkavereiden kanssa. Vain hetken työssä viipyvälle ei huomata tarjota jäsenyyttä. Lindtmanin mukaan työpaikoilla ei ole myöskään kulttuuria siitä, miten pätkätyöläisten etua ajetaan. Uskon, että aktiivit ja luottamusmiehet ovat oikeudenmukaista porukkaa, mutta pätkätyöntekijöiden etujen ajaminen ei ole vielä vakiintunut. Ei välttämättä tiedetä, miten painaa päälle, jotta työpaikat saadaan vaki-

7 Pekka Kainulainen Ay-liike tuo turvallisuutta. naistettua tai pätkätyöntekijälle hankittua ne turvakengät. Palvelukeskus uusien jäsenten väyläksi? Kiinnostus ay-toimintaan on alle 30- vuotiaiden keskuudessa laimeaa. Se ei povaa hyvää liittojen järjestäytymisasteelle, sillä vuoteen 2010 mennessä viidesosa SAK:n jäsenistä on jäämässä eläkkeelle. Jäseneksi tuloa halutaan pehmentää. Oppilasjäsenyys tai liittojen yhteinen palvelukeskus, ns. porstua, voisi alentaa kynnystä liittyä varsinaiseen ammattiliittoon. Porstua voisi tarjota työsuhdeneuvontaa tavallista pienempää jäsenmaksua vastaan, ja kenties myös nuorten Arvo-lehden. Työpaikoille tulee ihmisiä, joita ay-liike ei tavoita. Siksi joustavasti toimiva palvelukeskus voisi tarjota henkilökohtaista neuvontaa nopeasti. Täytyy kuitenkin pitää huoli, ettei siitä pääse syntymään ammattiliiton korviketta, Hyvönen pohtii. Lindtmanin mukaan ay-liikkeen ima go vakinaisten työntekijöiden etujen ajajana tarvitsee ravistelua. Palvelukeskus voisi olla tarvittava avaus. Oikeat asiat kiinnostavat ihmisiä Uusien jäsenten saaminen ay-toimintaan on SAK:lle toinen iso haaste. Puolueissa on herätty antamaan nuorille tilaisuuksia, mutta ay-liikkeessä luottamustehtäviä pidetään turhan usein saavutettuina etuina. Lindtman esittää mestari-kisällimallin soveltamista ammattiyhdistyksiin. Kun uusi jäsen on vähitellen perehdytetty asioihin, hänelle annetaan tehtäviäkin. Hyvösen mielestä mielenkiintoa ammattiyhdistysasioihin voisi lisätä ottamalla työpaikan ongelmia ammattiosastojen puitaviksi. Saapuneen postin ja sääntömääräisten asioiden käsittely ei uusia jäseniä kokouksiin houkuta. Hyvönen muistelee SAK:n pätkätyöprojektin loppuvaiheita. Kun ihmisiltä kyseltiin tuoreimpia kuulumisia, yksi totesi, että olisi kiva, jos samaa joskus kysyisi ammattiosastokin. Ay-toiminta siirrettävä palkansaajien luokse Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa. Hyvösen mielestä palkansaajaa ei kannata syyllistää, jos tämä ei ole kiinnostunut ay-asioista. Asiat on tehtävä mielenkiintoisiksi ja vietävä ihmisten ulottuville. Ay-liikkeen pitää toimia lähellä ihmisten arkea. Perhetilaisuuksiakin tarvitaan, sillä ne vetävät ihmisiä. Niissä pääsee puhumaan vapaammin työpaikan asioista kuin työpaikalla. Lindtman miettii, että SAK voisi lähestyä nuoria menemällä esimerkiksi rockfestivaaleille. Jossain Ankkarockissa porukka vaikuttaa hurjalta. Se on kuitenkin sitä porukkaa, joka vetää haalarit päälle maanantainaamuna, kun festarit on ohi. Voisi kokeilla, miten SAK:n viesti otetaan siellä vastaan. Jos homma ei toimi, unohdetaan se. UP/BIRGITTA SUORSA 7

8 8 Nicky Raju rakastaa hapanleipää ja mämmiä Erkki Luoto Syntyisin Singaporesta, yli kolmekymmentä vuotta Suomessa, kolme vuotta Pariisissa ja jälleen Suomessa lentokonemekaanikko Nicky Rajun muutos suomalaiseksi. Kreikkalaisessa laivassa seilannut Nicky pistäytyi Suomessa ensimmäistä kertaa Laivan ollessa satamassa Nicky ehti rakastua Suomen luontoon, puhtaaseen ilmaan ja tilan tuntuun. Singaporen ahtaudessa kasvaneena Helsingin ruuhkattomuus oli mieltä rauhoittavaa. Nicky päätti jäädä Suomeen hetkeksi, mutta rakastui suomalaiseen, perusti perheen vuonna 1971, hankki ammatin ja muuttui vaimon mielestä suomalaisemmaksi kuin moni suomalainen onkaan. Nicky rakastaa hapanleipää ja mämmiä, jota hän Pariisin vuosinaan piti pakkasessa aina valmiina nautittavaksi. Hindulaisena Nicky vakavoituu miet tiessään ensi syksyn uskontoon liittyvää seremoniaa Singaporessa. Nickyllä on kaksi lasta ja neljä lastenlasta. Tytär työskentelee Northport Oy:ssä ja poika on saanut lennonjohtajan pätevyyden Ilmailulaitoksen koulutuksessa. Lapsenlapset ovat Nickyn silmäteriä. Nicky sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1974, jolloin hän suoritti vielä asevelvollisuudenkin. Nicky työskenteli aluksi ravintoloissa tiskaajana, ja siinä sivussa soitteli levyjä ravintolojen tanssi-illoissa. Sitten Nicky siirtyi metallialan töihin. Ensikosketuksen lentoyhtiöön Nicky sai silloisessa Keinäsen Spearairissa, jonka mennessä konkurssiin hän siirtyi Finnairille, jossa sai asentajaja mekaanikkokoulutuksen. Hän toimi n. kahdeksan vuotta linjahuollossa ja yhtä pitkään startissa. Vuonna 1989 Nicky siirtyi BA:n palkkalistoille mekaanikoksi. Nicky toimi myös aktiivisesti ulkomaisten lentoyhtiöiden edustajana Ilmailualan Unionissa. Vuonna 2002 hän siirtyi KLM:n palvelukseen Pariisiin. Kyllähän Nicky viihtyi Ranskassa, mutta kaipuu takaisin Suomeen oli kuitenkin koko ajan mukana. Vuonna 2005 KLM teki uusia järjestelyjä Pariisissa, ja tarjosi Nickylle paikkaa Italiassa tai Espanjassa, mutta samaan aikaan aukeni mahdollisuus tulla takaisin Finnairille ja Suomeen. Nyt Nicky asuu Kaivokselassa ja etsii asuntoa lähempänä lentokenttää. Hän ulkoilee ja lenkkeilee aktiivisesti ja etsiskelee mahdollisuutta aloittaa jalkapallon harrastaminen uudelleen, jossakin harrastelijajoukkueessa. Nickystä huokuu tyytyväisyys olostaan taas Suomessa ja tunne juttutuokion aikana on, että hän osaa arvostaa Suomea enemmin kuin monet meistä täällä syntyneistä. ERKKI LUOTO

