TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TOURUJOEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA LUONNOS Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut

2 1 JOHDANTO YLEISTÄ Suunnittelualueen sijainti Suunnitteluprosessi LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA OSALLISTAMINEN Työn lähtökohdat ja tavoitteet Asukkaiden kuuleminen TOURUJOEN KEHITYSVAIHEITA SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Kaavoitustilanne Muut suunnitelmat ja selvitykset Maanomistus Maisema Kulttuuriympäristön arvokohteet Luonnonolosuhteet Virkistys, viherpalvelut ja urheilu Reittiyhteydet Valaistus, kalusteet ja varusteet sekä opastus Viheralueiden hoito Melu Hulevesien hallinta Vesivoimalaitos ja Kankaan pato KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kankaan vesivoimalaitos, joen kunnostusmahdollisuudet sekä patoturvallisuus Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen Reittiyhteyksien parantaminen Maisemakuva ja näkymät Valaistus Kalusteet ja varusteet Opastus Taide Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset Eroosio-ongelmien torjunta Melun torjuntatoimenpiteet Hulevesien hallinta Esitettyjen toimenpiteiden luontovaikutusten arviointi Lähteet

3 1 JOHDANTO Tourujoen kehittämissuunnitelman laadinta on lähtenyt käyntiin erityisesti Kankaan hankkeen myötä, minkä yhteydessä on pohdittu itse joen kunnostusmahdollisuuksia sekä vesivoimalaitoksen kohtaloa. Tourujoki on myös osa Kehä Vihreää, joka on Jyväskylän kaupungin vuonna 2012 hyväksytyssä viherpolitiikassa määritelty periaate. Periaatteen kärkihankkeeksi on nostettu kehittämissuunnitelman laatiminen koko Kehä Vihreälle. Tämä kehittämissuunnitelma on päätetty toteuttaa osissa, ja tämä Tourujoen aluetta koskeva kehittämissuunnitelma on ensimmäinen alueellinen osa tätä kokonaissuunnitelmaa. Saman aikaisesti Tourujoen kehittämissuunnitelman kanssa on käynnistetty koko Kehä Vihreää koskeva selvitys, jonka yhteydessä luodaan periaatteita mm. opastuksen, valaistuksen sekä reittien kehittämisen osalta. Kyseinen selvitys valmistuu myös alkuvuodesta 2015, ja sen tuloksia tullaan hyödyntämään tämän kehittämissuunnitelman viimeistelyssä luonnosvaiheen jälkeen. Kehä Vihreän kehittämisestä saa lisätietoa internetistä osoitteesta: Tourujoen kehittämissuunnitelmassa suurimman huomion on prosessin aikana saanut itse joen kunnostusvaihtoehdot. Keväällä 2014 toteutettiin kehittämissuunnitelman ensimmäisenä vaiheena erityinen monitavoitearviointi uomavaihtoehdoista Kankaan kohdalla. Arvioinnista valmistui erillinen raportti maaliskuussa Siksi tätä vaihetta ei ole enää tässä kehittämissuunnitelmaraportissa syvällisemmin kuvattu. Monitavoitearvioinnin loppuraporttiin voi tutustua internetissä osoitteessa: Kankaan osalta kaupunginvaltuusto teki toukokuussa 2014 päätöksen, jonka mukaan jokea ei toteuteta ns. pitkänä uomana Kankaan viherkehällä, vaan jokea kehitetään nykyisellä paikallaan. Syksyn 2014 aikana on tätä vaihtoehtoa suunniteltu ja selvitetty eri tekijöiden suhteen vaihtoehtoasetelmana on vesivoimalaitoksen säilyminen tai lakkauttaminen. Nämä eri vaihtoehdot merkitsevät hyvin erilaista lopputilannetta niin virkistyksen, maiseman kuin jokiluonnonkin kannalta. Kehittämissuunnitelmassa joen kunnostuksen lisäksi on lukuisia muita tarkasteltavia kysymyksiä: virkistyskäytön ja reittiverkoston kehittäminen, osa-alueiden hoitotaso, näkymien avaaminen, eroosionsuojaustoimenpiteet, valaistus, opastus, rakenteet ja taide. Kehittämissuunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Se tulee ohjaamaan alueen tulevaa maankäytön suunnittelua sekä muuta suunnittelua ja alueiden ylläpidon ohjelmointia. Esitetyt toimenpiteet ja niiden toteutuminen määritetään sitovasti vuosittaisissa eri vastuualueiden investointiohjelmissa. Kehittämissuunnitelman ovat laatineet Jyväskylän kaupungin maankäytön vastuualueella maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski sekä kaavoitusbiologi Anne Laita. 3

4 2 YLEISTÄ 2.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Suunnitelmassa tarkastellaan Tourujokea koko matkaltaan Palokkajärveltä Jyväsjärvelle. Lisäksi tutkitaan yhteyksiä lähiympäristöön tarkoituksenmukaiselta alueelta. Kuva 1. Suunnittelualue ja keskeisimmät yhteydet ympäristöön. 4

5 2.2 Suunnitteluprosessi Suunnittelun vaiheet Tourujoen kehittämissuunnitelman laadintaprosessi on ollut kaksivaiheinen: - keväällä 2014 laadittiin Kankaan uuden uoman vaihtoehtoihin liittyvä monitavoitearviointi - syksyllä 2014 laadittiin luonnos kehittämissuunnitelmaksi koskien koko suunnittelualuetta. Monitavoitearvioinnin päävaiheet olivat: monitavoitearvioinnin ohjausryhmän 1. kokous (aloituskokous) ohjausryhmän 2. kokous (arviointikehikko, vaihtoehtojen vaikutukset) kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu (esittely) asukaskysely (internet-pohjainen) ohjausryhmän 3. kokous (vaihtoehtojen vaikutukset, arviointilomakkeen viimeistely) kaupunkirakennelautakunnan ylimääräinen kokous (keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista) sidosryhmätyöpaja (keskustelu vaihtoehtojen vaikutuksista) valtuustoseminaari (uomavaihtoehtojen ja vaikutusten esittely) ohjausryhmän 4. kokous (raporttiluonnos ja johtopäätökset) tulosten esittelytilaisuus (kaupunkirakennelautakunta ja sidosryhmät) Tourujoen kehittämissuunnitelman ohjausryhmä kaupunkirakennelautakunnan käsittely 8.4./ kaupunginhallituksen käsittely Kaupunginvaltuuston päätös uomavaihtoehdoista Monitavoitearvioinnin kulku ja tulokset on kuvattu tarkemmin erillisessä maaliskuussa 2014 valmistuneessa raportissa, joka löytyy internetistä: Kesän ja syksyn 2014 aikana tarkennettiin maastoinventointeja mm. kasvillisuuden, luontoarvojen, vieraslajien, hulevesien, reittien ja valaistuksen osalta. Asukkaille järjestettiin kaksi asukaskävelyä elo-syyskuun vaihteessa (27.9. ja ). Näistä tiedotettiin Jyväskylän tiedotuslehdessä sekä projektin internet-sivuilla ( Asukaskävelyihin osallistui n. 30 henkeä. Kehittämissuunnitelman ohjausryhmä on käsitellyt suunnittelua syksyllä kahdessa kokouksessa (30.9. sekä ). Kaupunkirakennelautakunnalle kehittämissuunnitelman luonnosta esitellään kokouksessa Asukastilaisuus järjestetään Projektin organisoituminen Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen. Muut ohjausryhmän jäsenet ovat: Erja Saarivaara (kaupungingeodeetti), Leena Rossi (yleiskaavapäällikkö), Veli-Jussi Koskinen (kaupungininsinööri), Anne Sandelin (hankejohtaja), Pekka Sihvonen (liikuntajohtaja), Jari Salomaa (viestintäpäällikkö), Tero Saarno (toimitusjohtaja, kevät 2014), Sami Kettunen (kunnossapitopäällikkö, syksy 2014) ja Heli-Maija Voutilainen (Keski-Suomen museon museonjohtaja). Projektipäällikkönä on toiminut maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski. Projektiryhmään ovat kuuluneet kaavoitusbiologi Anne Laita, geotekninen asiantuntija Kari Seuranen, ympäristönsuojelupäällikkö Pasi Huotari, yleis- 5

