KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ
|
|
- Sanna Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ Tutkimus koulutoimen näkymisestä kuntien strategioissa ja pedagogisen osaamisen vaikutuksesta kuntien johtamiseen TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2014
2 Aiemmin ilmestyneet Opetushallituksen tilannekatsaukset: Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu Muistiot 2011:2. Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa. Tilannekatsaus joulukuu Muistiot 2011:3. Tekijöinä Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Pirkko Kukkohovi ja Marita Härmälä. Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus tammikuu Muistiot 2012:1. Toimittaneet Teija Kujala, Christina M. Krause, Nina Sajaniemi, Maarit Silvén, Timo Jaakkola & Kari Nyyssölä. Koulutuksen järjestäminen kohti 2020-lukua. Kuntarakenteen, oppilaitosverkoston ja ohjauksen nykytilanne sekä kehitysnäkymät. Tilannekatsaus huhtikuu Muistiot 2012:2. Tekijöinä Riku Honkasalo & Kari Nyyssölä. Muuttuva oppilaitosjohtaminen. Tilannekatsaus toukokuu Muistiot 2012:3. Tekijöinä Jukka Alava, Leena Halttunen ja Mika Risku. Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa. Opetussuunnitelman käsittely opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa. Tilannekatsaus kesäkuu Muistiot 2012:4. Tekijöinä Erja Vitikka, Jaanet Salminen & Tiina Annevirta Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus lokakuu Muistiot 2012:5. Tekijöinä Heidi Syväoja, Marko Kantomaa, Kaarlo Laine, Timo Jaakkola, Kirsi Pyhältö ja Tuija Tammelin. Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Tutkimusinventaari: Nuorisotutkimukset nuorten koulukokemuksista. Tilannekatsaus marraskuu Muistiot 2012:6. Tekijänä Tomi Kiilakoski. Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä. Nykytilanne ja avoin tulevaisuus. Tilannekatsaus tammikuu Muistiot 2013:1. Tekijänä Riku Honkasalo. Ammatillisen koulutuksen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen. Tilannekatsaus maaliskuu Muistiot 2013:2. Tekijöinä Sakari Ahola ja Aino Anttila. Keskeisten oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden saavutettavuus ja moniammatillinen yhteistyö. Tilannekatsaus toukokuu Muistiot 2013:3. Tekijöinä Heidi Peltonen & Riku Honkasalo. Osaaminen kestävällä perustalla. Suomen PISA-tulosten kehitys vuosina Tilannekatsaus helmikuu Tekijänä Jouni Välijärvi.
3 Johdanto Kunnat ovat paraikaa monien muutosten ja paineiden kohteena. Käynnissä on samaan aikaan valtiojohtoisia muutoksia, kuten esimerkiksi kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus, sekä kuntalähtöisiä muutoksia, jotka liittyvät palveluverkon muuttamiseen, palveluprosessien kehittämiseen tai tuottavuuden ja taloudellisuuden lisäämiseen. Koulumaailma ei ole näistä muutoksista syrjässä, vaan siihen kohdistuu yhtä lailla muutospaineita. Tässä tutkimuksessa luodaan katsaus kuntiin koulutuksen kehittäjinä ja siihen, millaisella painoarvolla koulutus on esillä kuntien strategioissa ja kuinka laajaa on kuntien koulutoimen oma strategiatyö. Samalla selvitetään sitä, kuka vastaa kuntien opetustoimen kehittämisestä. Koulutoimen ja strategisen johtamisen yhteys voi olla monitahoinen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, onko koulutoimi esillä palveluverkkona, kunnan palvelutarjoajana, johon kiinnitetään huomiota erityisesti kunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta, nuorison tulevaisuuden rakentajana tai jonain muuna. Tutkimusaineistoa on kerätty kirjallisista lähteistä, kyselytutkimuksella ja