9 lintu lensi pesästä Ihan kuin se vielä hetki sitten olisi ollut muna, tuumi kyyhkysäiti katsellessaan pörhistelevää poikastaan. Nyt se kuitenkin oli valmiina nousemaan omille siivilleen, työelämään. Täynnä itseluottamusta poikanen räpytteli jo kohti kyyhkyslakkaa. Sillä oli hyvä työpaikka tiedossa, kirjekyyhkynä. Kirje mulle, jyvä sulle, oli pomo selittänyt nuorelle pilotille. Eikä mitään papereita tarvita meidän kyyhkyläisten kesken. Kuulostaa reilulta, ajatteli untuvikko. Jyvänjakopäivänä pomoa ei näkynyt missään. Tavoittelemaanne matkapuhelinnumeroon ei juuri nyt saada yhteyttä, toivotti pomon puhelinvastaaja jäähyväisiksi nuorelle työn sankarille. - ammattiliitot - viidakon lait eivät enää ole voimassa. Ohjaa oma untuvikkosi osoitteeseen 9

10 A K T I I V E J A Työsuojelukausi vaihtui Otimme yhteyttä muutamaan luottamustointaan jatkavaan työsuojeluvaltuutettuun. Esitimme heille kysymyksiä työsuojeluasioiden hoidosta seuraavasti: 1) Sujuuko yhteistyö työnantajan kanssa? 2) Onko esim. ollut mahdollisuus saada perehtyä työturvallisuusasioihin (kuten valvontalain uudistus jne.) kunnolla? 3) Ovatko alueellasi työturvallisuusasiat yleensä ottaen kunnossa ja jos ovat, niin mistä ongelmista on päästy eroon? 4) Mitkä ovat tämän hetken suurimmat ongelmat tai mikä asia ehkä antaa toivoa paremmasta? 5) Jotain muuta mieleen tulevaa? Lilli Ansari Eero Markkanen Finnair Oyj 1) Työsuojeluyhteistyö ei oikein suju työturvallisuuslain tarkoittamalla tavalla. Tekniikka rajoittaa voimakkaasti työsuojelutoimikunnan kokouksia. 2) Olen saanut perehtyä työturvallisuusasioihin. Tietoa valvontalain uudistuksesta olen tähän mennessä saanut itse opiskellen, kaivamalla tietoa netistä. Koulutusta kaipaan tästä asiasta niin työsuojeluorganisaatiossa mukana oleville kuin kaikille työturvallisuudesta vastuussa oleville, eli esimiehille ja johdolle. 3) Pääsääntöisesti ovat kunnossa. Mielestäni työturvallisuus taso on hiipunut, eikä vieläkään oteta työturvallisuusasioita vakavasti linjaorganisaatiossa. 4) Suurimmat ongelmat ovat tapaturmien tilastoinnissa ja niiden tutkimisessa. Tapaturman tutkinnan tuloksen julkistaminen ja hyödyntäminen työpaikoilla ei oikein toimi. Tähän asiaan auttaa uusi ohjelma, jota ollaan suunnittelemassa. 5) Työturvallisuuden pitäisi tulla enem män julkisuuteen ja siitä tulisi tiedottaa enemmin eri lehdissä ja netissäkin voisi olla esim. tietoiskuja. Linjaorganisaation ja johdon tulisi ottaa työturvallisuusvastuu jokapäiväisessä toiminnassa. Olisiko liian suuri toive siitä, että jokainen palaveri aloitettaisiin työturvallisuudella? Tapaturmista aiheutuvat kustannukset ovat tällä hetkellä korkeat. Vakuutusyhtiölle maksettujen korvauksien sijasta nämä eurot olisi parempi ohjata henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseen. Nino Ketonen Eero Markkanen 10

11 A K T I I V E J A Ansari Lilli Northport Oy Nino Ketonen Finnair Cargo Oy 1) Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu suhteellisen hyvin. 2) Northportissa oli juuri oltu koulutuspäivällä, jolloin mm. Jyrki Hollmen EK:sta piti työturvallisuuslainsäädäntökatsauksen, jossa myös käsiteltiin työsuojelun valvontalaki ja sen uudistus. 3) Varmaankaan koskaan ei tule hetkeä, jolloin voidaan sanoa että kaikki on kunnossa. Paljon on ongelmia ja niitä myös paljon työstetään. Kouluttamista on lisätty tarvetta kyllä oli mm. tietoiskuja, alkusammutuskoulutusta asematasolle, ergonomiatutkimuksia ja -koulutuksia, ensiapukoulutusta jne. Jokainen sattunut tapaturma tutkitaan, syyt selvitetään ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja. 4) Vaikea kysymys. Ehkäpä suurimpana ongelmana oman työni kannalta koen infrastruktuurin, teemme työtä vuokratiloissa ja tilojen ahtaus ja toimimattomuus asettavat suuria haasteita turvalliselle työn teolle. Pientä orastavaa toivoa siinä suh teessa on jos todellinen aito yhteistyö IL:n kanssa saadaan aikaiseksi. 5) Jokainen pienikin askel eteenpäin on aina työvoitto. Joukossa on voimaa, ja jos kaikki ovat mukana parantamassa työturvallisuutta ja työhyvinvointia, ollaan jo voiton puolella. 