Kokemusasiantuntijatoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Transkriptio

1 Kokemusasiantuntijatoiminta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Projektityöntekijä, sh, TtK, Mikko Ketola, Kokemusasiantuntijat Sini Kirvesmäki, Kaisa Suomalainen, Anni Tervonen, Riitta Junell, Raija Pohjola ja Tiina Rintamäki 2019

2 Kokemusasiantuntija, kokemuskouluttaja ja vertaistoimija Kokemusasiantuntijuutta käytetään usein yleisnimityksenä ja kattoterminä kokemusasiantuntijoiden tehtävistä sekä erilaisista vertaistuen ja toiminnan muodoista Kokemusasiantuntijat toimivat järjestöissä ja palvelujärjestelmässä hyvinkin erilaisissa rooleissa ja tehtävissä, esimerkiksi kouluttajina, tiedottajina, kehittäjinä ja arvioijina tai oman palvelukokemuksensa perusteella

3 Kokemusasiantuntija meirän markilla Kokemusasiantuntija on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koulutuksen käynyt henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmasta, joko potilaana tai läheisenä 2019 alkoi myös konservatiivisen alueen koulutus Miten kokemustietoa voi hyödyntää? Vertaistukena potilaille ja läheisille Osastoilla Poliklinikoilla Ryhmissä Luennoitsijoina Kehittämistyössä

4 Kokemusasiantuntijakoulutuksen tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden sekä heidän omaistensa asemaa ja osallisuutta hoidossa, jotta palvelujärjestelmä voi paremmin vastata heidän tarpeisiinsa 2010 alkaen Opiskelulla on toipumista edistävää ja voimaannuttava vaikutus opiskelijoiden elämässä, sekä heidän perheilleen/läheisilleen Opiskelijan roolin omaksuminen vahvistaa kuntoutujan itsetuntoa, omanarvontunnetta ja elämänhallinnan tunnetta

5 Vuoden koulutus 188h Ryhmätapaamisia18 kpl Oman toipumistarinan harjoittelua Asiantuntijaluentoja 25 kpl Voimaa arkeen - kurssitoiminta Haku on auki osoitteessa ntuntijakoulutus

6 Ryhmätapaamiset Ei ole terapiaa, mutta on terapeuttista Oman elämän tarinan valmistaminen pääroolissa oman elämäntarinan työstäminen Henkinen kasvu ja voimaantuminen tärkeässä roolissa kokemusasiantuntijaksi kasvamisessa koulutusten annit kehityskeskustelut "vanhat kokemusasiantuntijat hyviä roolimalleja

7 Voimaa arkeen kurssitoiminta Kouluttajina jokaisella kurssilla toimivat kokemusasiantuntija ja ammattilainen yhdessä Koulutuksiin voivat osallistua kuntoutujat sekä heidän läheisensä, sosiaali- ja terveysalan työntekijät ja opiskelijat sekä muut asiasta kiinnostuneet

8 JAKSOT KURSSIT TUNNIT YHT. JAKSO 1 Mitä on kokemusasiantuntijuus? 4 Oma elämäntarina osat MITÄ ON KOKEMUSASIANTUNTIJUUS? Mielenterveyden ensiapu osat Perusteet Pedagogiset taidot 4 KESTO 3 KK Itsenäinen opiskelu 3 Tammikuu-Maaliskuu 5 ryhmätapaamista JAKSO 2 Ihmisen psyykkinen kehitys osat Ohjaajana ryhmässä 4 TIETOA KOKEMUKSEN RINNALLE Sosiaalietuudet kuntoutuksen tukena 4 Kohti teoriaa Viestintä- ja mediataidot 4 KESTO 2 KK 4 ryhmätapaamista 16 Huhtikuu-Toukokuu Itsenäinen opiskelu 3 39 JAKSO 3 Esiintymistaidot osat Psykoterapiat 4 SYVENTYMISTÄ TEORIAAN Riippuvuudet 4 Teoreettinen runko Psykoosisairaudet 4 KESTO 3 KK Masennus 4 Elokuu-Lokakuu Kaksisuuntainen mielialahäiriö 4 5 ryhmätapaamista 20 Itsenäinen opiskelu 3 55 JAKSO 4 Ahdistuneisuushäiriöt 4 Syömishäiriöt 4 MINÄ KOKEMUSASIANTUNTIJANA Persoonallisuushäiriöt 4 Kohti kokemusasiantuntijan työtä Neuropsykiatriset häiriöt 4 KESTO 2 KK Työtehtäväharjoittelu 4 Marraskuu-Joulukuu 3 ryhmätapaamista 12 Itsenäinen opiskelu 3 Valmistujaiset 4 39 KOKO KOULUTUS YHT. 188