haastatteluilla. Keskeisimmät kirjalliset lähteet ovat olleet verkosta saatavat kuntien strategiat, opetus-, sivistys- ja nuorisotoimen strategiat ja ohjelmat. Lisäksi 146:lle kunnan sivistystoimen johtajalle lähetettiin kysely, johon saatiin 53 vastausta. Kyselyn tuloksia on varmennettu riittävässä määrin puhelinhaastatteluilla. Näiden avulla on pyritty varmistamaan, että kyselytutkimuksen tulokset vastaavat mahdollisimman hyvin yleistettävää todellisuutta. Analyysissa kuntien strategiat jaoteltiin yleisiin, yksityiskohtaisiin sekä koulu-, sivistys- tai nuorisotoimen strategioihin. Seuraavassa tarkastellaan ensin strategioita yleisellä tasolla ja tämän jälkeen eri strategiatyyppejä kuntakoon mukaan. KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ TIIVISTELMÄ 3
4 Kuntien strategiat ja koulutoimi yleisellä tasolla Kuntien strategisessa johtamisessa tarkastellaan koulutointa useilla eri tavoilla. Yhteisenä lähestymistapana kuntakoosta riippumatta on se, että koulutoimi nähdään keskeisenä tekijänä kasvatettaessa nuorista yhteiskunnan täysivaltaisia ja aktiivisia jäseniä. Tässä mielessä koulutuksen arvopohja on hyväksytty ja koulutuksen merkitys tunnustetaan laajasti. Tärkeänä pidetään opintojen suorittamista, siirtymistä jatkokoulutukseen tai työelämään ja syrjäytymisen vähenemistä. Koulutoimen merkitys nähdään myös siinä, että koulut tuovat elinvoimaa paikkakunnalle sekä suoraan että välillisesti. Tässä lähestymistapa vaihtelee kuntatyypeittäin. Pienemmissä kunnissa tarkastellaan erityisesti kouluverkkoa tai yksittäisiä kouluja lähipalveluna ja kylien tai kuntakeskusten palvelujen ja paikalliskulttuurin keskipisteenä. Suuremmissa kaupungeissa ja taajaan asutuissa kunnissa nähdään niin ikään koulut osana keskeistä palveluverkkoa, mutta mukaan tulee usein myös elinkeinopoliittinen ulottuvuus, joka huomioi koulut työnantajina ja opiskelijat kuluttajina. Kaupungeissa nähdään koulut myös seutukunnallisina vetovoimatekijöinä, joiden avulla koko seutu pystyy pärjäämään ja vahvistumaan. Koulutusta pidetään merkittävänä myös yritysten ja hallinnon toiminnan kannalta. Kriittisenä kunnan menestystekijänä nähdään elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja hyvinvoivan työvoiman saatavuus sekä eri kuntien välinen verkostoituminen. Yleistason strategioissa koulutuksen merkitys tunnustetaan laajasti. Koulut nähdään kunnissa monella tavoin elinvoiman tuojina. 4 KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ TIIVISTELMÄ
5 Kuntien taloudelliset ongelmat näkyvät kuntastrategioissa ja heijastuvat myös koulutoimeen. Toisaalta usein niitä ei ole suoraan kytketty toisiinsa, mutta joissain tapauksissa nähdään kouluverkon keskittäminen ja tarkoituksenmukainen rakenne mahdollisuutena turvata opetustoimen resursseja. Resurssien riittävyyteen pyritään siis kahta kautta, toisaalta vapauttamalla resursseja pienistä ja kalliimmista yksiköistä suurempiin ja yksikkökustannuksiltaan halvempiin ja toisaalta lisäämällä eri toimintojen välistä yhteistyötä ja yhteisiä resursseja. Kouluverkkoon kajoaminen on toisaalta aina poliittisesti hankalaa, ja siksi kunnat mielellään asettavat koulujen koolle tavoitekokoja tai minimikokoja. Resurssien riittävyys pyritään takaamaan yhtäältä vapauttamalla resursseja pienistä ja kalliimmista yksiköistä suurempiin ja toisaalta lisäämällä eri toimintojen välistä yhteistyötä. Kaupunkimaisten kuntien strategiat Suurien kaupunkien yksityiskohtaisissa kaupunkistrategioissa näkyy hallintokoneiston laajuus ja monialaisuus. Strategiat ovat viimeisteltyjä ja usein