MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ

Transkriptio

1 MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ Nykytilanne ja avoin tulevaisuus TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS TAMMIKUU 2013

2 Sisältö Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä Nykytilanne ja avoin tulevaisuus...3 Nykykuntien peruskouluverkot...4 Nykykuntien lukioverkot...6 Suuralueet sekä niiden peruskoulu- ja lukioverkot...6 Suuralueiden tarkastelusta ja luonnehdinnoista...8 Keski-Uudenmaan suuralue... 8 Oulun suuralue Kemijärven suuralue Suuralueiden yhteenveto Nykykuntien oppilas- ja opiskelijamääräennuste vuodelle Peruskoululaisten osuus väestöstä Lopuksi...15 Aiemmin ilmestyneet Opetushallituksen tilannekatsaukset: Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu Muistiot 2011:2. Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa. Tilannekatsaus joulukuu Muistiot 2011:3. Tekijöinä Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Pirkko Kukkohovi ja Marita Härmälä. Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus tammikuu Muistiot 2012:1. Toimittaneet Teija Kujala, Christina M. Krause, Nina Sajaniemi, Maarit Silvén, Timo Jaakkola & Kari Nyyssölä. Koulutuksen järjestäminen kohti 2020-lukua. Kuntarakenteen, oppilaitosverkoston ja ohjauksen nykytilanne sekä kehitysnäkymät. Tilannekatsaus huhtikuu Muistiot 2012:2. Tekijöinä Riku Honkasalo & Kari Nyyssölä. Muuttuva oppilaitosjohtaminen. Tilannekatsaus toukokuu Muistiot 2012:3. Tekijöinä Jukka Alava, Leena Halttunen ja Mika Risku. Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa. Opetussuunnitelman käsittely opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa. Tilannekatsaus kesäkuu Muistiot 2012:4. Tekijöinä Erja Vitikka, Jaanet Salminen & Tiina Annevirta Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus lokakuu Muistiot 2012:5. Tekijöinä Heidi Syväoja, Marko Kantomaa, Kaarlo Laine, Timo Jaakkola, Kirsi Pyhältö ja Tuija Tammelin. Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Tutkimusinventaari: Nuorisotutkimukset nuorten koulukokemuksista. Tilannekatsaus marraskuu Muistiot 2012:6. Tekijänä Tomi Kiilakoski.

3 Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä Nykytilanne ja avoin tulevaisuus Maamme kuntien määrä vähentynee lähitulevaisuudessa huomattavasti nykyisestä. Kuntarakenteen muutokset tulevat heijastumaan monella tavalla koulutuksen järjestämisen edellytyksiin ja oppilaitosverkoston kehitykseen. Koulutuspoliittisen päätöksenteon kannalta on perusteltua, että kuntarakenteen mahdollisten muutosten vaikutuksia koulutuksen järjestämiseen tarkastellaan tietoperusteisesti jo parhaillaan käsillä olevassa vaiheessa, jossa kunta- ja palvelurakenneuudistus on siirtymässä kansallisista linjauksista kohti paikallisia ratkaisuja. Tilannekatsauksen keskeinen tarkoitus on muodostaa kokonaiskäsitys siitä, missä tilassa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen kuntien eräs keskeisin tehtäväalue lähtee kohti kuntauudistusta. Tilannekatsauksessa tarkastellaan oppilas- ja opiskelijamäärien sekä oppilaitosverkoston nykytilannetta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä kunta- että suuraluetasolla. Suuralueet tarkoittavat Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän helmikuussa 2012 esittämiä kuntajakoselvitysalueita, jotka muodostaisivat uusina kuntina lähes poikkeuksetta hallituksen kesäkuussa 2012 julkistamien kuntauudistuskriteerien mukaisia vahvoja peruskuntia. Maamme kuntarakenne on muutostilassa, mikä tulee heijastumaan myös koulutuksen järjestämiseen. MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä 3

