Tutkimukset geokemiallist en j a geof ysikaalist.. en anomalioiden selvitt&niseksi kes~uasa -63

Transkriptio

1 Kaavi, Valkeinen Tutkimukset geokemiallist en j a geof ysikaalist.. en anomalioiden selvitt&niseksi kes~uasa -63 Kart at : Alueella on suoritettu syksyllb -42 purosedim~nttitutkimus, jonka tuloksista tehty kartta /601 on ollut kaytettaviss-i. 1: mittakaavaiaet geofysikaaliset (map. j a sw8inen) kartat ovat niinik&& olleet k&ytoss&ni. Kentti3tutkimukaessa on ollut karttapoh jana 1: ilmakuvakartat A,B,C ja D. Kriitilliselta alueelta on tstg raporttia varten tehty yhdistelmkkartta 1:10 000, joka on liitteena. Tutkimuka et : Kenttatutkimuksessa asetettifn ensimm&isekai tavoitt eeksi alueen kallioperw aelvittely. Liitt eena olevaasa yhdist elmzkartasaa on esit et ty kivila jikart ta hiukan yksinkertaistetusaa muodossa (graniittien ja pegmatiittien suhteen). Tgyd ellinen kalliopermart ta samoinkuin t ektooninen kartta valmist etaan sit ten, kun kallioperahavainnot lehtien aluerlta ovat tgydelliset. Pal jastumahavainto ja on lii t ekartassa tgydemetty peofysikas1is.t en kartto j en perust eella niilt a osin kuin yksinkertaisen kallioperageologian ja analogiaperust eiden puoleata on ollut aiheellista. Purosedimenttianomalioiden aiheutta jia on yritetty selvittag mm. tutkimalla alueen topopraf iaa ja pinta-( ja ilmeisesti my'cia pohja-)vesien virtauammntia. Seloste~n loppuosassa on esitetty spekulaatioita geokemiallisten anomalioiden aiheuttajista.,.. t _

2 Geologiaa: Kivila j eista esitetgiin my'dhemmin kartoitusseihost eesaa tarkenpi kuvaus ja kasittelen tarssa vain malmimineraalipitoisia ja -kriitillisia kivilaje ja: mstaliuskeita, karsikivia ja asbestikivea. Mustaliuskeet eaiintyvat hajanaiaena jaksona useina pienina erilliaina linsseing kgn:ssa ja gr:n siaii N&a aiheuttavat vahvimmat magneet t iset ja skihk'diset anomaliat ja em, geofysikaalisia kartto ja onkin kaytetty hyvaksi ml-linssien muoto ja ja ulottuvuuksia selvit ettaessa. Rivilaji on yleensa tyypallisen hienorakeista, liuskeista ja sis8ltw Grf -suomujen ja Kv:n liswsi kohtalaiseati mybs Bt (flogopiit tia). Malmiminerasleista runsain on Fek, lisziksi on yleisesti Sk ja satwaisesti Zns. Cuk on hyvin vtiheiiserssa maarin. Kiisut esiintyvgt tasaisena piro t- t eena seka myys ohuina juonina. Karsimai set vglikerrokaet ovat varsin tavallisia. Tallainen ka-ml sisaltaa tummia (pipenttisia) Af-s&l5 ja (= tremoliittia), joiden koko vaihtelee cm. ka-ml on variltaktn tummaa, Grf-pitoista, ja eroaa tall8 pemsteclla varsinaisista ka-kivista. My'ds ka-ml:ssa on k-pr. Useista ml-pal jastumista on geofysikaaliat en mittausten yhteydessa ot ettu ngytteitg, joista on tehty XRFanalyysit. Graniitin leikatessa muataliuaketta eaiintyy my'ds pr:ssa Pek-pr. T&8 ilmio on kauniisti nwyvissa mm. Petrolammesta N-suunta-In olevassa lahimmass& ml-pal jastumassa. Gr- juonet ovat siis ilmeisesti assimiloineet ml : sta mlfidi - ainesta, koska muualla kuin ml:n lgheisyydessa ei gr:ssa ole kiisu ja.