monipuolisia. Niissä tarkastellaan asioita laajasti ja otetaan huomioon erilaiset näkökulmat, kuten esimerkiksi yhteiskuntatakuu, elinikäinen oppiminen, taloudellisuus ja elinkeinopolitiikka. Lisäksi kaupungeissa ollaan erityisen huolissaan nuorten syrjäytyneisyyden kasvusta, ja siksi strategiaan onkin monesti kirjattu suoria tavoitteita ja toimenpiteitä. Tavoitteeksi otetaan myös monipuolisen palvelutarjonnan ja koulutoimen resurssien turvaaminen. Kun tarkastellaan kaupunkien niitä yksityiskohtaisia strategioita, joissa käsitellään koulua tai lapsia ja nuoria, voidaan havaita selvä muutos strategioiden kielessä ja asioiden käsittelytavassa. Pedagoginen osaaminen on näkyvissä selkeästi, ja tavoitteisto noudattaa ammattikuntien hyväksymiä näkökulmia ja lähtökohtia. Usein mainitaan myös ilman ehtoja se, että tunnistetut ongelmat korjataan. Kaupunkistrategiat ovat laajoja ja monipuolisia. Koulutointa käsittelevissä strategioissa välittyy pedagoginen asiantuntemus. KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ TIIVISTELMÄ 5
6 Nuorten hyvinvointi nähdään kaupungeissa tärkeänä arvona. Sitä lähestytään kahdesta suunnasta. Toisaalta pyritään ennaltaehkäisevästi pitämään yllä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä tukemaan oppilaita, opiskelijoita ja heidän vanhempiaan oppimiseen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Toisaalta nuorten hyvinvointia käsitellään syrjäytymisen ja huonoosaisuuden ehkäisynä. Erityisesti oppilashuoltotyö on mainittu keskeisenä tekijänä ongelmien ratkaisussa ja ennaltaehkäisyssä. Strategioita tarkasteltaessa näyttää siltä, että oppilashuoltoon ja erityisopetukseen panostaminen on laajasti hyväksytty ja kaupungit ovat valmiita panostamaan näihin toimiin merkittävästi. Nuorten hyvinvointi on korostuneesti esillä kaupunkistrategioissa. Ongelmiin pyritään puuttumaan erityisesti oppilashuollon avulla. Taajaan asuttujen kuntien strategiat Kaupunkien koon pienentyessä muuttuvat strategiat jossain määrin konkreettisemmiksi. Kaupungin koko vaikuttaa varsinkin siihen, kuinka merkittäväksi painotukseksi yhteistyö eri toimialojen välillä koetaan. Erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulutoimen yhteistyön toivotaan tiivistyvän. Mukaan tulevat tässä kokoluokassa myös verkostoituminen muiden kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Uutena teemana strategian sisältöihin nousee taajaan asuttujen kuntien palvelualttius. Se nähdään asiakaslähtöisyytenä kaikessa toiminnassa, nopeutena ja joustavuutena sekä sisäisen asiakkuuden toteutumisena. Taajaan asutuissa kunnissa kuntien koulutoimen ja nuorisotoimen strategiat ottavat huomioon pedagogiset tavoitteet korostamalla erityisesti elinikäistä oppimista ja polkua varhaiskasvatuksesta kouluun ja edelleen toiselle asteelle. Koulutuksessa halutaan tuoda esiin yhtenäiskoulu-periaate, jolla Taajamakunnissa tavoitellaan usein yhteistyötä toimialojen välillä sekä verkottumista muiden kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Myös palvelualttius nousee esille. 6 KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ TIIVISTELMÄ
