HUOLTOKIRJA OSANA KIINTEISTÖN YLLÄPIDON TIEDONHALLINTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOKIRJA OSANA KIINTEISTÖN YLLÄPIDON TIEDONHALLINTAA"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 216 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 216 Espoo 2003 TKK-RTA-R216 HUOLTOKIRJA OSANA KIINTEISTÖN YLLÄPIDON TIEDONHALLINTAA Klaus Justander Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 216 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 216 Espoo 2003 TKK-RTA-R216 HUOLTOKIRJA OSANA KIINTEISTÖN YLLÄPIDON TIEDONHALLINTAA Klaus Justander Jukka Puhto TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh. (09) Fax (09) TKK Rakentamistalous ISBN X ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy 1. painos Espoo 2003

4 ESIPUHE Tämä raportti kuuluu Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja -sarjaan. Raportin tarkoituksena on kiinteistön ylläpidon prosessien tiedon hallinnan kehittäminen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää huoltokirjan rooli ja merkitys kiinteistön ylläpidon tiedonhallinnassa kiinteistönomistajien, kiinteistönhoitoliikkeiden ja käyttäjien näkökulmasta. Teoreettisena tarkasteluna selvitetään kiinteistön elinkaaren aikaisten toimintojen vaatimukset ylläpitotiedolle ja sen käytettävyydelle, sekä ylläpidon eri strategiamuodot informaationhallinnan lähtökohtana. Tutkimuksen rahoittajana on toiminut Senaatti-kiinteistöt. Huoltokirja osana kiinteistön ylläpidon tiedonhallintaa tutkimus on suoritettu Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratoriossa tutkimuspäällikkö Jukka Puhdon johdolla. Senaatti-kiinteistöjen puolesta tutkimusta ovat ohjanneet tietohallintojohtaja Antti Koskinen sekä kehityspäällikkö Erkki Mansikkamäki. Päätutkijana on toiminut tekn. yo Klaus Justander. Espoossa Klaus Justander 3

5 4

6 Justander, K., Puhto, J., Huoltokirja osana kiinteistön ylläpidon tiedonhallintaa, Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 216, Espoo 2003, 111 s. Avainsanat: Kiinteistöjohtaminen, ylläpito, ylläpitostrategia, ylläpitotieto, informaation hallinta, huoltokirja TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kiinteistön ylläpidon prosessien tiedonhallinnan kehittäminen. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä selvitys huoltokirjan asemasta kiinteistönomistajan, kiinteistönhoitoliikkeen ja käyttäjän ylläpidon tiedonhallinnassa sekä huoltokirjojen keskeisistä ominaisuusvaatimuksista. Tutkimuksen empiirisen osuuden tavoitteena on analysoida ylläpitotietoon liittyvät käyttäjälähtöiset tarpeet. Empiirinen osuus muodostui teemahaastatteluista, joissa selvitettiin huoltokirjan rooli ja merkitys ylläpidon tiedonhallinnassa. Lisäksi haastatteluja edelsi kaikille haastateltaville annettu yhteinen esikysely, jossa kartoitettiin nykyisten huoltokirjojen keskeiset ongelma-alueet. Teoreettisena tarkasteluna analysoitiin kiinteistön elinkaaren aikaisten toimintojen vaatimukset ylläpitotiedolle ja sen käytettävyydelle, sekä ylläpidon eri strategiamuodot informaationhallinnan lähtökohtana. Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, mitkä ovat huoltokirjojen keskeisimmät tarpeet ja ominaisuusvaatimukset kiinteistönomistajan, kiinteistönhoitoliikkeen ja kiinteistön käyttäjän näkökulmasta. Nykyisin useita eri merkityksiä eri tahojen keskuudessa saanut huoltokirja-käsite rajattiin koskemaan vain tiettyjä kiinteistöliiketoiminnan osa-alueita. Tämän lisäksi huoltokirjan rooli määriteltiin yleisesti kiinteistön ylläpidon tiedonhallinnassa. Haastattelujen perusteella saatiin selville huoltokirjan tärkeimmät käyttäjäosapuolet ja kartoitettiin käyttökokemuksia nykyisistä huoltokirjamalleista. Esikysely jakoi karkealla tasolla huoltokirjan sisältämät tiedot aktiivisesti ja passiivisesti käytettyihin tietoihin. Tulevaa kehitystyötä varten saatiin selville minkälaisia ongelmia yleisesti ylläpitotiedonhallintaan liittyy. Huoltokirjojen yleistymisen lähtökohtana Suomessa on vuoden 2000 alussa voimaan tullut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki. Sen mukaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje tulee laatia kaikille niille uudisrakennuksille, joita käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn. Huoltokirjaohjelmat ovat nykyisin sisällöiltään varsin kirjavia, ja siksi rakenteiden yhtenäistämiselle on olemassa selkeästi tarvetta. Alalla on käynnistetty useita aiheeseen liittyviä kehityshankkeita, joiden yleisenä tarkoituksena on selvittää huoltokirjan roolia kiinteistöjohtamisen informaationhallinnassa, ja helppo tiedonsiirrettävyys eri tietojärjestelmien kesken on tässä yhtenä olennaisena päämääränä. 5

