Maa-aineslupahakemus tiloille Jutila RN:o 1:67, Vilpeensora RN:o 2:193 ja Manninmetsä RN:o 2:2 Sonnun kylään

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus tiloille Jutila RN:o 1:67, Vilpeensora RN:o 2:193 ja Manninmetsä RN:o 2:2 Sonnun kylään 472/ /2018 YMPLTK Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo Hakijatiedot Tapio ja Anna-Maija Teuho, os. Tevaniemi, hakevat maa-ai nes lu paa soran ja hiekan ottamiseksi omis ta milleen tiloille Ju ti la RN:o 1:67, Vilpeensora RN:o 2:193 ja Manninmetsä RN:o 2:2 Son nun kylässä. Ottamisalueen pinta-ala on 2,1 ha. Aikaisemmat maa-ainesluvat Kaavoitus- ja suunnittelutilanne ja ympäristö Kyseessä on uusi ottoalue, joka rajoittuu saman maan omis ta jan soranottoalueeseen, mistä maa-aineksia ottaa Tam pe reen Autokuljetus Oy. Ottamisalue on vanhan tielaitoksen so ran ot to alueen jyrkkäreunainen luiska, joka loivennettaisiin oton yhteydessä. Alue sijaitsee Viljakkalan Mannissa, maantien 276 ja Ky rös jär ven välisellä alueella. Sijaintikartta seuraa oheis ma te ri aa li na. Ottoalue rajoittuu vanhaan, maisemoimattomaan so ran ot to alueeseen ja haettava maa-ainesten ottoalue on pää osin mäntyvaltaista kangasmetsää. Alueen ym pä ris tö on met sä ta lous aluet ta ja asuinalueita on ot to alu een itä-, etelä- ja länsipuolella. Ot to alue rajoittuu pohjois /luoteisosas sa Tam pe reen Autokuljetus Oy:n aktiiviseen maa-ai nes ten ot to alu eeseen ja länsipuolelta vanhaan soranottoalueeseen. Pirkanmaan maakunta kaa vas sa ottoalue sijoittuu taa ja ma toi min to jen alueelle ja tärkeälle vedenhankintaan so vel tu val le pohjavesialueelle. Ottamisalueen pohjoispuolella, ot ta mis alu een ulkopuolella on myös ulkoilureitti-merkintä. Vil peen har jun pohjavedenottamo sijoittuu noin 750 metrin etäi syy del le koilliseen. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleis- eikä asemakaavaa. Man nin asemakaavan Kaartotien ja Kyröntien AO-alue si joit tuu ottamisalueen reunasta lähimmillään noin 20 metrin etäi syy del le ja myös Kyröskoskentien varren eteläpuolella on AO-alue. Viljakkalan kunnanvaltuuston hyväksymässä Vil peen osayleiskaavassa (ei oi-

2 keus vai kut tei nen) ot ta mis alue sijoittuu VU-, VL-, MU- ja AP -alueille. Lähin asutus si jait see noin 20 metrin etäisyydellä ot to alu een itä puolel la Kyröntiellä ja Kaartotiellä. 100 metrin sisällä ot ta mis alu een reunasta on hieman yli 10 omakotitaloa. Ky rös jär veen on ot to alu eelta matkaa yli 200 metriä. Alueen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai erityisen tär kei tä elinympäristöjä. Tiedossa ei ole muitakaan erityisiä luon to ar vo ja, esimerkiksi uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Hakemuksen mukaiset suunnitellut ottamis- ja jälkihoitotoimenpiteet Etelässä ottoalue rajoittuu Kyröskoskentiehen, minkä ete lä puo lel la on asutusta ja idässä ottoalue rajoittuu met sä kais ta lee seen ja asuinalueeseen. Lännessä ja poh joi ses sa ot to alue yhtyy pääosin vanhaan ja aktiiviseen so ran ot to alu ee seen ja osin pohjoisessa myös Vilpeenharjun met sä alu ee seen. Asutusta on myös lounaispuolella Kyröskoskentien poh jois puo lel la. Alueelta on suunniteltu otettavaksi hiek kaa ja soraa 10 vuo den ai kana m³. Etäisyydet idän asuinkiinteistöihin jää vät lyhimmillään noin 20 metriin. Maa-ainesten ottoa har joi te taan maanantaista perjantaihin klo välisenä ai ka na. Ottamistoimintaa ei harjoiteta heinäkuun aikana. Soranoton pohjatasoksi esitetään +99, ,00, jolloin poh jan taso laskee loivasti pohjoiseen. Vanha ottamisalue on tasolla +94, ,00. Vanhalle ottoalueelle asen ne tun poh ja ve si put ken mittausten mukaan pohjavesi on ta sos sa noin +82,50. Suojakerrokseksi jää yli 15 metriä. Mikäli kal lio pin taa esiintyy alueella, jätetään sen päälle 0,5 metrin maa-ai nes ker ros. Hakemuksen mukaan itäisen asuntoalueen läheisyydessä ole va kaltevuudeltaan noin 1:1 ja korkeudeltaan noin 25 m ole va vaarallisen jyrkkä rintaus muodostaa turvallisuusriskin maas tos sa kulkijoille, etenkin lapsille. Alueen luiskat muotoillaan suunnitelman mukaan kal te vuu teen 1:3, mikä mahdollistaa turvallisen jokamiesoikeuksin ta pah tu van liikkumisen alueella. Oton aikana kaltevuus pi de tään noin 1:1. Jyrkät rintaukset merkitään esim. ai taa mal la maas tos sa liikkuvien turvallisuuden varmistamiseksi. Loi ven nus kaltevuuteen 1:3 tehdään S-käyrän muotoon, pohja ta sa taan ja ylisyvät kuopat täytetään. Kaivun yhteydessä esiin tulevista kivistä kootaan rykelmiä, jotka elävöittävät aluet ta ja joita eläimet voivat hyödyntää pesimisessä ja suo ja paik koi na. Muotoilua tehdään vuosittain.

