Mikä joukkuevoimistelu?

Transkriptio

1 Vantaan Voimisteluseura ry Mikä joukkuevoimistelu? Vanhempien tietopaketti

2 Sisällys 1. LAJIESITTELY -JOUKKUEVOIMISTELU Kilpailusuoritus Harjoittelu KILPAILUT STARA-tapahtumat 7-12 vuotiaille Sarjat Tyttösarjat Yli 12v. sarjat Kilpailupäivän kulku ARVIOINTI Tuomaristo Suoritus (EXE) Sommittelu, tekninen (TV) Sommittelu, taiteellinen (AV) Bonukset JOUKKUEIDEN TOIMINTA Valmentajat Joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja Esiintymiset TAVOITTEELLISUUS Sitoutuminen Motivaatio Poissaolot VANHEMMAN ROOLI Kannustus Liikuntasuositukset Ravinto Yhteistyö valmentajien kanssa Voimistelijan terveys Vanhempainillat Talkoot Valmennus- ja jäsenmaksut Kilpailulisenssi TÄRKEITÄ LINKKEJÄ... 12

3 Kuva 1. Team Vantaa keväällä Kuva Sami Ilvonen Tyttäresi on astunut joukkuevoimistelun polulle Vantaan Voimisteluseurassa. Vantaan Voimisteluseura (VVS) kuuluu Suomen Voimisteluliittoon. Tämän tietopaketin on tarkoitus antaa sinulle tärkeää tietoa joukkuevoimistelusta sekä vanhemman ja valmentajan välisestä yhteistyöstä. Ilman vanhempien panosta ei seuran toiminta olisi mahdollista, siksi haluamme toivottaa kaikki vanhemmat ja lajista kiinnostuneet lämpimästi mukaan toimintaamme. Vantaan Voimisteluseurassa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus voimistella ja kilpailla tavoitteellisesti omalla taitotasollaan. Valmennusjärjestelmämme pohjautuu VVS:n voimistelun portaisiin, jotka löytyy seuramme nettisivuilta

4 1. LAJIESITTELY -JOUKKUEVOIMISTELU Joukkuevoimistelu on kehittynyt suomalaisesta naisvoimistelusta kansainväliseksi kilpaurheilulajiksi ja se on harrastajamäärältään Voimisteluliiton lajeista suurin. Laji vaatii voimistelijalta liikkuvuutta, tasapainoa, koordinaatiota ja rytmitajua ja siinä korostuvat vartalon liikkeiden virtaavuus, ilmaisullisuus ja esteettisyys. Hyvälle suoritukselle on ominaista yhtenäisyys ja yhtäaikaisuus Kilpailusuoritus Joukkuevoimistelun kilpailuohjelma on liikkeiden ja musiikin muodostama taiteellinen ja urheilullinen kokonaisuus. Kilpailusuoritus kestää n min ja sen aikana joukkue esittää koreografiansa mahdollisimman yhtenäisesti. Suoritus koostuu vartaloliikkeistä, tasapainoista, hypyistä, käsi- ja jalkaliikkeistä, hyppelyistä, akrobatialiikkeistä, nostoista ja muista koreografisista osista. Jokaisella tytöllä on koreografiassa oma paikkansa ja roolinsa Harjoittelu Joukkuevoimistelu on taitolaji ja taitolajin harjoittelu vie ajallisesti enemmän aikaa kuin fyysisemmän lajin. Harjoittelu koostuu lajitekniikan harjoittelun lisäksi baletista, ponnistusharjoittelusta, jalkatekniikasta, lattiabaletista, kotiharjoittelusta jne. Joukkuetasolla treeneissä kilpailuohjelmaa hiotaan ja muokataan joukkueelle sopivaksi ja samanaikaiseksi, kun taas yksilötasolla kehitetään fyysisten ominaisuuksia kuten liikkuvuutta ja kehonhallintaa.