7 6

8 Justander, K., Puhto, J., The Role of Electronic Building Manual in Maintenance Information Management, Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 216, Espoo 2003, 111 p. Keywords: Real Estate Management, Maintenance, Maintenance Strategy, Information Management, Building Manual ABSTRACT The new Land Use and Building Act enacted in year 2000 and it was the starting point for mushrooming the use of electronic building manual in Finland. In accordance with the law the building manual has to be done in all new residential and commercial facilities that are purposed at permanent living or working. There are many building manuals in the market today and the structures are very scattered. In consequence of this there is accelerating need for structure standardisation. Many projects are focused on this problem and good capability to transfer information between information systems in the real estate management field is the main target. Senate Properties as the biggest property owner in Finland is taking part in this development and one could say Senate Properties is taking the predecessor role in advancing maintenance information management in Finland. The purpose of making this study was to produce basic knowledge to a project concerning information management in buildings maintenance for a major Finnish property holder, Senate Properties. The basic idea was to define the role of electronic building manual in property owner s maintenance information management and analyse present state of building manual in Finland. Addition to Senate Properties and their associates three other Finnish property holders were selected to the project. The methodology of the study is based on literature review and theme-centred interviews. The framework of this study is primarily based on information management and real estate management literature by both Finnish and foreign authors. Theoretical part is handling information management from both common and real estate management perspective. The main maintenance strategies and the role of building manual are also discussed. Empirical part of this thesis includes interviews and questionnaire sections. The interviews consisted of Senate Properties own staff, their associates and three other big Finnish property holders. Collation of information on the significance and aim of the building manual were managed with questionnaires and the experiences of using maintenance information management systems primarily with interviews. As a result, the main information needs of the three significant building manual users, owner, maintenance organisation and tenant were defined. The term electronic building manual is currently very indefinite which was the reason why the main principles of what building manual should include were analysed in both literature and interview sections. On the strength of interviews the main user types of the building manual within the organisations were also defined as well as the requirements for maintenance information management system capacity. 7

9 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...3 TIIVISTELMÄ... 5 ABSTRACT JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet, menetelmä ja rajaus Tutkimuksen toteutus KIINTEISTÖJOHTAMISEN INFORMAATIONHALLINTA Informaationhallinnan keskeisten käsitteiden määrittely Tietojärjestelmä ja sen rakenne Informaationhallinnan soveltaminen kiinteistöjohtamiseen Kiinteistöjohtamisen informaatiotarpeet Kiinteistöjohtamisen informaation luokitteleminen Informaationhallinta rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa Suunnittelu-, rakennus- ja ylläpitovaiheen informaation hallinta Elinkaaren vaiheiden integrointi informaation avulla KIINTEISTÖJEN YLLÄPITOSTRATEGIA YLLÄPIDON INFORMAATIONHALLINNAN LÄHTÖKOHTANA Kiinteistön ylläpitostrategia Ylläpitostrategian tarkoitus ja vaihtoehdot Ylläpidon strategian valinta ja suhde informaatioon Huoltokirja tukee kiinteistön ylläpitostrategian mukaista toimintaa Huoltokirjan tarkoitus Tietojärjestelmän käyttäjän vaatimukset huoltokirjaohjelmalle Huoltokirjan ongelmakohtia HUOLTOKIRJAN MERKITYS SEN KÄYTTÄJILLE KYSELYTUTKIMUKSEN MUKAAN Kyselyn toteutus Esikyselyn rakenne Esikyselyn tulokset Huoltokirjan käyttö Huoltokirjan tietosisältö

10 4.3.3 Huoltokirjatoiminnot Huoltokirjaohjelmat HAASTATELTAVIEN KÄYTTÖKOKEMUKSIA NYKYISISTÄ HUOLTOKIRJAMALLEISTA Haastattelujen toteutus Haastattelujen tulokset Yleistiedot Huoltokirjan tietosisältö Huoltokirjatoiminnot Hyvän huoltokirjan ominaisuuksia Johtopäätökset teemahaastatteluista LOPPUTULOKSET JA YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITE 1 Keskeisiä käsitteitä ja määritelmiä LIITE 2 Omistajien esikysely LIITE 3 Teemahaastattelun kysymysrunko LIITE 4 Mitä asioita valvotte kiinteistönhoitoon liittyen ja miten? (esikysely) LIITE 5 Tulisiko huoltokirjassa olla linkki hankesuunnitteluun? (haastattelut) LIITE 6 Millainen huoltokirja on 5 vuoden päästä? (haastattelut)