7 tarkoitetaan 0 9 luokkien kouluja ja jonka perusteella myös oppimisrajoitteiset oppilaat ovat mukana koulutyössä muiden kanssa. Tärkeänä painopistealueena nähdään myös koulutusjärjestelmän laatu ja kurssitarjonnan monipuolisuuden ylläpito tai laajentaminen. Tätä tavoitetta pyritään ylläpitämään ja kehittämään verkostoitumalla toisten kuntien ja koulujen kanssa. Taajaan asuttujen kuntien kouluja koskevissa strategioissa taloudellisuus huomioidaan selvästi, mutta yleisviesti on, että koulutukseen satsataan kouluilla todennettujen tarpeiden mukaisesti. Yleishenki valmiudesta satsata kouluihin on selkeästi suurempi kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Kuitenkin erityisesti kouluverkkoa ollaan valmiita tarkastelemaan yhtenä koulutoimen resursseja kuluttavana, mutta toisaalta mahdollisena vapauttavana tekijänä. Näyttää siltä, että erityisesti lukio-opetuksella on haasteita taajaan asutuissa kunnissa saada riittävästi oppilaita, ja strategioiden painotukset ovat toisaalta oman kunnan lukion houkuttelevuuden säilyttämisessä ja valinnaisten oppiaineiden tuottamisessa. Tässä verkostoituminen ja uuden opetusteknologian hyödyntäminen näyttäytyvät mahdollisuuksina lukiotarjonnan säilyttämiseksi. Yhtenäiskouluperiaate, laatu ja kurssitarjonta korostuvat taajamakuntien koulutoimen strategioissa. Taajamakunnissa valmius panostaa kouluihin on suurempaa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Maaseutumaisten kuntien strategiat Maaseutumaisten kuntien yleisstrategioissa nostetaan kilpailutekijöiksi ja vahvuusalueiksi pienille kunnille luontevasti kuuluvia hyviä asioita, kuten asuinalueiden rauhallisuus, viihtyisyys, turvallisuus sekä opetuksen osalta pienet ryhmäkoot ja koulut. Opetuksen laatu, opetustilat ja ympäristön turvallisuus koetaan tärkeiksi ja myös oppimista helpottaviksi tekijöiksi. Taloudellisissa asioissa maaseutumaiset kunnat korostavat kunnan toimialojen välistä yhteistyötä, kuntien välistä yhteistyötä sekä kouluverkon merkitystä, jota halutaan kehittää ottamalla huomioon taloudellinen ja peda- KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ TIIVISTELMÄ 7
8 goginen kestävyys. Strategioissa mainitaan konkreettisia tavoitteita koulujen ja kouluverkon kehittämiseksi. Saatetaan mainita esimerkiksi koulujen määriä, joita kunnassa halutaan tulevaisuudessakin ylläpitää. Yksityiskohtaisissa, koulutointa koskevissa strategioissa käsitellään pedagogisia ja koulun arvoihin liittyviä valintoja sekä opetuksen aihepiirivalintoja. Maaseutumaisten kuntien strategioissa korostuvat kilpailutekijöinä rauhallisuus, viihtyisyys ja opetuksessa pienet koulut ja ryhmäkoot. Pedagogisen osaamisen vaikutus kuntien johtamiseen Valtaosa kyselyyn vastanneista sivistystoimen johtajista katsoo, että kouluasioita viedään kunnassa eteenpäin varsin hyvin ja yhteisymmärryksessä. Koulutoimi ei näyttäisi olevan suuren poliittisen riitelyn kohteena, koska noin puolet vastanneista oli sitä mieltä, että kouluasioista sovitaan valtakoalitioiden vaihtuessa tapauskohtaisesti. Kyselyn avoimissa vastauksissa koettiin, että koulutointa kohdellaan pääsääntöisesti aivan hyvin tai ainakin samankaltaisesti muiden toimintojen kanssa. Noin puolet avoimiin kysymyksiin vastanneista ilmaisi olevansa tyytyväinen toimialansa kohteluun kunnan strategisessa johtamisessa. Toisaalta aivan yksiselitteiseksi ei koettu sitäkään, onko ylipäätään toivottavaa, että koulutoimi esiintyy strategioissa näkyvästi. Vastaajat toivoivat pystyvänsä pitämään oman toimialansa kunnanvaltuuston toteuttaman strategisen ohjauksen ulkopuolella. Koulutoimen huomioiminen kunnan strategisessa johtamisessa koetaan olevan varsin perinteistä ja keskittyvän koulujen asioihin suhteellisen yleisellä tasolla. Huomiota kiinnitetään koulurakennuksiin ja varsinkin uhan alla oleviin pieniin lukioihin. Toisaalta koulutoimi yhtenä suurena toimialana saa eteensä Sivistystoimenjohtajat ovat melko tyytyväisiä koulutoimen kohteluun päätöksenteossa mutta eivät välttämättä koe tarpeellisena koulutoimen näkyvää asemaa srategioissa. 8 KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ TIIVISTELMÄ