1) Useissa asioissa sujuu yhteistyö työnantajan kanssa hyvin, mutta joidenkin asioiden hoitamiseen tie tuntuu olevan välillä turhan pitkä. Tiedonkulku voisi olla parempaa, ettei tarvitsisi kaikesta ottaa selvää omin päin. 2) Alueen asioihin olen päässyt perehtymään hyvin, ja oman tiedon ja taidon lisääntyessä menee tietenkin paremmin. Tietoa kyllä on saatavilla enemmän kuin riittävästi sormien ulottuvilla, esim. internetissä. 3) Työturvallisuusasioissa eritoten pienemmät tuntuvat hitailta ja kankeilta korjata, vaikka tärkeistä asioista onkin kysymys. Eteenpäin ollaan joka tapauksessa menossa, kuten mm. ergonomiassa koulutuksen myötä ja uusien trukkien istuimien kanssa, joita meidän pitäisi saada lähiaikoina. Toimistossa on kokeiltavana tällä hetkellä satulatuoli ja toisia on vielä tulossa, jos vaikka toimistoergonomiaakin saataisiin parannettua työsuojelutoimikunnan puolesta. Varaston vetoisuuteen on myös kiinnitetty huomiota ja muutamaa uutta ovea ollaan suunnittelemassa, jotka vähentäisivät vetoa merkittävästi. 4) Suurin ongelma, niin kuin varmaan muuallakin, on työntekijöiden jaksaminen. Säästöt ja kiristyvä kilpailu luovat paineita huomisesta ja työntekijät kuormittuvat niin henkisesti kuin fyysisestikin. Toisaalta hyvä tulos vaikeanakin aikana antaa toivoa paremmasta. Reijo Hiltunen Reijo Hiltunen Finnair Catering Oy 1) Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu, mutta toisinaan kuitenkaan ei. 2) Työturvallisuusasioihin perehtymisen osalta asiat ovat kunnossa. 3) Alueen työturvallisuusasiat ovat yleensä ottaen kunnossa. Laitteiden yleinen työturvallisuus on jopa parantunut. 4) Ongelmia aiheuttaa jatkuvasta säästämisestä johtuva kireä ilmapiiri. Työntekijöistä otetaan säälimättömästi jokainen hikipisara irti. Jaospäällikkötason kirjava suhtautuminen työsuojeluun aiheuttaa myös ongelmia. Toivottavasti tulevaisuudessa työsuojelu mielletään luontevaksi osaksi työntekoa. 5) Asenteiden muuttaminen sekä työntekijöiden ja etenkin työnantajan kohdalla on suurin haaste. Työturvallisuuden pitäisi olla luonteva osa arkista työntekoa. Työturvallisuutta ei pitäisi uhrata talouden ja tuottavuuden nimissä missään tapauksessa. Tämän tosiasian tunnustaminen tuntuu olevan työnantajalle välillä vaikeaa. 11

12 K O L U M N I Tommi Toivola Työnantajien otteet koventuneet Suomen työnantajat ovat julkaisseet omat työmarkkinapoliittiset linjaukset. SAK puolestaan valmistautuu 17. edustajakokoukseensa ja siellä käsitellään ohjelma-asiakirja: muutoksen suunta osaava ja oikeudenmukainen Suomi. Työnantajat ja työntekijät käsittelevät kyllä samoja asioita mutta näkökulma ja painotukset ovat tyystin erilaisia. Viime vuosina työelämän ilmapiiri on kiristynyt. Tätä on tutkittu. Suomessa luottamusmiehet ovat sitä mieltä, että työnantajien otteet ovat koventuneet. Tämä otteiden koventuminen näkyy käytännössä työpaikoilla joka päivä mutta myös työnantajien kannanotoissa ja linjauksissa. Suomalainen työelämä on perustunut sopimuksiin. Myös työnantajat, ainakin juhlapuheissa, tiedostavat suomalaisen sopimusyhteiskunnan vahvuudet. On kuitenkin ollut huolestuttavaa havaita miten paljon työnantajat nyt kritisoivat meidän työelämäämme. Suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusideana on ollut yhteen sovittaa työmarkkinaosapuolten ja poliittisten päättäjien tavoitteita. Tässä ns. kolmikantayhteistyössä on onnistuttu tähän mennessä. Nyt joudumme tarkastelemaan, että jatkuuko sopimuksiin perustuva yhteistyö. Työnantajat vaativat lisää joustoja. Mikään ei tunnu riittävän. Edellytetään jopa sitä, että paikallisella tasolla olisi mahdollista alittaa työehtosopimusten vähimmäismääräyksiä. Lentoliikenteen osalta työnantajan toimenpiteet ovat olleet samoja kuin muillakin aloilla. Lentoyhtiöt keskittyvät ydinliiketoimintoihin. Korjaamo- ja huoltotoimintoja sekä maapalvelu- ja cateringtoimintoja ulkoistetaan. Keskitytään henkilöstökulusäästöihin ja joustoihin. Halutaan työ- ja palkkaehtojen nykyaikaistamista, joka suomeksi sanottuna merkitsee huonontamista. Työnantajien haluista huolimatta on työntekijöiden toimittava sen puolesta, että sopimusyhteiskuntamalli säilyy. Sen lisäksi, että SAK linjaa toimintaanasa edustajakokouksessa, on meidän tehtävä omat päätöksemme IAU:ssa. Pystymmekö tekemään sellaisia päätöksiä, joilla muutamme organisaatiotamme ja liittoyhteisöämme niin, että jäsenten työpaikat säilyy ja edunvalvonta on tehokasta. Onko tärkeämpää säilyttää nykyisen kaltaiset ammattiosastot ja liitto vai pitäisikö tunnustaa se, että tärkein tuotteemme on yleissitova työehtosopimuksemme mahdollisimman laajalle joukolle. Voimavarat on käytettävä työehtosopimuksemme turvaamiseen ja valvontaan. TOMMI TOIVOLA Kirjoittaja toimii Northport Oy:n pääluottamusmiehenä. Hän ja liittosihteeri Alpo Pehkonen osallistuvat SAK:n edustakokoukseen kesäkuussa. 12