5 2. KILPAILUT 2.1. STARA-tapahtumat 7-12 vuotiaille STARA- tapahtumat ovat voimistelutapahtumia 7-12-vuotiaille. STARA on avoin kaikille voimistelijoille ja oiva tilaisuus esiintyä ja näyttää kauden aikana opittuja taitoja yleisölle. STARA- tapahtumissa voimistelijat voivat harjoitella kilpailutilanteessa esiintymistä ennen varsinaisiin lajin kilpailusarjoihin siirtymistä. STARA- tapahtumia järjestävät monet Voimisteluliiton seurat. Voimisteliliiton kanssa yhteistyössä järjestettävä suurempi Alueellinen STARA- tapahtuma kokoaa oman alueensa seurojen ryhmät esiintymään Sarjat Joukkuevoimistelussa kilpaillaan seuraavissa ikäsarjoissa: 10-12v, 12-14v, 14-16v, 16-18v ja yli 16v naisten sarja. Joukkuevoimistelijat voivat kilpailla joko kilpa- tai SM-sarjassa. SM-sarjassa kilpaillaan suomenmestaruudesta. Vantaan Voimisteluseurassa pyritään tarjoamaan lapsille mahdollisuus harjoitteluun eri taito- ja tavoitetasoilla. Tavoitteena on tarjota jokaiselle voimistelijalle oman tasoinen joukkue, jossa yksilöllinen kehitys mahdollistetaan. Keväisin joukkueet kilpailevat vapaasarjassa ilman välinettä ja syksyisin mukana on väline. Väline on määritelty jokaiselle ikäryhmälle seuraavasti: tyttösarja: pallo ja naru vuorovuosina sarja: vanne SM: keilat kilpa: vapaa valintainen (naru, pallo, vanne, keilat, nauha) yli 16-sarjat: vapaa valintainen 2.3. Tyttösarjat 10-12v joukkueet eivät saa kilpailuissa pisteitä vaan joukkueet jaetaan kategorioihin. Tässä sarjassa ei ole erikseen kilpa- ja SM-sarjaa. Joukkueet sijoitetaan kategorioihin 1-10, 1. kategoria ollen paras. Joukkueet voivat saada suorituksistaan bonus-pisteitä, jotka ilmoitetaan kategoriatulosten yhteydessä. Mestaruuskilpailujen kategoriatuloksen perusteella, joukkueelle suositellaan jatkoa joko kilpa- tai SMsarjaan Yli 12v. sarjat Yli vuotiaille jaetaan kilpailuissa pisteet. Pisteitä annetaan ohjelman sommittelun teknisestä ja taiteellisesta osa-alueesta, sekä suorituksesta. Joukkueet voivat saada suorituksestaan bonus-pisteitä, jotka ilmoitetaan pisteiden yhteydessä. Lisäksi joukkueet voivat saada vähennyksiä esimerkiksi rajanylityksestä, suorituksen kestosta tai puvusta. Kilpasarjan joukkueiden maksimipisteet ovat 25 ja mestaruussarjan 20.