11 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Lähtökohtana huoltokirjojen yleistymiselle on vuoden 2000 alussa voimaan tullut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki. Sen mukaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje on laadittava kaikille niille uudisrakennuksille, joita käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn. Sama koskee niitä korjaus- ja muutostöitä, jotka ovat verrattavissa rakennuksen rakentamiseen sekä soveltuvin osin rakennuslupaa edellyttäviin korjaus- ja muutostöihin. 1 Tämä on luonut uusia haasteita kiinteistöjen ylläpidolle ja hoidolle. Maankäyttö- ja rakennuslain yksi keskeisimmistä tavoitteista on ollut kiinteistökannan jatkuva hoito ja suunnitelmallinen korjaustoiminta. Näihin tavoitteisiin pääseminen vaatii kiinteistöiltä suunnitelmallista toimintaa, jossa huoltokirja on osoittautunut hyväksi työkaluksi. 2 Huoltokirja sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön yleisten perustietojen lisäksi kiinteistönhoitoon, huoltoon, kunnossapitoon, korjauksiin ja käyttöikään liittyviä tietoja. Se on myös väline kiinteistön elinkaaren hallintaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei ota kantaa huoltokirjan yksityiskohtaiseen sisältöön, vaan asettaa tavoitteita hyvälle kiinteistönpidolle, jota huoltokirja tukee. Näitä tavoitteita ovat toimivat, viihtyisät, terveelliset ja turvalliset sisäolosuhteet, rakennusten ja laitteiden toiminnallisten tavoitteiden mukainen elinkaari optimaalisin kustannuksin sekä kustannusten ja toimenpiteiden ennustettavuus ja suunnitelmallisuus. Tavoitteisiin sisältyvät myös järkevä energiatalous, ympäristön huomioon ottavat ratkaisut sekä riskien tuntemus ja hallinta. 3 Maankäyttö- ja rakennuslain voimaanastumisen yhteydessä julkaistiin huoltokirjan sisältöä tarkemmin käsittelevä opas Toimitilakiinteistön huoltokirja: laadinta, käyttö ja esimerkit. Oppaasta muodostui erittäin laaja, koska siihen otettiin mukaan lähes kaikki hyvään kiinteistönpitoon tarvittavat tiedot. Nykyisin huoltokirjaohjelmat ovatkin sisällöiltään täysin kirjavia, ja siksi rakenteiden yhtenäistämiselle on olemassa selkeästi tarvetta. 4 Huoltokirjojen tietosisällön kirjavuuden takia myös itse huoltokirja on terminä saanut useita eri merkityksiä eri tahojen keskuudessa. Kiinteistöliiketoiminnan sanastossa huoltokirja määritellään seuraavalla tavalla: 1 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry., E-huoltokirja selvitys- ja kehityshanke, 2002, s. 1 2 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry., E-huoltokirja selvitys- ja kehityshanke, 2002, s. 1 3 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry., E-huoltokirja selvitys- ja kehityshanke, 2002, s. 1 4 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry., e-ehyt sähköinen huoltokirja selvitys ja kehityshanke, ensimmäisen vaiheen tulokset 2002, s. 1 10

12 Huoltokirja on asiakirjakokonaisuus, joka sisältää kiinteistön perustietojen lisäksi kiinteistön ylläpitoon liittyvät ohjeet ja tavoitteet sekä seurantatietoja. Suomen rakentamismääräyskokoelman A4 määrittelee rakennuksen käyttö- ja huoltoohjeen pääpiirteisemmin: Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje tarkoittaa kiinteistönpitoa tukevaa kiinteistökohtaista asiakirjakokonaisuutta. Se sisältää suunnittelussa ja uudis- ja korjausrakentamisessa päätetyt kiinteistön elinkaaritalouden perusteet. Siihen kootaan kiinteistön hoidon, huollon ja kunnossapidon lähtötiedot, tavoitteet, tehtävät ja ohjeet sekä asukkaille ja tilojen käyttäjille annettavat ohjeet. Käyttö- ja huolto-ohjeessa johdetaan rakennusosien ja laitteiden käyttöikätavoitteista niiden kunnossapitojaksot sekä edelleen tarkastusten ja huoltojen ohjelmat. Siinä esitetään hyvän energiatalouden ja sisäilmaston edellyttämiä hoito-, huolto- ja kunnossapitotehtäviä. RAKLI käynnisti syksyllä 2002 huoltokirjoihin liittyvän kehityshankkeen e-ehyt (elinkaarihallinnan yhteiset ydintiedot sähköisissä huoltokirjoissa), jonka tavoitteena on ollut hahmottaa huoltokirjan sisältöön, laadintaan ja käyttöön liittyvien keskeisten prosessien ja tiedon hallintaa. Projektin ensimmäisen vaiheen yhtenä tarkoituksena oli selvittää juuri huoltokirja käsitettä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksissa selvisi, että laajimman näkökulman mukaan huoltokirja ymmärretään osaksi ylläpidon ohjausjärjestelmää, ja huoltokirja olisi näin osa organisaation ylläpitotiedon tiedonhallintakokonaisuutta. Toinen näkökulma rajaa huoltokirja käsitteen ylläpidon suunnitteluun, jolloin huoltokirja nähdään lähinnä ympäristöministeriön määrittelemänä kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjeena. Kolmas näkökulma korostaa huoltokirjan merkitystä kiinteistön ylläpitoon liittyvän tiedon säilyttämisessä. 5 Yllämainitut näkökulmat eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan enemmänkin toisiaan täydentäviä. Verrattaessa kyseisiä määritelmiä kiinteistöliiketoiminnan sanaston ja Suomen rakentamismääräyskokoelman määritelmään huoltokirjasta, voidaan todeta molempien sisältävän pääsääntöisesti samat asiat. 6 Huoltokirjakäsitettä voidaan lähestyä myös sen sisältämien toimintojen näkökulmasta. RAKLI:n e-ehyt hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin huoltokirjan merkitystä eri kiinteistön ylläpitoon liittyvien toimintojen kannalta. Selvityksen mukaan huoltokirjan merkitys on suurin seuraavissa toiminnoissa: 5 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry., e-ehyt sähköinen huoltokirja selvitys ja kehityshanke, ensimmäisen vaiheen tulokset, 2002, s. 6 6 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry., e-ehyt sähköinen huoltokirja selvitys ja kehityshanke, ensimmäisen vaiheen tulokset, 2002, s. 1 11