13 In memoriam Hemmo Hänninen Hemmo Hänninen toimi Ilmailualan Unionissa vaikutusvaltaisissa tehtävissä vuodesta 1969 alkaen, jolloin liitto yhdistymisien jälkeen aloitti toimintansa. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän oli liikennevirkailija Turun lentoasemalla. Vuonna 1974 hänet valittiin liiton 1 sihteeriksi ja 1977 lähtien liiton puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoden 1985 liittokokoukseen asti. Hän oli Ilmailualan Unionin ensimmäinen päätoiminen puheenjohtaja ja hänen puheenjohtajakaudellaan muutkin liiton puheenjohtajiston tehtävät muutettiin päätoimisiksi. Hemmo oli vahva toimija ja ennakkoluuloton uudistaja. Hän oli uudistamassa myös silloista Finnair Oy: tä koskevaa työehtosopimusta monin tavoin samoin kuin muita Finnairia koskevia sopimuksia. Eräs tällaisista sopimuksista oli Finnairin ja sen eri henkilöstöjärjestöjen välinen yhteistoimintasopimus, joka oli ensimmäisiä koko maassa. Hemmo olikin todellinen sopimuspolitiikan ideanikkari: Jos yhdellä esityksellä ei syntynyt ratkaisua, takataskussa piti aina olla tukku vaihtoehtoja, joilla tulosta syntyi. Usein hän totesi, että huonokin sopimus on parempi kuin se, että asiasta ei ole sovittu ollenkaan. Hyvät henkilö- ja neuvottelusuhteet niin omassa joukossa kuin vastapuolenkin kanssa edesauttoivat asiaa. Edellä mainituista avuista oli varmasti hyötyä myös hänen työssään, kun hän pitkän järjestöuran jälkeen siirtyi Finnair Oy:n henkilöstöpäälliköksi, mistä hän siirtyi 1993 eläkkeelle. Hemmo toimi kaikessa tehtävissään suurella sydämellä, mikä teki hänestä pidetyn ja arvostetun. Hänellä oli kyky ja taito ratkoa asioita tavalla mikä toi hänelle mieluimmin ystäviä kuin vihamiehiä. Hemmon ystävyys oli aito, sen hän ilmaisi useasti ystävilleen laulamalla ystävänlaulun sellaisella tunteella, jota kukaan kenelle hän sen lauloi, ei varmaankaan voi koskaan unohtaa. Hemmon poismeno merkitsee hänen suurelle ystäväjoukolle suurta menetystä. Poissa on henkilö, jonka oppien ja opetusten mukaan monet meistä nykyisistä Ilmailualan Unionin aktiivi toimijoista olemme yhteisten asioiden hoitamista aloitelleet. Ilmailualan Unioni ottaa osaa Hemmon lähiomaisten suruun, he ovat menettäneet rinnaltaan ihmisen, jonka koko elämän työ pohjautui toisten ihmisten asioiden hoitamiseen ja heille paremman huomisen rakentamiseen. Rainer Hakala, puheenjohtaja 13

14 Laki tilaajan vastuusta edistää työelämän reiluja pelisääntöjä Tilaajan vastuusta säädettävä laki on läpimurto työelämän reilujen pelisääntöjen edistämisessä ja harmaan talouden vas tai sessa kamppailussa. Laki velvoittaa tilaajan selvittämään käyttämiensä alihankkijoiden ja vuokratyöyritysten luotet ta vuuden. Lakiesitys täyttää SAK:n keskeiset tilaajan vastuulle asettamat tavoitteet. Näin sanoo päälakimies Jorma Rusanen SAK:sta. Lakiesityksestä päästiin taannoin yksimielisyyteen kolmikantaisessa työministeriön Ulteva 2 -työryhmässä. Työnantajat vas tustivat alun perin lakitason sääntelyä asiassa. Lain säätäminen tilaajan vastuusta oli muutosturvan ohella SAK:n kes keisiä tavoitteita voimassaolevaa tupoa neuvoteltaessa. Tilaajan vastuu on eri muodoissa käytössä jo useissa Euroo pan maissa. Lakiesitykseen on kirjattu mitä asioita yrityksen on selvitettävä, kun se käyttää ulkopuolista työvoimaa. Tavoitteena on taata, että yrityksen käyttämät alihankinta- ja vuokratyöyritykset hoitavat omat velvoitteensa ja noudattavat työehtoja. Jorma Rusanen korostaa, että tilaajan vastuusta hyötyvät kaikki osapuolet. Samaa mieltä on työministeri Tarja Filatov (sd). Hän huomauttaa lakiesitystä koskevassa tiedotteessaan, että tilaajan vastuu turvaa osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta varmistaessaan, että säädetyt verot ja eläkemaksut maksetaan. Filatovin mukaan laki parantaa työn tekijöiden lisäksi myös rehellisillä pelisäännöillä toimivien yritysten asemaa, kun kilpailua vääristävät vapaamatkustajat saadaan kuriin. Laki tilaajan vastuusta pyritään käsittelemään ripeästi niin, että se tulisi voimaan jo syksyllä. Tilaajalla selvitysvelvollisuus Työryhmän esittämän lain mukaan tilaajayrityksen on selvitettävä, onko sen käyttämä alihankinta- tai vuokratyöyritys merkitty ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverollisen rekisteriin. Lisäksi tarvitaan kaupparekisteriote sekä todistus verojen ja eläketurvamaksujen maksamisesta, tai selvitys siitä, että erääntyneitä maksuja koskeva maksusuunnitelma tai -sopimus on tehty. Sopimuskumppanin on lisäksi annettava tilaajalle selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Vastaavat tiedot on tilaajayrityksen hankittava myös ulkomaisista alihankinta- ja vuokratyöyrityksistä. Tilaajan sopimusosapuoli, esimerkiksi alihankkija, on velvollinen toimittamaan tiedot työn tilaajalle, ja jos näin ei tapah du, tilaajan on pyydettävä niitä sopimusosapuoleltaan. Turhaa selvitysten tekoa halutaan välttää sillä, että tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja, jos alihankinta- tai vuokratyöfirman toiminta on vakiintunut tai jos osapuolten sopimussuhde on