9 säästötavoitteita siinä missä sosiaali- ja terveystoimikin. Strategisessa johtamisessa koulutoimen ja muiden toimialojen välinen yhteistyö sekä koulutuksen ja sen tarjonnan merkitys kuntien elinvoimalle jäävät toistaiseksi vähälle. Tämä koetaan ajoittain arvostuksen puutteena sekä koulua että opettajien professiota kohtaan. Vastaajien mukaan pedagogiset asiantuntijat pääsevät ääneen ja heitä kuunnellaan yleensä tehtäessä koulutoimeen liittyviä päätöksiä. Myös kunnan ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten Kuntaliittoa, opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Opetushallitusta kuunnellaan tarvittaessa. Toisaalta kunnan johtamiseen ja elämään paikallisena yhteisönä kuuluvat myös erilaiset painotukset ja intressit. Joissain kunnissa valtuustoihin on valikoitunut poikkeuksellisen paljon jonkin harrastus- tai intressiryhmän henkilöitä, mikä voi vaikuttaa kunnan poliittiseen ilmapiiriin ja siellä käytävään keskusteluun. Joissain tapauksissa tämä näkyy myös resursoinnissa. Yleisesti ottaen pedagogiset asiantuntijat saavat äänensä kuuluviin koulutoimeen liittyvässä päätöksenteossa. KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ TIIVISTELMÄ 9
10 Johtopäätökset ja pohdinta Edellä kuvattujen tarkastelujen perusteella voidaan arvioida, että vaikka monesti koulutoimi ei saa palstamillimetreillä mitattuna ansaitsemaansa huomiota kuntien strategioissa, sillä on merkittävä asema kuntien strategisessa johtamisessa. Koulu- ja sivistystoimen johtajat pääsevät vaikuttamaan kuntien strategioihin ja omiin resursseihinsa varsin hyvin. He ovat myös melko yksituumaisen tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja koulujen näkyvyyteen strategisessa johtamisessa kuntakoosta riippumatta. Selkeästi näkyy myös, että koulujen johtaminen halutaan pitää profession omissa käsissä eikä koulutointa toivotakaan näkyvän tämän enempää kuntien strategioissa ja suunnitelmissa. Valtion normiohjaus saa koulutoimen sisällä melko suurta kannatusta, ja sen koetaan olevan yksi tekijä koulutoimen resurssien turvaamisessa. Paikallinen politiikka ei näin pääse liikaa vaikuttamaan koulutoimen asioihin. Luonnollisesti näkökulma on lähes päinvastainen, mikäli asiaa arvioidaan kuntien johtamisen näkökulmasta. Tavoite koulumaailman itsenäisyydestä on kaksiteräinen miekka. Ammattikunta pystyy kyllä turvaamaan asemansa ja tämänhetkiset resurssinsa, mutta paikallisista olosuhteista tai maailman muuttumisesta kumpuavat tarpeet eivät näy lisäresursseina muuta kuin normien säätelemissä puitteissa. Maailman muuttuminen näkyy esimerkiksi digitaalisuuden ja tiedon määrällisenä kasvuna, lasten suurempana määränä tai erityisopetusta tarvitsevien normaalista poikkeavana suhteena. Tämä voi olla myös eräs syy siihen, että koulutoimessa ei hyödynnetä tietotekniikkaa kovinkaan laajasti. Tietotekniikan ja uusien opetusmenetelmien laajempi hyödyntäminen oli strategioissa tavoitteena vain niissä tapauksissa, joissa verkko-opetuksella pyritään turvaamaan paikkakunnan lukion säilyminen. Koulumaailma näyttäytyy strategioissa omana saarekkeena: koulun johtaminen halutaan pitää omana professiona. 10 KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ TIIVISTELMÄ