3 Ottamisalueen puusto raivataan soranoton etenemisen mu kai ses ti. Reuna- ja suojavyöhykkeiden sekä ottamisalueen ul ko puo lis ta puustoa käsitellään metsänhoidollisesti välttäen avo hak kui ta. Asuntoalueiden vierustoiden puusto säi ly te tään koskemattomana, kunnes ottoalue taimettuu ja met sit tyy. Kaivannaisjätesuunnitelman mukaan kannot ja puujäte ke rä tään haketusta varten. Pintamaat kuoritaan ja kasataan alu een reunoille myöhemmin tehtäviä maisemointitöitä var ten. Alu een met sit ty mi nen annetaan ta pah tua luontaisesti ja sitä täy denne tään tarvittaessa erillisillä istutustoimenpiteillä. Ete lään viettäville hiekkarinteille jätetään avoimia paah de rin tei tä niitä hyödyntävää eliölajistoa varten. Maa-ainesten oton jäl keen alue jää metsätalouden harjoittamiseen ja ulkoiluun tai kaavoittamisen jälkeen mahdolliseen rakentamiseen. Yhteys ottamisalueelta tielle nro 276 on suunniteltu alueen kaakkois kul maan. Alueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita suo ja ra ken teet to mas sa paikassa eikä alueella varastoida jäteöljyä. Vaikutusten arviointi Hakemuksen mukaan vanhan rintauksen loiventaminen kal te vuudes ta 1:1 ja korkeudeltaan noin 25 m itäisen asuin alu een läheisyydessä on perusteltua, vaikka ottamisessa jou du taan poikkeamaan suositusten mukaisesta 100 metrin etäi syy destä.maisemointi luo paremmat edellytykset met sit ty mi sel le ja loivennetut rinteet antavat uusia mah dol li suuk sia alueen vapaa-ajan käytölle. Alueelle jäävä puusto vä hen tää pöly- ja meluhaittoja. Tien siirrolla vanhan montun kes kel tä ottamisalueen kaakkoiskulmaan vähennetään var sin kin lounaispuolen asuntoalueen häiriöitä. Kohde ei näy Ky rös jär vel le, mikä on osoitettu piirroksella. Haettavalla vanhaan maa-ainesalueeseen rajoittuvalla ot ta mi sel la pyritään pääasiassa korjaamaan aikaisemmin tehdyt vir heet ja puutteet. Ottamisesta saatava hyöty on korvausta ai heu tu vis ta maisemointikuluista. Asian käsittely Maa-aineslupahakemus on kuulutettu Ylöjärven kaupungin il moi tustau lul la ja vireilläolosta on ilmoitettu kaupungin in ter net-si vuil la. Hake mus on ollut nähtävillä vä li se nä aikana. Hakija on tiedottanut osaa naapureista ja sen lisäksi lähiasukkaille on lähetetty eri tyis tie dok si an to ha ke muk sen johdosta. Hakemuksesta on lisäksi pyydetty lausunto Pir kan maan ELY-keskuk sel ta.