vakiintunut. Jos sopimuskumppanina on esimerkiksi valtio, kunta, julkinen osakeyhtiö tai valtion liikelaitos, selvitystä ei myöskään tarvitse tehdä. Toiminnan vakiin tuneisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritys on harjoittanut liiketoimintaa noin kolme vuotta. Lakia tilaajan vastuusta sovelletaan, jos vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen arvo ylittää 7500 euroa. Tietoja myös luottamushenkilöille Tilaajayrityksen on pyynnöstä ilmoitettava alihankinta- tai vuokratyösopimuksesta luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä työntekijöihin sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot, käytettävän työvoiman määrä, yrityksen nimi, työtehtävät ja sopimuksen kesto. Luottamushenkilöiden oikeus saada tietoja ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja työehdoista oli neuvotteluissa SAK:n keskeisiä tavoitteita. Ehdotettu laki antaa luottamushenkilöille paremmat mahdollisuudet valvoa ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja työ ehtoja. On tärkeätä, että myös tilaaja selvittää, miten alihankkija tai vuokratyöyritys on hoitanut palkkoihin, veroihin ja eläkemaksuihin liittyvät velvoitteensa. Vastuullinen tilaaja on jo nyt, ennen sopimuksen tekoa, selvittänyt tulevan sopimuskumppaninsa taustat. Uuden lain myötä tämä tulee pakolliseksi kaikille, toteaa Jorma Rusanen. Sanktiona laiminlyöntimaksu Lain keskeisenä tavoitteena on, että jos työn tilaaja saa selvitysten perusteella käsityksen, että tarjoajayritys ei aio hoitaa työnantajavelvoitteitaan, tilaajan ei tule tehdä sopimusta kyseisen yrityksen kanssa. 14

15 Jorma Rusanen korostaa, että tilaajan vastuusta hyötyvät kaikki osapuolet. Kanneoikeus pohdinnassa Työmarkkinaosapuolet jatkavat vielä lokakuun loppuun saakka tilaajavastuuseen liittyvien työehtosopimustason menet telytapojen ja suositusten valmistelua. Jorma Rusasen mukaan tarkoitus on luoda edellytyksiä, joilla vuokra- ja alihan kintasopimusten yhteydessä varmistettaisiin nykyistä paremmin velvoitteiden hoito. Lakiesityksen laatinut Ulteva 2 - työryhmä jatkaa myös toimintaansa. Työryhmä selvittää ulkomaalaisten työntekijöiden työ ehtojen toteutumista ja keinoja ratkaista työehtoerimielisyyksiä sekä ammattiliittojen kanneoikeutta. Työryhmä tekee muun muassa kartoituksen EU-maiden lainsäädännöstä ja kokemuksista koskien kanneoikeutta. Ammattiliittojen kanneoikeus oli yksi SAK:n tupotavoitteista. Työmarkkinajärjestöt esittävät tilaajan vastuusta säädet tävän lain ohella myös muita työmarkkinoiden reiluja pelisääntöjä vahvistavia ja harmaan talouden torjuntaa edistäviä toimia. Järjestöt esittävät muutoksia lähetettyjä vuokratyöntekijöitä koskevaan verotukseen ja ulkomaalaisten yritysten rekisteröintiä ennakkoperintärekisteriin. Esityslistalla on myös keskusrikospoliisin yhteydessä toimivan ulkomaisen työvoiman valvontayksikön vakinaistaminen ja viranomaisten yhteistyön tiivistäminen harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi edistetään viranomaisten yhteistyötä ja tietojenvaihtoa ulkomaisiin työntekijöihin liittyvässä päätöksenteossa ja työehtojen valvonnassa. PIRJO PAJUNEN/SAK Tilaajayritys joutuu tulevan lain mukaan maksamaan euron suuruisen laiminlyöntimaksun, jos se laistaa selvitysvelvollisuutensa tai tekee sopimuksen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa. Maksun määräämisestä päättää työsuojelupiiri ja sen suuruus riippuu laiminlyönnin vakavuudesta. Erityistapauksissa maksu voidaan olla määräämättä kokonaan tai sen enimmäismäärää voidaan korottaa. Laiminlyöntimaksu tehostaa lain toimivuutta, antamalla mahdollisuuden määrätä nopea rangaistus selvitysvelvoitteet laiminlyöneelle tilaajalle. Lain valvonnassa ja seuraamusten asettamisessa ovat työsuojelupiirit keskeisessä asemassa. Tä män vuoksi on välttämätöntä, että niille turvataan riittävät lisäresurssit lain valvomiseksi, painottaa Jorma Rusanen. Lakiesityksen mukaan tilaajayritys ei ole kuitenkaan vastuussa käyttämänsä alihankinta- ja vuokratyöfirman mahdol lisista rästiin jääneistä veroista, muista maksuista tai palkoista. 15

16 NTF:n edustajakokous halusi Konkreettisia tavoitteita Pohjoismainen kuljetusalan väkeä kokoontui Naantalin kylpylän tiloihin NTF:n edustajakokouksen puitteissa. Kuljetusalan yleisistä asioista riitti puhuttavaa niin esikokouksissa kuin molemmiksi kokouspäiviksikin. Oman lukunsa muodostaa Ryan Air, joka on vain hyötynyt hintakilpailusta, mikä on osaltaan johtunut siitä, että halpalentoyhtiössä ei kunnioiteta ay-oikeuksia ja sen sopimuspolitiikkaan on ollut vaikea päästä vaikuttamaan työntekijöiden eduksi. Ruotsin HTF-liitto on kuitenkin käynyt näkyvää kampanjaa yhtiötä vastaan. Edustajakokous, nykysääntöjen mukaan kongressi ja federaation korkein päättävä elin, oli järjestyksessään kolmas toista. Federaation järjestäytymiskokouksesta on vuonna 2008 kulunut täydet