4 Nykykuntien peruskouluverkot Manner-Suomessa toimii vuoden 2013 alusta lukien 304 kuntaa. Asukasmäärältään pienimmät kunnat ovat Luhanka (801 asukasta) ja Lestijärvi (849 asukasta). Suurimmat kunnat ovat Helsinki ( asukasta) ja Espoo ( asukasta). Kuntien keskimääräinen asukasluku on asukasta ja mediaanikoko asukasta. Manner-Suomessa on kunnan tai kuntayhtymän järjestämää peruskoulua, ja vastaavilla kriteereillä 358 lukiota. Tarkastelussa on mukana koko Suomen peruskouluista 97,2 prosenttia ja Manner-Suomen peruskouluista 97,9 prosenttia. Tarkastelussa eivät ole mukana aikuislukiot. Päivälukioita on yhteensä 402, joista tarkastelussa on mukana kunnallisesti järjestetyt 358 lukiota eli 89,1 prosenttia kaikista lukioista. Neljä kuntaa ei järjestä lainkaan suomenkielistä perusopetusta. Lisäksi 15 kuntaa ei järjestä perusopetuksen yläluokkien (7 9) opetusta joko lainkaan tai vain osittaisesti. Lisäksi neljässä kunnassa perusopetus järjestetään naapurikunnan toimesta ns. isäntäkuntamallin mukaisesti. Erityisesti perusopetus, mutta myös lukiokoulutus ovat maassamme pitkälti kunnallisesti järjestettyjä. Kunnista 34:ssa toimii vain yksi peruskoulu. Näiden kuntien keskimääräinen asukasluku on vain asukasta. Vielä kahdeksan peruskoulun kuntienkin keskimääräinen asukasluku on alle asukasta. Eniten kunnallisia peruskouluja on Helsingissä (114) sekä Espoossa (87). Kuntien luokittelu niiden peruskoulumäärän mukaan on esitetty viereisellä sivulla olevassa kuviossa 1. 4 MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä

5 Kuvio 1. Kuntien määrän luokittelu peruskoulumäärien mukaan Kuntien määrä Kunnissa peruskouluja Lähde: Opetushallitus Tilannekatsausta varten suoritettu analyysi osoitti, että hyvinkin erikokoisissa kunnissa voi olla sama peruskoulumäärä. Vastaavasti samankokoisissa kunnissa voi olla hyvinkin erilainen peruskoulumäärä. Maassamme on edelleen paljon huomattavan pieniä kuntia, jotka kuitenkin lähes poikkeuksetta järjestävät itse perusopetuksen alueellaan. MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä 5

6 Nykykuntien lukioverkot Suomessa on vuonna 2013 kaikkiaan 70 kuntaa, jotka eivät järjestä lukiokoulutusta alueellaan. Lukiottomien kuntien keskimääräinen asukasluku on 3 000,3 asukasta, ja niissä asuu 4,1 prosenttia koko maan -vuotiaista. Yhden kunnallisen lukion kuntia on 191 eli selkeä enemmistö maamme kunnista. Kahden lukion kuntia on 20, kolmen lukion kuntia 7, neljän lukion kuntia 4 ja 5 7 lukion kuntia kutakin kaksi. Eniten kunnallisia lukioita on Helsingissä (16), Espoossa (12), Oulussa (11) ja Turussa (8). Vähiten -vuotiaita yhtä kunnallista lukiota kohti on Utsjoella ja Savukoskella. Alle sata -vuotiasta on 15 lukiollisessa ja 43 lukiottomassa kunnassa. Eniten -vuotiaita yhtä lukiota kohti on Järvenpäässä, Kajaanissa ja Raumalla. Lukiottomia kuntia on 70, ja niiden keskimääräinen koko on vain 3000 asukasta. Suuralueet sekä niiden peruskoulu- ja lukioverkot Tilannekatsauksessa esitetyt suuralueet ovat keskenään hyvin erikokoisia, ja myös niiden peruskouluja lukioverkot eroavat huomattavasti toisistaan. Tilannekatsauksessa tarkastellaan 66 suuralueen peruskoulu- ja lukioverkkojen nykytilaa ja ennakoidaan niiden lähitulevaisuutta. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset suuralueet sekä niiden peruskoulu- ja lukioverkkojen laajuudet. 6 MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä

7 Taulukko 1. Suuralueet sekä niiden peruskoulu- ja lukioverkot Peruskouluja Lukioita Peruskouluja Lukioita Kuhmo 5 1 Savonlinna 28 6 Inari-Utsjoki 8 2 Ala-Pirkanmaa 28 3 Sodankylä 8 1 Ala-Pohjanmaa 30 4 Luoteis-Pirkanmaa 11 2 Rovaniemi 30 4 Kitee 11 2 Suupohja 33 4 Kemijärvi 11 3 Ylä-Savo 35 6 Jämsä 12 3 Pyhäkala 36 4 Suomussalmi 12 2 Lohja 37 3 Heinola 13 2 Varkaus-Pieksämäki 39 5 Ylä-Pirkanmaa 13 2 Länsi-Pohja 41 6 Pyhäjärvi 14 2 Pietarsaari 41 4 Nurmes-Lieksa 16 4 Hyvinkää-Riihimäki 42 5 Tunturi-Lappi 17 4 Salo 45 4 Järviseutu 18 2 Hämeenlinna 46 6 Huittinen 18 3 Kotka-Hamina 47 4 Saarijärvi 18 3 Haapasiika 47 7 Sastamala 19 3 Kouvola 52 8 Suupohjanranta 19 3 Pori 54 9 Vihti-Karkkila 20 2 Mikkeli 54 5 Uusikaupunki 20 2 Itä-Uusimaa 56 6 Kuusamo 20 3 Joensuu 57 9 Kankaanpää 22 3 Saimaankaupunki Kirkkonummi 23 2 Keski-Uusimaa 65 7 Turunmaa 23 3 Kokkola Äänekoski 23 4 Vaasa 69 6 Mäntsälä 25 1 Lahti Raahe 26 4 Seinäjoki 70 7 Raasepori 27 5 Jyväskylä Forssa 27 1 Kuopio Rauma 27 2 Oulu Kauhava 27 4 Turku Kajaani 27 4 Tampere Loimaa 28 3 Pääkaupunkiseutu Lähde: Opetushallitus MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä 7

8 Suuralueiden tarkastelusta ja luonnehdinnoista Seuraavissa suuraluekohtaisissa taulukoissa käytetty keltainen taustaväri kertoo, että suuralueen tai sen kunnan peruskoulu- tai lukioverkko on vastaavaa valtakunnallista keskiarvoa harvempi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä peruskoulua tai lukiota kohti on keskimääräistä enemmän oppilaita tai opiskelijoita. Valkoinen taustaväri taas osoittaa kyseisen suuralueen tai kunnan peruskoulu- tai lukioverkon olevan vastaavaa valtakunnallista keskiarvoa tiheämpi. Tällöin yhtä peruskoulua tai lukiota kohti on keskimääräistä vähemmän oppilaita tai opiskelijoita. Taulukoissa on myös huomioitu perusopetusikäisten osalta lapsirikkaus eli perusopetusikäisten prosenttiosuus suuralueen tai kunnan asukasmäärästä. Tämän lisäksi on omana taulukkonaan huomioitu Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukainen suuralueen sekä sen kuntien peruskoulu- ja lukioikäisten määrän ennustettu kehitys vuoteen 2025 saakka. Tässä tiivistelmässä esitetään esimerkkeinä kolmen suuralueen yksityiskohtaiset tiedot. Kaikki 66 suuraluetta on analysoitu vastaavalla tavalla varsinaisessa tilannekatsauksessa. Keski-Uudenmaan suuralue Tarkastelussa Keski-Uudenmaan suuralueen muodostavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Nurmijärven ja Tuusulan kunnat. Harva oppilaitosverkko = keskimääräistä enemmän oppilaita tai opiskelijoita oppilaitosta kohti Tiheä oppilaitosverkko = keskimääräistä vähemmän oppilaita tai opiskelijoita oppilaitosta kohti. Keski-Uusimaa on esimerkki voimakkaasti kehittyvästä suuralueesta, jonka peruskoulu- ja lukioverkot ovat keskimääräistä selvästi harvempia. 8 MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä

9 Taulukko 2. Keski-Uudenmaan suuralueen peruskoulu- ja lukioverkko Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Asukkaista oppilaita (%) Lukioita -vuotiaita/ lukio Keski-Uusimaa , Järvenpää , Kerava , Nurmijärvi , Tuusula , Koko Suomi , Lähteet: Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus ja Opetushallitus Suuralue on keskimääräistä selvästi lapsirikkaampi, erityisesti Nurmijärven ja Tuusulan osalta. Kaikissa alueen kunnissa peruskouluverkko on selvästi valtakunnan keskitasoa harvempi. Alueen lukioverkko on selvästi keskimääräistä harvempi, lukuun ottamatta vain niukasti valtakunnallisen keskiarvon ylittävää Tuusulaa. Taulukko 3. Keski-Uudenmaan suuralueen peruskoulu- ja lukioikäisten määrän kehittyminen Peruskouluikäisiä 2011 Peruskouluikäisiä 2025 Muutosprosentti -vuotiaita vuotiaita 2025 Muutosprosentti Keski-Uusimaa , ,53 Järvenpää , ,49 Kerava , ,62 Nurmijärvi , ,91 Tuusula , ,66 Lähteet: Tilastokeskus ja Opetushallitus Peruskouluikäisten määrän kasvu jatkuu kaikissa alueen kunnissa, voimakkaimmin Keravalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti alueen lukioikäisten määrä vähenisi vuoteen 2025 mennessä jonkin verran, Järvenpäässä jopa yli 15 prosenttia nykyisestä. Toisaalta Keravalla ja Nurmijärvellä myös lukioikäisten määrien ennustetaan hieman kasvavan. MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä 9

10 Oulun suuralue Tarkastelussa Oulun suuralueen muodostavat Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven kunnat sekä Oulun ja Pudasjärven kaupungit. Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sekä Oulun kaupunki muodostivat vuoden 2013 alusta lukien uuden Oulun kaupungin. Taulukko 4. Oulun suuralueen peruskoulu- ja lukioverkko Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Asukkaista oppilaita (%) Lukioita -vuotiaita/ lukio Oulu , Hailuoto ,29 Ii , Kempele , Liminka , Lumijoki ,14 Muhos , Oulu , Pudasjärvi , Tyrnävä ,64 Utajärvi , Koko Suomi , Lähteet: Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus ja Opetushallitus Suuralueen peruskouluverkko on keskimääräistä harvempi. Valtakunnallista keskiarvoa harvemmat peruskouluverkot alueen kunnista ovat Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Oulun kaupungissa, Tyrnävällä ja Utajärvellä. Suuralue ja sen kunnat Hailuotoa lukuun ottamatta ovat keskimääräistä lapsirikkaampia. Liminka ja Tyrnävä ovat jopa maamme suhteellisesti lapsirikkaimpia kuntia. Suuralueen lukioverkon tiheys on lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Oulun kaupungissa ja Kempeleessä lukioverkot ovat keskimääräistä harvempia. Oulu on esimerkki oppilaitosverkoltaan kehittyvästä suuralueesta, jossa kuitenkin alueen reunakuntien tilanne poikkeaa selvästi keskuskaupungin ja kehyskuntien tilanteesta. 10 MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä

11 Taulukko 5. Oulun suuralueen peruskoulu- ja lukioikäisten määrän kehittyminen Peruskouluikäisiä 2011 Peruskouluikäisiä vuotiaita vuotiaita 2025 Muutosprosentti Muutosprosentti Oulu , ,20 Hailuoto , ,56 Ii , ,87 Kempele , ,02 Liminka , ,21 Lumijoki , ,00 Muhos , ,65 Oulu , ,35 Pudasjärvi , ,67 Tyrnävä , ,71 Utajärvi , ,76 Lähteet: Tilastokeskus ja Opetushallitus Sekä peruskoulu- että lukioikäisten määrät suuralueella ja lähes sen kunnissa kasvavat. Oulusta katsoen syrjäisemmissä kunnissa eli Pudasjärvellä ja Utajärvellä kuitenkin sekä peruskoulu- että lukioikäisten määrät vähenevät voimakkaasti. MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä 11