4 Muistutukset Hakemuksen johdosta 11 naapurikiinteistön omistajaa sekä Hämeen ky rön kun ta ja Ylöjärven seurakunta ilmoittivat, että heil lä ei ole huo mau tet ta vaa lupahakemuksen johdosta. Hakemuksen johdosta seitsemän lähialueen kiinteistöä jätti muis tutuk sen, jossa vastustettiin maa-ainesten ottoa. Ky rös kos ken tien eteläpuolelta Hiekkapolun ja Ansiotien alueelta To ni Koskinen vastustaa maa-ainesten ottoa ääni- ja pö ly hait to jen vuoksi ja Lea ja Jarmo Heikkilä melun, pölyn ja ras kas lii ken teen tärinän vuoksi. Eeva Rönkä vastustaa maa-ai nes ten ottoa, koska melu- ja pö ly haitto ja aiheutuu riit tä väs ti nykyisestäkin soranotosta se kä Kyröskoskentien lii ken tees tä. Jatkuva tärinä alkaa olla ra si te vanhalle talolle ja haettu soramonttu toisi noin 7 autoa li sää raskasta lii ken net tä arkipäivää kohti. Jos otto toteutuu, Rön kä ei hyväksy uutta liittymään, joka tulisi hänen pi ha liit ty män kohdalle. Li sään ty vän raskaan liikenteen vuoksi li sään tyy myös tur vat to muus, kun Hiekkapolulta ei ole suo ja tie tä Ky rös kos ken tiel le. Rönkä myös kysyy, miksi asiasta ei tu le Mannin asu kas yh dis tyk sen lausuntoa. Liittymän paikan vaih toa ei voi pe rus tel la nykyisen liittymän aiheuttamilla rii doil la. Maanotosta on vain haittaa asutukselle. Lisäksi Kari ja Nina Vahala pyy tä vät huomioimaan, että alue on nykyisin run saas sa lenk kei ly- ja virkistyskäytössä ja myös muut luonto ar vot tu hou tui si vat hiekanoton johdosta. Jo tä män het ki nen hiekanotto ai heut taa toistuvaa melua asutukselle. Kyröntien omakotitonttien omistajista Arto Moisio vastustaa maa-aines ten ottoa ilmanlaadun todennäköisen hei ken ty mi sen johdosta soranoton yhteydessä, minkä jälkeen tuuli tuo hie no ja kois ta pölyä avatulta alueelta. Soranottoalueen etäi syys ei täyttäisi ympäristöhallinnon ohjetta, jonka mukaan etäi syys asuttaviin rakennuksiin tulisi olla minimissään 100 m. Nykytilassa soramontun reuna on pääasiallisesti kas vil li suu den peittämää. Soranotolla ei olisi myöskään positiivisia vai ku tuk sia virkistykselle eikä suunnitelmassa ole näh tä vis sä maisemointia esim. alueen piettämistä pölyä sitovalla maa-ai nek sel la. Anna-Maija ja Tapio Hietasen mukaan rin ne on jo hy vin maisemoitunut eivätkä he hyväksy maa-ai nes ten ot toa. Elise Raiskion mukaan santa leviää jo nyt pi haan asti ja alu eel la on jatkuva jyrinä ja kolina. Alue on kaa voitet tu virkistyskäyttöön eikä hän hyväksy, että montun reu na tulisi lähem mäk si tontin rajaa. Lausunto Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on ko ko nai suu des saan oheismateriaalina. Lausunnossa todetaan mm., et tä ot ta mis alue sijoittuu Vilpeenharjun paikallisesti arvokkaalle har ju alu eel le. Kyseessä on Sisä-Suomen reu na muo dos tu man ja Hämeenkankaan saumareunamuodostuman vai het tu mis vyöhyk kee seen liittyvä muodostuma, joka rajoittuu ve sis töön. ELY-keskus katsoo, että

5 ottaminen ei ole mah dol lis ta edelleenkään aiemman luvan uuteen ottamisalueeseen ra joit tu val la alueella, koska alueella on maa-aineslain 3 1 mo men tin mukainen kaunis maisemakuva ja luonnon mer kit tä viä kauneusarvoja. Nykyinen rintaus (poikkileikkaukset A-D) on maastokartan mu kaan noin 40 m leveä ja montun pohjan maanpinnasta mi tat tu na noin 25 metriä korkea eli noin 1:1,6. Uutta ot ta mis aluet ta oltaisiin avaamassa asutuksen suuntaan noin m. Kiinteistöjen etäisyys ottamisalueeseen olisi enää 20 m ja lähimmät asuintalot alle 30 m etäisyydellä, kun suo