sata vuotta. Siihen kuuluu 50 liittoa maa-, meri- ja lentoliikenteen alueilta, joilla on n henkilöjäsentä eri puolilla Skandinaviaa ja Islantia. Paikalla oli nyt n. 150 osallistujaa, sihteeristö sekä 7 paikalle kutsuttua vierasta. Toiminnan painopisteet eivät ole kovin paljon muuttuneet alkuajoista, koska perusoikeuksia täytyy edelleen puolustaa. NTF:ssä pyritään kuitenkin nyt keskittymään yhä konkreettisempiin tavoitteisiin ja tässä mielessä federaation rakennevaliokunta oli esittänyt muutoksia, jotka johtivat ylimääräiseen edustajakokoukseen vuonna Siviili-ilmailu Järjestön muutti sääntöjään Arlandassa keväällä 2004 pidetyssä edustajakokouksessa. Sen jälkeen toiminta on siirtynyt aikaisempaa enemmän toimialaneuvostot korvanneiden jaostojen osalle ja tämä oli tehostanut federaation toimintaa, mitä oli ollut mahdollista seurata myös siviili-ilmailujaostonkin näkökulmasta. Jaostoilla oli ollut omia työryhmiä, joita niiden työvaliokun nat olivat perustaneet eri ongelmien selvittelyyn. Ilmailussa oli pohdittu pohjoismaisia työehtoja yleisemminkin sekä mietitty, minkälaisia yhteisiä perusedellytyksiä voisi mm. kuormaustyölle asettaa. Tämä voisi tehostaa sekä turvallisuutta että palkkaukseenkin liittyviä asioita. NTF:n siviili-ilmailujaostokin piti oman kokouksensa kongressin aikana. Jaoston ja sen työvaliokunnan uudeksi vetäjäksi tuli Lars Erik Lilleødegård Norjan Fellesforbundetista ja työvaliokunnan jäsenenä jatkaa allekirjoittanut. Siviili-ilmailun osalta todettiin toimintakertomuksessa alalle tullut hintasota, konkurssit ja kustannuksien säästäminen, joka on aiheuttanut työttömyyttä ja paikoitellen heikennyksiä työehtoihin. SAS:n todettiin olleen melkoisissa vaikeuk sissa, mutta se oli kuitenkin ostanut norjalaisen Braathens-yhtiön, mistä oli aiheutunut työntekijöille omat ongelmansa, joita on ratkottu oikeusistuinten välityksellä. Baltia NTF:llä oli Baltian maiden kansalaisten tullessa yhä näkyvämmin alueemme työmarkkinoille erityinen työryhmänsä, joka selvitteli näitä asioita. Baltiassa on runsaasti erilaisia kulttuureja ja vasta 50 vuotta ay-toimintaa, jota nyt edistettiin NTF:n avulla. Niin Viroon, Latviaan, Liettuaan kuin Puolaankin on valittu paikallisista liitoista yhteyshenkilö, jonka kautta tätä toimintaa organisoidaan. Puolaan oli NTF:n varoilla jopa palkattu henkilö, jonka tuli edistää paikallisen liiton muodostamista. Jatkuuko pohjoismainen sopimuspolitiikka? Kokouksen pääaiheita oli valintojen lisäksi ay-oikeuksien puolustaminen, niin Ruotsin Vax holmissa tapahtuneitten TES-erimielisyyksien kuin Suomen Viking-jutunkin johdosta. Vuonna 2004 rakennusalalla toimiva latvialainen Laval un Partneri-yhtiö voitti tarjouskilpailun Tukholman lähistöllä ja kun ruotsalainen liitto esitti TES:n solmimista, niin tämä johti sulkuun firman kieltäydyttyä noudattamasta ruotsalaisia sopimuksia. Tämän jälkeen ulkomainen yritys veti ruotsalaisen liiton työtuomioistuimeen, jo- 16

17 Eduardo Chagas on kotoisin Portugalista, toimii Brysselissä ETF:n pääsihteerinä ja oli nyt mukana pohjoismaisessa kokouksessa. ka on todennut, että liiton toiminta oli luvallista Ruotsin lain mukaan, mutta että on epävarmaa, kestääkö tulkinta EU-perspektivissä. Vikingin tapauksessa puolestaan on haettu ratkaisua englantilaiselta tuomioistuimelta Suomen Merimies- Unionia vastaan. Jutun yhteydessä saatettiin pitää ITF:ääkin osallisena ja tällä perusteella varustamo saattoi viedä asian lontoolaiseen tuomioistuimeen. SM-U:nkaan tapauksessa kansallinen tuomioistuin ei kuitenkaan puoltanut alkuperäistä päätöstä, kun siitä täällä valitettiin. Molemmissa riidoissa odotetaan EY-oikeuden päätöksiä, jotka näyttävät, mihin tulee jatkossa panostaa. Sosiaalisen polkumyynnin torjuminen oli ajankohtaista Itämeren alueella, kuten esillä olleista oikeustapauksistakin saattoi havaita. Kongressin päätöslauselman mukaan liitot ovat tietoisia siitä vaarasta, joka kohdistuu niiden työehto sopimuk siin, eivätkä ne aio alistua eikä tekemään kauppaa työehtosopimuksillaan. Katsottiin myös, että ulkomaalaisiin työntekijöihin tulee soveltaa samoja ehtoja kuin Pohjoismaissa muutenkin, eli sopimuksia ei saa käyttää kilpailukei noina. Ihalaisen tervehdys Vieraiden joukossa oli SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen, joka korosti puheessaan hyvinvointiyhteiskunnan merkitystä. Globalisaation vaikutusten lisääntyessä hän katsoi tarvittavan rajat ylittäviä neuvotteluja ja työtaistelu oikeutta. Myös yli rajojen toimivia liittoja saattaa syntyä. Monikansalliset yritykset ovat nykypäivää ja ay-liikkeen rooliin kuuluvien puolustus- ja turvallisuusnäkökohtien lisäksi aloitteellisuuttakin saisi olla enemmän, että osattaisiin varautua tuleviinkin muutoksiin. Myös ITF:n pääsihteeri David Cockroft ja ETF:n pääsihteeri Eduardo Chagas esittivät tervehdyksensä kokouksessa. Cockroft selvitteli ITF:n mukavuuslippukampanjaa, jonka kulusta paikalla ollut Malte Segerdal oli tehnyt 17