3 N&ht%lvasti muetaliuskei siin kuulwnaton karsikivilinssi on tavattu hairi'dvyahykkeen N-osasaa. Ainossa pal jastumassa, jossa sita esiintyy, on kivila ji keskitai hienohkorakeiata, vaaleanvihregtg ja p&wneraaleina lienevat tremoliitti - + diopsidi. Kromipitoisuua on ilmeisesti vmainen, koska t -8 karsi kyyppi eroaa serpentiniittien yht eydessa tavatuista Cr-karsiata (tyyppi Kokka! ) vaaleanman viirinsa ja Cr-mineraali en ilmeia en puut;twni s en perust eella. Kivessg on hiukan Pek-pr seka Sk-rak~ita. Cuk ei pal jain silmin voi havaita. Asbeatikivea on tavattu Petrolammen W- ranalla pipn~ssa louhoksessa. Kivilaji ra joittuu NW-reunslla musta- 1iuske.- seen. Asbestikivi on osit tain hyvin karkearakeiata. Perusaineksena naytt2ia olevan tumma, hi enorakeinen aerpentiniitti, jota auht eellisesti on hyvin vtihi3n verrattuna suurisal'diseen asbestimineraaliin, joka kuitu j en jgykkyydestg ja skit eettgis-s&lomaisest& asusta paat ellen on amfibolia (aktinoliittia). Sulfidimineraale ja ei kivessa ruosteisesta pinnasta huolimatta silminhavaittavasti ole. ml-asbestikivivy'dhykkeen kohdalle tulee vahva magneettinen ja swainen hairi8, joka SW suuntaan jatkuu Ruskealan Marmorin omiatamalle alueelle. Tekt oniikkaa: Graniitit sekti pegmatiitit ovat ttilla alueella yleensg suuntautumattomia tai vain heikosti pilsteisig (ei pg). Graniittien rakoilu on useimmiten h~rvin kehittynyt ja sa8xmgllisesti on havaittavissa 2 likimain toisiaan vastaan kohtisuorassa suunnassa oleva;., pystyg rakosuuntaa, joista toinen on miltei N-S - suunnassa ja toinen N70W - N90W. Lisiiksi on varsinkin kgn:n lmeisyydessa usein havaittavissa kg:n liuskeisuuden suuntainen rakosuunta. Pegmatiitti juonien suunt a on melko epb&*%tinen. kgn: ssa ne esiintyvat sekki liuskeisuuden suunnaasa ettg 1 ei kkaavina.

4 Suunt autuneiden kivila jien liuskeisuuden kulku on muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta N20-35E ja kaade 30-70W, keskimgarin 50W. Venym&suunta ja kgn:ssa havaittu pienoispoimutuksen akseli suunta on yleensg n. S50-60W, 30-40'. Venymasuunta kgn: ssg tulee selvasti esille kvart sipahkuroissa, jotka ovat venymw suuntai sina pitkina tappeina. ~Jlustaliuskeet, silloin kun eivgt ole karaimaisia, ovat vahvasti tektoniaoituneita ja liuakeisuuataaot ovat siins pienissa piirteissa toisiaan leikkaavia. Naiden S- pintojen leikkausviivana tulee venyma selvasti esille, Liuakei suuden yleissuunt a on aina kumminkin havaittavissa ja se on sama kuin ymp3rist'dn kgn:kin. Alueella on useit a (murros-) rotkovy'dhykkeit a. Selvin tallainen suunta on likimain N-S, toinen likimain N45W ja lisaksi liuskeisuuden csuunt ainen rotkovyijhykesuunta. IWyttaii myijs silt&, etta pmiitit ainakin Valkeisen N- puoliseaaa vyfihykkeessa alueellisesti noudattavat N -S - suuntaa. Petroltzmmest a suuntaan N15W on eras murroavy3hyke, jossa yksityiset rotkot ( ja jyrkhteet) ovat likimain suunnass a N-S, mutta koko vyehykkesn suunta on edellrnainittu Nl5W. Murrokset ovat tassg ika-kuin limittain toistensa jatkeena. Ainoa s elvasti havait tava uurresuunta on S20E. Purosedimenttianomalioista: Yhdi st elmeaxttaan on merkit ty vahvimmat Cu-anomaliat /601-kart an perust eella. Ni :n ja Zn:n anomsliat tall& alueella ovat varain v5hspat'disig ja ne, jotka ovat, yhtyvat Cu-anomaliapi at eisiin. Kart taan on li saksi merkitty punai silla nuolilla maaatosoa havaitut 'tvesiurat't, joilla tiissa tarkoiteta~n vet% ker52vi.a notkelmia, o jia ja sxalueita, joissa mavl viettiivyyden, virtaavan veden tms. perust eella on veden kulkusuunt a maariteltavisslz. Purosedimenttinaytteen metallipitoisuus riippuu kiisittaskseni kahdesta teki jasta: 1) naytteex sis~ltwsta mikrolohkareista, jotka ovat periii sin malmiminera,alipitoisesta kivesta ja 2) pohja/pintavedesta saostune~ata ainekseata.