ja etäi syys tulisi ohjeistuksen mukaan olla 100 metriä. ELY-kes kus katsoo, että esitetty 40 metrin laajennus asuin raken nus ten suuntaan on kohtuuton. Myös ottamismäärät ovat merkittävät, mitä ei voi pitää perusteltuna, jos ot ta mis toi min nas sa on kyse alueen maisemoinnista. Alueen maisemointia ja jälkihoitoa voidaan pitää kuitenkin tar peel lise na alueen turvallisuuden parantamiseksi, koska alue sijoittuu asutuksen välittömään läheisyyteen. Hakemus on kuitenkin yleispiirteinen eikä esimerkiksi perustu to del li siin maanpinnan mittaustulokseen. Hakemuksessa esitetyt kor keus ta sot eivät vastaa maanmittauslaitoksen la ser kei laus ai neis toa. Ottamisalue on rajattu hakemukseen vir heel li ses ti käsittäen vain kaivualueen. Hakemusta tulee korjata ainakin mittaamalla alueen poh ja ta sot, rajaamalla pois aiemman luvan mukaiseen uuteen ot ta mis alu ee seen rajautuva alue sekä esittää ottamisalue, jo ka käsittää koko ottamistoimintaan tarvittavan alueen ja sii hen liittyvät toiminnat ja alueen, joka ottamistoiminnan jäl keen jälkihoidetaan. Alue voidaan luiskata turvalliseksi niin, et tä kaivu- ja ottamisalue laajenee asutuksen suuntaan vain 20 m ja tämän lisäksi luiskan alaosaa laajennetaan montun poh jan suuntaan noin 10 m. (Luiskan leveys olisi tällöin noin 70 m ja korkeus 25 m eli luiskan kaltevuus olisi 1:28). ELY-kes kuk sen käsityksen mukaan 3 vuoden aika on riit tä vä alueen maisemointiin. Lisäksi lausunnossa esitetään mahdollisen liito-oravalle so vel tu van puuston tarkistamista ennen ottoa, pohjaveden pin nan ja laadun tarkkailua, pohjavedelle vaaraa ai heut ta vien kemikaalien varastointiin liittyviä ehtoja ja jälkihoitoon liit ty viä näkökohtia kuten kasvillisuuden palauttaminen ja alu eel le soveltumattoman käytön estäminen. Vastine lausuntoon Hakija on jättänyt lausunnon ja muistutusten joh dos ta vastineen, joka on kokonaisuudessaan oheis ma te ri aa li na. Vas tinees sa esitetään muistutusten osalta mm. et tä melu- pölyhaittoja suojaamaan jätetään suojapuustoa ja hait ta on lyhytaikainen. Rinteen luiskaus kaltevuuteen 1:3 se kä jälkitoimenpiteet parantavat

6 turvallisuutta ja nostavat ra ken nus paik ko jen arvoa. Vanhalla ja vaarallisella ot ta mis alu eel la ei 100 m suositusta rakennuksiin tarvitse pe rus tel lus ta syystä noudattaa. Alueella ei ole oikeusvaikutteista kaa vaa ja maakuntakaavassa alue sijoittuu taa jama toi min to jen alueelle. Liikenteen aiheuttamat haitat aiheutuvat pää osin yleisestä liikenteestä ja liittymäasian ratkaisee tie vi ran omainen. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja ja vir kis tys käyt tö perustuu vain jokamiehenoikeuksiin. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon esitetään mm. seu raa vaa: - Hämeenlinnan ho ja korkein ho ovat todenneet ym pä ris tö kes kuksen lausuntoon yhtyen aikaisemman lupakäsittelyn yh tey des sä, että harjualueen geologinen arvo on tuhoutunut jo aiemman ottamistoiminnan tuloksena. Ottamisella ei ole maa-ai nes lain 3 1. mom. mukaisia arvoja. - Nykyisen jyrkän (kaltevuus 1:19) rinteen luiskaus kal te vuu teen 1:3 ei ole kohtuutonta, että työn korvauksena on mah dol lis ta saada myös kustannukset korvaava maa-ainesta. Ym pä ris tön turvallisuus, jälkihoito ja maisemointi on tär keää, kuten ELY-keskuskin toteaa. - Aikaisemmassa Pirkanmaan ympäristökeskuksen lau sun nos sa todettiin, että ottoa ei tulisi ulottaa kor keus käy rää +120 alemmaksi. Uusi lausuntoa, jossa esi te tään ottamisalueen rajausta siten, että