18 kriittisen kirjan. Kampanjan suhteen oli erilaisia odotuksia, ja kun ne eivät joissakin tapauksissa toteutuneet, niin tästä tuli palautetta. Vastaavanlaista kampanjaa saatetaan aikanaan tarvita ilmailussakin. ETF:n kautta hoidetaan nykyään paljolti pohjoismaisten liittojen suhteita EU:hun ja eri aloilla on todisteita siitä, että joitakin epäsuotuisia direktiivihankkeita, kuten satamadirektiivi, on pystytty yhteisvoimin torjumaan. Ihalaisen lisäksi mm. Eduardokin mainitsi myös palveludirektiivin, josta ei vielä ollut lopullista päätöstä, mutta joka alkuperäisessä muodossaan olisi johtanut melkoiseen katastrofiin ay-liikkeen kannalta. Valinnoista NTF:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Per Østvold, Norsk Transportarbeiderforbund ja varapuheenjohtaja jatkaa Simo Zitting Suomen Merimies-Unionista. Hallituksen muina suomalaisina jäseninä ovat Timo Räty AKT:stä ja Risto Elonen Veturimiesliitosta. Naisnäkökulmaa edusti se, että toinen nyt järjestetyn kokouksen vetäjistä oli Satu Silta Suomen Merimies-Unionista. Informaatiota luvassa NTF:n toiminnasta on kaivattu jo pitempään tietoa internetinkin kautta. Nyt järjestö on saanut kotisivun, jossa ei tosin kirjoitushetkellä ollut valmiina muuta kuin alkusivu sekä niiden pääaiheiden otsikot, joita sillä myöhemmin nähdään. Tekstiä on usealla kielellä, myös suomen kieli on mukana. Kotisivun osoite on: TUOMO OKSANEN Seuraava NTF:n edustajakokous on keväällä 2010 Norjassa. Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu iso haaste Hyvinvointivaltio ja tasa-arvo tarvitsevat toisiaan Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden paras takaaja on hyvinvointivaltio. Sen ylläpitoon tarvitaan kaik kien panosta, muistuttavat SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen ja ekonomisti Jorma Antila. Heidän mukaansa työtä riittää työssäkäyntiasteen nostamiseksi ja työelämän tasa-arvon lisää miseksi. SAK:n saavutukset tasa-arvoisen työelämän saavuttamiseksi ovat mittavat. Kun Hietasta pyytää nimeämään kolme tärkeintä, hän mainitsee sentti- ja europohjaisen palkkalinjan, vanhempainvapaat mukaan lukien sairaan lapsen hoitomahdollisuuden ja hyvinvointivaltion. Antila tarkastelee asiaa työttömien ja työssäkäyvien vinkkelistä. Viime vuosien saavutuksista hänen listalleen päätyvät muutosturva, koulutuksen painottaminen ja tulopoliittiset sopimukset. Edessä on heidän mukaansa kasa vanhoja ja uusia haasteita: työttömyys, ikääntyneiden työssä pysyminen, pätkätyöt ja monikulttuurisuus. Työnantajapolitiikka polkee ikätasa-arvon Ikääntyvien tasa-arvo nuorempien kans sa tuntuu tyystin unohtuneen työnantajilta. Työssä jaksamisesta ja työuran pidentämisestä puhutaan kauniisti, mutta käytäntö on toinen. Työpaikat ovat ikääntyvien kohtelussa avainasemassa, mutta työnantajapolitiikka on tosi raadollista ja kovaa, UPM:n tapauksessa kaikkia kohtaan, mutta yleensä ikääntyviä kohtaan, Hietanen toteaa. Työnantajat eivät Hietasen mukaan kanna yhteiskuntavastuutaan. Ikääntyvät osoitetaan eläkeputkeen. Eläkeputki on monessa mielessä helpoin ja kivuttomin vaihtoehto, mutta aika lyhytnäköinen. Monilla aloilla ennakoidaan työvoimapulaa. Näitä ihmisiä ei motivoida enää takaisin töihin. Ratkaisu on siinäkin mielessä lyhytnäköinen, että ikääntyvien valtavaa työkokemusta olisi hyvä hyödyntää työpaikoilla, Hietanen sanoo. Muutamat hyvät työnantajat arvostavat työpaikan hiljaisen tiedon siirtämistä uudelle polvelle, mutta yhä useampi työnantaja on valinnut kauttaaltaan kovan linjan, Hietanen viittaa SAK:n järjestötutkimukseen. Työssäkäynti takaa yhtäläiset edut Antila huomauttaa, että hyvinvointi lepää työn varassa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö tekee ison kadon 18

19 maa, johon sovelletaan huonompia työehtoja kuin muihin. Myös meidän etu on, ettei heidän työehtojaan poljeta. Se takaa työehtojen säilymisen myös muilla. Työpaikoilla on tässä iso rooli. Hietanen toteaa, että SAK:laisen ay-liikkeen tulisi tarkistaa asenteitaan maahanmuuttajiin. Kyllä meidän täytyy katsoa peiliin, olemmeko valmiit ottamaan maahanmuuttajat tasavertaisina toimijoina mukaan ay-liikkeeseen, Hietanen toteaa. työssäkäyvien määrään eikä se lupaa hyvää.pienenevien ikäluokkien myötä eläkkeidenkin maksajiksi tarvitaan enemmän palkansaajia. Pahin vaihtoehto on kutistaa eläkkeitä eli työntekijän eläkeiässä saamaa palkanosaa. Työvoimapulaa ei Antilan mukaan pystytä hoitamaan pelkästään maahanmuuttoa lisäämällä, vaan siihen tarvitaan työttömien työllistämistä. Nuorten ikäluokat ovat pieniä, ja toisaalta meillä on iso joukko hyvin vaikeasti työllistettäviä. On hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa meillä on samaan aikaan työvoimapula ja paljon työttömiä, hän varoittaa. Työllisyyden noustessa pitkäaikaistyöttömille tulisi järjestää koulutusta ja