6 suunnitteluinsinööri Mika Koliseva sekä kaupunginpuutarhuri Vesa Lehtinen. Myös muita asiantuntijoita on kuultu suunnitelmaa laadittaessa. Kuva 2. Palokkajärven luusua. 6

7 3 LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA OSALLISTAMINEN 3.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Kaupungin viherpolitiikka - Tourujoki osana Kehä Vihreää Tourujoki muodostaa keskeisen osan ns. Kehä Vihreää, joka on kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä viherpolitiikassa oleva periaatelinjaus. Kehä Vihreä on keskustan tärkeä virkistysaluekokonaisuus. Sen osalta tavoitteeksi on asetettu, että sitä pitkin pääsisi tulevaisuudessa kulkemaan viheralueille sijoittuvia virkistysreittejä pitkin. Virkistysreitistöstä halutaan kehittää sujuva ja turvallinen, tasoylityksiä katujen ja teiden ylityksissä pyritään välttämään. Reitistön kehittämiseen liittyy keskeisesti myös reittien opastus ja valaistus. Tourujoen kehittämissuunnitelmassa esitetään periaatteita koskien esim. valaistusta tai opastusta, joita on samalla pohdittu myös Kehä Vihreän kannalta. Kuva 3. Kehä Vihreä Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearviointi Tourujoen kehittämissuunnitelman tarve on noussut erityisesti esille Kankaan hankkeen yhteydessä. Kankaalla erityiskysymyksenä on ollut mahdollinen uuden uoman rakentaminen alueen halki. Kehittämissuunnitelman laadinnan alkuvaiheessa, keväällä 2014, painopiste projektissa oli Kankaan uuden uoman rakentamiskysymyksessä. Kevään 2014 aikana toteutettiin erityinen monitavoitearviointi uuden uoman rakentamista koskeneen uomapäätöksen pohjaksi. Uomavaihtoehdot olivat kaupunginvaltuuston päätettävänä , ja valtuusto päätti esittää etenemistä vaihtoehdon VE0+ pohjalta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Kankaan osayleiskaavan mukainen uoman tilavaraus viherkehällä tulee kuitenkin säilyttää ja ottaa huomion asemakaavoituksessa mahdollista myöhempää toteuttamista varten. Vesivoimalaitoksen jatkoon liittyvistä ratkaisuista kaupunginhallitus antaa Jyväskylän Energialle erillisen konserniohjeen Tourujoen kokonaisselvityksen valmistuttua. Monitavoitearvioinnin loppuraportti on luettavissa internetissä: Monitavoitearvioinnin laati Suomen Ympäristökeskuksen Vesikeskus. Monitavoitearvioinnissa on kyse erityisen analyysimenetelmän soveltamisesta päätöksenteon läpinäkyvyyden ja systemaattisuuden varmistamiseksi. Monitavoitearviointiin osallistuivat 7

8 kaupunkirakennelautakunnan jäsenet, kutsutut sidosryhmät sekä asiantuntijoita kaupunkirakennepalveluista ja muista viranomaistahoista. Sen osana toteutettiin myös kysely kaupunkilaisille Työn tavoitteet Tourujoen kehittämissuunnitelman tavoitteena on luoda tulevaisuuden visio Tourujoen ja sen lähiympäristön kehittämisestä pitkällä tähtäimellä. Tourujoki muodostaa keskeisen osan ns. Kehä Vihreää, joka on kaupunginvaltuuston vuonna 2012 hyväksymässä viherpolitiikassa oleva periaatelinjaus. Kehä Vihreä on osoitettu myös kaupungin yleiskaavassa strategisena viheralueiden kehittämismerkintänä. Kehä Vihreä on keskustan tärkeä virkistysaluekokonaisuus, jota on tarkoitus kehittää mm. reitistöltään yhtenäisemmäksi. Kehittämissuunnitelman laadinnan tavoitteena on ollut ratkaista itse joen kunnostusperiaatteet. Keväällä käydyn monitavoitearvioinnin tavoitteena oli ratkaista erityisesti uoman sijaintivaihtoehto. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan, että Tourujokea kehitetään uomavaihtoehdon VE0+ mukaisesti. Syksyn aikana tehtyjen lisäselvitysten ja suunnittelun tavoitteena on ollut selvittää, mitä vesivoimalaitoksen mahdollinen lakkauttaminen tarkoittaa joen kunnostuksen kannalta. Edelleen on selvitetty myös kalatien rakentamisen mahdollisuuksia sekä säännöstelyehtojen modernisoinnin mahdollisuuksia. Muita kehittämissuunnitelmalle asetettuja tavoitteita ovat olleet: määritellä joen lähialueiden virkistyskäytön periaatteet, lähtökohtana on ollut alueen käyttömahdollisuuksien parantaminen joen ja sen varsialueiden luontoarvojen huomioon ottaminen, mahdollisten itse luonnonsuojelualuetta koskevien kehittämistoimenpiteiden määrittely (joiden pitää olla alueen rauhoituspäätöksen mukaisia), alueen kulttuurihistoriallisten arvojen huomioon ottaminen, virkistysreitistön kehittäminen. Virkistysreitistöstä halutaan kehittää sujuva ja turvallinen, tasoylityksiä katujen ja teiden ylityksissä pyritään välttämään. eroosio-ongelmien kartoittaminen ja ratkaisujen esittäminen, Tourujoen varren kasvillisuuden ja metsien hoidon periaatteiden määrittely, vieraslajien torjuminen, alueen valaistusperiaatteiden sekä kalusteita, varusteita sekä taidetta koskevien yleisperiaatteiden määrittely sekä opastusperiaatteiden pohdinta. 3.2 Asukkaiden kuuleminen Internet-kysely keväällä 2014 Kankaan uomavaihtoehtojen monitavoitearvioinnin yhteydessä järjestettiin internet-pohjainen asukaskysely maaliskuussa Se järjestettiin sekä satunnaisotantana että avoimena kyselynä. Yhteensä vastauksia saatiin 933 henkilöltä. Uomavaihtoehtojen lisäksi kyselyssä kysyttiin avoimena kysymyksenä yleisiä kehittämisehdotuksia Tourujoelle. Vastauksia tähänkin kysymykseen saatiin satoja. Seuraavaan on koottu poimintoja tehdyistä ehdotuksista. Osin ehdotukset ovat keskenään myös ristiriitaisia, eli toisaalta esim. toivottiin uusia laitureita tai yleistä saunaa, ja toisaalta niitä vastustettiin. Hyvin monissa kommenteissa esitettiin toiveena, että veden äärelle päästäisiin oleskelemaan ja kulkemaan. Veden tuntumaan toivottiin usein ulkoilureittejä, piknik-paikkaa ja kahvilaa. Yleisesti toivottiin lisää aktiviteettejä, jotta alueesta kehittyisi osa elävää kaupunkia. 8