9 Kokemusasiantuntijatyö EPSHP:ssa

10 Käytännön järjestelyt Työsopimus Tehdään työtehtäviä tekevien kanssa kalenterivuodeksi kerrallaan Työtehtävät tarvittaessa ja määräajan Tilaaminen Tilaa kokemusasiantuntija palvelu Sähköpostilla Tai puhelimitse

11 Palkkio Ryhmistä, vertaistukitapaamisista 12 /h Oman toipumistarinan kertomisesta seminaarissa, kehittämispäivällä jne. 30 /kerta sis. Valmistelut + matkakorvaukset

12 Työtehtävät EPSHP:ssa / Luokka

13 Tukihenkilö Tukihenkilötapaamisessa kokemusasiantuntijan tavoitteena on tuoda toivon näkökulmaa toipumisesta omalla esimerkillään oman toipumistarinansa muodossa Hän kuuntelee ja jakaa kokemustaan neuvomatta, kannustaa omalla esimerkillään, vertaisena

14 Ryhmässä Kokemusasiantuntija voi toimia erilaisissa hoidollisissa ja kuntouttavissa ryhmissä ammattiauttajan työparina vertaisohjaajana Hän voi kertoa oman toipumistarinaansa ryhmän teeman mukaan Tavoitteena on toivon tuominen ryhmäläisille Kokemusasiantuntija voi olla mukana suunnittelemassa ryhmän toimintaa ja sisältöä Kokemusasiantuntija voi olla vierailijana ryhmässä, jolloin hän käy kertomassa yksittäisellä ryhmätapaamisella oman toipumistarinansa

15 Vertaistukihenkilönä osastolla Kokemusasiantuntijat ovat tavattavissa osastoilla sovittuna kellonaikana Heidän kanssaan potilailla on mahdollisuus viettää aikaa jutellen, pelaillen ja jakaen kokemuksia

16 Sosiaalisena tukena Kokemusasiantuntija voi toimia kuntoutujan sosiaalisena tukena Kokemusasiantuntija voi tukea arkisten asioiden hoidossa (kaupassa tai kelassa käynti) ja sosiaalisiin tilanteisiin ja harrastuksiin ohjaamisessa (AA-/NA-ryhmät, kirjasto, kahvilassa käyminen)

17 Vastaanottoaulassa Kokemusasiantuntija voi olla tavattavissa yksikön aulassa Hän voi jakaa tietoa yhdistystoiminnasta ja hänen kanssa voi käydä vertaistukikeskusteluja Hän voi myös tarvittaessa olla potilaan tukena lääkärin tai hoitajan vastaanotoilla

18 Kotikäynnillä Kokemusasiantuntijan voi ottaa mukaan kotikäynnille Kokemusasiantuntija näkee kotikäynnillä asiat asiakkaan silmin ja voi tuoda erilaista näkökulmaa käynnille Hän voi myös olla potilaan tukihenkilö käynnillä

19 Luennoilla Kokemusasiantuntija tuo luentoihin käytännön esimerkin halutusta aiheesta kuten päihdeongelmasta, sen hoidosta ja toipumisesta Kokemusasiantuntijan tarina yhdistettynä teoriaan luovat yhdessä toimivan ja vaikuttavan kokonaisuuden

20 Kehittämistyössä Kokemusasiantuntija voi toimia työryhmässä tarjoamalla kokemuksellisen näkökulman Kokemusasiantuntijaa voi hyödyntää mm. kehittämispäivillä, hoidon suunnittelun työryhmissä, johtoryhmässä ym. foorumeissa, joissa kokemusnäkökulmaa tarvitaan