13 1. kiinteistön ylläpito 2. kiinteistönhoito 3. teknisten järjestelmien hoito 4. kiinteistönhuolto 5. kiinteistönhoidon valvonta. Toiminnot muodostuvat eri tason toiminnoista. Kiinteistön ylläpito sisältää kiinteistönhoidon, joka puolestaan sisältää sekä kiinteistön huollon että teknisten järjestelmien hoidon. Merkittävimpiä toimintoja, joita huoltokirjan tulisi puolestaan sisältää, ovat raportin mukaan 7 : ylläpitotietojen säilyttäminen ylläpidon tuotannonohjaus ylläpidon valvonta ja ohjaus ylläpidon suunnittelu informoinnin hallinta. Kiinteistönpito Kiinteistöliiketoiminta Kiinteistöhallinto Kiinteistökehitys Kiinteistökauppa Vuokraus Kiinteistön ylläpito Käyttäjätoiminnot Kiinteistönhoito Kunnossapito Kiinteistönhuolto Teknisten järjestelmien hoito Vikaantuneiden kiinteistönhoidon kohteiden korjaaminen Siivous Ulkoalueiden hoito Kiinteistön jätehuolto Kuva 1. Huoltokirjan merkitys on keskeinen tummennetuissa toiminnoissa (vrt. RAKLI 2002c, s.14.) Ulkomaisessa kirjallisuudessa huoltokirjan vastaavia käsitteitä ovat computerized maintenance management system, maintenance manual ja maintenance book. Herteen, Stewart ja Hughes (2001) määrittelevät huoltokirjan (compuritezed maintenance management system) tietojärjestelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa ylläpidosta vastaavia tahoja tehokkaampaan ylläpidon prosessien ja dokumenttien suunnitteluun, johtamiseen ja hallinnoimiseen. Huoltokirja koostuu heidän mukaansa toiminnallisten alueiden ja moduulien sarjoista, joista jokainen alue on vastuussa omista erikoistuneista ylläpidon toiminnoista. 8 7 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry., e-ehyt sähköinen huoltokirja selvitys ja kehityshanke, ensimmäisen vaiheen tulokset, 2002, s. 2 8 Herteen et al., Systems records management and document control artikkeli teoksessa Facilities Engineering and Management Handbook, 2001, s

14 Edellä mainituista syistä johtuen tässä tutkimuksessa käsiteltävä aihe, huoltokirja osana kiinteistön ylläpidon tiedonhallintaa on ajankohtainen tutkimuksen aihe. Eri palveluntoimittajat ja ohjelmistotalot sekä kiinteistönomistajat ovat kehittäneet huoltokirjoja omista tarpeistaan ja toimintaprosesseistaan lähtien, mikä on aiheuttanut tietojärjestelmien yhteensopimattomuutta ja ongelmia tiedon siirrossa eri tietojärjestelmien välillä. Omistajille ongelmia aiheutuu erityisesti kiinteistöjä ostettaessa ja myytäessä, jolloin myös erilaisilla ohjelmistoilla tehdyt huoltokirjat vaihtuvat. Kiinteistöpalveluyritykset taas joutuvat toimimaan päivittäin eri asiakkaiden eri huoltokirjojen kanssa, jolloin tiedonsiirto asiakkaan ja omien järjestelmien välillä vaatii kohtuuttomasti sekä aikaa että osaamista. 9 Tämän tutkimuksen tilaajana toimii Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen vision mukaan huoltokirjan tulee tukea rakennuksen käytettävyyttä, elinkaariedullisuutta ja ympäristömyönteisyyttä. Sen tulee auttaa omalta osaltaan parempaan vuorovaikutteiseen asiakassuhteiden hoitoon. Senaatti-kiinteistöillä ja sen liikekumppaneilla tulee olla käytössään kiinteistönpidon parhaat prosessit. Toimintojen tulee tukea toisiaan ja tuottaa koko toimintaketjulle lisäarvoa Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on kiinteistön ylläpidon prosessien tiedonhallinnan kehittäminen. Tavoitteena on tehdä selvitys huoltokirjan asemasta kiinteistönomistajan, kiinteistönhoitoliikkeen ja käyttäjän ylläpidon tiedonhallinnassa sekä nykyisten huoltokirjamallien keskeisistä ominaisuusvaatimuksista. Tutkimuksen empiirisen osuuden tavoitteena on analysoida ylläpitotietoon liittyvät käyttäjälähtöiset tarpeet haastateltavien organisaatioiden keskuudessa. Haastattelututkimuksessa keskeisenä tavoitteena on myös kartoittaa nykyisten huoltokirjamallien käyttökokemuksia. Teoreettisena tarkasteluna analysoidaan kiinteistön elinkaaren aikaisten toimintojen vaatimukset ylläpitotiedolle ja sen käytettävyydelle. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelututkimus. Teemahaastattelututkimuksella selvitettiin haastateltavien henkilöiden kokemuksia, näkemyksiä ja tarpeita huoltokirjan eri aihealueista. Aihealueiden kartoittamiseen käytettiin sekä lomakehaastattelua että teemahaastattelua. Lomakehaastattelu toimi tässä tutkimuksessa esikyselynä, ja sen tarkoituksena oli selvittää huoltokirjan merkitystä kiinteistön omistajien, käyttäjien ja huolto-organisaation toiminnassa. 9 Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry., E-huoltokirja selvitys- ja kehityshanke, 2002, s Mansikkamäki, 2000, Senaatti-kiinteistöjen strategia -tiivistelmä, s. 1 13