siitä tulee rajata pois uu teen ottamisalueeseen rajautuva alue, on siihen nähden ris ti rii das sa. Esitetty 40 metrin laajentuminen asutuksen suun taan ELY-keskuksen esittämän 20 m sijaan on perus tel tu, jotta luiskaus 1:3 voidaan suorittaa. Vaatimus 3 vuo den ottoajasta on ristiriidassa nykyiseen ottolupaan, joka on voi mas sa saakka. - Mäntymetsä ei ole liito-oravalle sopiva. Pohjaveden tark kai lu on ylimitoitettu pohjaveden korkeuden seurantaa lu kuun ottamatta, kun suojakerrokseksi jää yli 15 metriä. - Sade- ja sulamisvesien keräys umpisäiliöön tai poh ja ve si alu eel ta pois johtaminen on mahdotonta ja suojakerros on riit tä vä. - Ottamissuunnitelmaan sisältyy jälkihoito ja metsittäminen, joi ta ELY-keskus edellyttää. Tarkastelu Ylöjärven ympäristölautakunta myönsi maa-ai nes lu van nykyiselle toiminta-alueelle ja mm. nyt haetun luvan poh jois osaan hakemuksessa punaisella viivalla esitetyn ra jauk sen mukaisesti. Myönnetty lupa oli sekä hakijoiden (esi tys käyrälle noin +107) että silloisen Pirkanmaan ym pä ris tö kes kuk sen lausunnossaan esittämää +120 käyrää sup peam pi. Vuoden 2010 päätös koski tiloja RN:o 2:193 ja 2:193 eikä nyt mu ka na myös olevaa tilaa RN:o 2:2. Lau takun ta perusteli päätöstään tarpeella turvata mai se ma ku va ran taan päin, jolloin maa-aineslain tarkoittama kaunis mai se ma ku va ei turmeltuisi. Päätöksestä valittivat muutamat asukkaat sekä hakijat. Hä meen lin-

7 nan hallinto-oikeus antoi asiassa päätöksen ja hylkäsi valitukset. Ottoalueen rajauksen osal ta hallinto-oikeus lausui seuraavaa: "Rajattaessa ot ta mis aluet ta harjun laella lupapäätöksessä määrätyllä tavalla, ot ta mi sen vaikutuksia luontoon ja maisemakuvaan on saatu vä he ne mään. Tähän nähden ottamisalueen rajausta ei ole syy tä muuttaa Yhtymä Vilpeensoran, Anna-Maija Teuhon ja Ta pio Teuhon valituksessa vaaditulla tavalla." Päätöksestä va lit ti vat edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen sekä ha ki jat että yksi henkilö. Korkein hallinto-oikeus ei an tamal laan päätöksellä muuttanut hal lin to-oi keu den pää tös tä huo mioiden hallinto-oikeuden pää tök sen perustelut. Oheismateriaali Numeroimaton oheismateriaali - Alueen sijaintia osoittava kartta - Ote maakuntakaavasta ja osayleiskaavasta (ei oi keus vai kut tei nen) - Asemapiirros alku- ja lopputilanteesta - Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto - Hakijan vastine lausuntoon ja muistutuksiin Ympäristölautakunta tutustuu kohteeseen maastossa ennen ko kousta. Lisätiedot Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p , pentti.keskitalo@ylojarvi.fi Kaupunginarkkitehti ehdottaa Ympäristölautakunta päättää maastokäynnin jälkeen käydä kes kuste lua hakemuksesta jatkovalmistelua varten. Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti YMPLTK Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo Tutustumiskäynti Ympäristölautakunta tutustui hakemuksen kohteena ole vaan so ranot to alu ee seen ennen kokousta So ran ot to aluet ta katsottiin sekä vanhasta soramontusta että har jun pääl tä, missä hakemuksen mukainen ottorajaus oli mer kit ty maas toon hakijan toimesta. Maastossa ilmoitettiin myös, et tä esitetyn ottoalueen ja asutuksen välissä ra ja naa pu ri na on Walt te ri Teuho (noin 15 metrin levyinen alue, mää rä ala Man nin met sä 2:2 -nimisestä kiinteistöstä). Nykyisen ottoalueen ja hae tun ottoalueen kulmaus on vielä mai semoi mat ta, mutta luiskauksia nykyisellä ottoalueella on teh ty alueen luoteis- ja pohjoisreunalla.

