I-, TehtgvPn tarkoitus PIPISmPPPIIIIaIIIP. Wtkimuksen tarkoitukaena oli 12iytW uuda 19ht6kohtia malmin-

Transkriptio

1 Biinivaarm-LoaomBen alue Kaavin pitiiijilae&. Yksityiskohtrisemat rajat tglle alueelle mti8ritsltiin geologisten karttojen 3a aeromagneettisen kartan permeteella. Tutkimuealueen rajat nukyv&t oheisilla kartoilla (liitteet 2-6). TehtgvPn tarkoitus PIPISmPPPIIIIaIIIP Wtkimuksen tarkoitukaena oli 12iytW uuda 19ht6kohtia malmin- I-, H&SytteitU keplttiin yhteenay 2171 kpl vllieeny aikana. fpgbh6n kgytettiin 146 miestyupllivlld. -. l!ti4ytteenotosaa noudatettiin rutiinimenetelmsl, joka on asloatettu eeim. raportisea 3714, (23), (92)/601/62. N8gtteiden pregarointi- Je analysointimenetelmgt on selostettu sslnaasa raportiasa. ': Analyyaitulokset on merkitty 1: kartoilla (karrttamerkit, liite 1). MBytteiden laatua oaoittaman on tutkittu purolin3.a (joen tai jhrven rmta) piirretty kokoviivalla siellid, miesy ntiyte on p6hlarcriaasa mineroalimaata (Nytteen laatu amioidssn esulonnan yhteydeeel) ja katkoviivalla eiellb, mlsali4 nayte on 1120,000 kartat on yleiaailmliilyp varten yhdilstetty mittahvases 1: (karttaliitteet 2-4).

2 !halokaia tarkaateltaessa oliai syytii huomioida muutcrmia asiaaul vaikuttavia seikkoja: 1. Jonkin (tai joidenkin) purosedimenttianomaliaan veikuttavan tekijgn (tekijain) arvioiminen on yleensg mahdotonts monimutkaisista oloeuhteista johtuen, ta. puroaedimenttikarttaa on katsottava kokonaisuutena ja tuloata on pidettavg yleieluontoieena. 2. Puroaedimenttikartasta eaadaan k8ytttjkelpoiein hytjty silloin, kun sit8 voidaan verrsta muihin malminetsintiiii pslveleviin karttoihin. 3. Erilaiset anomaliat eivyt ole thy8i.n vertailukelpoiaia kernkedan, koska a) anomaliakuvasea niiytteet, joissa orgaanieet aineet ja/tai limoniitti ovat enemmiat8nii, eiell8 mieey mshdollisuua anomalian muodoatumiseen on olemasea, erottuvat keakid4yrlisty korkeampina, jgrkkiati (herkgeti) kohoavina pitoisuusarvoina, b) gurouomsea (Joesaa) virtaavan veden my&rti on euhteeeaer anomaliakuvaan siten, ett8 mitid runsaammin vettl4 virtaa, aittd laimemgia ovat pitoiauuevaihtelut. 4. Anomalioiden on havaittu rakentuvan p&i&iaeriaaea limoniittiin seku orgaaniseen tavaraan adaorboituneista metalleista ja/tai edilyneistiii eulfidirakeista. Viimeksi mainittujen eeiintgmista on pidettbv8 merkkina lyhytmatkaisesta kuljetukeesta. 'fulokaia arvioitaeasa (liitteet 2-5) joudutaan ottmaan huomioon eekh yleiskuva (-veikutelma) etta yksityiakohdat (liite 4) niiyttul olevan melko vaatimaton aija slueen Sinkilla purosedimenteieai4. Heikoati anomaalieena erottuu alueeets Karpalolammen - Kokkalanmen eeutu, josta Kokkalammen S-puolella muutamt pisteet kohoavat ympkiristtjatlji8n. Pohjoisemgana havaitam heikko einkkianomalis Plflkkijgrveen (vrt. tal. kartfa 1: , lehti A) laakevasea purosea. Mfkkeli (liite 3) kuvastaa yleiakuvassa luotettavan tuntuimesti alueen kallioperiji, josta aerpentiniitit ja murstsliuakeet (osittain) erottuvat anomaalisiwr. Anomaliakohteita ovat: Kargalolaaraaen - Kokkalammen alue, Pienen AittojPlrven ymglristt) js Poaki jyrvet - AittoJlfrvilinja.

