l ffti buusuan alueen tutk i mukset v ~. D10 I VERTAA MALMINETSINTA N:o Ro 4/71 _ 70 kpl ) kpl) k ( 1 k (2 Lautal ahti _ oinanj ok i KUNTA

Transkriptio

1 RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA buusuan alueen tutk i mukset v.!::============================== _ 7 N:o Ro 47 TUTKIMUSALUE Lautal ahti _ oinanj ok i KUNTA Kemi jar v i mlk KARTT ALEHTI 3632 KOORDINAATIT I VERTAA LA ATIJA JAKELU. Hil tunen LAAT.PVM I HYV l ffti. LIITEKARTAT JA -SELOSTE 'ZJ" - I ARKISTO Ou Ro Ro k ( k (2 k kpl ) kpl) TALLENN~ TTU ~. L GTK D I Soinan joen j a Laut al a hden t u t kimukset v. 97 ============================ ================= Yl eista Luusuan alueell a suoritettiin v. -7 j o a i kaisemmin tut ki musten kohtei na olleiden a i hei den s elvittelya k airauksin j a geofysikaal i sin mittauksin. Tyo t al oitet t i i n hel mikuun lopulla, joll oin ryhdyttiin ka i r aamaan ns. Lautalahden magneetti s ta anomaliaa. Tanne kairattiin kaksi reikaa, jonka jalkeen kairauskone siirrett i in Luusuan itapuo l elle Soi najoel l e, j os s a kairalli{set jatkuiva t juhannukseen saakka. Tutk i mus alueiden sijainnit ilmeneva t seu r aavalla sivul l a ol evasta kartast a, johon ne on r a jattu punai sella.

2 RAUTARUUKKIOY Pvm Sivu 2 Malminetsinta To s s ~;n, s e..,l~ ii Soinanjoesta on > er~o~sesti mainittava, etta sen etliinen sijainti (9 km Luusuasta kaakkoon ja 4 km Neitijarvesta itaan) kulkukelpoisista teista aiheutti kesaaikana melkoisia huoltovaikeuksia. Talvella paasi kairauspaikalle maastoautolcelpoista talvitieta ~ mutta kesalla huoltoa voitiin hoitaa vaikeakulkuisessa maastossa vain maastotraktorilla ja jalkaisin. Talloin ~ljoittuminen tapahtui teltassa ja yhteytta pidettiin radiopuhelimella Raajarvelle, josta tiedot valitettiin Rovaniemelle.

3 RAUTARUUKKIOY Pvm Sivu 3. Malminetsinta Tulokset Lau t alahti: Lautal ahden aeromagneetti sen anomali an selvittami s eksi oli suoritettu maanpintamagneettinen (tai oikeammi n jaanpintamagneet t inen) mittaus jo v Hairiot jaivat mel k o pi eni ksi (huiput vahan yli mgs ), kuten liitt eena olevasta kartast a ilmenee. Ajatus mahdollisesta vanadii n i pi toisesta pirotemalmi sta t a i heikosti magneettisesta r aut amal mista oli aiheena kai rausten aloittamiseen. Kair aus t a varten pystytetty vinolinjasto ja reikien pai kat on merkitty liit ekart alle. Reikien yhteispituus oli 34 m j a t ava t tu kivila ji oli epahomogeeni sta gneissikivea, j ota vois i nimittaa sarvi val kegneissiksi. Ki vessa oli kauttaaltaan heikkoa magnetii t tipirotetta, joka selittaa magneettiset anomali at, mutta ei anna aihet ta enempaan. ~o~n~n_j_o~i_: Soinanjoella oli a eromagneettisen anomalian (liite 2) selvittamiseksi tehty tunnusteluluontoi nen tutkimus v. 966, j olloin suoritettii n magneettista j a s ahkoi sta mittausta seka geol. kartoitusta. Paljastumia alueelta ei loytynyt ja anomalioi den a i heutt a ja ja i selvittamatta. V. 97 palattiin aiheeseen uudelleen j a se paatettiin tutkia perusteellisewnin. Alue l injoi t etti in ja magnetometr attiin uudel leen. Li saksi suoritettiin magn. maks i mi en kohdilla gr adientti mittaus t a. Linj akartta on lii t teena 3 ja maanpintamagn. kar t t a l i itteena 4. Hairio osoitt autui melko kapeaksi ja ka t konaiseksi. Maksimit oliva t yleensa yli mgs, E- paassa yli 2 mgs.

4 RAUTARUUKKIOY IVIalminetsin ta Pvm Sivu 4 Alueelle kairattiin kevaan ja alkukesan aikana viis i reikaa, j oiden paika t on mer kitty l iitt eeseen 4. Reikien yhteispi tuus oli 694 m. Kairausprofi ilit ova t l iittei na 5-7. Magneetti s ten hairidi den todet t i i n aiheutuvan kapeista magnetiittijuoni s t a amfiboliitissa. Paras mal mi l avistys oli reiassa n : o, jossa ol i lahes 5 %: sta :B'e- mal mi a 6 metria. Mui ssa rei'issa t ava t ut malmi l avistykset jaiva t huomattavasti t amanki n alle. Malmi oli kar k ea r akeista klorii tti ha r me i s ta magne t i i tti a. Li saksi ol i hi eman rikk i kiisua. Malmi s i s al si vanadi i nia, 5 -, 25 %, titaani a, 5, 5 % j a fosfor i a, % tai sen alle. Malmin sivuki vi, amfi bolii t ti, r ajoittuu grani i t tiin, j ot a on myds juonina amfi bolii tis sa. Yhteenv eto Seka Lautalahden et ta Soi nanj oen magneettiset anomali at voi daan ede l la selos tettu j en t utkimusten perusteella k atsoa sel vitety i ks i. Tuloks et osoi ttava t, ettei ko. anomalioi hi n l i ity ekonomista luokkaa ol evaa mal mi a, eika l isatutki muksia voine pitaa t arpeelli sena. Rovani emell a Ai mo Hi l t unen

5

6 Lid. e 2 G E L G I N E N T U T K I M U S L A I T S Aeromagneettinen kartta :2 Lehti Mittauslinjat,tehty Vo 97 tutkimusalueelle SOINANJOKI Linjojen merkinta kartalla

7

8 ( ',l ' ' j _,..._ l l '. ' SelitJhfl + t l ~ ' " ~- ~.j t t ' Mittari : FM Mltl JP. J M.. 4o7b Piltti IK IIIOtiUI,...lfl J. 7..,,II. t ' _... o , t

9 RN.o 4 X 5 V 3 t 2QQC: V 69,c t--- z_9 m RN:. 3 X49 V 3 t 2' V 49' Z 99 m SOINANJOKI : Magn. cm :mgs,-,,, Grav i m. cm =. mgal RN:. X 478 V 3 t 4C. V S6.JC z 98.5 m g an ~< lo mgal OmGs _ ~ " _... _, ~ R~~~L~~~~~H~-7 ~~~~~~At~~ -~- ~ ~ ~Z~=~~c~t~~m,. CD -.k )( J,,----. _,,.. '.,~~ , ~==~ ~ ? _) R 6,32 m graniitti, negmatiitti amfiboliitti J'em-malmi + 2 R m 3632 "..34~--

10 SOINANJOK I :, " ~ J ( ---r-~ ~ ~+ i R m ~ L ~36~~3L7t3~

11 (') >< - -r (7) -. >< RN:. 5 X 484 y 385 t 2c: 'V 53, 2'" SOINANJOKI : ~Magn. cm= 2mGs U) -.t >< OmGs t z=o=l m ( R567,73m J + r