15 1.3 Tutkimuksen toteutus Tutkimus käynnistettiin lomakehaastattelulla, jonka tarkoituksena oli selvittää huoltokirjan roolia kyselyyn vastanneiden omassa toiminnassa. Lomakehaastattelu oli pääpiirteittäin samanlainen kaikille haastateltaville, joskin pieniä eroja lähinnä kysymysten asettelussa kiinteistönomistajille, käyttäjille ja huolto-organisaatiolle jouduttiin tekemään. Lomakehaastattelusta muodostui varsin laaja, noin 10 sivua pitkä. Lomakehaastattelun vastauksia tulkittiin osittain tilastollisesti vastausmäärän pienuudesta (21 vastausta) huolimatta. Vastausmassan pienen koon vuoksi lomakehaastattelun tuloksia onkin tulkittava vain suuntaa-antavina. Vastaajien mielipiteet ja näkemykset esitetään tuloksina omassa kappaleessaan (kappale 4). Teemahaastattelut tehtiin lomakehaastattelun jälkeen, ja niissä kartoitettiin kunkin osapuolen käyttökokemuksia huoltokirjojen nykytilasta. Haastateltavat henkilöt olivat pääasiallisesti kiinteistönomistajien edustajia, huolto-organisaatiossa työskenteleviä henkilöitä ja kiinteistön käyttäjiä. Tästä painotuksesta huolimatta tutkimuksessa pyritään tuomaan esille myös muidenkin osapuolien, kuten rakennuttajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden näkökulmia. Haastatteluissa käytettiin apuna etukäteen suunniteltua haastattelurunkoa. Runkoa käytettäessä otettiin soveltaen huomioon haastateltavan asema riippuen siitä, oliko haastateltava kiinteistönomistajan, käyttäjän vai kiinteistönhoitoliikkeen edustaja. Tutkimuksen teemahaastatteluihin keskittyvässä kappaleessa (kappale 5) esitetään vastaajien mielipiteitä ja näkemyksiä huoltokirjoista. Tuloksien esittämistä tukemaan on lisätty suoraan haastatteluissa esille nousseita esimerkkejä. Haastatteluosuuden viimeisessä kappaleessa esitetään tulosten johtopäätökset. Haastattelujen analysointi- ja purkuvaihe aloitettiin saattamalla kaikki haastattelut sähköiseen tekstimuotoon. Aineiston tulkitsemisen helpottamiseksi tekstiä litteroitiin tämän jälkeen karkealla tasolla neljään eri teema-alueeseen. Lisäksi kiinteistön omistajien, käyttäjien ja kiinteistönhoitoliikkeiden lausunnot eroteltiin omiksi ryhmikseen. Kyseisten teema-alueiden ja ryhmien aineistot jalostettiin vielä pienempiin asiakokonaisuuksiin, jonka jälkeen aineiston tulkitseminen voitiin aloittaa. Tutkimuksen kirjallisuusosuus tehtiin teemahaastattelujen jälkeen. Siinä selvitettiin informaationhallintaa ensin yleisestä ja sen jälkeen kiinteistöjohtamisen näkökulmasta. Lisäksi perehdyttiin kiinteistön ylläpidon eri strategiavaihtoehtoihin ja huoltokirjan käyttötarkoituksiin, etuihin ja ongelmatekijöihin. Kirjallisuustutkimuksen esitystapa on jaettu kahteen osioon: Ensimmäinen osio keskittyy informaation hallintaan ja toinen osio kiinteistön ylläpidon eri strategiavaihtoehtoihin informaationhallinnan lähtökohtana. Tässä yhteydessä selvitetään myös ylläpitostrategian ja huoltokirjan välinen yhteys. 14

