Tietopaketti voimistelijoiden vanhemmille

Transkriptio

1 Tietopaketti voimistelijoiden vanhemmille

2 7. Harjoittelu ja sitoutuminen Harjoittelu Sitoutuminen Motivaatio Läsnäolo harjoituksissa 16 Sisältö 1. Tervetuloa Tapiolan Voimistelijoihin! 3 2. Tapiolan Voimistelijat 4 3. Seuran toimijat Hallitus Valmennustoimikunta Valmennuskoordinaattori Ikäkausien ja tiimien vastuuvalmentajat Muut valmentajat Joukkueenjohtajat Vanhemmat Seuran toiminnanjohtaja 6 4. Laji ja kilpailujärjestelmä Kilpailusarjat ja kilpailut Arviointi Asematapahtumat Valmennusjärjestelmä Voimisteluharrastuksen aloittaminen Joukkuevoimistelu 6-8v Mukaan toimintaan yli 7-vuotiaana Harrastepolku Kilpailupolku vuotiaat asematapahtumat vuotiaat ensimmäiset varsinaiset kilpailut Yli 12-vuotiaat kilpasarja tai mestaruussarja Voimistelijoiden liikkuminen seuran sisällä Vuosittaiset tasotarkistukset Muut voimistelijoiden siirtymiset Edustus ja käyttäytyminen Edustusasut Käyttäytyminen Käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa Katsomokäyttäytyminen ja kannustaminen Kilpailut ja esiintymiset Kilpailupäivän kulku Esiintymiset Maksut, lisenssit ja vakuutukset Maksut Lopettaminen kesken kauden Muiden kulujen laskutus Laskujen lähetys ja omien laskujen tarkastelu Perintä Vakuutukset Seuran toiminnan vastuuvakuutus Varainhankinta Varainhankinta Sponsorit ja kummitoiminta Liikunta Liikuntasuositukset Monipuolinen liikunta Ravinto Urheilijan ravitsemuksen kulmakivet Terveys Urheiluvammojen ennaltaehkäisy Urheiluvamman omatoiminen ensiapu Antidopingtyö ja dopingvalvonta 25

3 Tervetuloa Tapiolan Voimistelijoihin! Tyttärenne harrastaa seurassamme joukkuevoimistelua. Haluamme toivottaa koko teidän perheenne lämpimästi tervetulleeksi mukaan Tapiolan Voimistelijoiden toimintaan. Tästä tietopaketista löytyy tärkeää tietoa joukkuevoimistelusta, kilpailutoiminnasta ja lajin harrastamisesta seurassamme. Lisäksi tietopaketissa esitellään seuratoimijat ja valmennusjärjestelmä. Tietopaketti antaa käytännön tietoa muun muassa harjoituskaudesta, kilpailupäivistä, liikunnasta, ravinnosta ja terveydestä. Loiste seuramme kisakatselmuksessa syksyllä

4 2 Tapiolan Voimistelijat Tapiolan Voimistelijat ry on vuonna 1964 perustettu eteläespoolainen liikuntaseura. Tapiolan Voimistelijoiden toiminnan pyrkimyksenä on tarjota kaikenikäisille jäsenille liikunnan ja voimistelun iloa eri taito- ja tavoitetasoilla. Laadukkuus ja monipuolisuus Lähtökohtanamme on, että valmennus on laadukasta ja monipuolista toiminnan kaikilla tasoilla. Toiminnassa painotetaan niin urheilullisia, kasvatuksellisia kuin terveydellisiäkin näkökohtia. Ohjaajat ja valmentajat saavat jatkuvasti koulutusta, ja valmennustoimintaa kehitetään aktiivisesti. Yhteisöllisyys ja jatkuvuus Seuran tavoitteena on sytyttää jokaisessa voimistelijassa liikunnan ilo, joka kantaa lapsuudesta kypsään aikuisikään. Seuraan ja joukkueeseen sitoutuneet voimistelijat takaavat joukkuevoimistelutoiminnan jatkuvuuden. Voimistelijat kasvavat vaḧitellen osaksi seurayhteisöä kunnioittaen hyviä tapoja, vastuullisuutta ja rehtiä urheiluhenkeä. 4