11 Kuntien ja sivistys- tai koulutoimen strategioissa koulumaailma näyttäytyy useimmiten omana saarekkeenaan. Merkittävää roolia ja avautumista laajemmin yhteiskuntaan ei tavoitella yleisesti, ja siitä on mainintoja vain harvoissa strategiadokumenteissa. Koulu näyttäytyy strategioiden ja kyselyn perusteella koululaisten ja opettajien työpaikkana, jossa tietoa siirrellään teollisuusyhteiskunnan logiikoin, tunti ja opetuspaketti kerrallaan, varsin perinteisin opetusmenetelmin. Tässä mielessä voi ajatella, että erilaiset poliittiset ja strategiset tavoitteet eivät siirry koulujen sisälle kovinkaan hyvin. Tavoitetasolla ja tulevaisuuspohdinnoissa tavoitellaan aivan toisista lähtökohdista toimivaa yhteiskuntaa, miten todellisuus näyttäytyy tämänkin tutkimuksen valossa. Opetuksen kehittäminen on myös varsin vähän tavoiteltu asia. Jos asiasta on strategioissa mainintoja, ne ovat professiolähtöisiä eli korostavat kouluverkon rakennetta, opetuksen puitteita tai sisältöpainotuksia. Täydentävissä haastatteluissa arvioitiin, että koulun toimintaa koskevat kehittämisehdotukset, esimerkiksi lukuvuoden suunnitelmat, lähtevät myös opettajien intresseistä elää omaa elämäänsä. Koulun toimintaa koskevat kehittämisehdotukset kumpuavat siis inhimillisistä toiveista, eivätkä välttämättä synny pedagogisin perustein tai asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisyyttä, esimerkiksi oppimiskokemusta tai opetuksen vaikuttavuutta, ei käsitellä kehittämisen yhteydessä juurikaan. Sen sijaan korostuvat koulun ja profession näkökulmasta luontevat toimintamuodot, kuten oppilashuoltotyö ja erityisopetus. Strategioissa kiinnitetään vähän huomiota opetuksen kehittämiseen. KUNNAT KOULUTUKSEN KEHITTÄJINÄ TIIVISTELMÄ 11
12 Tämä tiivistelmä perustuu Opetushallituksen julkaisuun: Kunnat koulutuksen kehittäjinä. Tutkimus koulutoimen näkymisestä kuntien strategioissa ja pedagogisen osaamisen vaikutuksesta kuntien johtamiseen. Tilannekatsaus toukokuu Muistiot 2014:2. Tekijöinä Pasi-Heikki Rannisto ja Anni Liski. Opetushallitus julkaisee tilannekatsauksia ajankohtaisista koulutuspoliittisista teemoista. Tilannekatsaukset ovat luonteeltaan tiiviitä kirjallisuuskatsauksia, joihin on koottu aihepiiriin liittyvä tutkimus-, tilasto- ja indikaattoritietoa. Tilannekatsausten tavoitteena on vahvistaa tietoperustaisuutta koulutuksen seurannassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Opetushallitus PL Helsinki Informaatioaineistot 2014:4 I Kuvat: Ari Korkala, Hanna Anttila, Mikko Lehtimäki I Taitto ja paino: Kopijyvä Oy
OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA
OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJAN- KOULUTUKSESSA Opetussuunnitelman käsittely opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2012 Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa Opetussuunnitelman
LisätiedotMUUTTUVA OPPILAITOSJOHTAMINEN TIIVISTELMÄ
MUUTTUVA OPPILAITOSJOHTAMINEN TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2012 Muuttuva oppilaitosjohtaminen Tutkimukset haastavat uudenlaiseen oppilaitosjohtamiseen Tilannekatsauksessa tarkastellaan oppilaitosjohtamista
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA
OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS JA INNOVAATIO- JA TUOTEKEHITYSTOIMINTA TIIVISTELMÄ
AMMATILLINEN KOULUTUS JA INNOVAATIO- JA TUOTEKEHITYSTOIMINTA TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS SYYSKUU 2016 Aiemmin ilmestyneet Opetushallituksen tilannekatsaukset: Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä.
LisätiedotVAIKUTTAVA VARHAISKASVATUS TIIVISTELMÄ
VAIKUTTAVA VARHAISKASVATUS TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2016 Aiemmin ilmestyneet Opetushallituksen tilannekatsaukset: Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt.