työpaikkoja. Se hetki on Antilan mielestä nyt. Todennäköisyys työllistyä on hyvä. Kun vielä eläkkeelle lähtee yhä useampi, työpaikkoja avautuu tavallista enemmän, hän laskee. Työmarkkinat jakautuvat kahteen kerrokseen? Hietasenkin mukaan maahamme tarvitaan uutta työvoimaa ulkomailta. Suomeen itse hakeutuneet maahanmuuttajat ovat hänen mielestään eniten tuen tarpeessa. Maahanmuuttajien työttömyys on suurempi kuin valtaväestön. Lisäksi monella heistä on aukkoja koulutuksessa ja he ovat usein pätkätöissä. SAK:ssa on nyt maahanmuuttajataustaista jäsentä. Määrän ennakoidaan kasvavan. Hietanen varoittaa, että jos ay-liike ei pysty hoitamaan maahanmuuttajien edunvalvontaa, vaa rana on työmarkkinoiden jakautuminen. Helposti käy niin, että maahanmuuttajista tulee marginaalityövoi- Pätkätyöntekijöille samat oikeudet Nuoria ei kohdella Hietasen mukaan työelämässä tasavertaisesti vanhempien ikäpolvien kanssa. Nuoret tekevät suurimman osan pätkätöistä ja joutuvat odottamaan pitkään vakinaista työsuhdetta. Hietanen huomauttaa, että osa nuorista haluaa pätkätyöhön. Tietynlainen joustavuus onkin tarpeen, kunhan työsuhteen edut ovat samat. Ongelmaksi on muodostunut varsinkin vuokratyö. Laissa todetaan, että vuokratyöntekijään sovelletaan kulloisellakin työpaikalla noudatettavaa työehtosopimusta. Käytännössä sopimuksen valvonta on vaikeaa. Hietasen mukaan vuokratyöntekijä pääsee harvoin osalliseksi esimerkiksi työterveyshuollosta. Täytyy miettiä, voidaanko vuokratyötä koskevia sopimusjärjestelmiä kehittää. Ruotsissa vuokratyöntekijät saavat keikkojen välillä takuupalkkaa, hän kertoo. UP/BIRGITTA SUORSA Kuvitus: SANNA KALLIO 19

20 Tavoitteena palkkatasa-arvo Miesten ja naisten tasa-arvossa riittää SAK:n kehittämisjohtajan Eija Hietasen mukaan vielä tekemistä. Naisten pienemmät ansiot samoista töistä miesten kanssa ja naisvaltaisten alojen matalapalkkaisuus eivät hänen mielestään kuuluu sivistysvaltioon. SAK:laisen palkkapolitiikan lisäksi paras keino samapalkkaisuuteen ovat työn vaativuuteen perustuvat palkat, hän linjaa. Työn vaativuuden arviointi on järjestön ekonomistin Jorma Antilankin mukaan ensimmäinen askel palkkatasa-arvoon. Työn vaativuuden mukainen arviointi tuottaa tutkimusten mukaan suhteellisen oikeudenmukaisen tuloksen kunkin sopimusalan sisällä. Antila pohtii, josko työmarkkinoilla on joitakin mekanismeja, jotka estävät naisia hakeutumasta tai pääsemästä kullakin alalla vaativampiin tehtäviin. Työpaikoilla naiset työskentelevät keskimäärin vaatimattomammissa tehtävissä kuin miehet, ja siten heillä on myös pienemmät palkat. Naisvaltaisten alojen matalat palkat selittyvät Antilan mukaan kylmällä matematiikalla. Asiakkaat ovat valmiit maksamaan teollisuustuotteista enemmän kuin palveluista. Hän toteaa, että palvelualojen palkkoja saadaan nostettua, kunhan palvelut ja tuotteet tehdään sellaisiksi, että ihmiset ovat valmiit maksamaan niistä nykyistä enemmän. Samasta ja samanarvoisesta työstä on Hietasen mukaan aiempaa helpompi saada sama palkka. Uuden tasa-arvolain myötä työpaikalla pitää tehdä palkkakartoitus osana tasa-arvosuunnittelua. Hietanen näkee vielä yhden esteen tasa-arvon toteutumisessa. SAK:laisten miesten ja varsinkin naisten koulutusta ei tarpeeksi hyödynnetä työpaikoilla. Työntekijöille on tarjottava riittävästi haasteita ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikalla, Hietanen esittää. (UP/BS) UP/BIRGITTA SUORSA TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA palvelu alkanut vuoden 2006 alusta Työministeriö on käynnistänyt valtakunnallisen työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalvelun vuoden 2006 alusta. Puhelinpalvelu palvelee numerossa ma pe klo 9 17 Valtakunnallinen työttömyysturva-asioiden palvelu puhelimitse: Neuvontaa kaikissa mahdollisissa työttömyysturvaasioissa työvoimatoimiston asiakkaille sekä muilleyhteydenottajille, jotka asioivat puhelimitse työttömyysturva-asioissa Yleisissä työttömyysetuuksiin liittyvissä tilanteissa, kuten alkava tai päättyvä työttömyys, osa-aikatyö Lomautuksiin liittyvä neuvonta työnhakijoille ja työnantajille Työttömyysturvaan vaikuttavien tai liittyvien etuuksien neuvontaa ja opastusta opiskelun, yrittäjyyden, koulutustuen, liikkuvuusavustusten, ulko maanmatkojen jne. vaikutus työttömyysturvaan Tietoa myös työttömyysturvan hakemiseen ja saamiseen liittyvistä asioista Sosiaalivirastojen, ulosottoviraston yms. puhelinkyselyihin vastaaminen Työvoimatoimikuntien antamista työvoimapoliittisista lausunnoista tiedottaminen asiakkaalle Puhelun hinta Työttömyysturvan neuvontapalveluun on sama kuin soitettaessa työvoimatoimistoon eli lankaliittymästä 8,21 senttiä/puhelu + 1,47 senttiä/minuutti ja matkapuhelinliittymästä 29,13 senttiä/minuutti. Puhelujen hinnat ovat samat koko maasta soitettaessa. LISÄTIEDOT: erikoistyövoimaneuvoja Aini Siikaluoma puh s-posti aini.siikaluoma@mol.fi 20