5 3 Seuran toimijat 3.1 Hallitus Hallitus vastaa seuran joukkuevoimistelutoiminnan laadukkuudesta ja jatkuvuudesta yleisellä tasolla. Hallitus huolehtii mm. seuraavista toimintaedellytyksistä: - valmentajien riittävä määrä ja koulutus - riittävät ja tarkoituksenmukaiset harjoitustilat - yhteydenpito Suomen Voimisteluliittoon ja edunvalvonta liittotasolla - valmennustoiminnan kehittäminen valmennustoimikunnassa Hallitus nimeää keskuudestaan valmennusvastaavan, joka toimii linkkinä valmennustoimikunnan ja hallituksen välillä. Lisäksi hallitus voi valita keskuudestaan muita jäseniä hoitamaan yllä mainittuja tehtäviä. 3.2 Valmennustoimikunta Valmennustoimikunta koostuu seuran valmennusvastaavasta, ikäkausien ja tiimien vastuuvalmentajista sekä muista joukkuevoimistelutoiminnan kehittämisestä kiinnostuneista lajin asiantuntijoista. Valmennustoimikunta vastaa seuran joukkuevoimistelutoiminnan kehittämisestä. 3.3 Valmennuskoordinaattori Valmennuskoordinaattorin tehtävänä on kehittää ja koordinoida seuran valmennustoimintaa ja toimia tiedottajana hallituksen sekä valmentajien välillä. Valmennuskoordinaattori toimii seuran valmennustoimikunnan sekä valmentajakokouksen puheenjohtajana. Valmennuskoordinaattorin työn näkyvin osa-alue on kilpailukauden aikana tehtävät käynnit joukkueiden harjoituksiin. Harjoituskäynneillä valmennuskoordinaattori saa käsityksen jokaisen joukkueen tilanteesta ja voi auttaa harjoitteluun ja valmennukseen liittyvissä seikoissa. Valmennuskoordinaattori on mukana joukkueiden vuosittaisissa tasotarkistuksissa sekä voimistelijoiden siirroissa seuran sisällä. 3.4 Ikäkausien ja tiimien vastuuvalmentajat Kullekin alle 12-vuotiaiden ika kaudelle sekä yli 12-vuotiaiden tiimille on nimitetty vastuuvalmentaja, joka vastaa ika kauden tai tiimin valmennuksesta. Vastuuvalmentaja toimii aktiivisesti ikäkauden tai tiimin valmennuksen suunnittelussa ja seurannassa sekä toimii tarvittaessa ikäkauden muiden valmentajien tuutorina. Vastuuvalmentaja edustaa ikäkautta tai tiimiä valmennustoimikunnassa. Vastuuvalmentaja on perillä koko ikäkauden taitotasosta ja on mukana vuosittaisissa tasotarkistuksissa. 3.5 Muut valmentajat Jokaisella valmennustiimillä tai alle 12-vuotiaiden joukkueella on joukkuekohtainen valmentaja tai valmentajia (ns. omavalmentajat), jotka vastaavat joukkueensa valmennuksesta. Valmentajat ovat vastuussa kommunikoinnista vanhempien kanssa ja suunnittelevat mm. kisamatkat joukkueenjohtajan kanssa. Seuramme valmentajat ovat Voimisteluliiton koulutusjärjestelmän mukaisesti koulutettuja voimisteluvalmentajia, joista suurin osa tekee valmennustyötä oman työnsä tai opiskelujensa ohella. Valmennustiimit rakennetaan valmentajien kokemus- ja koulutustausta huomioiden. Valmentajat tekevät omaa joukkuettaan koskevat valmennukselliset ratkaisut seuramme yhteisen linjauksen mukaisesti. Seuran resurssien ja joukkueen tavoitteiden puitteissa joukkueella voi olla myös apuvalmentajia sekä mahdollisesti erillinen koreografi. Jokaisella yli 15-vuotiaalla seuramme voimistelijalla on halutessaan mahdollisuus 5

6 päästä apuvalmentajaksi, ja Tapiolan Voimistelijat tukee heidän koulutuksiaan seuran omien tarpeiden mukaan. Suurin osa Tapiolan Voimistelijoiden nykyisistä valmentajista on seuran omia kasvatteja. 3.6 Joukkueenjohtajat Jokaisella seuran joukkueella on nimetty joukkueenjohtaja eli jojo. Joukkueenjohtaja toimii yhteyshenkilönä seuran, vanhempien ja valmentajien välillä. Yleensä jojona toimii joukkueessa voimistelevan lapsen vanhempi. Joukkueenjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa - joukkueen budjetin luominen kauden alussa yhdessä toiminnanjohtajan ja valmentajan kanssa, - seuran ja vanhempien välinen tiedotus, - joukkueen sisäinen tiedotus, - joukkueen tapahtumien järjestäminen ja suunnittelu yhdessä valmentajien kanssa, - varainkeruun järjestäminen, - joukkueen yleisten käytännön asioiden hoitaminen yhteistyössä valmentajien kanssa. 3.8 Seuran toiminnanjohtaja Seuran toiminnanjohtajan tehtävänä on huolehtia joukkuevoimistelutoimintaan liittyvistä käytännön asioista yhdessä valmennuskoordinaattorin kanssa. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa salivuorojen jakaminen, laskutus, kilpailuilmoittautumisista huolehtiminen ja tapahtumien käytännön järjestelyt. Otathan yhteyden suoraan Tapiolan Voimistelijoiden toimistoon, mikäli kausimaksu, kilpailulisenssi tai muu vastaava mietityttää. Tapiolan Voimistelijat Kappelitie 6 D Espoo puh ma-to klo Vanhemmat Vanhempien tehtävänä on muun muassa - kannustaa ja tukea voimistelijaa, joukkuetta ja valmentajia - harjoitus-, kilpailu- ja muiden maksujen maksaminen - järjestää voimistelijan kuljetus harjoitus-, kilpailu- ja muihin tapahtumiin - osallistua joukkueen ja seuran toimintaan (esim. vanhempainillat, varainkeruu ja tapahtumat) 6

7 4 Laji ja kilpailujärjestelmä Joukkuevoimistelu on kehittynyt suomalaisesta naisvoimistelusta kansainväliseksi kilpaurheilulajiksi, ja se on harrastajamäärältään Voimisteluliiton lajeista suurin. Joukkuevoimistelu on monipuolinen laji. Laji vaatii voimistelijalta liikkuvuutta, voimaa, nopeutta, tasapainoa, koordinaatiota ja rytmitajua, ja siinä korostuvat vartalon liikkeiden virtaavuus, ilmaisullisuus ja esteettisyys. Kilpailuhjelman suorittaminen vaatii voimistelijoita myös hyvää aerobista ja anaerobista kestävyyttä. Liikkeet sitoutuvat toisiinsa sulavasti ja jatkuvasti siten, että edellinen liike synnyttää aina seuraavan. Joukkuevoimistelun kilpailuohjelma on liikkeiden ja musiikin muodostama taiteellinen ja urheilullinen kokonaisuus, jonka hyvälle suoritukselle on ominaista yhtenäisyys ja yhtäaikaisuus vuotiaiden joukkueen kokoa ei ole määrätty. SM-sarjoissa ja 10-12v. sarjassa joukkue muodostuu vähintään kuudesta voimistelijasta, ja kilpasarjoissa joukkueessa tulee olla vähintään viisi voimistelijaa. Elegia seuramme kevätnäytöksessä vuonna

8 4.1 Kilpailusarjat ja kilpailut Alle 10-vuotiaat - Voimistelu Asemat alle 12 -vuotiaille - Kaikki osallistujat palkitaan mitaleilla Välineillä tai vapaaohjelmilla vuotiaat Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin välineohjelmilla (naru/pallo vuorotellen: parillisina vuosina naru ja parittomina vuosina pallo) vuotiaat kilpasarja Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin välineohjelmilla (naru, pallo tai vanne, vapaavalintainen väline) vuotiaat SM-sarja Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin välineohjelmilla (vanne pakollinen väline) Juniorit vuotiaat kilpasarja Keväällä vapaaohjelmilla ja syksyllä välineohjelmilla (väline vapaavalintainen) Juniorit vuotiaat SM-sarja Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin välineohjelmilla (keilat pakollinen väline) - Aluekilpailut - Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailut - Voimisteluliiton välinemestaruuskilpailut - Voimistelupäivät - Seurojen järjestämät kilpailut - Asematapahtumat - Aluekilpailut - Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen välinemestaruuskilpailut - Voimistelupäivät - Seurojen kilpailut - Aluekilpailut - SM-kilpailut - SM-välinemestaruus-kilpailut - Seurojen kilpailut - Kansainväliset seurojen kilpailut (vain vapaa ohjelmilla) - Aluekilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen mestaruuskilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen välinemestaruuskilpailut - Seurojen kilpailut - Aluekilpailut - SM-kilpailut - SM-välinemestaruuskilpailut - Juniori Cup kilpailut - Juniorimaajoukkueen karsintakilpailu - Seurojen kilpailut - Kansainväliset seurojen kilpailut - IFAGG Challenge Cup ja Junior Championships -kilpailut - Voimistelu Asemilla kaikki osallistujat palkitaan mitaleilla. - Aluekilpailuissa, Voimistelupäivillä ja seurakilpailuissa sarjan kolme parasta palkitaan samanlaisilla mitaleilla. - Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailuissa ja välinemestaruuskilpailuissa kaikki 1. kategorian joukkueet palkitaan samanlaisilla mitaleilla. - Aluekilpailuissa, Voimistelupäivillä ja seurakilpailuissa sarjan kolme parasta palkitaan samanlaisilla mitaleilla. - Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailuissa ja välinemestaruuskilpailuissa kaikki finaalin kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Juniori Cup-kilpailuissa palkitaan kolme parasta Cup-pokaaleilla. 8

9 Noviisit vuotiaat kilpasarja ja naiset yli 16 v. Kilpasarja Keväällä vapaaohjelmilla ja syksyllä välineohjelmilla (väline vapaavalintainen) Noviisit vuotiaat SM-sarja ja naiset yli 16 v. SM-sarja Keväisin vapaaohjelmilla ja syksyisin välineohjelmilla (väline vapaavalintainen, välinesarjoissa ja kansainvälisissä kilpailuissa vain naiset yli 16 v. sarja) - Aluekilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen mestaruuskilpailut - Voimisteluliiton kilpasarjojen välinemestaruuskilpailut - Seurojen kilpailut - Aluekilpailut - SM-kilpailut - SM-välinemestaruuskilpailut - Suomen Cup kilpailut (naiset yli 16 v.) - Maajoukkueen karsintakilpailu - Seurojen kilpailut - Kansainväliset seurojen kilpailut - IFAGG World Cup ja World Championships kilpailut - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Kaikissa kilpailuissa kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä mitaleilla. - Suomen Cup-kilpailuissa palkitaan kolme parasta Cup-pokaaleilla. Pilke, Tuike ja Team Tapiola seuramme kisakatselmuksessa syksyllä

10 4.2 Arviointi Kilpailuohjelma koostuu vartalonliikkeistä, hypyistä, tasapainoista ja muista vaikeusosista sekä näiden sarjoista ja yhdistelmistä. Voimistelijoiden tulee suorittaa ohjelma hyvällä joukkuevoimistelutekniikalla mahdollisimman yhtenäisesti ja samanaikaisesti. Arvostelu jaetaan kolmeen osa-alueeseen: sommittelun tekniseen, sommittelun taiteelliseen ja suoritukseen. Tuomarit antavat kustakin osa-alueesta pisteitä Voimisteluliiton kilpailusääntöjen mukaisesti. Jokaista osaaluetta arvioi useampi tuomari. Tekninen tuomaristo (TV) arvioi ohjelmassa suoritettavia liikkeitä ja liikesarjoja. Taiteellinen tuomaristo (AV) arvioi ohjelman rakennetta, voimistelullista arvoa sekä ilmaisullisuutta, omaperäisyyttä ja musiikkia. Suoritustuomaristo (EXE) merkitsee ohjelmassa tapahtuvat virheet ja vähentää niistä pisteitystaulukon mukaisesti. 4.3 Asematapahtumat Tapiolan Voimistelijoissa alle 10-vuotiaiden kilpailujoukkueet osallistuvat Voimistelun asemalle. Asematapahtumiin voi osallistua joko vapaavalintaisella vapaa- tai välineohjelmalla tai Voimisteluliiton valmisohjelmalla. Asemilla joukkueille ei anneta suorituksesta pisteitä, vaan joukkueet saavat kirjallisen palautteen asematapahtumien tuomareilta eli arveilta. Asemilla on käytössä kaikille voimistelulajeille yhteinen arviointi, joka perustuu lasten liikkumisen arvostamiseen ja perusvoimistelutaitoihin. Asematapahtumien yhteydessä järjestetään Touhuamisen piste, jossa voimistelijat voivat kokeilla turvallisesti uusia liikkeitä sekä esittää omia taitojaan vuotiaiden sarjassa joukkueet arvioidaan kategorioihin Joukkueet sijoitetaan oikeaan kategoriaan tuomareiden antamien yhteispisteiden perusteella. Joukkuekohtaisia pisteitä ei julkisteta. Kilpasarjassa vuotiaiden joukkueet arvioidaan kategorioilla A- E. Joukkueet sijoitetaan oikeaan kategoriaan tuomareiden antamien yhteispisteiden perusteella. Joukkuekohtaisia pisteitä ei julkisteta. Voimisteluliiton Hyvän mielen kilpailuissa ja välinemestaruuskilpailuissa sarjan kolme parasta joukkuetta palkitaan tulosjärjestyksessä. Muissa kilpailuissa sarjan kolme parasta joukkuetta palkitaan samanlaisilla mitaleilla. Yli 14-vuotiaiden kilpasarjoissa joukkueet arvioidaan pistein, ja tuomaripaneelien antamat pisteet ovat julkisia. Kilpailun kolme parasta palkitaan tulosjärjestyksessä. 10 Yli 12-vuotiaiden SM-sarjassa joukkueet arvioidaan pistein. Tuomarien antamat pisteet ovat julkisia. Kaikissa kilpailuissa kilpailun kolme parasta joukkuetta palkitaan mitaleilla tulosjärjestyksessä. Elmeri-jääkarhu hurmasi seuramme järjestämän Etelä-Suomen alueaseman maskottina syksyllä 2011.

11 5 Valmennusjärjestelmä 5.1 Voimisteluharrastuksen aloittaminen Joukkuevoimistelu 6-8v. Joukkuevoimistelupolku aloitetaan Tapiolan Voimistelijoissa 6-7vuotiaana. Ensimmäisenä vuonna voimistelun maailmaan tutustutaan leikinomaisten harjoitteiden kautta. Monipuolisten harjoitteiden avulla pyrimme saamaan jokaisen lapsen innostumaan liikkumisesta ja voimistelusta, valitsee hän sitten myöhemmin lajikseen voimistelun tai jonkin muun urheilulajin. Kaikki voimistelusta kiinnostuneet voivat liittyä mukaan itselleen sopivan ryhmän toimintaan kauden alussa. Toisena vuonna valmennusjärjestelmä jakautuu kahteen eri polkuun: harrastepolkuun ja kilpailupolkuun. Tytöt jatkavat voimisteluharrastusta oman taito- ja tavoitetason mukaisesti joko harrasteryhmässä harrastepolkua pitkin tai kilpajoukkueessa kilpailupolkua pitkin. Toisena vuonna molemmilla poluilla keskitytään perusvoimisteluun ja lajitaitojen alkeisiin leikkiä ja hauskanpitoa kuitenkaan unohtamatta. Kahden ensimmäisen vuoden harjoittelusta vastaa kyseisen ikäkauden vastuuvalmentaja Mukaan toimintaan yli 7-vuotiaana Yli 7-vuotiaat joukkuevoimistelusta kiinnostuneet tytöt voivat aloittaa lajin harrastamisen harrastepolkua pitkin. Mukaan pääsee sekä syys- että kevätkauden alussa. Harrastepolulta on mahdollisuus siirtyä kilpailupolulle vuosittain tehtävien tasotarkistusten kautta (ks. tasotarkistuksista kohta 6.1). 11

12 12 Uusilla, kilpailemisesta kiinnostuneilla voimistelijoilla on mahdollisuus päästä suoraan kilpailupolulle vuosittain järjestettävien katsastustilaisuuksien kautta. Seura järjestää vähintään kerran vuodessa (yleensä kevätkauden lopulla) katsastustilaisuuksia eli ikäluokkien yhteisharjoituksia. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille joukkuevoimistelusta kiinnostuneille. Katsastustilaisuuden perusteella osallistujille osoitetaan mahdollisuuksien mukaan kunkin voimistelijan omaa taito- ja tavoitetasoa vastaava kilpajoukkue tai harrasteryhmä. 5.2 Harrastepolku Seuramme harrastepolulla toimivat voimisteluryhmät ovat joukkuevoimisteluun suuntautuneita ryhmiä. Ryhmissä harjoitellaan joukkuevoimistelun alkeita ja tähdätään siihen, että jokainen oppii hallitsemaan voimistelun perustaidot. Tämä mahdollistaa haastavampien liikkeiden opettelun ja antaa hyvät valmiudet muidenkin urheilulajien harrastamiseen. Tavoitteena on kehittää monipuolisesti ketteryyttä, tasapainoa, liikkuvuutta ja koordinaatiokykyä musiikkia sekä erilaisia välineitä hyödyntäen. Harjoituksia on 1-2 kertaa viikossa, ja ryhmät esiintyvät seuramme näytöksissä. Yli 12-vuotiaiden nuorten voimisteluryhmällä on mahdollisuus osallistua lisäksi Voimisteluliiton muihin tapahtumiin. Esiintymiset tuovat harjoitteluun mukavaa vaihtelua ja tavoitteellisuutta, ja ennen kaikkea ne tarjoavat elämyksiä. Harjoitussuunnitelmat on tehty tukemaan mahdollisuutta siirtyä voimistelun harrasteryhmistä kilpailupolulle.valmennus on suunnitelmallista ja huomioi voimistelijoiden kehityksen kokonaisuudessaan. Näin pyritään takaamaan laadukas valmennustyö myös harrastepolulla sekä joustava liikkuminen harraste- ja kilpailupolun välillä. 5.3 Kilpailupolku Seuramme kilpailupolulla toimivat kilpajoukkueet harjoittelevat tavoitteellisesti ja sitoutuneesti tavoitteenaan osallistua Voimisteluliiton kilpailujärjestelmän mukaisiin kilpailuihin. Joukkueet muodostetaan tavoite- ja taitotason mukaisesti, ja joukkueiden kokoonpanot tarkistetaan vuosittaisissa tasotarkistuksissa (ks. kohta 6.1) vuotiaat asematapahtumat 8-10-vuotiaiden ikäsarjan valmennuksesta vastaa kyseisen ikäluokan vastuuvalmentaja yhdessä muiden valmentajien kanssa. Kilpajoukkueita on kolme, ja harjoituksia on 2-3 kertaa viikossa. Joukkueet osallistuvat seuran näytösten lisäksi Voimisteluliiton asematapahtumiin. Ikäluokan harjoittelussa korostuu lajitaitojen ja voimistelun avainliikkeiden kehittäminen monipuolista liikkumista unohtamatta. Tavoitteena on oppia liikkeet oikeilla suoritustekniikoilla ja mahdollistaa haastavampien liikkeiden opettelu. Fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä painopisteenä ovat liikkuvuus, ketteryys ja nopeus. Harjoitteet suoritetaan leikinomaisesti ja samalla yritetään sytyttää voimistelunkipinä jokaisessa tytössä vuotiaat ensimmäiset varsinaiset kilpailut vuotiaiden ikäsarjan valmennuksesta vastaa kyseisen ikäluokan vastuuvalmentaja yhdessä muiden valmentajien kanssa. Kilpailujoukkueita on ikäluokan sisällä kolme, ja harjoituksia on 2-4 kertaa viikossa. Joukkueet osallistuvat vuotiaiden sarjassa Voimisteluliiton kilpailuihin ja lisäksi seuran näytöksiin. Valmennuksessa korostetaan kokonaisvaltaisuutta ja fyysisten ominaisuuksien kehittämistä. Voimistelun avainliikkeiden hallinnan myötä aloitetaan haastavampien liikkeiden opettelu. Tavoitteellisen harjoittelun avulla lajitaidot karttuvat, ja voimistelijat kokevat onnistumisia oppiessaan tavoiteliikkeitä. Kilpaileminen kehittää voimistelijoiden itsevarmuutta ja suorituspuhtautta, voimistelijat pääsevät nauttimaan esiintymisistä ja kokevat elämyksiä onnistuessaan omalla tavoitetasollaan Yli 12-vuotiaat kilpasarja tai mestaruussarja 12 ikävuoden jälkeen kilpajoukkueet jakautuvat kilpasarjan tiimiin ja mestaruussarjan tiimiin Voimisteluliiton suositusten mukaisesti. Kilpasarjan tiimi osallistuu kilpasarjaan, ja harjoitusmäärä on 3-4 kertaa viikossa ikäsarjasta riippuen. Mestaruussarjan tiimi osallistuu

13 mestaruussarjaan ja harjoituksia on vähintään 4 kertaa viikossa ikäsarjasta riippuen. Tiimien valmennus on suunnitelmallista, ja tavoitteena on menestyä oman sarjansa kilpailuissa. Voimistelijat oppivat ottamaan enemmän vastuuta omasta harjoittelustaan, ja onnistumisia koetaan sekä henkilökohtaisten että joukkuekohtaisten tavoitteiden saavuttamisen myötä. Seuramme tavoitteena on, että mahdollisimman moni jatkaa voimisteluharrastusta aikuisiälle asti. Harjoittelu pyritään tekemään mahdollisimman terveellisesti ja turvallisesti jokaisen fyysiset ominaisuudet huomioon ottaen. 6 Voimistelijoiden liikkuminen seuran sisällä 6.1 Vuosittaiset tasotarkistukset Voimistelijoiden siirtyminen joukkueesta toiseen tapahtuu pääsääntöisesti ikäluokan tasotarkistusten kautta. Tasotarkistukset tehdään vuosittain kevätkauden päätteeksi. Tarkistuksia voidaan tehdä myös syyskauden päätteeksi. Tasotarkistusten tekemisestä ilmoitetaan etukäteen. Tasotarkistuksissa huomioidaan sekä voimistelijan motivaatio että taitotekijät. Arvioinnissa huomioidaan kuluneen kauden harjoittelu, kehitys, motivaatiokyselyt sekä ikäluokan yhteisharjoituksissa tehtävät tasotestit. Testeissä arvioidaan muun muassa liikkuvuutta, koordinaatiota, akrobatiaa ja muita voimistelun perustaitoja. Tasotarkistusten pohjalta muodostetaan joukkueiden seuraavan kauden kokoonpanot. Tasotarkistusten järjestämisestä sekä joukkueiden kokoonpanopäätöksistä vastaavat yhteistyössä seuran valmennuskoordinaattori, ikäluokan vastuuvalmentaja sekä ikäluokan muut valmentajat. Kaste ja Usva seuramme kisakatselmuksessa syksyllä

14 6.2 Muut voimistelijoiden siirtymiset Jos voimistelija on joukkueessa, joka ei selkeästi vastaa hänen taitoja tavoitetasoaan, voidaan hänet tarvittaessa sijoittaa myös kesken kauden hänelle sopivampaan joukkueeseen. Voimistelijan mahdollisuus siirtyä toiseen joukkueeseen arvioidaan huomioiden voimistelijan taitoja tavoitetaso, motivaatiotekijät sekä muut mahdolliset tekijät, ja jokaisen siirron on oltava hyvin perusteltu. Siirtoa voidaan ehdottaa valmentajan tai voimistelijan itsensä aloitteesta. Voimistelijan on aina keskusteltava mahdollisesta siirtymisestä ensin oman joukkueensa valmentajan kanssa. Ennen mahdollista siirtoa konsultoidaan ikäkauden tai tiimin vastuuvalmentajaa. Kyseessä olevien joukkueiden valmentajat tekevät yhdessä päätöksen voimistelijan siirtymisestä. Valmentajat ja vanhemmat keskustelevat joukkueen vaihtamisen tarpeellisuudesta ja siihen liittyvistä käytännön asioista. Tämän jälkeen voimistelija harjoittelee kuukauden koeajalla ennen lopullista siirtoa. Koeajan jälkeen käydään palautekeskustelu valmentajan, voimistelijan ja voimistelijan vanhempien kesken. Palautekeskustelussa käydään läpi, miten koeaika on sujunut. Joukkueesta toiseen siirtyminen suunnitellaan mahdollisimman sujuvaksi. 14 Halla ja Joiku seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012.

15 7 Harjoittelu ja sitoutuminen 7.1 Harjoittelu Joukkueet harjoittelevat ikä- ja tavoitetason mukaisesti 1-7 kertaa viikossa. Lajiharjoitusten lisäksi viikko-ohjelmaan voi sisältyä lajia tukevia oheisharjoitteita kuten balettia, tanssia, juoksulenkkejä tai lihaskuntoharjoitteita. Oheisharjoitteet voivat olla ohjattuja tai itsenäisesti suoritettavia. Itsenäisen harjoittelun merkitys kasvaa varsinkin vanhemmilla voimistelijoilla. Itsenäisellä harjoittelulla voidaan kehittää tehokkaasti voimistelijan henkilökohtaisia heikkouksia ja ehkäistä loukkaantumisia. Lajiharjoitukset koostuvat joukkuevoimistelun eri osa-alueiden monipuolisesta harjoittelusta. Harjoitukset sisältävät muun muassa voimistelun vaikeusosia kuten vartaloliikkeitä, hyppyjä ja tasapainoja sekä vaikeusosien suorittamista tukevia harjoitteita. Yksi tärkeimmistä asioista yhteisissä harjoituksissa on joukkueena toimiminen: joukkueen sisäinen dynamiikka muodostuu vain yhteisten harjoitusten aikana. Kilpailuohjelman onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tytöt suorittavat liikkeet yhtenäisesti. Harjoitusten tavoitteena on saada joukkueelle yhtenäinen taitotaso. 7.2 Sitoutuminen Team Lumi Sade ja Kipinä seuramme kisakatselmuksessa syksyllä Seuramme tarjoaa useita eri mahdollisuuksia harrastaa voimistelua, ja näin jokaiselle voimistelijalle pyritään löytämään juuri sopiva harjoitusmäärä. Harrastepolulla osallistuminen on vapaampaa, kun taas kilpailupolulla edellytetään koko perheen aktiivista osallistumista harrastukseen. 15

16 Joukkuevoimistelun tavoitteellinen, kilpailuihin tähtäävä harrastaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista harrastukseen. Kyseessä on joukkuelaji, joten harrastuksen aloittamisella voimistelija sitoutuu koko joukkueeseen ja sen toimintaan: harjoituksiin ja leireihin sekä näytöksiin ja kilpailuihin osallistumiseen. Voimistelija sitoutuu myös joukkueen yhteisiin tavoitteisiin ja tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen harjoitteiden suorittamiseen. Säännöllinen harjoittelu ja sitoutuminen harrastukseen takaavat mielekkään edistymisen ja lisää motivaatiota harrastamiseen. Vanhemman rooli sitoutumisessa on tärkeä, koska juuri he ovat esimerkin näyttäjiä. Kilpailuharrastus on aina koko perheen harrastus. Tukeminen ja kannustus ovat tärkeä osa lapsen harjoittelua ja lajissa kehittymistä. 7.3 Motivaatio Määrätietoisen harjoittelun ja taitojen kehittämisen ehdoton edellytys on voimistelijan oma motivaatio. Seuramme tavoitteena on herättää voimistelijoissa luontainen halu ja innostus omaehtoiseen harjoitteluun. Pyrimme siihen, että kunkin joukkueen voimistelijoilla on mahdollisimman yhtenevä tavoitetaso. Tällöin harjoittelu on mielekästä ja motivoivaa. Kokoonpanoja muodostettaessa voimistelijoiden motivaatiolla on siis suuri merkitys. Teemme motivaatiokyselyjä, joiden avulla selvitetään esimerkiksi kuinka monta kertaa viikossa voimistelija on valmis harjoittelemaan. Myös kauden mittaan harjoituksissa osoitettu harjoittelumotivaatio ja tsemppaaminen otetaan huomioon joukkueiden kokoonpanoja muodostettaessa. 7.4 Läsnäolo harjoituksissa Harjoituksissa ollaan pääsääntöisesti aina paikalla. Kilpailevien joukkueiden harjoittelu kärsii aina, kun joku joukkueen voimistelijoista on pois harjoituksista, leireiltä tai kisoista. Mitä vanhemmaksi tullaan ja mitä korkeammalle tähdätään, sitä tärkeämpää on, että kaikki voimistelijat ovat harjoituksissa. Perheen muut menot (matkat ym.) tulee suunnitella niin, ettei niistä aiheudu turhia poissaoloja. Erityisesti ennen esiintymisiä ja kilpailuja poissaoloja tulisi välttää. Kipeänä ei saa osallistua harjoituksiin. Lepopäivänä voi tulla kuitenkin seuraamaan harjoituksia. Muista poissaoloista sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. Poissaoloista on aina ilmoitettava valmentajalle etukäteen, mieluiten heti, kun mahdollista (esim. perheen lomamatkat, leirikoulut ja lauantaiset koulupäivät), sillä tiedossa olevat poissaolot vaikuttavat kauden suunnitteluun ja esimerkiksi leirien ajankohtiin. Valmentajalle on ilmoitettava etukäteen myös, jos voimistelija myöhästyy harjoituksista tai tulee ainoastaan toipilaana seuraamaan harjoituksia sivusta. Vaikka harrastepolulla sitoutuminen on vapaampaa, myös harrasteryhmän voimistelijoiden tulee ilmoittaa poissaoloista. Lisäksi on tärkeää, että aina ennen esiintymisiä myös harrasteryhmän tunneilla käydään ahkerasti. Lapselle on tärkeää, että hänen vanhempansa ovat kiinnostuneita hänen harrastuksestaan. Vanhempien on hyvä välillä kysyä voimistelijan tuntemuksia harjoitusten jälkeen. On luonnollista, että välillä tulee kausia, jolloin motivaatio on hakusessa. Tällöin vanhempien tehtävänä on tukea voimistelijaa ja kannustaa jatkamaan. 16

17 8 Edustus ja käyttäytyminen 8.1 Edustusasut Tapiolan Voimistelijoiden edustusasuun kuuluvat Piruetin valkoinen takki, johon on painettu seuran logo, sekä Piruetin mustat narupunttihousut (kuva edustusasusta sivulla 25). Kilpailutapahtumissa jokaisen joukkueen on edustettava seuraa kyseisellä edustusasulla. Asemaikäisiltä ei vielä vaadita edustusasun hankintaa. Edustusasun tilaaminen tapahtuu internetistä seuran kotisivuilta kohdasta Seuran tuotteet. Samalla sivulla voit tutustua myös muihin seuran tuotteisiin, kuten laukkuihin ja reppuihin. Joukkueet voivat myös halutessaan painattaa itselleen joukkuepaidat. Joukkuepaidat saavat olla väriltään vihreät, mustat tai valkoiset. Joukkuepaitojen painatusohje löytyy seuran kotisivuilta kohdasta Seuran tuotteet. 8.2 Käyttäytyminen Tavoitteenamme on, että Tapiolan Voimistelijat tunnetaan hyvästä käyttäytymisestä. Muistathan hyvän käytöksen harjoituksissa, esiintymisissä, kilpailuissa, katsomossa tai missä tahansa kulkiessasi seuran edustusasu päällä. Nämä säännöt koskevat sekä voimistelijoita, valmentajia ja vanhempia että muita seuran toimijoita. Team Lumi Kide ja Pinja seuramme kisakatselmuksessa syksyllä Seuramme joukkuevoimisteluharjoituksissa jokainen voimistelija on vastuussa hyvästä käytöksestä. Joukkueet voivat luoda omia pelisääntöjä harjoituksissa käyttäytymisestä. Pelisäännöistä voi kysyä lisää joukkueen valmentajilta. 17

18 8.2.1 Käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa Tapiolan Voimistelijoiden sivuilta löytyy ohje sosiaalisessa mediassa ja internetissä käyttäytymisestä. Alla ohjeesta tärkeimmät kohdat, koko ohjeen voit käydä lukemassa seuran kotisivuilta. - Muista, että internetissä edustat omaa seuraasi ja joukkuettasi. - Älä koskaan luovuta salasanoja tai henkilökohtaisia tietojasi ulkopuolisille. - Kuvia saa julkaista internetissä vain, jos kuvassa esiintyviltä henkilöiltä ja kuvaajalta on pyydetty lupa kuvan julkaisuun. - Näytä internetissäkin hyvää esimerkkiä muille, älä kiusaa tai nimittele. - Palautetta joukkuevoimistelusta voi antaa suoraan joukkueen valmentajille tai seuralle, ei julkisesti internetin kautta. 8.3 Katsomokäyttäytyminen ja kannustaminen Seuramme joukkueiden kesken tulisi aina pyrkiä hyvään kannustavaan henkeen ja ilmapiiriin. Kilpailutapahtumiin kuuluu muiden joukkueiden tasapuolinen kannustaminen ja reilu urheiluhenki. Kannustaa saa kovaa, mutta se ei kuitenkaan saa häiritä joukkueiden suoritusta tai suoritukseen keskittymistä. Muistathan katsomossa istuessasi, että edustat seuraa sekä omaa tai lapsesi joukkuetta. Katsomossa on muistettava aina asiallinen käyttäytyminen. Koskaan ei voi tietää, kuka lähettyvillä istuu, ja keskustelusi voi vahingossa tallentua esimerkiksi videotallenteelle. Muistattehan myös, että katsomossa ei saa liikkua kilpailusuoritusten aikana. Annetaan rauha esiintyvälle joukkueelle sekä tuomarien arvioinnille. Joiku seuramme kisakatselmuksessa syksyllä 2012 ja Aava kisakatselmuksessa keväällä

19 9 Kilpailut ja esiintymiset 9.1 Kilpailupäivän kulku Kilpailupaikalle saavutaan seuran edustusasussa valmentajan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Huolehdithan, että mukanasi on kaikki tarvittava kilpailupäivää varten. Kilpailupäivä alkaa virallisella kilpailuharjoituksella. Jokaista joukkuetta varten on varattu 1-3 minuuttia harjoitusaikaa kilpailualueella. Oman harjoitusvuoron näkee kilpailun järjestäjän laatimasta harjoitusaikataulusta. Harjoitussuoritus on tärkeä osa kilpailupäivää, sillä tuomarit saattavat jo olla seuraamassa harjoituksia. Kilpailuihin valmistautumiseen kuuluu myös hiusten ja mahdollisen meikin laitto, lämmittely sekä vaikeusosien ja ohjelman kertaus. Ennen matolle menoa nostatetaan yhdessä hyvä kilpailutsemppi ja keskitytään suoritukseen. Suorituksen jälkeen käydään läpi joukkueen tunnelmia, ja valmentaja antaa joukkueelle palautteen suorituksesta. Tämän jälkeen jokainen tekee onnistuneet toistot liikkeistä, joissa ohjelman aikana tapahtui virheitä. Viimeiseksi tehdään yhdessä loppuverryttely. kilpailutapahtumaa ja antaa voimistelijoille ja vanhemmille ohjeet, kuinka päivän aikana toimitaan. Pääsääntö on, että valmentaja huolehtii tytöistä päivän aikana, eivätkä vanhemmat osallistu kilpailuihin valmistautumiseen. Vanhemmat voivat tarvittaessa avustaa valmentajia esimerkiksi hiustenlaitossa ja ruokailuissa. Vanhemman tärkein tehtävä kilpailuissa on olla läsnä sekä kannustaa ja tukea voimistelijaa. Muistathan ilmoittaa valmentajalle, kun poistutte kilpailujen jälkeen kilpailupaikalta. Kilpailujen jälkeen olisi hyvä käydä yhdessä läpi päivän iloja ja mahdollisia suruja. On tärkeää, että lapsi ja nuori kokee, että hänen harrastustaan arvostetaan ja että onnistumiset ja epäonnistumiset otetaan vakavasti myös muun perheen kesken. 9.2 Esiintymiset Joukkueilla on mahdollisuus osallistua esiintymisiin, joita erilaiset yritykset tai muut tahot meiltä toivovat. Esiintymisistä tytöt eivät välttämättä saa suurta rahallista korvausta, vaan arvokasta esiintymiskokemusta. Mahdollisilla esiintymisistä saaduilla korvauksilla voidaan maksaa esimerkiksi kilpailupukuja ja -matkoja. Joukkueenjohtajan tulee neuvotella seuran toiminnanjohtajan kanssa korvauksen käyttökohteesta ja maksujärjestelyistä. Olennainen osa kilpailupäivää on myös muiden suoritusten seuraaminen ja joukkueiden tasavertainen kannustaminen. Muiden joukkueiden suoritusten seuraaminen on tärkeä oppimistilanne voimistelijoille läpi harrastuksen. Kilpailupäivän pituus riippuu kilpailevien joukkueiden määrästä. Valmentaja käy läpi kilpailupäivän aikataulun hyvissä ajoin ennen Hohde seuran näytöksessä jouluna

20 10.3 Muiden kulujen laskutus Maksut, lisenssit ja vakuutukset 10.1 Maksut Seuran hallitus käsittelee ja hyväksyy valmennusmaksut syyskaudelle syyskuussa ja kevätkaudelle tammikuussa. Valmennusmaksut lasketaan valmentajien tekemien harjoitussuunnitelmien perusteella. Kausi on sama kuin viralliset koulujen käyttövuorot. Virallisten käyttövuorojen ulkopuolella pidetyistä harjoituksista laskutetaan erillinen maksu. Mahdolliset valmennussuunnitelman ylittävät palkkakustannukset laskutetaan kauden jälkeen erillisellä laskulla. Sisaralennuksen lajimaksusta myönnämme mikäli molemmat sisarukset kuuluvat valmennusryhmiin ja molempien valmennusmaksu on yli 100e/kevät tai syksy. Sisaralennus on 15 % isommasta valmennusmaksusta Lopettaminen kesken kauden Mikäli voimistelija joutuu lopettamaan voimistelun loukkaantumisen tai sairastumisen takia kesken kauden, perimme häneltä valmennusmaksun kahden viikon ajalta lopettamispäivästä eli päivästä, jolloin lopettaminen on saatettu seuran toiminnanjohtajan tietoon kirjallisesti. Seuralle pitää myös toimittaa lääkärintodistus asiasta. Mikäli voimistelija lopettaa voimistelun muun syyn takia kesken kauden, perimme valmennusmaksun kuukauden ajalta lopettamispäivästä laskien eli päivästä jolloin lopettaminen on saatettu seuran toiminnanjohtajan tietoon kirjallisesti. Muiden kulujen, kuten kilpailumatkojen, leirien, pukujen ja välineiden laskutussäännöt vahvistetaan hallituksessa aina kauden aluksi ja ne tiedotetaan sen jälkeen perheille erillisellä Joukkuevoimisteluinfolla Laskujen lähetys ja omien laskujen tarkastelu Kaikki seuran laskut tulevat sähköpostilla jäsenrekisterissä olevaan sähköpostiin. Seuran jäsenrekisterissä voi käydä katsomassa omia laskuja. Kirjaudu sisään jäsenrekisteriohjelmaan; Käyttäjätunnus on oma sähköpostiosoite, unohtuneen salasanan saat tilattua sähköpostiisi. Sisään kirjauduttuasi valitse vasemmalta Omat Tiedot. Valitse sitten, kenen tietoja haluat tarkastella. Voit tarkastella omia tietojasi tai alikäyttäjiesi tietoja. Laskut-välilehdellä voit tarkastella kaikkia rekisteröitymisesi jälkeen luotuja laskuja. Listaa voi järjestellä esimerkiksi laskun eräpäivän ja maksutilanteen mukaan napsauttamalla taulukon otsikkosarakkeita. Laskun tila muuttuu maksetuksi, kun seuran vastuuhenkilö on kuitannut laskun maksetuksi. Suurennuslasi-ikonista lasku avautuu uuteen ikkunaan, josta sen voi tulostaa Perintä Laskut pitää maksaa eräpäivänä. Erääntyneistä laskuista lähetetään kaksi muistutusta, joista ensimmäinen tulee sähköpostitse. Toinen muistutus tulee sähköpostitse tai postitse ja siihen lisätään maksumuistutuskulut. Maksumuistutuksien jälkeen maksamattomat laskut siirretään perintätoimistolle.