5 Kaytm tiissii edellisslle merkintiis M ja jalkimmiiiselle S. Kivennaismaalajinaytt eiden kohdalla saattaa S :n ohella M:n osuus olla varsin suuri, orgaanisessa nayt teessa taaa S on maaraava t eki j a. SiitSi, mists S:n aines on peraisin, voitanee sanoa, etta se on lmt'disin joko kallioperiissg olevasta malmi - mineraaliesiintymiista, josta se pinta/pohjaveden virtauksen mukana on joutunut puroon tai nsytteenottopaikan ympsrist'dn maalaji~n sis&ltwsta malmiminera~lipitoisista makro- tai mikrolohkarei sta. M&ro j a mikrolohkar~i den kulkeutumi ssuunnan t aaa mgarittelee j28n kulkusuunta ja niinpa on oletettavissa, et t ti j kulkusuunt aan nmd en malmi e siintymm suo j apolella tu&n tekija vaikutus on huomionarvoinen. Toiaaalta saattaa voimakkassti virtawiasa puroissa veden kuljetus ja lajitustya upamuodostumineen aiheuttaa M:n maarm kasvua sellaiseenkin paikkaan, jossa mikrolohkareita ei j iia kulkusuunnan mukaan pitgisi olla. Nyt tutkitulla alueella kaikki ngy-tt eet on otet tu orgaanisesta maalajista puroista, joissa vsden virtauanopeus on suhteelliaen pieni. Emxjsmmk xxhxak ~mrnm-kzpkxk~afr sx$xkhne9~k mjtx Koska anomaliakentta on suht eellisen laa ja, eikii ml lukuunottmatta Cuk-pitoisia kallioita tai irtokivia ole etsinn5ista huolimatta lzydetty voitanee anomaliat selittiia ml-linsseista johtuviksi. N=&hSn si sgl tkivat pi enig maariii C d, joka kiven liuskei suuden ja helpon rapautuvuud en a- siost a suht eelli sen mukavasti joutuu puhkeamaa huuht el~va~n pinta/pohjaveteen ja sitki tietg purosedimentteihin. Muut amat vakrat anomali api st eet si j sit s evat ml-vyiihykkeiden SSE-puolella ja koska uurresuunta on S20E, saattaa po. pisteiden ymp&lrist'dssi3 oleva moreeni siskiltaa mllohkareita, jotka puolestaan aiheut tavat anomslim kssvua. B!tielenkiintoista on todeta, ettg ml-vy5hykkeen NNWpuolella on vahvo ja ~aolaalioi -i;r riu-,l pisteessa 35.25/ = A ja 35.69/ = B. Jos esitetty kalliopergkartta todella pitsia paikkansa ml-esiintymien - ja siis myijs Cu-pitoisten kivilajien - suhte~n, havaitaan, ettii Cu-ioni on liikkunut ennen saostumietam poh ja/pintavc deaxy mukana

6 tapauksessa A ainakin n. 150 m, muttei yli 400 m ja tapauksessa B ainakin n. 200 m, muttei yli 450 m. B-tapauka~atsa anomalia on huomat t avasti heikompi kuin A: ssa. Toisaalta herattag ihmetysta se, ettg jakson NNEpsaasa oleva kookas ml-linssi ei ole aiheuttanut W-puolella virt aavaan puroon juuri minkgwlai ata anomaliaa, vaikka ae ilmeisesti varsin lyhyelta et&isgrydelt& laskee vet enaa S-paass5 jyrkkaa rinnetta pitkin po. puroon. Anomalim puuttwnisen syyna saattaa tie-tysti olla Cu:n pienempi msi&rs ml: saa. Jos asia olisi &in, aiheuttaiai pieni Cu:n m#iir& vaihtelu ml:ssa va~sin huomattavia vaihteluja ymparist on purosediment tianomalioi ssa. Kokonaisuut ena n5iyt t8a purosediment titutkimus tall& alueella mieleatmi antaneen aika hyv& kuvan Cu:n eaiinty- miarest8 alueen eri kivila jeissa. Koska menetelma kmminkin on suureasa maarin statistinen, olisi kasitykseni muknan $Ulaiselta anomalia-alueelta otet tava naytteita runsaammin, esimerkiksi 50 m:n valein 250 :n asemasta. Satunnaist en teki jijiden aiheuttamat virheet voitaisiin nain valtt&b ja tulkint amahdollisuudet samalla paranevat. Sivakkavaaraaaa

7