16 2 KIINTEISTÖJOHTAMISEN INFORMAATIONHALLINTA 2.1 Informaationhallinnan keskeisten käsitteiden määrittely Organisaation henkilöstön ammattitaidon tueksi tarvitaan ajantasaisen tiedon lähteitä, jotka ovat saatavilla työn välittömässä yhteydessä, siellä ja silloin, kun tiedon tarve syntyy. Osaamisen tueksi tarvitaan tietotukea. Tietotuki on tietoja, neuvoja ja ohjausta, joita tarvitaan ympäristön vaatimusten ylittäessä henkilön tiedot ja ongelmanratkaisukyvyn. Tietotuen määritelmä voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen. Tietotuella tarkoitetaan ensinnäkin työtehtävän ammattitaitoista, laadukasta ja turvallista suoritusta tukevaa tietolähdettä, joka tukee työhön liittyvän tiedon keruuta, varastointia ja jakelua. Se on käytettävissä tarvittaessa, tuettavan työtehtävän suorituksen yhteydessä. Lisäksi tietoa haetaan oma-aloitteisesti, tiedon tarvitsijan määrittelemänä ajankohtana ja hänen haluamassaan järjestyksessä. Toiminnallisesti tietotuki jakautuu kolmeen vaiheeseen 11 : 1. tiedon luomiseen ja keruuseen 2. tiedon varastointiin ja hallinnointiin 3. tiedon välittämiseen ja käyttöön. Tietojärjestelmän on tuettava näitä kaikkia toimintoja, jotta välitettävä tieto palvelisi organisaation tarpeita mahdollisimman hyvin. Tärkeintä tietotuessa on se, että se tarjotaan muodossa, jota tiedon käyttäjien on mahdollisimman helppo ymmärtää. 12 Tietoyhteiskunnassa puhutaan usein tiedosta, informaatiosta ja datasta samassa merkityksessä, vaikka ne eivät ole synonyymejä. Tietotuki perustuu jaotteluun data, informaatio, tieto, ymmärrys ja viisaus. 13 Datalla tarkoitetaan koodeja, merkkejä ja signaaleja, joihin ei liity välttämättä mitään merkitystä. Data on siis tietynlaista informaation ja tiedon ainesta tai raaka-ainetta. Informaatio on sen sijaan dataa, johon liittyy jokin merkitys tai tulkinta. Osa informaatiosta voidaan oppimisen ja omaksumisen kautta muuttaa tiedoksi. Tieto on ymmärrettävissä ja omaksuttavissa ja sen täytyy olla perusteltua. Tietotuen käyttäjä oppii työstään saamansa palautteen avulla tekemään työnsä laadukkaasti, koska ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä. Viisaus on puolestaan eräänlaista metaymmärrystä, jonka avulla ihminen luo tietojensa, kokemustensa ja ymmärryksensä pohjalta uutta tietoa Kasvi et al., Organisaation muisti - tieto työn tukena, 2000, s. 9, Kasvi et al., Organisaation muisti - tieto työn tukena, 2000, s Niiniluoto, Informaatio, tieto ja yhteiskunta, Kasvi et al., Organisaation muisti - tieto työn tukena, 2000, s

17 Suodatin Tiedon tuotanto Intelligent Gateway Näkemys kokemus asenteet Ulkoinen Sisäinen tietomaailma tietomaailma Data Informaatio Osaaminen Lisäarvojen tuoja Tietotekniikka Tietopalvelu tietotekniikka inhimillinen osaaminen Asiantuntija informaatikko tiedon soveltaja Tieto Ymmärrys Viisaus Kuva 2. Tiedon jalostusprosessi (vrt. Aalto et al. 1987, s.73) 2.2 Tietojärjestelmä ja sen rakenne Tietojärjestelmän olennaisena tarkoituksena on luonnollisesti hallita tietoa. Hyvin rakennettu ja käytettävyydeltään hyvä tietojärjestelmä on organisaatiolle tärkeä voimavara, ja sen tulisi vastata sen käyttäjän asettamiin tarpeisiin. Adeoti-Adekeyen (1997) mukaan tietojärjestelmän tulisi sisältää seuraavia elementtejä 15 : tiedon havaitseminen tietojärjestelmä tarjoaa pääsyn tietoihin riippumatta siitä, ovatko tiedot alkuperäisiä vai toisesta järjestelmästä siirrettyjä tiedon tallentaminen tietojärjestelmä tallentaa tietoja tiedon prosessoiminen tietojärjestelmässä data muutetaan käytettäväksi informaatioksi organisaation tarpeiden mukaan tiedon siirtäminen tietojärjestelmä tarjoaa tiedonvälitystien muihin järjestelmiin tiedon arkistoiminen tietojärjestelmässä tietoa voidaan arkistoida tulevaisuuden käyttöä varten tiedon hakeminen tietojärjestelmässä tietoa voidaan hakea eri hakukriteereillä tiedon esittäminen tietojärjestelmä on raportointi- ja kommunikointikanava päätöksenteko tietojärjestelmän tarjoaa tietoa organisaation päätöksenteon tueksi. 15 Adeoti-Adekeye, The importance of management information systems. Library Review, Vol. 46 No. 5. s