6 Maajoukkueet valitaan SM-sarjasta v maajoukkue edustaa junioreiden maailmanmestaruus kilpailuissa ja yli 16v naisten MM-kilpailuissa Kilpailupäivän kulku Kilpailupäivän aamuna jokaiselle joukkueelle on varattu erillisen aikataulun mukainen harjoitusaika (yleensä 3min.) jolloin joukkue suorittaa harjoittelusuorituksen kisa-alueella. Ennen aamun harjoitusaikaa, joukkue lämmittelee valmentajan määräämällä tavalla. Harjoituksen jälkeen valmentaja kokoaa joukkueen palautteen antoa varten. Kokonaisessa tulleet virheet korjataan joko yhdessä tai yksilöllisesti. Tuomarit ovat usein seuraamassa aamun harjoituksia. Kilpailupäivän ruokailut tulee etukäteen suunnitella valmentajan ja huoltajan kanssa. Kaikkiin kilpailuihin on hyvä ottaa mukaan omia eväitä esim. hedelmiä sekä vesipullo. Kilpailupäivän ruokailun suunnittelu ei yksin riitä, vaan monipuolinen ja säännöllinen ruokailu tulee huomioida myös harjoitteluvaiheessa. Kilpailupäivän aikana joukkueen mukana kulkevat ainoastaan valmentajat ja erikseen tehtävään sovitut huoltajat. Vanhemmat ovat tervetulleita tervehtimään tyttöjä suorituksen jälkeen, kuitenkin vasta valmentajan annettua palautteen voimistelijoille. Tällä pyrimme rauhoittamaan liikennettä ahtaissa pukutiloissa ja antamaan tytöille keskittymisrauhan. Vanhempien on hyvä varautua ottamaan vastaan kilpailuista kotiin onnistumisen ja epäonnistumisen tunteita. Kilpailuista tulee kotona keskustella ja auttaa voimistelijaa purkamaan ajatuksiaan. Valmentaja purkaa tyttöjen kanssa kilpailut lajin näkökulmasta läpi, joten vanhempien on hyvä keskittyä kannustamiseen ja tukemiseen.

7 3. ARVIOINTI 3.1. Tuomaristo Kilpailuissa tuomarit arvotaan 2-4 hengen paneeleihin. Paneelit arvioivat suoritusta, sommittelun teknistä tai sommittelun taiteellista osaa ja antavat siitä pisteet. Joukkueet saavat kolmelta osa-alueelta pisteet ja niiden yhteenlaskettu summa on joukkueen kokonaispistemäärä. Kaksipäiväisissä kilpailuissa molempien päivien kokonaispisteet lasketaan yhteen Suoritus (EXE) Suoritustuomari katsoo joukkueen tekniikkaa, yhdenaikaisuutta, ryhtiä, ojennuksia jne. Lisäksi välinekilpailuissa suoritustuomari huomioi myös välinetekniikkaa ja pudotuksia tai nauhan solmuja. Tuomarilla on vähennystaulukko, jonka mukaan virheistä vähennetään suorituspisteitä Sommittelu, tekninen (TV) Jokaiselle ikäsarjalle on erikseen säännöissä määritelty pakolliset vaikeusosat. Sommittelun tekninen tuomari merkitsee ohjelman vaadittavat liikkeet ja huomioi niiden suorittamisen. Vain oikein tehtynä, liikkeestä voi saada sille nimetyn arvon Sommittelu, taiteellinen (AV) Taiteellisen osa-alueen tuomarit katsovat ohjelman taiteellista kokonaisuutta. Ohjelmassa tulee olla tasovaihteluja, rytminvaihdoksia, erilaisia kuvioita, liikkumisia jne. Lisäksi ohjelman tulee sisältää monipuolisesti eri liikesukuja (hyppyjä, vartalonliikkeitä, tasapainoja). Lisäksi taiteellisen tuomari huomioi ohjelman musiikkiin ja ilmaisuun liittyviä asioita Bonukset Mikäli samasta tuomaripaneelista riittävän moni tuomari ehdottaa joukkueelle bonusta, voi joukkue saada bonusta mm. ryhdistä, taitotasolle suunnitellusta koreografiasta tai ilmaisullisesta kokonaisuudesta.

8 4. JOUKKUEIDEN TOIMINTA 4.1. Valmentajat Alle 12v Ikäkausivalmentaja vastaa koko ikäluokan yhtenäisestä valmennuksesta. Tällä pyritään takaamaan se, että riippumatta siitä missä joukkueessa aloitat voimistelun, sinulla on mahdollisuus edustaa seuraamme edustusjoukkueessamme. Joukkueella on tämän lisäksi vastuuvalmentaja ja lajivalmentajia. Vastuuvalmentaja suunnittelee joukkueen toiminnan niin pitkällä tähtäimellä kuin kausikohtaisesti. Vastuuvalmentajan tehtävä on huolehtia siitä, että kaikki tarpeelliset seikat huomioidaan valmennuksessa sekä kartoittaa joukkueen kehityskohteita. Lajivalmentajat ovat vastuuvalmentajan tukena näissä tehtävissä ja pitävät harjoituksia. Joukkueella on myös baletinopettaja viimeistään silloin, kun joukkue siirtyy kilpailuihin Joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja VVS:n joukkueilla on kaikilla oma jojo ja rahis. Jojo on valmentajien ja vanhempien välinen linkki ja vastaa esimerkiksi talkootöiden organisoinnista. Vastuuvalmentaja ja jojo sopivat keskenään, mitkä tehtävät jojolle kuuluu. Rahis vastaa joukkueen kuluista. VVS:ssa joukkueilla on kausikohtainen budjetti, joka koostuu valmennusmaksusta ja joukkueen omista maksuista. Valmennusmaksun seura laskuttaa ennalta sovituissa erissä. Rahis laskuttaa vanhempia joukkueen omista kuluista, kuten kilpailupuvusta ja kisaruokailuista ja hallinnoi näin ollen joukkueen omaa tiliä. Jojo ja rahis valitaan vanhempainillassa Esiintymiset Joukkueita voi pyytää esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin. Joukkue voi myös itse järjestää esiintymisiä ja näin kerätä rahaa toimintaansa. Kaikki VVS:n joukkueet esiintyvät seuran joulu- ja kevätnäytöksissä sekä muissa seuran järjestämissä näytöksissä.

9 5. TAVOITTEELLISUUS 5.1. Sitoutuminen Tyttäresi voimistelee kilpajoukkueessa. Se tarkoittaa, että joukkueelle asetetaan tavoitteet. Tavoitteet mietitään yhdessä lasten ja valmennustiimin kanssa. Valmentajat kertovat vanhempainillassa mitkä ovat kauden tavoitteet. Ne saattavat olla erillisiä liikkeitä esim. spagaatti, siltakaato, hyppy jne. joita säännöissä vaaditaan, tai ne voivat olla yleisiä joukkueelle asetettuja tavoitteita esim. kilpailumenestyksellinen tavoite. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää sitoutumista ja pitkäjänteistä harjoittelua jokaiselta joukkueen jäseneltä, sekä sitoutumista niin voimistelijalta kuin hänen perheeltään. Yhden tytön poissaolo harjoituksista vaikuttaa aina koko joukkueen harjoitteluun. Perheet sitoutuvat noudattamaan joukkueen pelisääntöjä ja osallistuminen leireille ja kilpailuihin tapahtuu joukkueen toimintasuunnitelman mukaisesti Motivaatio Päästäksemme tavoitteisiimme pyrimme luomaan urheilijoille motivoivan harjoitusilmapiirin. Motivaatiota voimme kasvattaa kannustamalla, tukemalla ja kuuntelemalla. Lapselle on tärkeää, että omat vanhemmat ovat kiinnostuneita hänen harrastuksestaan. Vanhemman on hyvä kysyä harjoituskuulumisia harjoitusten jälkeen Poissaolot Pakollisista poissaoloista tulee aina informoida vastuuvalmentajaa hyvissä ajoin. Kannustamme lapsia ja nuoria ilmoittamaan poissaoloista itse. Kilpailuista tai leireiltä poissaolojen tulee olla tiedossa kauden alussa valmennustyön suunnittelun helpottamiseksi. Joukkuelajin vuoksi on tärkeää pyrkiä välttämään poissaoloja, sillä yksilön poissaolo vaikuttaa koko joukkueeseen.