21 Mitä kehittäjäasiakastoiminta on? Palvelujen tuottaminen tähtää asiakkaan yksilöllisen ja yhteiskunnan yhteisen tavoitteen toteutumiseen Asiakkaan osallisuus on palveluiden käyttäjien asiantuntijuuden hyväksymistä, huomioimista ja hyödyntämistä Työntekijän on ymmärrettävä asiakasta, mutta myös asiakkaan ymmärrettävä työntekijää, jotta palveluprosessi voi onnistua Kehittäjäasiakastoiminnassa on kyse molempien kokemuksen hyödyntämistä palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen

22 Mitä asiakkaat antavat kehittämistyölle? Asiakas on voimavara, jota voidaan hyödyntää palveluiden toteuttamisessa ja kehittämisessä monin eri tavoin Asiakkaiden osallistuminen auttaa kehittämään tarvetta vastaavia, oikea-aikaisia ja toimivia palveluita Tutkimusten mukaan asiakkaiden ensisijainen motiivi osallistua palveluiden kehittämiseen on halu auttaa muita, esimerkiksi samassa asemassa olevia ja vaikuttaa siihen, että palvelut ovat jatkossa parempia.

23 Mitä asiakkaat antavat kehittämistyölle? Ammattiauttajille asiakkaat voivat antaa ruohonjuuritason tietoa palveluista ja niiden toimivuudesta Kuulemalla todellisiin kokemuksiin perustuvia kertomuksia ammattiauttajat saavat tietoa sairastamisesta, kuntoutumisesta ja kuntoutujien arjesta Tällöin he voivat ymmärtää entistä paremmin asiakassuhteisiin, palvelujen sisältöön, vuorovaikutukseen ja järjestelmän toimivuuteen kohdistuvia odotuksia sekä tarpeita

24 Kokemusasiantuntijaraati Tausta Tarve tarkastella psykiatrisen hoidon toimintatapoja ja prosesseja M-talo Tavoitteet EP-SOTE Perustetaan kehittäjäasiakas/kokemusasiantuntijaraati, joka kommentoi ja arvioi mielenterveystyöhön ja psykiatrisiin palveluihin liittyviä teemoja Mallinnetaan kehittäjäasiakastoiminta, jotta se olisi levitettävissä myös muille alueille/asiakasryhmiin Otetaan kehittäjäasiakastoiminta pysyvään käyttöön E-P:n SOTEalueella

25 Toiminta Työryhmästä annetaan tehtäviä raadille kokemusasiantuntijajäsenen välityksellä Työryhmän kokemusasiantuntijajäsen vie koonnin työryhmään Raati kokoontuu kuukausittain käsittelemään sille annettuja tehtäviä - Pienryhmätyöskentelyä Projektityöntekijä tekee koonnit pienryhmien tuotoksista

26 Nähdään kodin kunto ja voidaan arvioida pärjäämistä Yhteispalaveri avohoidon kanssa Saattaen kotiuttamista Kotikäynnit tai yhteiskäynnin hoitajan kanssa jatkokuntoutuspaikkaan ennen kotiutusta Päiväkäynnit ja pehmeä lasku kotiin Hoidon harventaminen (osasto -> avohoito -> hoidon lopettaminen) Kokemusasiantuntijaraadin pohdinta Sovittu jatkohoito Varmistetaan, että potilas on ymmärtänyt miten ja missä jatkohoito toimii Kotiutus Kotihoito-ohjeet Kuten leikkauksesta kotiutuessa Mihin ottaa yhteyttä? Mitä tehdä ongelmatilanteissa? Järjestö-, yhdistys-, vertaistuki-infoa Mahdollisuus tukihenkilöön jo osastolla, joka jatkaa tukihenkilönä avohoidossa Tarjotaan mahdollisuus eri tahojen yhteydenottoihin ja informaation jakoon Koulut, hoitopaikat jne. Minne asiakas ottaa yhteyttä jos hoitavaa tahoa ei enää ole? Avohoidon loppuessa potilaalle annettava tarpeeksi tietoa yhteydenottotavoist a ja -tahoista Tieto kotiutuksesta ajoissa Potilaan kuuleminen Yhdessä keskustellen varmistetaan, että kotona on puitteet kunnossa (talous, siisteys jne.) Tiedottaminen eri avohoitomahdollisuuksista/hoit omuodoista (terapiamuodot -> miten hakea, tarpeen arviointi; järjestötoiminnan mahdollisuudet ym. Osallistaminen Kuuleminen Vaikuttaminen Kotiutustietoryhmä Lääkäri Hoitaja Järjestö-, yhdistys-, vertaistoiminta Sosiaalityöntekijä Avohoidon ryhmistä tietoa Kotiutuminen aiheuttaa stressiä, ahdistusta, pelkoa Palaamissopimus Viikko kotona Mahdollisuus palata jos pärjääminen heikkoa Mahdollisuus jälkipolikliinisiin käynteihin osastolle Mahdollisuus kotikäyntiin hoidon jälkeen Mahdollisuus saada osastolla ollut omahoitaja avohoidon ensimmäiseen käyntiin mukaan Ensimmäinen avohoitokäynti jo osastolla ollessa? Helpottaa kotiutusta vastustavan potilaan pärjäämistä Hoitajan vuorovaikutustaidoill a suuri merkitys -> kommunikaation merkitys korostuu! Järjestelmän pitäisi pystyä joustamaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti Aluksi riittävän tiheät hoitokäynnit Lääkkeiden seuranta (aloitus, lopetus) -> voinnin seuranta Loma-aikana korvaavat hoitavat tahot selkeästi tietoon Toimintakyvyn seuranta ja kohentaminen -> riittävän monipuolinen Hoitosuunnitelma ja sen tarkistus riittävän usein -> tavoitteellisuus Osallistaminen Kuuleminen Vaikuttaminen

27 Mitä jos ei jaksa itse mennä Mielenterveystalon sivuille? Tiedotusta oireiden tunnistamiseen, että tietää kyseessä olevan sairaus joka vaatii hoitoa Usein muutoksen huomaan läheinen Oikeaa ja konkreettista tietoa läpi koko ketjun Jos asiakas on itse hakeutunut hoitoon, hän pystyy myös aktiivisesti hoitoon Useampia hoidon mittareita Jos asiakas ei halua lääkettä, ei lopeteta hoitoa vaan tarjotaan muita vaihtoehtoja Hoitohenkilön pysyvyys tärkeää Vaihtuvuus romahduttaa luottamuksen Hoitoon pääsy ilman viivettä Oikea terapiamuoto valittava -> mitoitettava oikein. Kaikki ei voi olla lyhytterapiaa Ammattilaiselta apua terapeutin hakemiseen! Hoitopalaute Tässä kohtaa kahden lääkärin mielipide, ei yksivaltaisia päätöksiä Välipalaverit ja etapit tärkeitä Kannustus ja kiitos potilaan omasta panostuksesta hoitoon Muistutetaan saavutuksista, korostetaan etenemistä Yksi mielipide? Missä jatkohoito ja maksusitoumus? Hoitotiimi mukaan Sosiaalityöntekijä Pidetään lähete auki -> aina mahdollisuus jatkaa hoitoa Tavoitteiden on oltava MOLEMPIEN tavoitteita Potilaan on oltava myös varma omasta voinnistaan Yhdessä tutustuminen ja info jatkohoitopaikasta Pitäisi saada ottaa suoraan yhteys M- taloon jos TK:n vastaanottoaika venyy Puhelinsoitto tai paikka minne voisi kävellä sisään Tekstiviesti-mahdollisuus -> takaisinsoittopalvelu Inhimillinen kontakti ja vuorovaikutuksen syntyminen, ei automaattista puhelinvastaajaa (turvallisuuden tunne -> saan apua) Kukaan ei soita turhaan Miksi pitää poistua kotoa? Miksei hoitoa saa kotoa käsin? Ammattilainen + KAT kotiin? Tässä vaiheessa KAT mukaan hoitoon Kuka määrittää tarvitaanko vastaanottoaikaa? Jos aika ei sovi niin mahdollisuus palata asiaan myöhemmin, vaikka huomenna Kuka määrittelee kriteerit? Mitä jos tilanne kriisiytyy nopeasti? Mahdollisuus ottaa läheinen mukaan! Tärkeä vaihe joka määrittää jatkoketjua Lääkehoidon purku ennen hoidon päättymistä Kontrolliaika 1-2 kk Tekstiviesti esim. 3-4 kk välein (automatisoitu) Hei! Miten menee? Jos olet huolissaan voinnistasi, ota yhteyttä xxx Lääkehoidossa yhteisymmärrys yleensä oleellista Kuullaan riittävästi potilasta Palaute keskustelemalla tai lomakkeella. Kysy potilaalta! Kysellään kyselykaavakkeen avulla (BDI) Kartoitetaan tilanne Tarvitseeko lääkäriä Etäyhteys Lääkkeet, osasto, avohoito? Tarpeeksi tietoa, läheisen mukana olo tärkeää Ensimmäinen kohtaaminen tärkeää, voi määrittää myöhempää suhtautumista hoitoketjuun Tukea ja ohjeistusta miten tästä eteenpäin Ymmärrys ja info myös läheisille Asiakaspalaute Lähete ryhmään Annetaan tietoa eri terapioista ja ryhmistä sekä niiden päämääristä Tuki pitää olla vahva Myös muut ammattiryhmät mukaan, kuten sos.tt jos taloudellista ahdinkoa Koko tilanteen kartoittaminen ettei hoideta vain masennusta oireena Asiakas ei välttämättä itse tiedä mikä on hänelle hyväksi Hoitosuunnitelmaa tehdessä voi vaihtaa hoitavia tahoja jos kemiat ei kohtaa Hoitosuunnittelussa läheinen tai kokemusasiantuntija mukana Toivon tuominen vaikka tie olisi pitkä. -> Päämäärä! Yhteisymmärrys on tärkeää -> maanläheinen kieli Potilaan omia ajatuksia kunnioitettava ja kannustettava Käytetään läheisiä kuntoutuksen tukena esim. kävelylle vieminen, siivouksessa auttaminen Ei kuitenkaan vastuuteta liikaa omaisia Potilas tärkeä pala -> kuunnellaan Muistutetaan takapakeista, ne kuuluvat asiaan Valmistetaan potilasta palavereja varten etukäteen Mitä selvitellään, ketä paikalla jne.

28 Kokemusasiantuntijaraati Mallinnus toiminnasta valmistuu 2019 alussa Toimintaa voi levittää ja toteuttaa mallinnuksen pohjalta Tavoitteena raatitoiminnan vakiinnuttaminen

29 Kokemuksia asiakkaiden osallisuudesta kehittämistyöryhmissä Ei oikeastaan ole parempia opettajia, kuin asiakkaat Pyrin ottamaan opikseni ja muuttamaan toimintaa niissä puitteissa missä kulloinenkin työyhteisö sen mahdollistaa Antaa oivalluksia Vaikuttavinta on, kun kertomus tulee suoraan asiakkaalta Oon kohdannut ryhmissä ihanaa luovuutta, josta syntyy uskomattomia ideoita ja kokonaisuuksia, joista joitain en ole saanut vietyä tarpeeksi vahvasti eteenpäin. On myös pieniä juttuja, joita ei ole tullut ajatelleeksi ja jotka ovat helppoja toteuttaa jo työntekijätasolla. Paulasaari Merja, hanketyöntekijä, OSMO-hanke

30 Kokemuksia asiakkaiden osallisuudesta kehittämistyöryhmissä Kehittäminen palvelun käyttäjien kanssa on antoisaa ja se tuo tavallaan kaikkia värejä mukaan Ammattilaiset näkevät usein asian musta-valkoisempana kuin asiakkaat Kehittämistyössä kokemustieto ja ammattilaistieto täydentävät toisiaan Asiakkaiden kanssa on ollut helppo työskennellä ja he muistuttavat olemassaolollaan miksi tätä työtä yleensä tehdään. Marja Koivumäki, suunnittelukoordinaattori, M-talo

31 Kokemuksia asiakkaiden osallisuudesta kehittämistyöryhmissä Asiakkaiden osallisuus pitää saada käytännön arkeen ja toimiin elämään osaksi perustoimintoja. Kokemustiedon jatkuva läsnäolo pehmentää asenteita ja aiheuttaa kulttuurimuutosta. Antero Lassila, psykiatrian toiminta-aluejohtaja

32