12 Kemijärven suuralue Tarkastelussa Kemijärven suuralueen muodostavat Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnat sekä Kemijärven kaupunki. Suuraluetta luonnehtivat huomattavan pieni asutustiheys sekä pitkät maantieteelliset etäisyydet. Taulukko 6. Kemijärven suuralueen peruskoulu- ja lukioverkko Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Asukkaista oppilaita (%) Lukioita -vuotiaita/ lukio Kemijärvi , Kemijärvi , Pelkosenniemi ,06 Salla , Savukoski , Koko Suomi , Lähteet: Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus ja Opetushallitus Suuralueen peruskoulu- ja lukioverkot ovat keskimääräistä tiheämpiä. Suuralue ja sen kunnat ovat myös keskimääräistä selvästi lapsiköyhempiä. Taulukko 7. Kemijärven suuralueen peruskoulu- ja lukioikäisten määrän kehittyminen Peruskouluikäisiä 2011 Peruskouluikäisiä 2025 Muutosprosentti -vuotiaita vuotiaita 2025 Muutosprosentti Kemijärvi , ,08 Kemijärvi , ,03 Pelkosenniemi , ,33 Salla , ,43 Savukoski , ,43 Lähteet: Tilastokeskus ja Opetushallitus Sekä peruskoulu- että lukioikäisten määrät suuralueella vähentyvät merkittävästi. Erityisesti lukioikäisten määrä vähenee hyvin voimakkaasti. Pelkosenniemellä laskukehitys on suhteellisesti vähäisempää kuin muissa alueen kunnissa. 12 MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä

13 Suuralueiden yhteenveto Tilannekatsauksessa tehdyn tarkastelun lähtökohtana oli kolme skenaarioluonteista luonnehdintaa suuralueiden tulevasta kehityssuunnasta, joita ovat kehittyvä (oppilaitosverkosto vahvistuu), säilyttävä (oppilaitosverkosto säilyy ennallaan) sekä tiivistymisherkkä (oppilaitosverkosto todennäköisesti tiivistyy tulevaisuudessa). Suoritetun analyysin perusteella voi tehdä johtopäätöksen siitä, että peruskouluja lukioverkkojen tiivistyminen jatkunee Suomessa myös lähitulevaisuudessa. Vain viiden suuralueen peruskouluverkot luonnehdittiin tarkastelussa kehittyviksi. Kymmenen suuralueen osalta peruskouluverkot luonnehdittiin säilyttäviksi ja peräti 51 suuralueen osalta tiivistymisherkiksi. Vastaavasti vain kolmen suuralueen lukioverkot luonnehdittiin kehittyviksi. Säilyttäviksi luonnehdittiin 17 suuralueen lukioverkot. Tiivistymisherkäksi lukioverkkojensa osalta taas luonnehdittiin 46 suuraluetta. Kehittyviksi arvioitiin vain suurimpien kasvukeskuksien (Pääkaupunkiseutu, Keski-Uusimaa, Turku, Tampere ja Oulu) peruskoulu- ja/tai lukioverkkoja. Tilannekatsauksessa tehdyt suuralueiden luonnehdinnat: Kehittyvä Säilyttävä Tiivistymisherkkä Pääosa suuralueista on tilannekatsauksessa arvioitu sekä peruskouluettä lukioverkkonsa osalta tiivistymisherkiksi. Kehittyviksi on arvioitu vastaavilla kriteereillä vain muutama suuralue. MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä 13

14 Nykykuntien oppilas- ja opiskelijamääräennusteet vuodelle 2025 Tilastokeskuksen tekemän väestöennusteen mukaan sekä perusopetus- että lukioikäisten (-vuotiaat) määrät vähentyvät vuotta 2025 nykytilanteeseen verrattaessa täsmälleen puolessa nykykunnista (152). Perusopetusikäisten määrän ennustetaan vähentyvän 158 kunnassa, säilyvän ennallaan kolmessa kunnassa ja kasvavan 143 kunnassa. Lukioikäisten määrä vähenee peräti 224 kunnassa, säilyy ennallaan yhdessä (Simo) ja kasvaa vain 79 kunnassa. Yli 30 prosenttia peruskouluikäisten määrien ennustetaan vähenevän Tervossa, Rautjärvellä, Ilomantsissa, Halsualla ja Puolangalla. Peruskouluikäisten määrien ennustetaan lisääntyvän yli 40 prosentilla Limingassa, Uuraisilla, Lempäälässä, Vesilahdella ja Tyrnävällä, jotka ovat Oulun, Tampereen ja Jyväskylän voimakkaasti kasvavia kehyskuntia. Sekä perusopetus- että lukioikäisten määrät vähenevät vuoteen 2025 mennessä puolessa nykykunnista. Peruskoululaisten osuus kunnan asukasmäärästä vaihtelee nykykunnissa välillä 6,1-17,8 prosenttia, ja suuralueilla välillä 7,6 13,4 prosenttia. -vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän suhteellisesti eniten Kivijärvellä, Hyrynsalmella, Puolangalla sekä Kristiinankaupungissa. Eniten -vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan Uuraisilla, Limingassa ja Vesilahdella. Yli 20 prosentin ennustettuun kasvuun yltää 18 kuntaa ja yli 10 prosentin kasvuunkin vain 36 kuntaa. Peruskoululaisten osuus väestöstä Kaikkiaan 105 nykykunnista on keskimääräistä lapsiköyhempiä, eli niiden peruskoululaisten määrä on vähemmän kuin 9,57 prosenttia koko kunnan asukasmäärästä. Suhteellisesti lapsiköyhimmät ovat keskenään hyvin erilaiset Helsinki (6,13 %) ja Puumala (6,4 %). Lapsirikkaimmat kunnat taas ovat Liminka (17,83 %) ja Tyrnävä (16,64 %). Suuralueista 25 jää lapsirikkaudessaan alle valtakunnallisen keskiarvon. Suhteellisesti lapsiköyhimmät ovat niin ikään keskenään hyvin erilaiset Kemijärvi (7,59 %) ja Pääkaupunkiseutu (8,00 %). Lapsirikkaimmat suuralueet ovat Mäntsälä (13,37 %) ja Pyhäkala (12,52 %). 14 MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä

15 Lopuksi Tilannekatsauksessa suuralueiden käsittelyn yhteydessä esitetyt peruskoulu- ja lukioverkkoja koskevat luonnehdinnat eivät ole Opetushallituksen linjauksia saati suosituksia siitä, miten peruskoulu- tai lukioverkkoja tulisi kullakin suuralueella tai yksittäisessä kunnassa kehittää. Peruskoulu- ja lukioverkkoa paikallisesti määrittävät olosuhteet kuten esimerkiksi kyseistä koulutusta järjestävän kunnan taloudellinen tilanne, kunnan asukastiheys ja maantieteelliset etäisyydet, koulurakennusten kunto tai muut vastaavat tekijät eivät käy tästä tarkastelussa ilmi. Viime kädessä paikallista peruskoulu- ja lukioverkkoa koskevat syvemmät analyysit on tarkoituksenmukaisinta tehdä paikallisella tasolla jossa myös päätökset koulutuksen järjestämisestä käytännössä tehdään. Oppilaitosratkaisut ovat lähes poikkeuksetta tunteita nostattavia päätösprosesseja, ja kukin ratkaisu onkin oma yksilöllinen kokonaisuutensa. Yksityiskohtaisemmat analyysit ja päätökset oppilaitosverkon tulevaisuudesta tehdään paikallisella tasolla. Perusopetus mielletään yleisesti erääksi keskeisimmistä peruspalveluista. Lukiokoulutusta pidetään niin ikään tärkeänä peruspalveluna, ja sillä on merkittävää vaikutusta paikallisidentiteetin ja kuntien yleisen vireyden kannalta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tasa-arvoiset saavutettavuudet ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusarvoja, joista on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. MUUTTUVAT KUNNAT KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ tiivistelmä 15

16 Tämä tiivistelmä perustuu Opetushallituksen julkaisuun: Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä. Nykytilanne ja avoin tulevaisuus. Tilannekatsaus tammikuu Muistiot 2013:1. Tekijänä Riku Honkasalo. Opetushallitus julkaisee tilannekatsauksia ajankohtaisista koulutuspoliittisista teemoista. Tilannekatsaukset ovat luonteeltaan tiiviitä kirjallisuuskatsauksia, joihin on koottu aihepiiriin liittyvää tutkimus-, tilasto- ja indikaattoritietoa. Tilannekatsausten tavoitteena on vahvistaa tietoperustaisuutta koulutuksen seurannassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Opetushallitus PL Helsinki Informaatioaineistot 2013:1 I Kuvat: Shutterstock I Taitto: Innocorp Oy I Paino: Kopijyvä Oy