10 6. VANHEMMAN ROOLI 6.1. Kannustus Vanhemman tärkein tehtävä on kannustaa lasta liikkumaan. Keskustelkaa kotona harjoituksista, leireistä ja kilpailuista. Kannustakaa lasta monipuoliseen liikuntaan myös kotona. Koulu- ja treenimatkat on loistava mahdollisuus pyöräillä tai kävellä kavereiden kanssa ja jakaa kuulumisia Liikuntasuositukset Jokaisen lapsen tulee liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä terveysliikunnan näkökulmasta. Liikuntasuoritukseksi voi laskea kaikki yli 10 minuuttia kestävän liikunnan. Huipulle tähtäävän voimistelijan tulisi liikkua 20h/viikko, sisältäen lajiharjoittelun lisäksi monipuolisesti erilaista liikuntaa ja ulkoilua. Erityisesti lapsuusvaiheessa vanhemman tärkeä rooli on huolehtia lapsen riittävästä kokonaisliikuntamäärästä Ravinto Urheilevan, kasvavan lapsen ruokailua on hyvä kotona tarkkailla. Monipuolinen, riittävä ravinto ovat tukipilareina kasvulle ja myös voimistelijana kehittymiselle. Ruokailu tulisi olla noin tuntia ennen harjoituksia sekä välittömästi harjoitusten jälkeen. Jos harjoituksista on pidempi automatka kotiin, tulee ruoan olla vanhemmalla tai lapsella mukana. Terveellinen ruokailu/eväs harjoittelun jälkeen on tärkeää palautumisen ja kehittymisen kannalta. Myös vettä tulee juoda päivän aikana riittävästi. Valmentajat opastavat lapsia ja nuoria oikeanlaisiin ruokailutottumuksiin. Tarpeen mukaan voimistelijoille ja vanhemmille pidetään ravintoluentoja. Terveelliset ruokailutottumukset takaavat voimistelijan jaksamisen harjoittelussa sekä edesauttavat hyvää itsetuntoa esteettisessä esiintymispainoitteisessa lajissa Yhteistyö valmentajien kanssa Valmentajan ensisijainen tehtävä on valmentaa joukkuetta ja huomioida joukkueen tarpeet koko joukkuetta silmällä pitäen. Valmentaja vastaa mielellään vanhempien kysymyksiin ja keskustelee joukkueen toiminnasta yhdessä vanhempien kanssa. Kaikessa normaalista poikkeavasta kannattaa kertoa valmentajalle. Ongelmat terveydessä tai muussa vastaavassa näkyy nopeasti myös treenisalilla, joten parempi on jos valmentaja tietää mistä on kyse jotta voi huomioida harjoittelussa. Kaikki info ja aikataulut valmentaja laittaa sähköpostilla, joten on tärkeää, että vanhempi seuraa aktiivisesti sähköpostiaan Voimistelijan terveys Mikäli tyttäresi kotona puhuu satuttaneensa itsensä harjoituksissa, hakeutukaa mahdollisimman pian lääkärin hoitoon. Valmentajalle tulee loukkaantumisista kertoa ensi tilassa. Valmentajan on myös hyvä