9 Hyvin monissa kommenteissa tuotiin esille, että alue on tärkeä nimenomaan luonnon tarkkailun ja rauhoittumisen paikkana ja että jotkin alueet on säilytettävä tulevaisuudessakin luonnontilaisina. Toisaalta rantojen siistimistä ja kasvillisuuden raivausta toivottiin myös monessa kommentissa. Näitä ei välttämättä kuitenkaan nähty keskenään ristiriitaisina tavoitteina, vaan tärkeää on tunnistaa alueet, jotka säilyvät luonnontilaisina, ja alueet, joita voidaan kunnostaa enemmän. Tourujoelle toivottiin mahdollisuutta melomiseen ja uintiin. Uoman siistimistä, laitureita, luontopolun kunnostusta, nuotiopaikkaa ja koirien ulkoilutusmahdollisuuksia toivottiin. Ylipäätään alue koettiin tärkeäksi virkistymispaikaksi Asukaskävelyt elo-syyskuussa 2014 Elo-syyskuun vaihteessa järjestettiin kaksi asukaskävelyä, joihin osallistui yhteensä n. 30 henkeä. Kävelyillä esiteltiin alustavia kehittämisajatuksia sekä Tourujokeen liittyviä erilaisia haasteita ja arvoja. Kävelyn lopuksi keskustelua jatkettiin vielä tovi kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Kävelyillä esille nousseita toiveita olivat mm: - mahdollisimman yhtenäinen kävelyreitti joen varrella - veden äärelle pääsyn mahdollistaminen - rantojen siistimistä - ympäristötaidetta - kunnon opasteet - enemmän penkkejä ja roskiksia - meluntorjunta teiden kohdalla - valaistuksen lisääminen - monimuotoisempaa kasvillisuutta - melontamahdollisuus - laitureita Muut asukastilaisuudet Kehittämissuunnitelman luonnosta esitellään pidettävässä asukastilaisuudessa, jossa saatuja palautteita otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnitelman viimeistelyssä Muu saatu palaute Suunnitteluprosessin kuluessa on ollut auki OtaKantaa.fi keskustelupalsta ( FI/Selaa_hankkeita/Tourujoen_kehittamissuunnitelma/Tourujoen_kehittaminen(27787). Siellä on ollut kaksi eri keskusteluaihetta, toinen keväällä koskien Kankaan uomavaihtoehtoja sekä toinen koskien yleensä Tourujoen kehittämistä. Tourujoen kehittämisen osalta OtaKantaa-sivuilla on keskusteltu mm. seuraavista aiheista: - on esitetty joen rantojen siistimistä puistomaisiksi, vastakommenttina kuitenkin esitetty, että nykyiset ryteiköt ovat elintärkeitä monille eläinlajeille - on esitetty vihersuojavyöhykkeen jättämistä uhanalaiselle saukolle joen varteen - otettu kantaa siihen, että joki olisi arvokkaampi vapaana - esitetty, että Tourujokea voisi hyödyntää matkailuvalttina Lisäksi sähköpostilla on saatu muutamia palautteita jo ennen luonnosvaihetta. Kommenteissa on esitetty esim. uutta siltaa Tourujoen yli, esteettömiä reittejä, valaistuksen ja opastuksen parantamista, lisää roska-astioita, sorsien ruokinnan sallimista, keinoja vieraslajien torjuntaan ja ympäristötaidetta. 9

10 3.2.5 Kehittämissuunnitelman luonnoksen nähtävilläolo Luonnosvaiheen aikana suunnitelmat ovat nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa (Rakentajantalo, Hannikaisenkatu 17) sekä internetissä ( Luonnossuunnitelmasta voi antaa palautetta kirjallisesti joko postitse osoitteeseen: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut/Vallinkoski, PL 233, Jyväskylä. Tai sähköpostitse Mervi Vallinkoskelle: Kuvat 4-5. Kuvia luonnonsuojelualueelta. 10

11 4 TOURUJOEN KEHITYSVAIHEITA Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut monikoskinen, moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva. Alun perin Tourujoesta lähes 60 % oli koskea. Tourujoen varrella on ollut talollisten vesimyllyjä oletettavasti luvulta alkaen. Tuolloin alueen nimenä on ollut karttalähteiden mukaan Myllykoski. Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna Tuolloin nykyinen tehdasalue oli käytössä pienialaisena viljelyalueena. Kaupungin porvareiden ensimmäiset paikalliset teollisuushankkeet kohdistuivat vuoden 1850 aikoihin juuri Tourujoen koskiin. Vuonna 1872 ruotsalainen vapaaherra Hjalmar Åkerhjelm ryhtyi appensa kauppaneuvos Sneckenströmin tuella rakentamaan Lohikosken paperitehdasta. Lohikosken paperiruukki oli valmis tammikuussa Kun tehdas muutettiin osakeyhtiöksi 1891, se otti nimensä läheisen Kankaan talon mukaan. Alueen ympärillä on ollut laajoja peltoalueita Jyväsjärven rantaan saakka. Laukaaseen vievä päätie on kulkenut alueen pohjoispuolelta. Vaajakoskelle vievä tie on kulkenut tehdasalueen poikki. Nykyiset pääväylät noudattavat suurin piirtein vanhaa tieverkkoa. Tourujoki on aikaisemmin virrannut Kankaan alueen läpi, mutta nykyisin vesi kulkee voimalaitokselle tehtyä uomaa pitkin Kankaan alueen länsipuolelta. Viime vuosisadalla jokea on tältä osin muokattu rajusti ja se on padottu kokonaan vuosisadan puolivälissä. Tällöin Tourujoen vedet ohjattiin Kankaan kohdalla pelkästään nykyistä suoralinjaista kanavaa pitkin. Myös asutuksen laajentuminen, teiden, katujen ja siltojen rakentaminen ovat vaikuttaneet Tourujoen uomaan ja lähiympäristöön. Alkuperäisessä ilmeessään Tourujoki on ollut monikoskinen, moniuomainen ja voimakkaasti mutkitteleva. Kuva 6. Vanha kartta Tourujoesta vuodelta (Lähde: Heikki Rantatupa, Historialliset kartat palvelu) 11

12 Kuva 7. Kartta Tourujoen vaiheista (VSU maisema-arkkitehdit Oy). Kuva 8. Tourujoen vartta Taulumäellä, kuvausaika-arvio (Kuvaaja: G.A.Stoore, lähde: Keski-Suomen museo). 12

13 Kuva 9. Myllysaari Makkaramutkan kohdalla, kuva n. vuodelta 1930 (Lähde: Keski-Suomen museo). Kuva 10. Työläisasuntoja Tourujoen eteläpäästä, kuva mahdollisesti vuodelta 1920 tai (Kuvaaja: Valokuvaamo Päijänne, lähde: Keski-Suomen museo). 13

14 5 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE 5.1 Kaavoitustilanne Yleiskaavatilanne Osin alue on mukana Kankaan oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa. Kankaan osayleiskaavassa on esitetty mm. ohjeellinen varaus uuden uoman rakentamisen mahdollistamiseksi Kankaan viherkehälle sekä uusi kevyen liikenteen silta Tourujoen yli. Osayleiskaavan pohjana on ollut alueelle laadittu kaavarunkosuunnitelma. Kaavarungon laatija on ollut Kankaan arkkitehtikilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Kuva 11. Ote Kankaan kaavarungosta, joka on päivitetty vastaamaan asemakaavojen suunnittelutilannetta marraskuussa Muun suunnittelualueen osalta on voimassa kaupunginvaltuustossa hyväksytty Jyväskylän yleiskaava. Siinä alue on osin strategista keskustatoimintojen aluetta, osin kestävän liikkumisen taajamaa ja osin viheraluetta. Lisäksi yleiskaavaehdotuksessa Tourujoki on osa strategista viheralueiden kehittämismerkintää Kehä Vihreää. 14