8 Oheismateriaali Ympäristölautakunnan päätöksen mukainen rajaus ot to alu eek si, liite nro?? / ympäristölautakunta ??. Numeroimaton oheismateriaali - Alueen sijaintia osoittava kartta - Ote maakuntakaavasta ja osayleiskaavasta (ei oi keus vai kut tei nen) - Asemapiirros alku- ja lopputilanteesta - Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto - Hakemuksen johdosta jätetyt muistutukset - Hakijan vastine lausuntoon ja muistutuksiin Lisätiedot Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, p , pentti.keskitalo@ylojarvi.fi Kaupunginarkkitehti ehdottaa Ympäristölautakunta päättää myöntää maa-ai nes lain mu kai sen maa-ainesten ottoluvan tiloille Jutila RN:o 1:67, Vil peen so ra RN:o 2:193 ja Manninmetsä RN:o 2:2 Sonnun ky lään en si si jai ses ti seuraavin lu pa mää räyk sin ja muutoin suun ni tel man mukai ses ti. Lupamääräykset: 1 Lupa on voimassa asti, mihin mennessä otto toi min ta maisemointineen on viimeistään suo ri tet tava. Maa-ainesten ottaminen tulee kuitenkin suorittaa viiden vuoden aikana siitä hetkestä, kun ottotoiminta aloi te taan. Toiminnan aloittaminen lasketaan pin tamai den kuorinnan aloittamisesta. 2 Hakija on nimennyt Tapio Teuhon ot to toi min nan vastuu hen ki lök si. Vastuuhenkilön vel vol li suu te na on valvoa, että maa-ainesten otossa ja alueen jäl ki hoi dos sa nou da te taan tämän luvan määräyksiä ja suun ni tel massa esitettyjä seikkoja. 3 Ottotoiminnan aikarajoitukset ja vaiheistus Maa-ainesten ottamista, siihen liittyvää kaluston siirtoa ja maa-ainesten kuljettamista saa suorittaa maa nan tais ta perjantaihin klo välisenä aikana. Ot to toi min ta ja ottotoimintaan liittyvät kuljetukset on kiel let ty välisenä aikana. 4 Ottamisalueen rajaus

9 Maa-ainesten ottaminen on sallittu hakemuksesta poike ten liitekarttaan nro?? rajatulla alueella. Ottoalueen ra jaus noudattaa pohjoisosalta voimassa olevaa rajaus ta ja itäosiltaan hakemuksessa esitettyä rajausta. Ottamis- ja kaivualueiden rajausmerkinnät tulee suo rittaa koko alu eel la en nen ottamistoiminnan aloittamista. 5 Pölyhaittojen ehkäiseminen Hakijan tulee estää ottotoiminnasta ja ottotoimintaan liit ty väs tä lii ken tees tä aiheutuvat pö ly hai tat asutukselle kas te le mal la kulkureitit ja varastokasat puh taal la ve del lä ja/tai päällystämällä liikennealueet. Erityisesti ot to alu een korkeimmilla kohdilla, asutuksen lähellä ta pah tu va toiminta tulee ajoittaa ajanjaksoihin, jolloin pö lyä mi nen on mahdollisimman vähäistä ja sääolot (tuu len suunta ym. tekijät) sellaiset, että häiriö asutukselle on mahdollisimman vähäinen. 6 Jätehuolto Jätehuoltosuunnitelma hyväksytään esitetyn mu kaises ti. Alueen pintamaat tulee varastoida otettavalle alu eel le, jos ta ne käy te tään verhoiluun jälkihoitotöiden yh tey des sä. 7 Turvallisuus Ottoalueen jyrkät reunat on aidattava Ylöjärven kunnan hal li tuk sen antamien ohjeiden mu kaises ti ja varustettava varoituskilvin. Rintausten luiskien yläpuolelle ei saa varastoida maa-ai nek sia eikä muita turvallisuutta heikentäviä mas so ja tai suuria kiviä. Rintausten ottotoiminta tulee teh dä siten, että vaarallisia lippoja ei muodostu alu eelle. 8 Pinta- ja pohjaveden suojelu Alin sallittu kaivutaso on vanhan ottoalueen pohjataso +99, ,00. Öljy- ja polttoaineita ei saa varastoida aktiiviselle kaivu alu eel le. Kai vu toi min taan välttämättömästi liittyviä polt to- ja voi te lu ai nei ta saa varastoida vain kai vu alueen ul ko puo lel la pohjaveden suojelun kannalta parhaim paan paik kaan.

10 Kuorma-autoja ja työkoneita ei saa säilyttää, huoltaa ei kä tankata kaivualueella. Kaivualuetta ei saa käyttää myös kään muiden pohjaveden ja pintavedelle vaa rallis ten aineiden varastopaikkana. Mikäli alueella tapahtuu öljyvahinko, on siitä vä lit tömäs ti ilmoitettava Tampereen aluepelastuslaitokselle se kä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon le viä mi sen estämiseksi. Kaivualueella ei saa polttaa eikä sinne saa haudata jät tei tä. Romutavarajätteet tulee hakijan kuljettaa muual le hävitettäväksi. Työskenneltäessä alueella tulee noudattaa erityistä va ro vai suut ta siten, ettei pohjavettä likaavia aineita pää se maaperään. Erityisen huolellinen tulee olla konei den poltto- ja voiteluaineiden suhteen. Mikäli ottoalueen ulkopuolelle halutaan poltto- tai voite lu ai nei den varastointipaikka tai koneiden säi ly tyspaik ka, tulee se esittää ympäristötoimen hy väk syt täväk si ennen sen käyttöön ottoa. 