11 tietää, mitä lääkärit ovat hoidoksi ehdottaneet ja mitä diagnooseja lapselle on tehty liittyen myös yleiseen terveydentilaan (esim. diabetes, epilepsia yms.) Valmentajan olisi hyvä tietää myös mahdollisista muista lapsen kehitykseen liittyvistä asioista. Valmentajat tekevät mielellään yhteistyötä lasta hoitavien tahojen kanssa. Valmentajat ohjeistavat parhaansa mukaan loukkaantumistilanteissa, mutta eivät ole lääkäreitä Vanhempainillat Valmentajat pitävät vanhempainillan n. kerran/kausi. Vanhempainillat ovat erittäin tärkeitä kokoontumisia, jossa kerrotaan kauden tärkeimmät asiat, käydään läpi budjetti ja tutustutaan toisiimme. Joukkuevoimistelu on ihmisiä yhdistävä laji ja muiden vanhempien kanssa on mukava seurata kisoja ja esiintymisiä Talkoot Vantaan Voimisteluseura järjestää usein isoja kilpailuja. Esimerkiksi vuonna 2012 maaliskuussa seura järjesti kansainvälisen World Cup kilpailun. Kilpailujärjestelyihin vaaditaan aina talkoohenkeä ja kaikki joukkueet osallistuvat. Talkootehtäviä voivat olla esimerkiksi kisapaikan koristelu, buffetin pito, lipunmyynti tai leipominen. Vastineeksi vaivannäöstä yhteisen hyvän eteen joukkueita tuetaan rahallisesti Valmennus- ja jäsenmaksut VVS:ssa valmennuskausi on kalenterivuosi, joka jakaantuu syyskauteen ja kevätkauteen. Valmennusryhmille tehdään toimintasuunnitelman mukainen kausibudjetti joka koostuu valmennusmaksusta ja ryhmäkohtaisista kuluista. Seurajohto määrittelee valmennusmaksujen suuruuden. Ryhmäkohtaiset kustannukset budjetoidaan vastuuvalmentajan ja rahastonhoitajan toimesta. Valmennusmaksu sisältää valmentajien palkat, salivuokrat, seuran jäsenmaksut sekä kilpailujen osallistumismaksut. Alle 10-vuotiailla lasten joukkueilla valmennusmaksuun kuuluu lisäksi hyppynaru ja seuratuote. Lisäksi valmennusmaksu sisältää osuuden kilpailutoiminnan hallinnollisista kuluista. Maksu laskutetaan 1-5 erässä riippuen valmennusmaksun suuruudesta. Maksu on kausimaksu ja ilmoittautuessa valmennustoimintaan sitoutuu koko kauden maksuun. Valmennusmaksu maksetaan kokonaan eikä maksua palauteta mahdollisissa lopettamisissa kesken kauden. Rahastonhoitaja määrittelee ja laskuttaa budjetin mukaisesti ryhmäkohtaisten kulujen maksuerät. Ryhmäkohtaisia kuluja ovat esimerkiksi: kilpailumatkat voimisteluvälineet kilpailu- ja esiintymisasut ja muut varusteet opistoleirit

12 Kilpailu-, leiri ja tapahtumakustannusten osalta laskutusperuste on joukkue, ei yksilö. Kulut jaetaan kokonaisuudessaan koko joukkueen kesken, vaikka yksittäinen voimistelija olisi jättänyt osan matkasta käyttämättä. Ennalta ilmoitettu poisjäänti koko tapahtumasta huomioidaan tapahtumajärjestäjän perutusehtojen mukaisesti. VVS:n jäsenmaksu on valmennusryhmäläisille 20 vuodessa, josta laskutetaan puolet syksyllä ja puolet keväällä Kilpailulisenssi Jokainen huoltaja hankkii itse voimistelijalleen kilpailulisenssin. Asemaikäiset tarvitsevat Asemalisenssin, sarjaan osallistuvat sekä kilpasarjassa voimistelevat joukkueet tarvitsevat JV B-lisenssin ja SMsarjaan osallistuvat joukkueet JV A-lisenssin. Huoltaja valitsee lisenssin joko vakuutuksella tai ilman. Mikäli lisenssi ostetaan ilman vakuutusta, tulee voimistelijalla olla omasta takaa kilpailutoiminnan kattava vakuutus. Näin hankit lisenssin: Mene osoitteeseen: Valitse lajiliitoksi Suomen Voimisteluliitto Täytä pyydettävät tiedot ja paina seuraava Valitse listalta oikea lisenssi HUOM! Kaikilla voimistelijoilla tulee olla kilpailutoiminnan kattava vakuutus! Mikäli valitsette lisenssin ilman vakuutusta, tulee oman vakuutuksenne kattaa kilpailutoiminta. Valitse seuraksi Vantaan Voimisteluseura Tutustu vakuutusehtoihin sekä tuoteselosteeseen ja paina seuraava Lisenssi tulee voimaan, kun olet maksanut laskun

13 7. TÄRKEITÄ LINKKEJÄ Vantaan Voimisteluseura: Suomen Voimisteluliitto: Huippuvoimistelijan urapolku: Terve urheilija: Kuva 2. Team Vantaa Junior keväällä Kuva Sami Ilvonen