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotMUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ
MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ Nykytilanne ja avoin tulevaisuus TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS TAMMIKUU 2013 Sisältö Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä Nykytilanne ja avoin tulevaisuus...3
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOPETTAJAN- KOULUTUKSEN TILANNEKATSAUS TIIVISTELMÄ
OPETTAJAN- KOULUTUKSEN TILANNEKATSAUS TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS MARRASKUU 2014 Aiemmin ilmestyneet Opetushallituksen tilannekatsaukset: Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. Välineet, vaikuttavuus
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotKuntarakenteen, oppilaitosverkoston ja ohjauksen nykytilanne sekä kehitysnäkymät TIIVISTELMÄ
Koulutuksen järjestäminen kohti 2020-lukua Kuntarakenteen, oppilaitosverkoston ja ohjauksen nykytilanne sekä kehitysnäkymät TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS huhtikuu 2012 Sisältö Koulutuksen järjestäminen kohti
LisätiedotKoulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja
Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja
HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 032 1 Meilahden ala-asteen koulun johtokunta Pikku Huopalahden ala-asteen koulun johtokunta Meilahden yläasteen koulun johtokunta LAUSUNTOPYYNTÖ PALVELUVERKON KEHITTÄMISESTÄ
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotAvauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI
OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä
LisätiedotAMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare
AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotArviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj. Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotOPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT
OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotMikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011
Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteet 2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot
LisätiedotMaahanmuuttajat osana Valma- koulutusta
Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta Tuloksia Opetushallituksen kyselystä syksyllä 2016 Opetusneuvos Ulla Aunola 14.3.2017 Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Valma-kyselyn tausta Valma-koulutus =
LisätiedotLIIkunTa Ja oppiminen TIIVISTELMÄ TILannEkaTSauS Lokakuu 2012
Liikunta Ja oppiminen TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS Lokakuu 2012 Sisältö Liikunta ja oppiminen...3 Liikunnan merkitys oppimiselle...5 1. Liikunta ja koulumenestys...5 2. Liikunta ja tiedollinen toiminta...5
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotHyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki
Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotHyvää huomenta ja tervetuloa
Hyvää huomenta ja tervetuloa POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 20.5.2009 Ritva Järvinen Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen yksikön päällikkö Terveisiä Opetushallituksesta
LisätiedotAvaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla
Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari
1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011 A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari C) Palvelualue: Koulutoimi D) Vastuuhenkilö: Jaakko Junes E) Tulosalueet:
LisätiedotKuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun
Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun Kuntaliiton tiedotustilaisuus 20.4.2018 Johtaja Terhi Päivärinta KOULUTUS ON JATKUMO Kunta vastaa eri palveluiden järjestämisestä.
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotSelvitysluonnoksesta annetut lausunnot
Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa (3/2017) 318/54/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM167/050/2017, 6.7.2017.
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotMerellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI
Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet
LisätiedotUudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan
Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotOpetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014
Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotLukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat
LisätiedotOppilashuolto muuttuvissa perusteissa
Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotKysely huoltajille ja oppilaille
Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotOpetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)
Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotOpetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Rovaniemi 14.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi
1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä
LisätiedotTutkimusinventaari: Nuorisotutkimukset nuorten koulukokemuksista TIIVISTELMÄ
Koulu nuorten näkemänä ja kokemana Tutkimusinventaari: Nuorisotutkimukset nuorten koulukokemuksista TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS marraskuu 2012 Sisältö Tulokset...3 Ryhmäsuhteiden tärkeys...4 Tavallisuuden
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotLiikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015
Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
Lisätiedot10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula
LisätiedotMihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?
Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin
LisätiedotTutkimus kuntien yleissivistävän koulutuksen opetustoimen johtamisen tilasta ja muutoksista Suomessa
Tutkimus kuntien yleissivistävän koulutuksen opetustoimen johtamisen tilasta ja muutoksista Suomessa Jyväskylän yliopisto, Rehtori-instituutti Pekka Kanervio ja Mika Risku Tutkimuksen tarkoitus kuvata
LisätiedotKohti uutta menestystä!
Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotLyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista
Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain
LisätiedotKuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä
Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman
LisätiedotKansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH
Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla
LisätiedotLYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit
OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun
LisätiedotHuittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma
1 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Arviointisuunnitelma 2019 2021 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 3 2. Laatutyön organisointi... 3 3. Arvioinnin vuosikello... 4 4. Arvioinnin tasot... 6
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
Lisätiedot