3 lxhz~gg& (liite 2) ei yleensy n&ytl muodostavaa leajempia yhten8ieil anomalioita, vaan vaihtelut tagahtuvat lyhyilly matkoilla. Kuparin osalta erottuvat anomaaliaina seuraavat eeudut: Valkeieen N-guoli, Karpalol~en E-rannat, Kokkalammen S-puoli ja Pienen Aittojlmen ympgriatt5. Hiinivaaran-Losom&ien aluettr E-laidalla rajoittavalla gneisaigraniitti~6hykkeelll eeiintyg sittipaitsi lukuieia, heikkoja ja epkimki4irtiieil kuparianomalioita. Puroaedimenttien metallien regionsralieten valhtelujen liaiiksi on Niinivaarm-Loeomllen alueella tavattu seursavat whuippu~omaliatn : 1) Valkeisen N-puolella. Kartta D. ~gga~i~g~&&g Maksimi 130 ppm Cu. Maan laatu mutaa, yrngklristt! rsoiatunutta. Anomalia heikko v8hlvirtaiscsssar ympt4risttseel. Anomalian aerkityistki! liakll kertautuminen veeirt6verkostoaeca ja eijainti HL~ikonlahden jatkeellaw. Mielenkilntoinen. Yahdolliset geokemiallieet jatkoty8t: el ennen geofysikaali6ia mittauksia. 2) Karpalolampi. Kortta D. lccm~&=b&g&&&g$~.&s~ Ukeimi: 900 ppm Cu, 240 gpm Zn. Maan laatu orgsraniata, ymp8ristu eoistunutta. Anomalia voimakars vllhlvirtai~leaea ymplriet8a631. Anomalian merkitystl lis&y kertautuminen veeiet6verkoetoaea 3a vlhentlei anomallan heterogeenieuua, ja eeiintyminetn orgaaniaeesa tavaraaaa. Yielenkiintoinen. lahdolliset geokemialliaet jatkoty8t: tarkernpi kartoitue pohjaveei/pintavesiviivalla ) Kokkalammen ranta. Kartta A. Hikkelianomalia. Mokeimit 1150 ppm Ni, 120 ppm Zn, Maan laatu kivikkoa, ymggrist6 jpmen ranta. Anomalia hyvin voimakae. Anomalian merkitystl lieblli sen morfologinen sijainti. Liittyy todenn&ikt5ieesti Kokan nikkelikarsiesiintymeiun. Erittlin mielenkiintoinen. Mahdolliset geokemialliset jatkotyat: ei. 4) Kokkalammen 3-puoli. Kartta B. Joukko ep&mn&ir&ieip nikkeli-sinkkianomalioita kohteen El-osaeea 565 nikkeli-kuparianomalioita kohteen S-oaaesa. Anomalioiden woaoitettan vaikea havaita. Kriitillisen8 on ilmeieesti gidettlvk4 Biinivaaran eergentiniitin E-kontaktin seutuja. Mahdolliaet geoksmialliset jatkoty~ t?

4 5) Pieni bittojdrvi. Kartta A. g~g~g&=gigg~lian~~&&a Ukeimi: 2200 pgm Cu, 750 ppm Eli (ei aaumaeaa nlgtteesshl). Maan laatu hiekkaa, yrnplriatt! kivikkoa, Anomalicn erittyin voinakas kohtalcailrren runsaavirtaiaeesa ympllriet8eal. Anoaurlian merkitystb v6henti4vbt ainoaetaan snoraalian paihllisuur Ja heterogeenieuua. Erittliin mielenkiintoinen, Mytteen laineraloginen tutkimuar (raakaa fraktio) o8oitti aeurarervsra: Sk (prim.), Sk (aek,) Cuk, Fen, Fek, Qrf, Hip-viol, eat, ZnS, sa Bei, Prim. Sk-rakeieea usein ~ulkeumia, Fek, Cuk, joakua Grf, sek, Sktn yhteydeasy havaittu kerran violeriittis Hiprn p~eudomorfoeina. Sulfidirakeet kookkaita, Skrlla usein omamuotoisuutts. Sek, Cu-mineraalejs ei hav. Bek tavallieeati muutt. erek, Sktkei, TervettCi Erek hewaitstan vain eulkeumina, ZnS:aa havaittu sat. pienin& lsulkeumina erinaeki Sk-rakeeeea, Bei hav, sat. Femrn sulkeumina. lahdollieet geokemialliaet jatkotyut: tarkempi kartoitur gurolinjalla, 6) Aittojhvi-Poekijkirvilinjo. Kartatt A ja B, D. Jatkuvia nikkelihe4iri6itg purolinjalla, kuparianomalia Pienen Aittojgrven razmalla, Liittyy ilmeieseti PoekiJ~rvien eerpentiniitin W-kontaktin kivilajeihin, mosoiten jakautuu ilmeieerti laajemmalle alalle. Mahdolliset geokemialliset jatkotybt;? 7) Lmpi PieneltP Aittojlrveltl 81. Kartta: 4311 O6A. ICCgag&= anomalia, Makeinsir 100 ppm Cu, Xaan lsatu mutaa, gmppristll eoistunutta. Heikko momalia vlh8virtaiaerea gmphiristaesl. Vkihln mielenkiintoinen, Mahdollieet geokemisllieet jatkotyut: ei toiataioeksi. 8) Piilkkijarveen H-auunnaarta laskeva puro, Kartto A. Kupari-nikkeli-sinkki-anomalia. Bdakaimi: 140 ppm Oa, 385 ppm Hi, 130 ppm Zn, Maan laatu liedus, ymplristb soiatunutto, Kohtalainen anomalia vkih~virtsiaesea ympbrietbsa&i, Mielenkiintoinen, muiatuttaa Karpalolammen anomaliaa (2), mutta siatltll runena~lmin nikkelia, muuten heikompi, BBshdollisert geokemialliset jstkotybtt ei toistaieeksi, 9) Hsja-anomaliat alueen eri puolilla, Ilmeieeeti vlhemmln Herkityk~ellisil, paitei ehkl Poskijlrvien yrnpsrill8.

5 Tavatut anomaliat voidslan klaittlll kahdella tavalla; ne ovat a) joko euoranaieia malmiviitteitii, b) tai indikoirat alueen oeia, joilla on malminetainnllss8 prioriteettiarvo alueen muihin oaiin n8hden. Edelll eelostetuieta anomalioiata on Pienen AittojS~en anomalias (5) ja Kokkalammen anomaliaa (3) pidetti4vp malmiviittoinli; muita licenee pidettllvl vlihemmtln konkreettieina indikaatioina. Purosedimenttianomrsliert Hiinivaaran-Loaromtlen alueella on seetettu nmalminetai~slliseen arvoj&irjeatykeesnh (liite 6) ja anomalioiden gemateella on tehty euoeitue malminetaintlkohteiata rajoineen. Suoaituata tarkaateltaessa on kuitenkin muimtettava, ett8 tu&n ei periaatteeaea puroeedimenttityt! riitti, ts, kyeymykseesy on erglnlainen veikkaus. Kun lisakei otetaan huomioon, ettb puroeedimenttitutkimua ei misegln oloeuhteiaera peita aluetta kokonaan, jl8 jyljelle mahdollieuus mgbe nmuatan hevoeen olemaesaololl~. Alkuper&ieet ik-pikakerrtat t C, D, O4A-B 1s D, 4311 O5A-D, A-B, , A. Vaetmvat kuullot n4ytenumeroin ja pienennykset (1:20.000) Oku, M-eta:n arkisto. Kenttllp&ivilkirjat ja analygaitaulukot: Oku, I-ets:n arki~rto. Pohjakartat (lt20.000): Y118 olevan luettelon mukaan, varstaavat Cu-, Hi- ja Zn-elementit, Oh, M-etarn arkisto, Pohjakartta (1: ) 4311, vaatmvat Cu-, Ni- ja Zn-elementit. Oku, M-etson arkiato, 19Hytteet 2171 kplt Oku, M-cste:n vanhan rikaatamon varaeto. Karttakopiot ja raportti ( 3 kpl): Oku, M-etetn arkiatoj Oku, vaataava aluegeologi ja Oku Bk-laboratorio,

6 A Liite 1.

7 3 -- >A: - - :X<iAa ~ki.'+-l- KAAVI B$ynroaedimantit

8 Niinivaara-Loaomiiki KAAV I rosedimentit z~/hc~' Aet. I11 1 :

9

10

11