15 Kuvat Otteet Jyväskylän yleiskaavasta, kartoista 1 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) sekä 2 (Luontoarvojen verkottuminen). Asemakaavatilanne Alue on asemakaavoitettu. Tourujoen varsialueet ovat pääosin viher- ja virkistysaluetta (VP, PI, VL, PL). Alasuistolla joki rajoittuu KL-2 alueeseen (Schaumanin linna) sekä liikenne- ja rautatiealueisiin (LT, LR). Samoin pohjoispäässä liikenne- (LT) ja katualueet kulkevat joen yli. Lisäksi Tourulassa sekä aivan pohjoisosassa jokea sen itäpuolella on suojaviheraluetta (EV). Luonnonsuojelualue on asemakaavassa SL-aluetta, ja sen länsipuolella on hautausmaa-aluetta (EH). Kankaan kohdalla asemakaava on vielä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T) sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueitta (KT). Kankaankadun kohdalla on pysäköintialuetta (LPA) sekä toteutumaton liike- ja yleisten rakennusten korttelialue (ALY). Lohikoskentien ja Vapaaherrantien risteyksen tuntumassa ulottuvat asuinkorttelit (AO, AL-1) jokeen saakka sen itärannalla. Alueella on kaavoja vuosilta 1951, 1971, 1981, 1983, 1985, 1987, 1989, 1994, 1997, 1999, 2000, 2001, 2002 ja Vireillä olevia asemakaavoja on Kankaalla, Kankaankadulla, Heikinkadun varressa sekä Kivääritehtaan alueella. Kuva 14. Ote Kankaan Piippurannan asemakaavasta. 15

16 5.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset Kankaan yleissuunnitelma Kankaan alueen kunnallistekniikkaa koskeva yleissuunnitelmaraportti on valmistunut tammikuussa Se pitää sisällään yleispiirteiset suunnitelmat koskien liikenteen järjestämistä, katuja, kevyen liikenteen väyliä, Tourujoen ylittävää siltaa, vesihuoltoa, kaukolämpöä ja kaukokylmän rakentamista, hulevesien hallintaa, rakennettavuutta ja valaistusta. Yleissuunnitelmassa on myös otettu huomioon uuden uoman rakentamisen mahdollistaminen. Yleissuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan Piippurannan asemakaavan suunnittelutilannetta. Kankaan 1. toteutumisalueen kunnallistekniikan rakennussuunnittelu on käynnistynyt myös syksyllä Kuva 15. Ote Kankaan elokuussa 2014 valmistuneesta päivitetystä yleissuunnitelmasta Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma Tourujokeen liittyy myös Rajakadun hulevesien johtamisen yleissuunnitelma vuodelta Suunnittelualue käsittää alueen luoteesta Rajakadulta itään Tourujoelle sekä lounaassa Sepänkadulle saakka. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä nykyisen sekaviemäröinnin purkamiseksi sekä hulevesitulvien tilanteen helpottamiseksi ydinkeskustassa. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.x.x Baanan aluevaraussuunnitelma Ns. Baanasta eli nopeasta pyöräilyreitistä keskustasta Seppälänkankaalle on valmistunut aluevaraussuunnitelma kesäkuussa Baanaa varten esitetään uutta Tourujoen yli kulkevaa siltaa Haavepuiston kohdalle. 16

17 Kuva 16. Ote Baanan aluevaraussuunnitelmasta Kankaan ja Tourujoen kohdalta Vesienhoitosuunnitelmat Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitosuunnitelmat seitsemälle vesienhoitoalueelle. Suunnitelmissa ja niihin liittyvissä toimenpideohjelmissa on tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toimista, joilla pinta- ja pohjavesien hyvä tila aiotaan saavuttaa alueelle vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein. Parhaillaan on käynnissä vuoteen 2021 ulottuvien suunnitelmien valmistelu, ja suunnitelmat ovat kuultavana välisen ajan. Vesienhoitosuunnitelmiin liittyy myös yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Jyväskylä ja Tourujoki kuuluu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Tourujoki on luokiteltu siinä voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, sen hydrologis-morfologinen tila on huono ja ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan nähden on luokiteltu tyydyttäväksi. Nähtävillä olevassa Keski-Suomen toimenpideohjelmassa esitetään, että Tourujoelle tehtäisiin joen elinympäristökunnostus joen alaosaan sekä suunniteltaisiin kalankulkua helpottavia toimenpiteitä. Lisäksi esitetään selvitettävän säännöstelykäytännön kehittämistä Tehdyt selvitykset Alueelta on tehty lukuisia luontoselvityksiä. Tourujoen jokivarren luontotyyppi- ja liito-oravan esiintymätiedot on täydennetty koko Tourujokivarren kattavaksi kesällä Tässä yhteydessä myös aluetta koskevat luontotiedot on koostettu yhdeksi raportiksi (Laita 2014a). Kesällä 2014 on selvitetty myös Tourujoen jokivarren vieraslajitilanne (Laita 2014b). Tourujokivarressa on tehty myös lajiryhmäkohtaisia selvityksiä: lepakot (Erkinaro 2013), putkikasvit ja sammalet (Pykälä 2012), kalat ja pohjaeläimet (Tolonen ja Alaja 2012), linnut (Pylvänäinen 2011) sekä saukot (Sulkava 2011). Nämä lajiryhmäkohtaiset selvitykset eivät kuitenkaan kata koko Tourujokivarren aluetta, vaan keskittyvät lähinnä luonnonsuojelualueen ja Kankaan alueen läheisyyteen. Jyväskylän yleiskaavan pohjaksi on laadittu ekoverkkoselvitys, jossa Tourujoki on esitetty ekologisesti merkittävänä viheryhteytenä. Kankaan uuden uoman osalta on kaavarunkovaiheen uomatarkasteluista laadittu raportti Vuonna 2011 laadittiin Tourujoen ennallistamisen esiselvitys. Kankaalle on laadittu maisema- ja viheralueselvitys

18 Kankaan alueelta on tehty rakennushistoriaselvitys vuonna 2011, joka koskettaa myös nykyisiä vesivoimalaitoksen rakenteita. Vesivoimalaitoksen kuntokartoitus on tehty vuonna Patoturvallisuuteen liittyvä vahingonvaaraselvitys on valmistunut marraskuussa Kaikki suunnitelmassa käytetyt selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu kohdassa Lähteet. 5.3 Maanomistus Tourujoen varsialueet ovat kaavoitettujen puistojen osalta suurimmaksi osaksi kaupungin omistuksessa. Itse vesialueen omistus on pirstaleinen. Koko vesialueen käsittävästä yhteensä 34 tilasta/yhteisalueesta suurimman osan omistaa Jyväskylä kaupunki. Muu omistajajoukko on varsin monitahoinen (mm. valtio, Jyväskylän Energia Oy ja kiinteistöyhtiöitä). 5.4 Maisema Jyväskylän keskustaajaman maisemarakenteessa voi erottaa kolme vyöhykettä, länsiosan vuorimaat, keskiosan alavan järviseudun sekä itäosan mäkialueet. Kankaan alue sijaitsee näistä keskiosan alavalla alueella. Sisä- Suomen reunamuodostuma kulkee alueen pohjoispuolelta Taulumäen kautta, sen läpi on puhkaissut tiensä Tourujoki, joka yhdistää Palokkajärven ja Jyväsjärven toisiinsa. Tourujoki sijaitsee jääkauden synnyttämässä murroslaaksossa. Tourujoen kautta virtaavat lähes koko pohjoisen Jyväskylän kattavan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen vedet edelleen etelään Päijänteen Ristiselän alueelle. Tourujoki muodostaa viimeisen osan Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueen pääuomaa sen alajuoksulla. Kuva 17. Kankaan alueen ja keskustan sijainti maisemarakenteessa. 18

19 Kuva 18. Leikkaus A-A, laserleikkauksesta muokattu poikkileikkauskuva tilanteesta vuonna 2011 Kankaan alueella (leikkauksessa näkyvä lämpövoimala on purettu vuonna 2014). Tourujoen maisemakuva on pääosin sulkeutunut ja rehevä. Joen pohjoispäässä ja keskivaiheilla reitit kulkevat joen tuntumassa, mutta silti niilläkin osuuksilla näkymät ovat päässeet paikoin pahasti pusikoitumaan. Varsinaisia avoimia alueita ei joen varrella ole juurikaan. Tourujoen yli kulkevat sillat toimivat toisaalta maamerkkeinä, mutta toisaalta ne ovat massiivisia ja hallitsevia elementtejä jokimaisemassa. Siltojen ilme ja lähiympäristöt kaipaisivat kohentamista. Kuva 19. Kasvillisuus joen varrella peittää näkymiä joelle monin paikoin. Kuva 20. Tourulantien ja Nahkurinkujan sillat. 19