18 Tietoa hyödyntäessään tiedon tarvitsija itse määrittelee, mitä tietoa hän tarvitsee ja milloin. Tietoteknisen tiedon tapauksessa loppukäyttäjällä on mahdollisuus liikkua vapaasti tietojärjestelmän informaatiosisällössä. Tiedon helppo ja nopea löytäminen asettaa erityisiä vaatimuksia tiedon organisoinnille sekä tietojärjestelmän käyttöliittymän käytettävyydelle. Lisäksi on oltava varmoja siitä, että tietojärjestelmä sisältää vain ja ainoastaan tehtävän kannalta järkevää ja oikean tasoista informaatiota, jotta etsittävä tieto ei katoa tarpeettoman informaation joukkoon. 16 Eräs digitaalisen tiedon hallinnan haaste onkin kyetä tunnistamaan keskeiset ja tärkeät tiedot suuresta tietomassasta. 17 Koulopoulos ja Frappaolo (1995) ovat jaotelleet digitaalisen tiedon määrän lisääntymisen ja kasvaneen jakelun myötä syntyneitä kehittämistarpeita seuraavasti 18 : 1. Tiedon redudanssi: tietoa on liikaa, eli toisin sanoen ei nähdä metsää puilta, ja se on usein toisteista. Sama tietosisältö saattaa olla tallennettu useisiin eri tallennusvarastoihin useaan kertaan. Myöhemmin on hankala löytää tiedon alkuperäinen versio, ja toisteiset tallenteet haittaavat tietosisältöjen hahmottamista. 2. Tiedon sarakkeistuminen ja automaatiosaarekkeiden muodostuminen. Digitaalinen tieto on tallennettu useisiin eri järjestelmiin eikä tietojen vaihtaminen järjestelmien kesken ole toteutettavissa helposti. 3. Edelliset liittyvät myös niin sanottuun mustan laatikon ongelmaan, eli järjestelmistä saatavissa oleva tieto ei ole käyttökelpoisessa muodossa; tietoa joudutaan syöttämään manuaalisesti uudelleen eri järjestelmiin tai tallennevälineisiin. Suuren tietomassan hallinnassa olennaiseen asemaan nousevat tietojärjestelmän rakenneratkaisut. Tietojärjestelmän käytettävyyden osatekijöiden (havaittavuus, löydettävyys, kohdentuneisuus, opittavuus ja muistettavuus) kannalta on olennaista, että käyttäjä ymmärtää tietojärjestelmän rakenteen loogisuuden. Barrie Chanterin ja Peter Swallowin (2001) mukaan tietojärjestelmien rakenteet voidaan erottaa karkeasti kolmeen eri tyyppiin 19 : 1. Hierarkiaperusteiset tietojärjestelmät (hierarchical databases) ovat suhteellisen joustamattomia käyttää, mutta ovat erityisen tehokkaita prosessoimaan suuria määriä dataa. Hierarkiaperusteisia tietojärjestelmiä kutsutaan usein myös puurakenteisiksi tietojärjestelmiksi. Tämän tyyppiset tietojärjestelmät ovatkin suositeltavimpia silloin, kun on olemassa vakiintunut käytäntö siitä, mitä tietoja tietokantaan syötetään, minkälaista tietoa järjestelmästä halutaan saada ulos ja minkälaisia informaatiovirtoja liikkuu. 2. Verkkotietojärjestelmät (network databases) ovat laajennettuja hierarkiaperusteisia tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat paremman ristiinlinkityksen joustavuuden parantamiseksi. 16 Kasvi et al., Organisaation muisti - tieto työn tukena, 2000, s Teknologian kehittämiskeskus Tekes, Digitaalinen verkostotalous, 2001, s Koulopoulos & Frappaolo, Electronic Document Management Systems, Chanter & Swallow, Building maintenance management,

19 3. Relaatiotietojärjestelmät (relational databases) ovat äärimmäisen joustavia ja ovat suositeltavia silloin, kun tiedonhallinnan vaatimukset vaihtelevat ajoittain. Suhteellisissa tietojärjestelmissä informaatio on organisoitu tiedostojen sarjoiksi, mutta datan toistamisen avulla eri tiedostoissa aikaansaadaan linkkejä tiedostojen välille. Relaatiotietojärjestelmissä tiedot ovat toisin sanoen talletettu taulukkomuodossa relaatioina. Tietokannat ovat niissä fyysisesti erillisiä tiedostoja, joita kytketään toisiinsa tiettyjen tietokenttien sisällön perusteella. Informaation luonne ja laatu vaativat usein informaation toistamisen eri tiedostoissa, ja relaatiotietojärjestelmät tarjoavat tähän yhden ratkaisumahdollisuuden. 2.3 Informaationhallinnan soveltaminen kiinteistöjohtamiseen Kiinteistöjohtamisen informaatiotarpeet Kiinteistöjohtamisen informaationhallinta on prosessi, jossa määritetään tietotarpeet, luodaan, luokitellaan ja välitetään tietoa päätöksenteon tueksi 20. Organisaatioissa on usein käytössä monia eri tyyppisiä tietojärjestelmiä, jotka vaihtelevat valmiista ohjelmista täysin itse kehitettyihin ja räätälöityihin järjestelmiin, jotka palvelevat vain yksityisiä tarpeita. Tiedonhallinnan kannalta tietojärjestelmien tuoma etu on tiedon nopea saatavuus, tiedon käsiteltävyys ja organisointi eri tahojen tarpeisiin. Jotta nämä edut voidaan saavuttaa, organisaation on tunnistettava keskeiset tietotarpeet. Informaation jalostusasteen lisäys voi perustua vain hyvään tiedon tarpeen tunnistamiseen. 21 Jotta organisaation eri toiminnot on riittävän hyvin suunniteltu organisaatiossa, eri toimintojen informaatiotarpeet tulee määritellä strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla. Organisaation ylin johto tarvitsee luonnollisesti erilaista tietoa kuin alemman tason toimihenkilö. Tästä huolimatta kaikki nämä eri tyyppiset informaatiotarpeet tulisi pyrkiä tyydyttämään. 22 Alla olevassa taulukossa jaotellaan päätöksentekotasojen mukaiset tietotarpeet. 20 Alexander ed. Facilities Management Theory and Practice, 1996, s. 122, Chanter & Swallow, Building maintenance management, 2001, s. 157, 158, Chanter & Swallow, Building maintenance management, 2001, s. 81,