9 Jälkihoito Reunaluiskat tulee oton jälkeen loiventaa vähintään kal te vuu teen 1:3. Reunat tulee pyöristää ym pä ris tön maas toon so pi vak si. Alueelle syntyneet kulkureitit tulee rouhia vettä läpäiseviksi. Päätöksen lainvoimaisuuden jälkeen nykyisessä maa-ai nes ten ottoluvassa edellytetty jyrkkien rin ta usten suojaus pysyvällä aidalla kumoutuu alueen itä reunan osalta, missä luiskat loivennetaan kul ku kel poi siksi. Luiskille ja pohjille tulee hakemuksessa esitettyjen suun ni tel mien mukaisesti rakentaa riittävän hyvä kasvu alus ta. Mikäli verhoiluun va ras toi dut maa-ainekset ei vät riitä lopulliseen ver hoi luun, tulee niitä hankkia muu al ta riittävän kasvualustan saa mi sek si. Alue tulee istuttaa sekametsälle (2 500 kpl/ha), mikäli alue ei metsity luontaisesti vaiheittaisen maisemoinnin ai ka na. Vaihtoehtoisesti alueelle voidaan tehdä jälkihoitotöinä mo ni käyt töön liittyviä luiskia ja rakenteita ja jättää

11 paah de rin tei tä. Mahdolliset muu tok set jälkihoitoon tulee hyväksyttää yksityiskohtaisella suunnitelmalla ympä ris tö lau ta kun nal la. 10 Suoritettavat tarkastukset ja valvonta Ennen ottotoiminnan aloittamista tämän luvan mu kaises ti luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suo rit ta maan alueella tarkastus, missä todetaan lu paeh to jen kohdat 4, 8, 11 ja 12 asianmukaisesti jär jes tetyk si. Vuositarkastus pidetään syksyisin, jossa todetaan otto ti lan ne ja lupamääräyksien noudattaminen. Lop putar kas tus pidetään ennen lupa-ajan päättymistä, kun maa-ai nes ten otto on loppuun saatettu ja jälkihoitotyö suo ri tet tu. Maa-ainestenottajan on vuosittain tehtävä maa-ai neslain 23 a :n mukainen ilmoitus edellisenä vuonna otetuis ta maa-aineksista maa-ainesasetuksen 10 a :n mu kai ses ti Notto-järjestelmään. 11 Pohjaveden tarkkailu Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla alueen poh ja ve siput kis ta nel jän nes vuo sit tain ja tulokset tulee toimittaa val von ta vi ran omai sel le vuositarkastuksen yhteydessä tai vii meis tään vuoden loppuun mennessä kultakin vuo del ta. Pohjaveden laadun tarkkailemiseksi pohjavesiputkesta 2 tulee ottaa valvontanäyte kahden vuoden välein. Näyt teis tä tulee tehdä vähintään seuraavat analyysit: ha ju, maku, sameus, väri, ph, happi, per man ga naat tilu ku/toc, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sul faatti, nitraatti, kloridi, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, mi neraa li öl jyt ja polttoaineöljyhiilivedyt (öljyjakeet C10-40). En sim mäi nen näyte tulee ottaa, kun maa-ainesten otto aloi te taan pintamaiden kuorinnalla. 12 Vakuus Jälkihoitotöiden vakuudeksi tulee asettaa Ylöjärven kau pun gil le omavelkainen pankkitakaus määrältään ennen maa-ainesten oton aloittamista. Pankki ta kauk sen tulee olla voimassa niin kauan kun nes maa-ai nes ten otto on kokonaan suoritettu ja jäl ki hoi totoi men pi teet loppuun suoritettu, kuitenkin vä hin tään saakka. Mikäli luvan ehtoja ei nou da te ta, Ylö jär ven kaupungilla on oikeus tehdä tai teettää tar-

12 vit ta vat työt luvansaajan kustannuksella. Päätöksen perustelut Kun huomioidaan lupahakemus, saatu lausunto ja pää tök sen lupaehdot, ei luvan myöntämiselle ole maa-aineslain mu kai sia esteitä ja lupa maa-ainesten ottoon voidaan myön tää. Maa-ainesten ottoalue on rajattu aikaisemman pää tök sen mukaisesti siten, että kaunis maisemakuva ei turmellu. Har jun korkein kohta on jätetty sallitun ottotason ul ko puo lel le. Suosituksia kapeampi suojaetäisyys asutukseen on tar peen, jotta asutusta vasten saadaan turvallinen 1:3 kal te vuu teen tehtävä luiskaus nykyisen jyrkän luiskan sijaan. Loi va luis kaus mahdollistaa jatkossa alueen käytön met sä ta lou teen ja virkistykseen nykyisen vaarallisen luiskan sijaan. Asutukselle aiheutuvia haittoja vähennetään rajaamalla var si nai nen ottotoiminta viideksi vuodeksi ja toiminnan ai ka ra joi tuk sil la. Li säk si pölyhaittojen ehkäisemiseksi edellytetään kas te lua ja sääolojen huomioimista ottotoiminnassa. Toi min nas ta ei näin ollen aiheudu asutukselle tai ym pä ris töl le vaa raa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä ole vaa hait taa, vaan väliaikaisen haitan jälkeen vaara asu tuk sel le vä he nee ja harjualueen käyttömahdollisuudet paranevat. Pohjaveden laatutarkkailu edellytetään, koska ottoalue si joit tuu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeälle poh ja ve si alu eel le. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto huomioidaan lu pa pää tök ses sä ilmenevin tavoin. Lupa myönnetään 10 vuo dek si, jolloin varsinaista toiminta-aikaa jää myös mah dol li sen lainvoimaisuuden viivästymisen jälkeen. Pit kä voi mas sa olo ai ka varmistaa toiminnan mah dol lis ta misen, mutta itse maa-ai nes ten ottotoiminta rajataan viideksi vuodeksi asu tuk sen haittojen minimoimiseksi. Vastustaviin muistutuksiin Kyröskoskentien eteläpuolelta (ti lat RNo:t 2:68 Vahalat, 2:216 Koskinen, 2:186 Rönkä) il moi te taan, että luvan mukaisen ottotoiminnan vaikutus tie lii ken tee seen on vähäinen eivätkä itse ottotoiminnan melu- tai pö ly hai tat aiheuta sellaista vaaraa tai haittaa kiinteistöille, et tä maa-aineslupaa ei voida myöntää. Ottotoiminta ta pah tuu pääosin vanhan montun pohjalla ja haittoja ehkäistään ai ka ra joi tuk sil la ja pölyn leviämisen estämisellä. Alu eel la ei ole erityisiä luontoarvoja ja vir kis tys käyt tö mah dol li suu det pa ra ne vat maisemoidun luiskan jälkeen (2:68). Liit ty mä lu van ratkaisee ELY-keskus ja maa-aineslupapäätöksessä edel ly te tään pö lyn si don taa.

13 Maa-aineslaki edellyttää, että hakemuksesta kuullaan ra ja naa pu reita. Kyseessä olevan hakemuksen johdosta on kuul tu huomattavasti laajempaa naapurustoa asutuksen lä hei syy den vuoksi. Myös omakotiyhdistyksillä ja vastaavilla on ollut mahdollisuus lausua hakemukseen nähtävillä olo ajan aikana. Kyröntien varren kiinteistöistä, jotka sijoittuvat ottoalueen itä puo lel le lähelle luiskaa, maa-ainesten ottoa vastustavia muis tu tuk sia tuli tiloilta RNo:t 3:74 (Moisio), 3:87 ja 3:118 (Hie ta set) ja 3:152 (Raiskiot). Muilla kiinteistöillä ei ollut huo mau tet ta vaa hakemuksen johdosta. Melu- ja pölyhaitat eivät ai heu ta sellaista maa-aineslain 3 :n tarkoittamaa vaaraa tai hait taa, et tä lupaa ei voitaisi myöntää. Pölyävät kohteet edel ly te tään kas tel ta van ja ottotoiminnassa lähellä asutusta tu lee huomioida myös sääolot. Ottotoiminta tapahtuu sy vällä vanhassa so ra mon tus sa, mistä ottotoiminnan äänet jää vät pääosin mon tun alu eel le. Ohjeelliset etäisyydet eivät täy ty, mutta jälki hoi det tu rinne parantaa nykyisen jyrkän luis kan metsätalous- ja virkis tys käyt töä. Rinne ei ole metsittynyt kuin osin 50 vuo des sa, joten luvan mukaisin toimin se saa daan kas vi peit tei sek si tai monikäyttöön kokonaan (3:74). Alu eel la ei ole oikeusvaikutteista kaa vaa, mutta Vilpeen osa yleis kaa van mukaiset ulkoilu- ja vir kis tys käyt tö mah dol lisuu det kasvavat luiskauksen myötä. (3:152). Ot to toi min nan sal li minen mahdollistaa alueen käy tön paremmin myös maa kun ta kaa vas sa esitettyyn tarkoitukseen taaja ma toi min to jen alu eena. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslain (555/1981) 1, 3, 4, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 19, 20 ja 23 a :t VNa:n maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 6, 7, 8 ja 9 :t VNa kaivannaisjätteistä Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Maa-ainesluvan tarkastusmaksuna peritään maa-ai nes tak san mukaisesti Päätöksestä tiedottaminen Ympäristölautakunnan päätös pidetään julkipantuna kau pun gin ilmoitustaululla välisen ajan. Pää tös an ne taan julkipanon jälkeen Päätös lä he te tään ha ki jal le, muistutusten tekijöille sekä Pirkanmaan ELY-kes kuk sel le. Muutoksenhaku Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siitä Hä meen lin nan hallinto-oikeuteen.

14 Päätös Ympäristölautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöy däl le.