20 Kuva 21. Asukkaiden ylläpitämää, avointa rantamaisemaa Tourujoen pohjoispäässä. 5.5 Kulttuuriympäristön arvokohteet Kankaankadun tuntumassa Tourujoen rannan tuntumassa on muinaismuistolailla suojeltu kivikautinen asuinpaikka (Kankaankatu 16, mj ). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja alueita on koko Tourujoen alueella. Taulumäen kirkko ympäristöineen sekä vanha hautausmaa ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009). Kankaan paperitehdasalue on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuus, jolla on merkitystä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti sekä maisemallisesti. Myös kivetyillä kanavauomilla sekä muilla vesivoimarakenteilla on todettu olevan rakennushistoriallista ja historiallista arvoa. Keski- Suomen museo katsoo, että vesivoimaan liittyvien rakenteiden tai niiden osien säilyttäminen osana Kankaan alueen historiallista kokonaisuutta on tärkeää myös mahdollisen vesivoimatuotannon päätyttyä. Lisäksi alueella on lukuisia paikallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia esim. Tourukadun varrella. Kuva 22. Ote hyväksytyn yleiskaavan kartasta Kulttuuriympäristön vaaliminen (sm=muinaismuisto, rky=valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, m=maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö). Kankaan alueen kohteet eivät näy kartassa, koska tältä osin jää voimaan Kankaan osayleiskaava. Yleiskaavassa ei esitetty paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. 20

21 5.6 Luonnonolosuhteet Tourujoki Tourujoki on Tuomiojärven-Palokkajärven vesistöalueen purkureitti, joka johtaa vedet Jyväsjärven kautta Päijänteeseen. Vesistöalueen pinta-ala on 334 km². Kuva 23. Tourujoen valuma-alue (vesistöalue 14.29). (kuva Jyväskylän valuma-alueselvityksestä, Ramboll 2009) Tourujoki on Jyväskylän ydinkaupungin ainoa jokiluokan vesimuodostuma. Tourujoen pituus on 2,7 km. Tourujoen vuosikeskivirtaamaksi on arvioitu jaksolla noin 3,1 m³/s. Ylin havaittu virtaama on ollut 30,5 m³/s ja alin havaittu 0,2 m³/s. Virtaaman 50 %:n pysyvyyttä vastaa virtaama on 1,97 m³/s (puolet ajasta virtaama on tätä suurempi ja puolet ajasta tätä pienempi). Tourujoen keväinen keskiylivirtaama jaksolla oli 16,2 m³/s. Tourujoen putouskorkeus on noin 16 metriä. Tourujoen veden laatu on pitkälti sama kuin Palokkajärven, jonka yleisluokitus on tyydyttävä. Jokiluonnolle turmiollisinta on ollut voimataloudellinen vuorokausisäännöstely sekä 140-vuotinen historia jätevesiviemärinä luvuilla Tourujoki ja Jyväsjärvi olivat maamme pahimmin likaantuneita vesialueita. Tourujoen luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset alueet ovat kutistuneet murto-osaan, erityisesti vesielöistön monimuotoisuus on kaikissa lajiryhmissä alainen. Lohikosken säännöstelypato estää tällä hetkellä täydellisesti kalojen läpivaelluksen ja säännöstely vesieliöstön normaalin elämänkierron Maaperä Tourujoki kiemurtelee läpi Keski-Suomen reunamuodostelman. Keski-Suomen reunamuodostelman murtumisen yhteydessä sekä reunamuodostuman synnyn yhteydessä Tourujoen murroslaakso täyttyi moreenista sekä sora- ja hiekkapitoisista maa-aineksista. Joen syntytapaan liittyy jyrkät jokitörmäseinämät, joita joki on kuluttanut voimakkaasti vuosien saatossa. Nykyiset eroosio-ongelmat liittyvät erityisesti joen vesimäärien voimak- 21

22 kaisiin vaihteluihin. Vaihtelut alistavat rantapenkereet syöpymiselle, koska ne ovat maaperältään hienojakoisia aineksia sisältävää hiekkaa ja hietaa. Yksi eroosiota lisäävä vaikutus on rinteiden lähteisyys, joka altistaa maaperän liikkeelle lähtemisen yhdessä voimakkaiden sateiden ja jokieroosion kansa. Tourujoen länsireunalla, hautausmaan kohdalla tapahtui sortuma v. 2010, jonka vuoksi rinnettä tuettiin mittavin toimenpitein kesällä Törmän sortumia on aika ajoin tapahtunut ennenkin. Kankaan suunnittelun pohjaksi on laadittu maaperäselvityksiä joen itärannoilta ja niiden perusteella on mm. määritelty alue, jolle ei tulisi rakennuksia sijoittaa, jotta vältyttäisiin rantapenkereen voimakkailta luiskaamisilta ja tukemiselta. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, ettei rakennuksia tälle alueelle sijoiteta. Itäranta säilyttää, maisemanhoidollisia toimenpiteitä tai kevyen liikenteen reittien ym kevyempien rakenteiden rakentamista lukuun ottamatta, nykyisen luonteensa Luonnon yleiskuvaus Tourujokivarren ranta-alueiden luonnonympäristö vaihtelee luonnonsuojelualueen luonnontilaisesta jokikanjonista avoimeen ja hoidettuun rantavyöhykkeeseen. Joen yläjuoksulla, Kankaan alueen pohjoispuolella kevyen liikenteen väylän rajaama rantavyöhyke on kapea ja paikoin harvapuustoinen (puustona mm. hopeapaju, tervaleppä ja rauduskoivu). Yläjuoksulla joen itäranta on laajasti yksityispihoina (vaikkakin myös näiden alueiden osalta kaupungin omistuksessa on noin 10 metrin levyinen rantakaistale). Joen alajuoksulla on varsin hoitamattomia rantametsiä, joissa kasvaa runsaasti nuorta lehtipuustoa. Osa näistä metsistä on vanhoja pihapiirejä ja aivan alajuoksun osalla myös entisiä peltoalueita. Hoitamattomilla rantavyöhykkeillä esiintyy myös huomattavia määriä lahopuustoa. Luonnonsuojelualueen ulkopuolella Tourujoen varret ovat lajistoltaan kulttuurivaikutteisia ja monin paikoin suurruohoisia. Erityisesti Tourujoen alajuoksun ranta-alueiden metsiköt (Kankaan alueelta joen alajuoksulle) ovat suurelta osin kasvupaikkatyypiltään lehtoja. Tourujoen luonnonsuojelualue edustaa Tourujokivarren luontoarvoiltaan monipuolisinta aluetta. Luonnonsuojelualue sijaitsee jokilaaksossa, ja rajautuu länsiosassa jyrkkään rinteeseen. Aluetta luonnehtii maapohjan rehevyys, lähteisyys ja kostea pienilmasto Alueen putkilokasvi- ja sammalarvot Tourujokivarren putkilokasvit ja sammallajit on inventoitu Kankaan ja Kinakujan sillan väliseltä alueelta (Kypärä 2012). Alueelta tehdyt merkittävät putkilokasvi- ja sammalhavainnot Tourujokivarteen ja tehtaan ja Ailakinkadun väliseen metsikköön. Valtakunnallisesti vaarantuneet (VU): isonauhasammal Valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT): rantanukkasammal, kellotalvikki Alueellisesti uhanalainen (RT): kantohohtosammal, pikkuhiippasammal, puistohiippasammal, kyläkellukka Maakunnallisesti uhanalainen laji (M): keltanokitkerö Suomen vastuulaji: katvesammal Isonauhasammal- ja katvesammalesiintymät sijoittuvat luonnonsuojelualueelle. Rantanukkasammal kasvaa jokirinteessä paljaalla maalla. Keski-Suomen edellinen havainto lajista on tehty ennen vuotta Puistohiippa- ja pikkuhiippasammalet kasvavat lehtipuiden rungoilla. Kummastakin on vain kaksi esiintymää Keski- Suomessa, ja molemmat lajit kasvavat täällä esiintymisalueidensa äärirajoillaan. Kantohohtosammal kasvaa Tourujoen tuntumassa irrallisella mäntypölkyllä. Kellotalvikki esiintyy Kankaan tehdasalueen metsittyneellä kulmalla. Laji on hiekkaisten ja harjumaisten kangasmetsien laji, jolle tehdasalueen ruohovartinen kasvupaikka lienee satunnainen ja lyhytaikainen kasvupaikka. Keltanokitkeröllä on Keski-Suomessa parikymmentä kasvupaikkaa. Laji on perinneympäristöjen laji, jonka nykyisiä kasvupaikkoja ovat avoimet pihat ja pientareet. Myös kyläkellukka on kulttuurinsuosija. Kasvillisuusselvityksessä havaitut esiintymät ovat pieniä ja huonokuntoisia polunvarsikasvustoja. 22

23 5.6.5 Vieraslajit Tourujoen vieraslajitilanne selvitettiin koko jokivarren osalta elokuussa 2014 (Laita 2014b). Tourujokilaakson vieraslajeista laajimmin levinneet ovat jättipalsami ja viitapihlaja-angervo. Selvityksessä tuotettiin kartta alueen vieraslajiesiintymistä, mikä helpottaa tulevien vuosien vieraslajitorjunnan suunnittelua. Kuva 24. Tourujokivarren vieraslajitilanne elokuussa

24 5.6.6 Linnusto ja arvokkaat lintukohteet Tourujoen alue on linnustoltaan hyvin tunnettu. Tourujokivarsi on linnustoltaan monipuolinen. Tourujoen linnustossa esiintyy sekä vesi- ja rantalintuja sekä pensaikkojen ja lehtimetsien lajeja. Tourujoen linnustoarvot on selvitetty Tiira havaintotietojärjestelmään perustuen vuonna 2011 (Pylvänäinen 2011). Lisäksi uusimmat havainnot uhanalaisten lintujen osalta päivitettiin vuonna 2014 (Laita 2014a). Tourujokivarressa havaittuja uhanalaisia lintulajeja ovat virtavästäräkki (vaarantuneet, VU), koskikara (VU), kivitasku (VU), sinirinta, (silmälläpidettävä, NT), rantasipi (NT)sirittäjä (NT), käenpiika (NT), mustaleppälintu (NT), punavarpunen (NT) ja sinirinta (NT). Tourujokilaaksossa on havaintoja myös muista huomionarvoisista lintulajista (mm. idänuunilintu, pikkusieppo ja pikkutikka). Uhanalaisten lintujen havainnot keskittyvät luonnonsuojelualueen tuntumaan joen kummankin puolin Lepakot ja tärkeät lepakkokohteet Tourujoki on tunnetusti hyvää lepakkoaluetta. Tourujoen lepakkojen esiintymistä maastossa ja rakennuksissa on selvitetty Kankaan alueen kohdalla (Erkinaro 2013). Selvitysalue ulottuu Tourujokivarrressa voimalaitoksen padolta Kinakujan sillalle. Selvityksessä tehtiin runsaasti lepakkohavaintoja Tourujokivarressa. Alueelta havaittiin pohjanlepakkoja, vesisiippoja ja määrittelemättömän siippalajin yksilöitä. Osoitteesta Kankaankatu 1 löydettiin pitkäaikainen lepakkopiilo. Lepakkojen erityistarpeet on tärkeää huomioida alueen valaistuksen suunnittelussa, jotta lepakkojen elinympäristön laatua (mm. kulkureittien käytettävyyttä) ei heikennetä valaistusratkaisuilla Kalat, hyönteiset ja nisäkkäät Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus on selvittänyt Tourujoen kalaston ja pohjaeläimistön vuonna 2012 (Alaja & Tolonen 2012). Sähkökoekalastuksella tuotettiin yleiskuva Tourujoen kalastosta, erityisesti rantavyöhykkeen kalaston osalta. Tourujoen sähkökoekalastusten saalis koostui viidestä kalalajista (ahven, kiiski, hauki, särki ja salakka). Saaliista puuttuivat kaikki virtaavien vesien tyyppilajit, ja kalasto koostuu pääasiassa ympäröivien järvien lajistosta. Joessa saattaa esiintyä yksittäisiä, istutusperäisiä taimeni ja kirjolohia. Joessa ei kuitenkaan ole selvityksen perusteella merkittävää lohikalojen poikastuotantoa. Yliopiston tekemien radiolähetintutkimusten perusteella on myös viitteitä, että kuhat saattavat nousta kesäaikana Jyväsjärvestä Tourujokeen. Selvityksen mukaan Tourujoen pohjaeläinlajistosta puuttuvat koskien kivikkopohjille tyypilliset pohjaeläinlajit (mm. koskikorennot), ja lajisto vastaa lähinnä järvien rantavyöhykkeen tai hidasvirtaisten jokiosuuksien lajistoa. Padon yläpuolisten ja alapuolisten paikkojen pohjaeläinlajiston koostumus ja runsaus poikkesi toisistaan. Tourujoen hyönteislajistoa ei ole systemaattisesti inventoitu. Tourujokivarressa ei ole tehty havaintoja uhanalaisista hyönteislajeista. Tourujokilaakso on liito-oravan vahvaa esiintymisaluetta. Liito-oravaselvityksiä on tehty kaavoituksen yhteydessä Kankaan alueen ja Tourujoen alajuoksun välisellä alueella (Pylvänäinen 2011), Kivääritehtaan alueella (Heikkinen 2010), Kankaankadun ja Tourujoen välisellä alueella (Pylvänäinen 2013), Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisellä metsäalueella (Pylvänäinen 2014) sekä Tourujoen yläjuoksulla Kankaan alueesta pohjoiseen (Laita 2014a). Systemaatttiset liito-oravainventoinnit kattavat koko Tourujokivarren alueen (kaupungin omistuksessa olevan maa-alueen osalta). Systemaattisten inventointien lisäksi liito-oravasta on pitkin Tourujokivartta satunnaisia havaintoja (ELY-keskuksen liito-oravarekisteri). Liito-oravan esiintyminen painottuu Tourujoen alajuoksulle (Kankaan alueen seuduille ja siitä joen alajuoksulle). Kankaan alueen pohjoispuolella ei ole tehty havaintoja liito-oravista Tourujoen rantavyöhykkeellä. Liito-oravahavainnot painottuvat kuvioille, jossa on järeämpiä kuusia ja/tai kolopuita. Lisäksi liito-orava pesii alueella sille tarkoitetuissa pesäpöntöissä. Tourujoella on tehty saukkoselvitys talvella 2011 (Sulkava 2011). Saukkoselvityksessä on todettu, että Tourujoen alue on melko suurelta osin erinomaista saukkoympäristöä, ja alue on saukon satunnaisesti käyttämä elinpiirin osa. Tourujoen alue ei ole välttämättä elinpiirin keskeinen alue, mutta sillä saattaa olla merkitystä yksilön tai sen poikueen talviselviämiselle joinakin vuosina. Runsasliikkeiset tiet, tehtaan verkkoaidat, pato ja muut 24

25 rakennelmat haittaavat saukkojen liikkumista alueella. Jokivarren suojaisuuden ja luonnontilaisten kohtien säilyttäminen on saukkojen kannalta tärkeää, sillä saukko hyötyy ennen kaikkea kaatuneiden runkojen ja rantakasvillisuuden tarjoamista piilopaikoista. 5.7 Virkistys, viherpalvelut ja urheilu Tourujoen varsialueilla tärkein virkistyskäytön muoto on kävely, lenkkeily ja pyöräily joko koiran kanssa tai ilman. Luontopolku on tärkeä luonnon tarkkailun paikka. Varsinaisia viherpalveluita (kuten leikkipuistoja tai kenttiä ym) ei nykyisellään juuri ole. Kankaan alueelle niitä tosin tulevaisuudessa rakentuu. Kankaalla on toiminut jo pari kesää aktiivinen kaupunkiviljelyalue. Sen sijainti Kankaan maankäytön kehittyessä muuttuu, mutta toiminnolle on tarkoitus jatkossakin löytää alueelta paikka. Kuva 25. Kankaan puutarha eli kaupunkiviljelyalue. Tourujoen alaosassa Jyväsjärven rannalla on koirien uittopaikka. Oleskelulle tarjoutuu joen varrella varsin hyvin vähän mahdollisuuksia. Penkkejä ei joen rannalla ole kuin Haavepuistossa. Pari olemassa olevaa laituria ovat epävirallisia rakennelmia, joita kaupunki ei ylläpidä. Erityisesti yläpäässä Tourujokea veneillään ja melotaan. Kuva 26. Veneilijöitä Tourujoen yläpäässä. Kuva 27. Koskenharjun kentän rakennuksia ja rakennelmia. 25

26 Joen tuntumassa, sen pohjoispäässä sijaitsee Koskenharjun kenttä, joka on pesäpalloilijoiden käytössä. Siellä järjestetään myös pesäpallo-otteluita, ja otteluiden aikainen pysäköinti on koettu hankalaksi. Kentän sosiaalija huoltotilat ovat puutteelliset, ja ympäristön ilme kaipaisi kohennusta. 5.8 Reittiyhteydet Tourujoen varrella on hyvä reitistö joen yläjuoksulla sekä keskivaiheilla. Tosin talvikunnossapidettyjä reitit ovat lähinnä pohjoispäässä. Oheisessa kuvassa x näkyvät Tourujoen alueen rakennetut reitit (ruskean sävyiset) sekä luontopolku (vihreä katkoviiva). Lisäksi alueella risteilee maastoon tamppautuneita, paljon käytettyjä reittejä myös muualla. Kuva 28. Tourujoen alueen nykyinen reitistö. Pohjoisosan reiteillä on tärkeä merkitys myös työmatka-, koulu- ja asiointireitteinä. Erityisesti pohjoispäässä joen vartta kulkeva reitti ja siitä yhteys Kankaankatua pitkin keskustan suuntaan on paljon käytetty. 5.9 Valaistus, kalusteet ja varusteet sekä opastus Joen varren reiteistä valaistuja reittejä on vain reittiosuus Kankaankadulta pohjoiseen Lahjaharjuntielle. Valaistus alueella on monin paikoin riittämätön. Erityinen valaistu kohde alueella on Kinakujan silta. 26

27 Joen varren varustus ja kalustus on vähäistä. Yksi penkki sijaitsee Haavepuistossa. Siellä on myös roska-astia. Muutoin roska-astiat sijaitsevat Tourujokea sivuavilla katualueilla, itse joen varren viheralueilla niitä ei ole ollenkaan. Joen varren reittien opastus on myös olematonta. Ainoa selkeästi opastettu kohde on Tourujoen luontopolku Viheralueiden hoito Kaupunkirakennepalvelujen Liikenne ja viheralueet vastuualueen hoidon piirissä Tourujoen tuntumassa on alueita lähinnä vanhalta hautausmaalta etelään. Hoito reittien varsilla joen tuntumassa on lähinnä kerran vuodessa tehtävää niittoa. Haavepuisto vanhan hautausmaan eteläpäässä on ainoa A2-hoitoluokassa (käyttöviheralueet) hoidettava alue Tourujoen varrella jokea sivuavien katuviheralueiden lisäksi. Lisäksi alueella on metsäsuunnitelmassa lähimetsiksi luokiteltuja alueita, mutta lähimetsien hoitotöitä ei alueella ole tehty pitkiin aikoihin. Vaarallisiksi katsottuja puita on poistettu tarpeen mukaan, hieman reilummin näin tehtiin muutama vuosi sitten joen rantaraitin varrella. Tourujoen yläpäässä asukkaat hoitavat jossain määrin rannan tuntumassa olevia viheralueita, sillä jotkut kiinteistöt ovat hakeneet viherhoitoluvan kaupungilta Melu Melu aiheuttaa häiriötä Tourujoen varressa erityisesti pohjoispäässä sekä eteläpäässä jokea. Meluselvitystä ei suunnitelman yhteydessä ole tehty, suunnittelualueen tuntumasta löytyy meluselvityksiä mm. pohjoispäästä Kivelänrannan alueelta ja Kankaan kohdilta. Suurimmat melunaiheuttajat ovat pohjoispäässä valtatien ramppi Lohikoskentielle sekä Lohikoskentien sillalla kulkeva liikenne. Näillä kohdin ei ole toteutettuna melua torjuvia rakenteita. Itse valtatien varrella mm. yläpään suiston kohdalla melusuojaukset toimivat tehokkaasti joen suuntaan. Kuva 29. Tourujoen yläpään kohdalla on valtatielle toteutettu meluesteitä, jotka torjuvat hyvin valtatien melua. (Lähde: GoogleMaps). 27

28 Kuva 30.Valtatieltä 4 pohjoisesta Lohikoskentielle nousevalla rampilla ei ole meluesteitä, ja melu aiheuttaakin tällä kohdin häiriöitä Tourujoen varrella.(lähde: GoogleMaps) Kuva 31. Lohikoskentien sillalta melu pääsee esteettömästi ympäristöönsä. ( Blom, kuvan kopiointi kielletty) Myös Tourujoen eteläpäässä on meluongelmia Rantaväylän, Vaajakosken moottoritien sekä Tourulantien kohdilla. 28

29 Kuva 32. Tourulantien sillalla kulkeva liikenne aiheuttaa meluhaittoja Tourujoen laaksoon. ( Blom, kuvan kopiointi kielletty) 5.12 Hulevesien hallinta Rajakadun hulevedet Rajakadun vesiä johtuu nykyisin erillisviemäröidyltä osuudelta Puutarhakadun hulevesilinjaan, joka purkaa vetensä Tourujokeen. Tourujokeen johdettavan huleveden määrä on noin 1300 l/s (laskettuna kerran viidessä vuodessa esiintyvän mitoitussateen perusteella). Puutarhakadun linjan valuma-alueen koko on noin 27. ha. Rajakadun hulevesien yleissuunnitelmassa on esitetty, että alueen hulevesiä johdettaisiin nykyistä enemmän Tourujokeen. Suunnitelman tavoitteena on vähentää kaupungin ydinkeskustan suuntaan johtuvia vesimääriä putkiverkossa ja tulvareiteillä. Tätä varten suunnitelmassa on esitetty, että hulevesiä johdettaisiin nykyistä ja uutta rakennettavaa putkea pitkin Tourujokeen 2800 l/s (laskettuna kerran viidessä vuodessa esiintyvän mitoitussateen perusteella). Lisäksi suunnitelmassa esitetään tulvareitin rakentamista Tourukadulta Haavepuiston läpi Tourujokeen. Tulvareitti olisi vähintään 20 cm syvä ja sen pohjan leveys olisi 1 m Tourujoen varren kiinteistöt Liitekartasta x / kuvasta x näkyy, kuinka monella kiinteistöllä Tourujoen varrella on liittymä Jyväskylän Energian hulevesiverkostoon. Tourujoen varrella on x omakotitalokiinteistöä, x rivitaloyhtiötä ja x kerrostaloyhtiötä, joilla ei ole liittymää hulevesiverkostoon. Kuva 33. Tourujoen hulevesien uurtamaa rinnettä Tourukadun varrella. 29

30 Näiden liittymättömien kiinteistöjen osalta on erityisesti tehty maastoinventointeja niiltä osin, missä hulevesien hallitsematon johdatus Tourujoen suuntaan voisi aiheuttaa eroosio-ongelmia eli kohdissa, joissa joen penkat ovat jyrkempiä. Tällaisia kiinteistöjä on erityisesti Tourukadun varrella. Tourukadun varren kiinteistöjen osalta on maastossa havaittu johdettavan hulevesiä Tourujoen penkkaan niistäkin kiinteistöistä, joilla on liittymä hulevesiverkostoon. Kuvassa x näkyy esimerkki syöpyneestä kohdasta Tourujoen penkassa Tourukadun 28 kohdalla Vesivoimalaitos ja Kankaan pato Kankaan vesivoimalaitos on rakennettu vuonna Voimalaitoksen teho on 620 kw, ja se tuottaa sähköä 1,5 3,5 GWh vuodessa. Tämä vastaa vajaata 2% Jyväskylän Energian tuottamasta sähköstä. Voimalaitoksen tehoa ohjataan käsikäytöllä. Voimalaitoksen läpi juoksutetaan vettä vuosittain keskimäärin n. 100 vuorokauden ajan. Sähköntuotannossa voimalaitos on erityisesti kevätaikaan huhti-toukokuussa sekä loppusyksystä, vähiten käyttöpäiviä on alkuvuodesta. Kesäaikana se on käytössä n. puolet ajasta (vuoden 2011 tietojen mukaan). Säännöstelypato sijaitsee runsaan kilometrin Palokkajärven luusuasta alavirtaan. Voimalaitoksen ylä- ja alapuolella Tourujoen vesi on ohjattu betonoituun kanavaan. Voimalaitoksen toiminta perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen vuodelta Lupapäätösten mukaan Palokkajärven, Alvajärven ja Korttajärven muodostamasta säännöstelyaltaasta saadaan johtaa vettä yhteensä m³ vuorokaudessa Kankaan voimalaitokseen. Vettä johdattaessa on noudatettava padotus- ja juoksutussäännön määräyksiä. Palokkajärven vedenkorkeus ei saa ylittää välisenä aikana korkeutta m eikä muuna aikana korkeutta m. Ennen kevättulvan alkua on vedenpinta alennettava korkeuteen m tai sen alapuolelle. Palokkajärven vedenkorkeus ei saa alittaa korkeutta m. Itä-Suomen lupapäätöksen mukaan juoksutus Tourujokeen ja muutokset juoksutuksissa on suoritettava tarpeellista varovaisuutta noudattaen, jotta ei aiheuteta vältettävissä olevia vahinkoja Tourujoessa ja sen varsilla. Lohikosken padolta on juoksutettava voimalaitoksen tai tulva-aukon kautta m³ vuorokaudessa, mikäli se on mahdollista alittamatta säännöstelyn alarajaa Palokkajärvessä. 30

31 6 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6.1 Kankaan vesivoimalaitos, joen kunnostusmahdollisuudet sekä patoturvallisuus Yleistä Kehittämissuunnitelman laadinnan yhteydessä on syksyn 2014 aikana selvitetty Tourujoen kehittämis- ja kunnostusmahdollisuuksia nykyisellä paikalla kahden eri vaihtoehdon mukaisesti: vaihtoehto 1 vesivoimalaitoksen toiminta jatkuu vaihtoehto 2 vesivoimalaitoksen toiminta lakkaa Vaihtoehtoja arvioitiin ja vertailtiin talouden, patoturvallisuuden sekä vesienhoito- ja ympäristökysymysten kannalta. Vaihtoehtojen vertailutaulukko eri tekijöiden suhteen on koottu kappaleeseen Vaihtoehto 1 vesivoimalaitoksen toiminta jatkuu Vaihtoehdossa 1 vesivoimalaitos säilyy ja sitä modernisoidaan Jyväskylän Energia Oy:n esittämällä tavalla. Modernisoinnissa voimalaitos automatisoidaan ja juoksutuskoneistoa uusitaan. Tämä nostaisi Jyväskylän Energia Oy:n arvioiden mukaan voimalan tehoa %, lisäksi voimalaitosta voitaisiin ajaa yhtäjaksoisemmin. Jyväskylän Energia Oy on teettänyt marraskuussa 2014 valmistuneen vahingonvaaraselvityksen koskien patoturvallisuutta. Pato noussee tulevaisuudessa luokkaan I (nykyisen luokan II sijaan), mikä vaatii toimenpiteitä padon turvallisuuden parantamiseksi. Nykyiselläänkään patorakennelmat eivät täytä edes luokan II vaatimuksia. Patoturvallisuuden parantamiseksi tehtävät toimenpiteet tarkoittavat padon korottamista sekä Valkoisen talon kohdalla olevan padon osalta että alempana olevan betonisen tulvakanavan reunojen osalta, korotuksen tarve on n. 1 metri. Kuva 36.Vahingonvaaraselvityksessä esitetty ratkaisu patoturvallisuustoimenpiteiksi vaihtoehdossa, jossa vesivoimalaitos säilyy (Ramboll Oy). Patoturvallisuuden vaatimat korotukset kanavien laitoihin tarkoittavat sitä, että vesi piiloutuisi entistä enemmän teknisten reunarakennelmien taakse. Vesi näkyisi lähinnä Kankaankadun kohdalla olevalta sillalta sekä alajuoksulta Kankaan rannasta. Tällöinkin näkymiä hallitsisi betoniset, nykyistä massiivisemmat rakennelmat. Tulevalta jokiraitilta tällä kohdin ei vettä betonireunojen takia näkyisi. 31

32 Kulttuuriympäristön kannalta Keski-Suomen museo katsoo, että patoturvallisuustoimenpiteiden toteutuessa vesivoimarakenteiden perusominaisuudet säilyvät ja niiden vaikutus olemassa olevaan kulttuuriympäristöön on hallittu, osa vesivoimarakenteiden teknisen kehityksen historiallista jatkumoa. Kuva 34. Näkymä Kankaankadulta yläkanavan yli valkoiselle talolle(kuvasta puuttuu syksyllä 2014 toteutettu muuntamorakennus). Kuva 35. Havainnekuva padon korotuksesta vaihtoehdossa 1. Joen ekologisen tilan parantamisen osalta vaihtoehto 1 antaa hyvin vähän mahdollisuuksia. Kalojen nousun mahdollistava tekninen kalatie olisi todennäköisesti mahdollista rakentaa nykyisen kanavan itäpuolelle. Se olisi kuitenkin teknisesti hyvin haasteellinen ja kallis rakenne. Vesivoimalaitoksen säilyminen alueella edellyttää säännöstelyn modernisointia, jotta voimalan käyttöaste saataisiin mahdollisimman tasaiseksi. Yhtenä esityksenä on, että yläpuolisten vesistöjen osalta nostettaisiin luvan mukaista vedenpinnan ylärajaa hieman ylemmäksi, jolloin vettä voitaisiin juoksuttaa voimalaan tasaisemmin. Tällä olisi myönteinen vaikutus myös Tourujoen alaosien osalta, kun virtausmäärä sielläkin saataisiin jakaantumaan tasaisemmin eri vuodenaikoina ja siten voitaisiin vähentää joen varren eroosio-ongelmia (ks. enemmän kpl 6.10). Palokkajärven, Alvajärven ja Tuomiojärven pinnan nostolla voisi olla myös vähäinen vedenlaatua kohentava vaikutus. Em. järvialueet on luokiteltu tulvariskialueiksi, josta johtuen ko. järvialueilla joudutaan tekemään selvitys, miten tulvariskejä voidaan vähentää. 32