20 Päätöksenteon taso Informaatiotarpeet Strateginen Taktinen Operatiivinen Suuntaa-antavaa informaatiota: -Ulkoisesta FM ympäristöstä -Tuloksesta ja kannattavuudesta Yksityiskohtaista informaatiota: -Ulkoisesta toimitilajohtamisen tilanteesta -Taloudellisista tekijöistä -Operatiivisista tekijöistä Erittäin yksityiskohtaista informaatiota: -Resursseista (henkilökunta, materiaalit, toimitilat, laitteet, varat) -Operatiivinen työ Kuva 3. Päätöksentekotasojen mukaiset tietotarpeet. (Svensson 1998, s. 234.) Strategisella tasolla tarvitaan pääpiirteistä informaatiota. Siinä keskitytään pitkäntähtäimen ja suuntaa antaviin suunnitelmiin sekä otetaan huomioon ulkoisia vaatimuksia. Strateginen taso on vastuussa organisaation taloudellisesta tuloksesta ja kannattavuudesta. Sen sijaan taktisella tasolla tarvitaan yksilökohtaisempaa tietoa. Siinä pyritään varmistamaan organisaation kokonaisuuden toimivuus, mihin kuuluvat tarpeiden selvittäminen ja toimintamenetelmien määritteleminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Taktinen taso pitää sisällään kontrolloinnin, analysoimisen, ohjelmoinnin ja budjetoinnin yleensä vuositasolla. Tehtäviin kuuluu rutiinien ja metodien määritteleminen, standardien asettaminen, ohjelmien laatiminen ja resurssien varmistaminen. Operatiivisella tasolla tarvitaan vieläkin yksityiskohtaisempaa tietoa toiminnasta, kuten resursseista, joita ovat esimerkiksi henkilöstö, raaka-aineet, toimitilat, laitteet ja varat. Lisäksi operatiivisella tasolla tarvitaan tietoa jokapäiväisistä töistä Kiinteistöjohtamisen informaation luokitteleminen Kiinteistöjohtamisen prosessi on integroiva ja koordinoiva prosessi ja siinä käytetty informaatio on luonteeltaan hyvin monialaista. Informaation kokoamismenetelmiä on niin ikään monia, ja niillä on jokaisella hyvät ja huonot puolensa. Tiedon kokoaminen ja analysointi ovat kuitenkin olennaisia organisaation koko informaationhallinnan kannalta. Ilman asiallista informaatiota on vaikea tehdä perusteltuja päätöksiä Svensson, Integrating Facilities Management Information A Process and Product Model Approach, 1998, s. 24, Barrett ed., Facilities Management Towards best practise, 1995, s

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014 TALOYHTIÖLLE STRATEGIA Tero Heikkilä 30.1.2014 Isännöintiliiton tavoitteena on isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantaminen. TALOYHTIÖLLE STRATEGIA MIKSI? FAKTA: ASUKKAILLA HUOMATTAVAN KRIITTINEN

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa Roope Syvälahti Manager BLM Sales & Services Vantaa 07.10.2016 Tietomallintaminen rakentamisessa ja kiinteistöalalla Rakennuksen tietomalli (Building Information

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli

PJU osuuden projektisuunnitelma -malli Projektinjohtourakkaosuus PJU osuuden projektisuunnitelma - 12.8.2015 2 (7) Sisällysluettelo 1 PROJEKTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 4 2 URAKAN YLEISTIEDOT... 4 3 URAKANORGANISAATIO... 4 4 PROJEKTIN TAVOITTEET

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Sisältö Taloyhtiön elinkaari Elinkaaressa elämistä PTS Hallituksen vuosikello Taloyhtiön tietojen ylläpito Taloyhtiön strategia Asumisen hinta Taloyhtiön arvo 3D piirustukset Valmistautuminen hankkeeseen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD3080 KAUPUNKISEUTUJEN VIHERRAKENTEEN SUUNNITTELU 2013 FSD3080 COLLABORATIVE PLANNING OF URBAN GREEN INFRASTRUCTURE 2013 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Palvelukonsepteja korjausrakentamiseen muilta toimialoilta - liiketoiminta- ja verkostotutkijan näkemys korjaamiseen

Palvelukonsepteja korjausrakentamiseen muilta toimialoilta - liiketoiminta- ja verkostotutkijan näkemys korjaamiseen Palvelukonsepteja korjausrakentamiseen muilta toimialoilta - liiketoiminta- ja verkostotutkijan näkemys korjaamiseen Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Tutkija Tapani Ryynänen,

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Jorma Säteri. Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Jorma Säteri Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry Dipl.ins. (TKK/LVI-tekniikka) 1989 Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja vuodesta 1998 Lehtori ja Talotekniikan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (6)

ArcInfo, Uusi ulottuvuus hitsauskoulutukseen. ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN (6) ArcInfo UUSI ULOTTUVUUS HITSAUSKOULUTUKSEEN 1(6) WEB-POHJAINEN TYÖKALU HITSAUSPARAMETRIDATAN ANALYSOINTIIN Oletko koskaan kaivannut perustasoista, käyttäjäystävällistä työkalua hitsausdatan tarkkaan analysointiin?

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa Rakentamispolitiikka Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa 2 PAS 55 Omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen 3

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys Tero Marttila, TTY Jommi Suonketo, Paavo Kero, Petri Annila Esityksen sisältö Tausta (ja tulevaisuus/tavoitteet) Määrittelyt

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Riskienhallinta toimitusprojekteissa PVLOGL, Tampere 13.4.2016 Luennoitsijasta Jouko Saikkonen, DI Osastoinsinööri IlmavE 1987 2008 Kaukovalvontatutkahankinta 1987

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective) testausvaiheessa

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot