TYÖSELOSTUS SOTKAMON KUNTA SOPALAN ALUEEN 2-RAKENNUSVAIHE SOPALANTIE PLV KLV JA KAINUUNTIEN LIITTYMÄ. PURONSUUNKATU PLV JA ONKI-

Transkriptio

1 Vastaanottaja Sotkamon kunta, tekninen toimiala Markkinatie Sotkamo Asiakirjatyyppi Työkohtainen työselostus Päivämäärä Viite SOTKAMON KUNTA SOPALAN ALUEEN 2-RAKENNUSVAIHE SOPALANTIE PLV KLV JA KAINUUNTIEN LIITTYMÄ. PURONSUUNKATU PLV JA ONKI- TIE PLV 0-108

2 SOTKAMON KUNTA Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Ari Hiltunen ja Antti Korhonen Viite RAKENNUSKOHTEEN SIJAINTI SOTKAMOSSA Ramboll Kauppakatu 13 B Kajaani

3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ Rakennushankkeen ja kohteen kuvaus Kesällä 2019 toteutettava 2-rakennusvaihe Tekniset vaatimukset 4 2. yhteiset työt Työmaan hallinto Rakennuttaja Rakennuttaminen ja valvonta Suunnittelijat Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Luvat TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Väliaikainen vedenjakelu Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset Töiden yhteensovittaminen TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus ja terveydenhuolto MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maastotutkimukset Maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Mittaukset ja tarkepiirustukset MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Poistettavat päällysrakenteet PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Kiviainesarinat POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Putkijohtojen ja rumpujen lämmöneristykset Kuivatusrakenteet Aluesalaojat Salaojan kaivot ja tarkastusputket Avo-ojat ja uomat Rummut MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maakaivannot KALLIOLEIKKAUKSET, KAIVANNOT JA TUNNELIT 11

4 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Kaivantojen täytöt Asennusalusta Alkutäyttö Lopputäyttö PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset Suodatinkankaat Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet REUNATUET Upotettava betoninen reunatuki KASVILLISUUSRAKENTEET Kylvönurmikot Metsitykset JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT JÄTEVESIVIEMÄRIT Jätevesiviemärin materiaalit Jätevesiviemäriputket Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket Asennusalusta Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemäriputken asentaminen Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Pumppaamot Valmis jätevesiviemäri Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen HULEVESIVIEMÄRIT Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiviemäriputket Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä putket Hulevesiviemärin asennusalusta Hulevesiviemärin rakentaminen Hulevesiviemäriputken asentaminen Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen Hulevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen Valmis hulevesiviemäri Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen VESIJOHDOT Vesijohtoputkistot Vesijohtoputket yleistä Vesijohtolinjan laitteet Vesijohtojen asennusalusta Vesijohdon rakentaminen Vesijohtoputken asentaminen Sulkuventtiilin asentaminen Valmis vesijohtorakenne Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 23

5 Vesijohdon vaatimustenmukaisuuden osoittaminen OPASTUS- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Liikennemerkit Tiemerkinnät Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Kaapelinsuojaputket Valaistusrakenteet 24

6 1. YLEISTÄ 1.1 Rakennushankkeen ja kohteen kuvaus Rakennushanke käsittää Sopalan asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen. Sopalantietä on kesällä 2017 rakennettu paalulle 280, josta 2-vaiheen rakentaminen alkaa. Alueelle on kunnallistekniikan valmistumisen jälkeen rakennettu uusia omakotitaloja. Sopalantietä ja klv:ää rakennetaan kaava-alueen rajalle lähelle Kainuuntien liittymää paalulle n. 570 (kaava-alueen raja). Puronsuunkatu (280 m) alkaa ja päättyy Sopalantien reunaan. Sopalantiestä erkanevan 108 metrin pituinen nykyinen olemassa oleva Onkitie kunnostetaan ja sen päähän tulee kääntymispaikka. Katujen lisäksi on suunniteltu vesihuolto koko alueelle. Sopalantien ja Kainuuntien liittymä sekä klv:n yhteys rakennetaan suunnitelmien mukaisesti ja ELY:n liittymäluvan ohjeistuksia noudattaen. Kunta hakee luvan em. liittymän rakentamista varten. Sähköyhtiö on 1-vaiheessa osittain uudistanut alueen poikki kulkeneet ilmajohdot maakaapeliksi ja asentaa 2-vaiheen yhteydessä loput ilmajohdot maihin. Alueen sähköistä ja valaistuksesta on erilliset suunnitelmat. Sopalantien tiealueen poikkileikkauksissa on varattu tila myös mahdolliselle kaukolämpöputkistolle, mutta kaukolämpöä ei rakenneta. Asemakaava-alueelle tulee AP ja AO tontteja, osa tonteista on omarantaisia. Kaavassa on varattu venevalkamapaikka LV-alueelle. VL-alueille rakentuu ulkoilu- ja latureittejä. Suunnitellun Sopalantien ja Onkitien kohdalla (suuntaisesti) sijaitsee nykyinen runkovesijohto 140 PEH ja runkopaineviemäri 110 PEH sekä viettoviemäri 200 M, jv-kaivoja ja talohaarojen putkia. Nykyisestä jätevesiviemäristä on kartoitustietoa sijaintia ja korot. Vesijohto sijaitsee viemärin vieressä, mutta sen korkeusasemasta ei ole varmaa tietoa. Kohteessa rakennetaan uudet runkovesijohto-, viettoviemäri- ja paineviemäriputkistot sekä vj- ja jv-talohaarat. Nykyiset putkistot säilytetään toimintakunnossa rakentamisen ajan ja uudet putket liitetään olemassa oleviin verkostoihin rakentamisen loppuvaiheessa. Talohaarojen putkistot ulotetaan tonteille saakka. Tontin rajalle tulee jv-tarkastuskaivo, josta rakennetaan vielä putket tonttien suuntaan. Nykyiset Onkitien kiinteistöjen viemärit liitetään uuteen verkostoon ja sakokaivot poistuvat käytöstä (liitokseen tarkastusputki). Tyhjille rakentamattomille Sopalantien tonteille putkien päähän tehdään tarkastusputki, johon tontille rakentaja voi myöhemmin liittää kiinteistöstään tulevan 110 M jv-putken. Talohaarojen vesijohdot ja paineviemärit rakennetaan tonteille saakka, sulkuventtiilit tulevat tontin rajalle ja paineputkea jätetään riittävästi kiepille ja putket tulpataan odottamaan myöhempää liittämistä. Puronsuunkadun rantatörmälle sijoittuvien tonttien 1

7 viemäröinti hoidetaan paineviemäröinnillä ja kiinteistökohtaisilla jäteveden pumppaamoilla. Kiinteistökohtaisten jäteveden pumppaamoiden rakentaminen ei kuulu tähän urakkaan. Kiinteistökohtaisten pumppaamoiden hankinta- ja rakentamiskustannukset ja käytönaikainen huoltovastuu kuuluvat ko. kiinteistölle. Kaikille alueen kaduille rakennetaan hulevesiviemäröinti. Puronsuunkadun hulevesiviemäri johdetaan puistoalueen läpi vesistöön ja Onkitien hulevesiviemäri johdetaan tien päästä nykyisen jv- pumppaamon ohitse alenevaan maastoon. Sopalantielle rakennetaan reunakivellä korotettu kevyen liikenteen väylä, joka loppupäässä paalulla 500 Onkitien liittymän lähettyvillä muuttuu erilliseksi klv:ksi ja yhtyy Kainuuntien nykyiseen klv:ään. Onkitielle rakennetaan tieliittymä Sopalantiestä. Sopalantien valmiille alueelle tiepaalu 210 kohdalle rakennetaan kevyen liikenteen väylä Sopalantien ja Kainuuntien klv:n välille. Em. klv:n viereen varataan tila latupohjalle. 1.2 Kesällä 2019 toteutettava 2-rakennusvaihe 1-rakennusvaiheessa kesällä 2017 on rakennettu Sopalantien osuus Pilkkitien liittymästä paalulle 280 saakka. Muut alueen kadut ja vesihuolto rakennetaan tässä 2-vaiheessa kesällä Kainuuntien varressa EV-alueella olevaa v rakennettua suojavallia jatketaan. Sopalantien, Puronsuunkadun ja Onkitien katujen ja klv:n routaeristeellinen päällysrakenne tehdään tyyppipoikkileikkausten mukaisilla rakennepaksuuksilla, materiaaleilla ja mitoilla. Asfalttipäällysteet tehdään myös v Sopalantien keskilinjan kohdalla kulkee nykyinen viettojätevesiviemäri 200 M betonikaivoilla ja runkovesijohto 140 M, sekä paineviemäri 110 M, jotka on rakennettu v Em. putkilinjat pidetään toimintakuntoisina koko rakentamisen ajan. Nykyinen käytöstä pois jäävä runkovesijohto jätetään maahan ja 5 kpl nykyisen jätevesiviemärin betonikaivoista madalletaan kadun päällysrakennekerrosten alapinnan alapuolelle ja peitetään tiivisti betonikansilla. Em. viemärin kaksi betonikaivoa, nykyinen pv:n tulokaivo ja Onkitien jv-pumppaamon tulokaivo jää vielä tarkastuskaivoiksi, koska viettoviemäri toimii nykyisen paineviemärin jatkeena 2-rakennusvaiheen ajan. Sopalantielle rakennetaan uusi jätevesiviemäröinti 200 M ja Onkitielle 160 M, runkovesijohto PEH ja talohaarat viemäreille sekä vesijohdoille. Uudet talohaarat risteävät useassa kohdin nykyisten putkien kanssa. Jätevesiviemärin korkeusasema on tiedossa, mutta vesijohdon korkeudesta ei ole varmuutta, tämä saattaa aiheuttaa muutoksia suunniteltujen jätevesiviemärin talohaarojen korkeuksiin, mikäli runkovesijohto on viemäriä ylempänä. Sopalantien 200 M runkoviemäri viettää Pilkkitien suuntaan ja 160 M viemäri Onkitien jv-pumppaamon suuntaan. Onkitien rakennusten nykyiset viemäröinnit liitetään uuteen 160 M jv- verkoston kaivoihin ja vesijohdot PEH vj-putkeen. Onkitien päässä olevasta nykyisestä jv-pumppaamolta rakennetaan uusi paineviemäri PEH, joka liitetään uuteen viettoviemärin tulokaivoon jvk 22:een Sopalantien paalulla n. 340 m runkopaineviemäriin ei liitetä talohaaroja. Puronsuunkadulle rakennetaan paineviemäri PEH ja vesijohto PEH sekä talohaarat pv PEH ja vj PEM putkilla. Puronsuunkadun paineviemärit liitetään Sopalantiellä uusiin jv-kaivoihin jvk 22 ja jvk 28. Kaduille rakennetaan hulevesiviemäröinnit 200 M SN8 ja haarat 160 M sekä kadun rakenteiden salaojitusputkisto 110 SN8. Salaojaputket johdetaan hulevesikaivoihin. Hulevesiviemärin purkuputki 200 M rakennetaan Puronsuunkadun paalun 150 kohdalta puistoalueen kautta vesistöön, toinen purkuputki tulee Onkitien päähän. Katujen reunaan rakennetaan katuvalaistus, joka on esitetty erillisellä suunnitelmalla (Pöyry). 2

8 Jätevesiviemäröinnin talohaarat rakennetaan tonttien rajoille, joihin asennetaan tarkastuskaivot/tarkastusputket niin, että niihin voi uudet talot liittyä, joko viettoviemärillä tai paineviemäröinnillä. Uusille tonteille tulevien rakennusten korkeustasossa täytyy ottaa huomioon kunnan viemäröinnin padotuskorkeus, joka on 1,2 m runkoviemärin liitoskohdan juoksupinnasta. Vesijohdon ja paineviemärin talohaaroihin asennetaan tonttien rajoilla sulkuventtiilit ja jätetään putkea sen verran, että siihen pystyy liittymään. Uusi runkovesijohto PEH liitettään 1-vaiheen rakennettuun vesijohtoon Sopalantien paalulla n Onkitien päässä uusi vesijohto liitetään nykyiseen 140 vj-putkeen sopivassa kohdassa puistoalueella paalulla n Vesijohdon liitoskohtaan Onkitien päässä asennetaan sulkuventtiilit uuteen ja nykyiseen putkeen, joita tarvitaan putkiston huuhtelussa ja käyttöönotossa. Sähköyhtiö asentaa maakaapelin tiealueelle korvaamaan nykyisen ilmajohdon, tiealueelle tulee myös muuta kaapelointia. Kaapeloinneista ja asennusaikatauluista on sovittava ko. toimijoiden kanssa. Maarakennusurakkaan sisältyviä varsinaisia töitä ovat: - rakennusalueen tarkastus ennen rakennustöitä - urakka-alueella tarpeelliset suojaustyöt, kuten maakaapelit, putkistot ja puusto - urakka-alueella tarpeelliset raivaustyöt - tarvittavat rakenteiden ja laitteiden siirrot - urakka-alueen rajat on esitetty kartoilla SOPALANTIE PLV ja KAINUUNTIEN LIITTYMÄ, PURONSUUNKATU PLV JA ONKITIE PLV SEKÄ KLV VÄLILLE SOPALANTIE-KAINUUNTIE - nykyisen asfalttipäällysteen poistoa Kainuuntien liittymästä - urakoitsija kuljettaa asfalttijätteen pois kustannuksellaan valitsemaansa luvalliseen paikkaan läjitykseen tai hyötykäyttöön - humuspitoisen pintamaakerroksen poisto koko tiealueen m leveydeltä - tien pohjan kaivu päällysrakennekerrospaksuuden edellyttämään leveyteen ja syvyyteen - tyyppipoikkileikkauksen mukaisten päällysrakennemateriaalien ja eristeiden hankinta ja asennus sekä tiivistys - salaojien 110 M kaivu, asennus ja salaojasepeli putken ympärille - salaojaputkien liittäminen hulevesikaivoihin satulaliitoksilla - hulevesiviemäröinnin 200 M ja 160 M rakentaminen, putket, kaivot ja yhteet - huleveden purkuputkien päiden kiveäminen - jätevesiviemäröinnin 200 M, 160 M ja 110 M rakentaminen, putket, kaivot, tarkastusputket ja yhteet - paineviemäröinnin PEH ja PEH rakentaminen, putket, liitokset ja sulkuventtiilit - vesijohtojen PEH, PEH ja PEM rakentaminen, putket, liitokset ja sulkuventtiilit - putkien kaivannot, asennusalusta, alku- ja lopputäytöt, tarvittaessa arinarakenteet (kiviaines- tai teräslevysarina) - kaivantojen kuivanapito ja luiskaus tai tukeminen - paineputkistojen huuhtelu ja koeponnistukset - vesijohtojen vesinäytteet - jv-viemäreiden kuvaus - upotettava 300x170x1000 betonireunakivi asennetaan korotetun kevyen liikenteen väylän reunaan Sopalantien plv upotettava 300x170x1000 betonireunakivi asennetaan Kainuuntien liittymän saarekkeeseen joka pinnoitetaan pyöreällä maakosteaan upotetulla pyöreällä kivellä - kaivettavat ylimääräiset maat käytetään Sopalan alueella, EV-alue, LV-alue ja VLalue (kaikki maat pyritään käyttämään hyödyksi kohteessa) 3

9 - hyviä ylijäämämaita voidaan käyttää myös Puronsuunkadun alimman kohdan tien luiskissa ja tarvittaessa tonttien pengerrykseen - nykyisten betonisten jätevesiviemärivesikaivojen kansistojen madaltaminen tai yläosan muuttaminen muovisiksi teleskooppikansistoiksi halk. 600 mm - alueen rakentaminen suunniteltuun korkeustasoon - päällysrakennekerrosten rakentaminen ja tiivistämistyöt - tiiveys- ja kantavuusmittaukset - Sopalantie, klv:een, Puronsuunkatu, Onkitie ja Kainuuntien liittymä - asfalttipäällysteen rakentaminen kesällä kaivojen ja putkien puhdistaminen - tarvittavien suoja- ja varausputkien asentaminen tilaajan osoittamiin paikkoihin - työalueen reunoilla viheraluetyöt, multaaminen ja nurmetus - työalueen siistiminen ja viimeistely - liikennemerkkien, tienviittojen asennus, tiemerkinnät (suojatiemaalaukset) - valaisimien jalustojen asennus - kaapelointien aputyöt - työmaamittaukset ja tarkepiirustukset Päällysrakennekerrokset tiivistetään Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1, väylät ja alueet, 2010 (InfraRYL 2010) ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti. Urakoitsija toimittaa ennen rakennustyön aloitusta tutkimustulokset käytettävästä murskatusta kiviaineksesta (rakeisuuskäyrät). Suunnitelma- ja urakka-asiakirjojen liitteenä esitettään ohjeelliset määräluettelot (kaduttain), jotka ovat avuksi urakkalaskentaa varten. Urakoitsija laskee lisäksi itse työssä tarvittavat tarvikkeet ja muut materiaalit tästä työselostuksesta ja suunnitelmapiirustuksista. Kaivu- ja päällysrakennemateriaalien määrät lasketaan poikkileikkauspiirustuksista. Putkikaivantojen massamääriä laskettaessa on huomioitava syvät kaivut ja työturvallisuuden edellyttämät loivat luiskat. Tarjouksessaan urakoitsijan on huomioitava työtapa- ja tarvikemenekki. 1.3 Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: - InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet - InfraRYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Rakennuskohteen työt tehdään tämän työkohtaisen työselostuksen mukaan sekä noudattaen muita sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tämän työselostuksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.: - Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, InfraRYL Pohjarakennusohjeet, RIL121 - Putkikaivanto-ohje, RIL194 Suomen kuntatekniikan yhdistys: - Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet, KATU 2002 Työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot PANK ry: Asfalttinormit Liikennejärjestelyistä ilmoitetaan poliisi- ja pelastusviranomaiselle. 4

10 Liikennejärjestelysuunnitelman tekeminen ja hyväksyttäminen tienpitäjällä kuuluu urakoitsijalle. 2. YHTEISET TYÖT 2.1 Työmaan hallinto Rakennuttaja Nimi: Sotkamon kunta, tekninen toimiala Osoite: Markkinatie Sotkamo5 Yhteyshenkilö: Harri Helenius Puhelin: Faksi: Sähköposti: harri.helenius@sotkamo.fi Rakennuttaminen ja valvonta Yhteyshenkilö: Erkki Tervo Puhelin: Faksi: Sähköposti: erkki.tervo@sotkamo.fi Yhteyshenkilö: Aarno Konka Puhelin: Sähköposti: aarno.konka@sotkamo.fi Suunnittelijat Kunnallistekniikka: NovaPoint suunnittelu: Ari Hiltunen projektipäällikkö Ramboll Finland oy Kauppakatu 13 B 9, Kajaani ari.hiltunen@ramboll.fi Ville Törmänen, Ramboll Antti Korhonen, Ramboll Katuvalot: Jenna Hyvönen Sähkösuunnittelija Pöyry (päivittää Arkinsin aikaisemmat suunnitelmat) Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus sekä muut katselmukset urakkaohjelman mukaisesti. Katselmuksissa todetaan työalueen kunto sekä työalueella ja rakennustyön todennäköisellä vaikutusalueella olevan kasvillisuuden, rakennusten, rakenteiden ja laitteiston kunto sekä sovitaan niitä koskevista toimenpiteistä. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksista laaditaan pöytäkirja. 5

11 Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma Luvat Hankkeen toteuttaminen ei vaadi lupia. 2.2 TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Työaikaisen liikenteen järjestely kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsijan tulee määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Urakoitsija laatii työvaihekohtaiset liikenteenohjaussuunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennuttajalla. Liikenteenohjaussuunnitelmia tulee päivittää ja työmaalla on oltava joka hetki päivitetty ja tilaajan hyväksymä liikenteenohjaussuunnitelma. Katutyöt on tehtävä siten, että liikenteelle muodostuisi mahdollisimman vähän haittaa. Kadut ja kevyen liikenteen väylät on pidettävä liikennöitävänä rakennustöiden aikana. Liikennöinti tonteille on oltava mahdollista koko urakan ajan. Työaikaisen liikenteen järjestelyissä noudatetaan seuraavia julkaisuja: Liikenne tietyömaalla, TIEH Liikennejärjestelyt katualueella tehdään Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisun Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella mukaisesti Väliaikainen vedenjakelu Käytössä olevia vesijohtolinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai vesijohtolinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Lisäksi linjoja suljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan. Urakoitsijan on hyväksytettävä väliaikaisen vedenjakelun toteutustapa rakennuttajalla. Urakoitsijan on vähintään 1 vrk aikaisemmin ilmoitettava vesijohtolinjojen sulkemisesta kiinteistöjen omistajille. Nykyisen ja uuden runkovesijohdon liitostyöt aiheuttavat katkoksia veden jakeluun. Liitostöiden ja käyttökatkosten toteutuksessa on huomioitava, että runkovesijohdon kautta tulee vesi kirkonkylälle. Työn toteutus on suunniteltava kunnan vesilaitoksen henkilökunnan kanssa ja ajoitettava niin, että katkoksista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset Käytössä olevia viemärilinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai viemärilinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Lisäksi linjoja suljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan. Urakoitsijan on hyväksytettävä ohipumppauksen toteutustapa rakennuttajalla. Urakoitsijan on vähintään 1 vrk aikaisemmin ilmoitettava viemärilinjojen sulkemisesta kiinteistöjen omistajille Töiden yhteensovittaminen Pääurakoitsija huolehtii eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisesta. 6

12 2.3 TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus ja terveydenhuolto Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ja hyväksyttää se tilaajalla. Työturvallisuuden osalta noudatetaan erillistä turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston asetukseen rakennustyön turvallisuudesta (VNa)205/2009. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi. 2.4 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maastotutkimukset Suunnitelmissa on käytetty N-60 korkeusjärjestelmää. Tasokoordinaattijärjestelmä on KKJ. Maastomittaukset on tehty Sotkamon kunnan toimesta. Mittaukset on tehty GPS -laitteistolla ja robottitakymetrillä Maaperätutkimukset Alueella on tehty painokairauksia. 2-rakennusvaiheen rakentamiseen liittyvät kairaukset on esitetty suunnitelmissa. Maaperä on silttistä hiekkaa ja silttiä. Koko Sopalan kaavaaluetta kattavan päivätyn rakennettavuusselvityksen on tehnyt Maveplan Oy, selvitys on liitteenä Työnaikaiset mittaukset Urakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia rajamerkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoon todeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat vaarassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkit urakoitsija on velvollinen korvaamaan. Urakoitsija tarkistaa liittymispisteiden (mm. vesijuoksujen) korkeudet ennen rakennustöiden aloittamista. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalaisten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon. Suunnitelman maastoon merkitseminen Ennen rakentamista suunnitelmat toimitettaan urakoitsijalle dwg-muodossa. Yhdyshenkilönä on suunnitteluinsinööri Erkki Tervo. Ojitus- ja putkitustöiden mittaukset: Jäte- ja hulevesiviemäreiden, kaivojen sekä vesijohtojen sijainti sekä korkeustiedot ilmenevät kartoista ja pituusleikkauksista. Merkitseminen päällysrakenteen tekoa varten: Tiedot päällysrakenteen tekemistä varten saadaan pituusleikkauksista ja tyyppipoikkileikkauksesta Mittaukset ja tarkepiirustukset Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja toimittaa mittaustiedoston rakennuttajalle. Tarkemittausformaatti ja mittaustietojen kooditus sovitaan rakennuttajan kanssa. Ennen tarkemittausten luovuttamista tilaajalle, varmistetaan missä koordinaatistossa ja 7

13 korkeusjärjestelmässä aineisto luovutetaan. Mittaukset tehdään kohtien , ja mukaisesti MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Hyötypuun hakkuu Urakka-alueella olevan puuston poiston suorittaa rakennuttaja. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kannot, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet kuljetetaan luvalliselle kaatopaikalle. Urakoitsija vastaa hävityksestä. Kasvillisuuden suojaus Olemassa olevan kasvillisuuden suojauksessa noudatetaan InfraRYL kohtaa Tarvittavista suojaustoimenpiteistä sovitaan tarkemmin työn aloituskatselmuksessa Poistettava, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Katualueella olevat vanhat käytöstä poistuvat betonisten viemärikaivojen yläosat puretaan ja toimitetaan asianmukaiseen hyötykäyttöön tai luvalliselle kaatopaikalle. Urakoitsija huolehtii vastaanottomaksuista. Siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Suunnitelma-alueella olevien nykyisten vesi- ja viemärijohtojen likimääräinen sijainti on esitetty suunnitelman mukana olevissa suunnitelmakartoissa. Urakoitsija selvittää muut alueella mahdolliset olevat kaapelit ja johdot Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Urakka-alueelta kaivettavat tai muuten ylimääräiset massat siirretään suunnitelmakartalla esitetyille alueille Kainuuntien varteen (EV-alue), rantaan LV-alueelle ja VL-alueelle. Ks. tarkempi selostus kohta maaleikkaukset Poistettavat päällysrakenteet Purettavien kestopäällystettyjen teiden/katujen ja liittymien (Kainuuntien liittymä) päällyste kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsija vastaa kustannuksellaan puretun asfaltin toimittamisesta kierrätykseen tai ympäristöviranomaisen hyväksymään paikkaan PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet 2-vaiheen rakentamisessa arinarakenteiden tarpeellisuus todetaan rakennustyön yhteydessä. Tien plv tehtyjen painokairaustulosten perusteella voidaan arvioida, että, syvälle tulevan jätevesiviemäriputken alla joudutaan käyttämään arinarakennetta pohjanvahvistuksena. Puronsuunkadun alakaarteessa n. pl 200 on tutkimusten perusteella löyhää ja kosteaa silttiä, jossa mahdollisesti hulevesiputken alle on rakennettava murskearina. Arinarakennetta voi tulla rakennettavaksi myös Puronsuunkadun huleveden purkuputken alle. 8

14 Arinarakennetyypit on esitetty kappaleissa ja Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna, on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan arinan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Arinarakenne valitaan rakennuspaikan pohjaolosuhteiden perusteella Kiviainesarinat Tarvittaessa pehmeikköalueilla tai maaperän häiriintymisestä johtuen putket perustetaan 300 mm paksun kiviainesarinan varaan. Arina tehdään murskeesta (0-32 mm). Materiaali ei saa olla jäässä. Kiviainesarina ympäröidään suodatinkankaalla N3. Tyyppikuva kiviainesarinasta on kuvassa 13310:K3. Tarvittaessa pehmeiköllä syvälle tulevan jätevesiviemäriputken alla voidaan käyttää teräslevyarinaa, kuva 13340:K1. Mikäli hienoainespitoinen pohjamaa häiriintyy kaivun yhteydessä, korvataan se kitkamaatäytöllä. Siirryttäessä perustamistavasta toiseen, kalliolta heikosti kantavalle maapohjalle sekä liikenneväylien alituskohdille tehdään liittymäkohtaan epätasaisten painumien eliminoimiseksi siirtymärakenne POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Putkijohtojen ja rumpujen lämmöneristykset Lämpöeristys rakennetaan suunnitelman tyyppipoikkileikkauksessa osoitettuun syvyyteen ja leveyteen (7,2 m). Lämpöeristeenä käytetään 80 mm paksuista suulakepuristettua polystyreenieristelevyä (XPS 300, esim. Finnfoam), jonka kuivairtotiheys on vähintään 35 kg/m3. Eristeen mitat ilmenevät suunnitelmapiirustuksista (tyyppipoikkileikkauksessa) Kuivatusrakenteet Katualueet kuivatetaan salaojituksella, hulevesijärjestelmällä, sekä ojapainanteita käyttäen. Hulevesiviemäröinnin Puronsuukadun purkuputki johdetaan läheiseen vesistöön ja Onkitien päässä alenevaan maastoon Aluesalaojat Salaoja on rakennettava, vaikkei sitä suunnitelmassa olisikaan esitetty kohtiin, joissa rakennustyön aikana esiintyy voimakasta pohjaveden virtaamista tai pintavesien suotautumista tien rakennekerroksiin. Salaojaputkien asennustyöt tehdään InfraRYL mukaisesti. Työssä käytetään 110 SN8-luokan putkia. 9

15 14320 Salaojan kaivot ja tarkastusputket Salaojan tarkastuskaivot ovat 400 mm sakkapesällisiä muovikaivoja. 2-vaiheessa salaojakaivoja tulee Puronsuunkadulle 1 kpl ja Sopalantien Kainuuntien puoleiseen päähän 2 kpl, koko alueelle yht 3 kpl. Muutoin salaojaputket liitetään hulevesikaivoihin satulaliitoksin suunnitelmakartan mukaisissa kohdissa. Salaojaputket johdetaan uusiin hulevesikaivoihin. Salaojilla kuivatetaan tien päällysrakennetta. Salaoja putkea 110 M tulee tien reunoihin Sopalantie + Puronsuunkatu + Onkitie. Salaojaputken alle ja ympärille asennetaan salojasepeli Avo-ojat ja uomat Katujen kuivatus hoidetaan matalilla painanne avo-ojilla. Oja muotoillaan ympäristöön soveltuvaksi ja hulevesikaivojen sekä rumpujen kohdalla niihin viettäväksi. Hulevesiviemäreiden purkuputkien laskuojat kaivetaan tai perataan niin pitkälle, ettei vesi jää seisomaan putken päähän Rummut Työssä käytetään SN8-luokan putkia, rumpuputkien koot selviävät suunnitelmista. Rummut perustetaan InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti. Kuva 14340: K MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Sopalan alueen 2-vaihe rakennetaan pääosin peltoalueelle, jossa pinnassa on ohut kasvukerros ja multaa. Em. maa-aines ja humuspitoinen siltti käytetään suunnitelmassa esitetyn suojavallin (maavallin) pintaverhoiluun. Kohteesta saatavat ja maavallin rakentamiseen soveltuvat silttimaat käytetään suojavallin runkorakenteessa, eli nykyistä 1- vaiheessa rakennettua vallia jatketaan. Suunnitelmakartan EV-alueelle läjitysmaista tehtävän suojavallin luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:2 tai loivemmaksi. Suojavallin harjan korkeudeksi tulee 2,3 metriä maanpinnasta. Vallin harja muotoillaan ja valliin istutetaan puita. Vallin alta kaivetaan peltomaan eloperäinen kasvukerros pois ja käytetään vallin pintaverhoiluun. Vallin pohjan leveydeksi tulee noin 10 m ja poikkipinta-ala on n. 21 m 2. Hyviä kaivumaita voidaan myös käyttää Puronsuunkadun alimman kaarteen luiskatäyttöihin ja rannan LV-alueen korottamiseen, sekä VL-alueen ulkoilu/latureitin pohjille mikäli ne täytettävät sille asetetut vaatimukset. Kaikki hyvät kaivumaat pyritään käyttämään Sopalan alueen rakentamisessa hyödyksi. Ylimääräiset rakentamiseen kelpaamattomat kaivumaat kuljetetaan tilaajan esittämille läjityspaikalle (Nivu ja Vuokatti), näistä sovitaan erikseen tilaajan kanssa. Sopalantien, Puronsuunkadun ja Onkitien pohjilta lähtevät kaivumassamäärät lasketaan liitteenä olevista suunnitelmapoikkileikkauksista. Massamäärien laskennassa huomioidaan kadun päällysrakennekerrospaksuuden edellyttämät kaivut ja so-, jv- hv- ja vjputkikaivantojen kaivut. Putkikaivannot ovat syviä ja luiskakaltevuudet on tehtävä loiviksi. 10

16 16200 Maakaivannot Kaivantosuunnitelma Urakoitsija tekee kaivantosuunnitelman. Kohteessa tulee 2,5-3.6 metriä syviä putkikaivantoja. Kaivantojen luiskakaltevuudet on tehtävä alla olevien ohjeistusten mukaisiksi. Kaivannon teossa noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot". Tukemattoman kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa ja tuetun kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa Noudatetaan InfraRYL Mittavaatimukset Putkien, kaivojen, sulkuventtiileiden ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm:n etäisyydelle. Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä. Valmiiksi kaivettu kanavan pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Kaivumaiden käsittely Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Pohjavedenpinnan alentaminen Viereisen Sotkamojärven vesipinnan korkeudet N60 tasossa ovat seuraavat: ylinvesipinta Hw , kesän purjehduskauden vesipinta ja alin vesipinta Tehdyissä maaperätutkimuksissa (Maveplan ) ei ole asennettu pohjavesiputkia eikä havaittu varsinaista pohjaveden pintaa. Alueen rakentamisen 2-vaiheessa viemärikaivannon pohja kuitenkin ulottuu paikoin maanpinnasta niin syvälle (> 3,5 m), että kaivannon tekemisessä on varauduttava siihen, että vettä tulee kaivantoon. Urakoitsijan on varauduttava kaivannon kuivana pitämiseen ja mahdolliseen tilapäiseen pohjavedenpinnan alentamiseen. Vaikka kaivantojen pohjalle ei varsinaisesti vettä tulisikaan, on maaperä kosteaa ja helposti häiriintyvää. Varsinkin keväällä lumien sulamiskauden jälkeen maaperä on kosteaa ja lumisen talven jälkeen pohjavedenpinta voi olla ylhäällä KALLIOLEIKKAUKSET, KAIVANNOT JA TUNNELIT Kalliolouhintaa ei oleteta olevan. Mikäli kalliolouhintaa esiintyy, noudatetaan InfraRYL Räjäytyssuunnitelma Urakoitsija laatii räjäytyssuunnitelman InfraRYL 2010 mukaisesti. Kalliokaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa Mittavaatimukset Putkien, kaivojen, palopostien ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm:n etäisyydelle. 11

17 Tonttiliittymien kohdalla louhinta ulotetaan vähintään 2 metriä putken päättymisestä tontille päin. Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma. Louhintamäärät Pohjatutkimusten perusteella kalliolouhintaa ei ole mutta todennäköisesti ylisuuria kiviä joudutaan rikkomaan pienemmäksi PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenger asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin Kaivantojen täytöt Asennusalusta Kaivannon pohjalle, massanvaihto- tai pengertäytteen päälle tai arinan päälle tehdään putken seinämän pinnasta mitattuna vähintään 150 mm:n paksuinen asennusalusta. Toimilaitteet, kuten kaivot ja venttiilit perustetaan aina asennusalustalle. Asennuskerros tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen. Perusmaa ja asennusalusta eivät saa olla jäässä. Asennusalusta tehdään rakeisuusvaatimukset täyttävästä murskeesta # 0 16, paksuus 150 mm. Jätevesi- ja hulevesiviemärilinjoilla ja liikennöitävällä alueella kaivannon pohja tasataan ja käytetään asennusalustaa, SrM tai KaM # 0 16, paksuus 150 mm. Asennusalustan alta poistetaan kivet, jotka voivat vahingoittaa putkea. Asennusalustan materiaali ei saa sisältää lunta eikä jäätä. Kalliokaivannossa ja kivisessä maaperässä putki perustetaan vähintään 150 mm paksun asennusalustan varaan, joka on kallio- tai soramursketta # 0 16 (KaM tai SrM). Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, tasauskerros tehdään sepelistä tai sorasepelistä, jonka suurin raekoko on ohjeiden mukainen ja josta puuttuvat alle # 8 mm:n rakeet. Venttiilit, kaivot ja yms. toimilaitteet perustetaan aina asennusalustan varaan. PN-10 luokan yhteen hitsatut paineputket perustetaan liikennealueiden ulkopuolella perusmaan varaan, mikäli pohjamaa täyttää asennusalustalle asetetut vaatimukset. Urakoitsija varmistaa, että kaivannon pohja täyttää asennusalustalle asetetut rakeisuusvaatimukset. Perusmaa voi olla rakeisuusvaatimukset täyttävää hiekkaa, soraa, hiekka- tai soramoreenia, savea tai silttiä. Perusmaan kivettömyys on varmistettava koko asennusalustan ja alkutäytön osalta Alkutäyttö Putkien alkutäyttö tehdään SrM tai KaM # 0 16 murskeesta, joka täyttää putkentasauskerrosmateriaalille esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadittuun tiiviyteen. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin. 12

18 Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Kaivannossa mahdollisesti oleva lumi ja jää poistetaan. Alkutäyttömateriaali asennetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle Lopputäyttö Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. Täyttömateriaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Kantavuus- ja katuluokat on esitetty tyyppipoikkileikkauksessa. Kainuuntien liittymän saareke pinnoitetaan maakosteaan betoniin asennetuilla pyöreillä kivillä PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Päällysrakenteiden rakennekerrokset ilmenevät suunnitelman tyyppipoikkileikkauspiirustuksista. Sopalantien Puronsuunkadun ja Onkitien päällysrakenteessa käytetään routaeristeellistä rakennetta. Kainuuntien liittymän ja klv:n päällysrakenteessa ei käytetä routaeristettä, vaan suodatinhiekkakerrosta paksunnetaan niin, että kaava-alueen reunassa suodatinhiekkakerroksen paksuus on 900 mm. Liittymän päällysrakennekerrokset: AB16/120 paksuus 50 mm, Kantavan yläosa M # 0-32 paksuus 50 mm Kantavakrs M #0-55 paksuus 200 mm Jakavakrs M # 0-65 paksuus 400 mm Hiekka 900 mm Suodatinkangas N3 Yhteensä 1600 mm Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset Suodatinkerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Suodatinkerroksen materiaali on hiekkaa. Suodatinkerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010 kuvassa 21110:K1 esitetyt rakeisuusvaatimukset. Suodatinkerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Urakoitsija tekee mittaukset omalla kustannuksellaan Suodatinkankaat 13

19 Suodatinkerroksen ja pohjamaan väliin asennetaan käyttöluokan N 3 mukainen suodatinkangas. Suodatinkankaiden materiaali ja asentaminen InfraRYL 2010 mukaisesti Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Jakavan kerroksen materiaali on mursketta # Jakavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21210:K3 tai K4 esitetyt rakeisuusvaatimukset. Jakavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Urakoitsija tekee mittaukset omalla kustannuksellaan Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Kantavan kerroksen materiaali on M 0-32 ja Kantavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21310:K3 esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset. Kantavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Kantavasta kerroksesta tehdään 2 levykantavuuskoetta tai Heavy-Loadman-pudotuskoetta jokaista alkavaa 50 katumetriä kohti rakennuttajan määräämistä kohdista. Urakoitsija tekee em. mittaukset omalla kustannuksellaan Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Ajoväylän päällysteen materiaalina käytetään Ab 16/120 tyyppipoikkileikkauspiirustusten mukaan. Kevyenliikenteen väylän päällysteen materiaalina käytetään Ab 11/100 tyyppipoikkileikkauspiirustusten mukaan. Asfalttipäällysteet tehdään kesällä Ennen päällystystyön aloittamista tehtävien töiden osalta noudatetaan InfraRYL 2010 vaatimuksia ja työohjeita REUNATUET Upotettava betoninen reunatuki Reunatukea tulee Sopalantielle plv = 220 m. Reunatukena käytetään upotettavaa betonista reunatukea (170 x 300 x 1000), näkyviin jää 120 mm. Reunatuki asennetaan betoniin siten, että se tukeutuu koko pituudeltaan ja leveydeltään huolellisesti sullottuun, maakosteaan betoniin. Maakostean betonin sementtimäärä on 250 kg/m³. Kiviaineksen raekoko on 0-8 mm. Reunatukea käytetään myös Sopalantien ja Kainuuntien liittymän saarekkeessa (22 m). Saarekkeen pinta tehdään pyöreillä luonnon kivillä maakosteaan betoniin. Saarekkeeseen asennetaan jalustat liikennemerkkejä varten (417 Liikenteenjakaja, valkoinen nuoli sinisellä pohjalla). 14

20 Suojateiden kohdilla reunakivi upotetaan ajoradan pinnan tasoon InfraRYL 2010 kuvan 22110:K3 mukaisesti KASVILLISUUSRAKENTEET Kylvönurmikot Teiden luiskien kasvualusta tehdään maisemanurmi 1 kasvualustan mukaisesti 50 mm paksuna. Tiehallinnon vakiosiemenseosta kylvetään 2 kg/aari Metsitykset EV-alueelle, istutetaan puuryhmiä (taimia 3 kpl/ryhmä) n.15 m välein. Istutuksessa käytetään männyn, kuusen, lehtikuusen, rauduskoivun ja tervalepän taimia. Puuryhmä tehdään yhdestä lajista, taimiväli n. 3 5 m. Taimet paakku/astiataimia, tavoitekoot InfraRYL 2010 mukaisesti JÄRJESTELMÄT VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Vesihuollon maarakennustyöt tehdään lukujen 13300, 16200, ja mukaisesti JÄTEVESIVIEMÄRIT Jätevesiviemärin materiaalit Jätevesiviemäriputket Nykyinen 200 M jätevesiviemärilinja Nykyinen v rakennettu 200 M jätevesiviemäri jää käyttöön siihen asti, kunnes 2- rakennusvaihe valmistuu. Nykyinen viettoviemäri toimii vielä Onkitien suunnasta tulevan paineviemärin jatkeena. Em. jätevesiviemärilinjan viisi nykyistä betonista kaivoa madalletaan katurakenteen alapintaan saakka ja asennetaan niiden päälle tiivis betonikansi. Paineviemärit rakennetaan PN 10 luokan putkista. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan yhtä suuria tai pienempiä kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 11 (PE 80) putkia. Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista. Paineviemärissä tulee olla merkintänä ruskea raita putken kyljessä. Viettoviemäriputkena käytetään PVC- tai PP- muoviputkea, luokka SN8. Käytettävät putkikoot ilmenevät suunnitelmista. 2-rakennusvaiheessa rakennetaan Puronsuukadun 7:lle tontille paineviemäri PEH putkella, tontinrajalle asennetaan sulkuventtiili ja putkea jätetään kiepille sen verran, että siihen pystyy myöhemmin liittymään, putken pää tulpataan Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket Viemärin tarkastuskaivoina käytetään 400/315, 560/500 ja 800/500 mm PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti. Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla katualueella 40 t ja katualueen ulkopuolella 25 t. 15

21 SOPALANTIE JA ONKITIE 2-rakennusvaiheessa rakennetaan Pilkkitien suuntaan viettävän Sopalantien 200 M jätevesiviemärin runkolinjan 560/500 kaivot, jvk 9 ja jvk 32 yht. 2 kpl. Jvk 22 on PEH ja PEH paineviemärin putkien tulokaivo 800/500 yht. 1 kpl. Em. Sopalantien osuudelle tonttien rajoille rakennetaan 400/315 kaivot jvk 30, jvk 31 ja jvk 32 = yht. 3 kpl. Tonttikaivoina voidaan käyttää ns. pro-kaivoja, joissa on valmiina 110 M lähtöyhde ja 110 M tuloyhteet. Yhteen kaivoon voidaan liittää kahdelta tontilta tulevat 110 M putket. Tonttiputkien päihin rakennetaan 200 M tarkastusputket, joihin kiinteistö liittyy. Sopalantien 160 M jätevesiviemärin Onkitien jv-pumppaamon tulokaivon suuntaan viettävän jv-runkolinjan 560/500 kaivot, jvk 23, jvk 24, jvk 25, jvk 26, jvk 26.1, jvk 27, jvk 28 ja jvk 29 = yht. 8 kpl. Jvk 28 on Puronsuunkadulta tulevan paineviemärin tulokaivo. Em. Sopalantien ja Onkitien osuudelle tonttien rajoille rakennetaan 400/315 kaivot jvk 33, jvk 34, jvk 35, jvk 36, jvk 37, jvk 38, jvk 39, jvk 40, jvk 41, jvk 42, jvk 43 ja jvk 44 = yht. 12 kpl. Tonttikaivoina voidaan käyttää ns. pro-kaivoja, joissa on valmiina 110 M lähtöyhde ja 110 M tuloyhteet. Yhteen kaivoon voidaan liittää kahdelta tontilta tulevat 110 M putket. Uusissa runkoviemärin kaivoissa on 200 M lähtö- ja tuloyhteet sekä 110 M talohaarojen tulot. Jätevesiviemärin kaivovälille jvk 9-jvk 22 tulee 200 M jätevesiviemäriputkea 54 m. Onkitien tulokaivon ja jvk23 - jvk 29:n välille rakennetaan 160 M putkea yht. 282 m. Sopalantien ja Onkitien talohaarojen 110 M jätevesiviemäriä tulee yht. 162 m. SOPALANTIEN, ONKIKADUN JA PURONSUUNKADUN PAINEVIEMÄRIT 2-vaiheen jvk 22 (tulokaivo) ja Onkitien nykyisen jäteveden pumppaamon välille rakennetaan PEH runkopaineviemäriä yht. 340 m. Jvk 22 toimii paineviemärin tulokaivona, josta rakennetaan yhteys uuteen jvk21:een ja 200 M viettoviemäriin. Onkitien jv-pumppaamolla runkopaineviemäri liitetään pumppaamon lähtöyhteeseen (suppari). Sulkuventtiileitä PEH paineviemäriin tulee 3 kpl. Puronsuunkadulle rakennetaan PEH paineviemäröintiä talohaaroineen yht. 240 m paineviemärin sulkuventtiileitä tulee 9 kpl. Puronsuunkadun I-haaran paineviemäri liitetään Sopalantien jvk 22:een (=tulokaivo). II-haaran paineviemäri liitetään Sopalantien jvk28:aan (=tulokaivo) Asennusalusta Viettoviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Putket, kaivot ja toimilaitteet perustetaan murskearinalle pituusleikkauksissa esitetyillä linjaosuuksilla kohdan RYL13300 Arinarakenteet mukaisesti. Jos kaivantojen pohja muilla linjaosuuksilla osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan Arinarakenteet mukaisesti. 16

22 Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemäriputken asentaminen Pohjaolosuhteet selviävät pituusleikkauksissa esitetyistä pohjatutkimustiedoista. Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laenkorkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä maa/kiviaines ei saa jäätyä. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden tulee olla vähintään 200 mm. Putken etäisyyden kaivoista tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran vapaan etäisyyden risteävään johtoon tulee olla vähintään 100 mm ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta. Paineviemärit liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsausmuhvia tai puskuhitsausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa. Tonttijohdot Jätevesiviemärin tonttijohdot päätetään tarkastuskaivosta noin yhden (1) m tontin puolelle ja tulpataan vesitiiviiksi. Tonttijätevesiviemärin koko ja materiaali on 110 PVC-SN8 putkea. Kalliolouhinta ulotetaan 2 metriä putken päättymisestä tontille päin. Putkien peittosyvyys Paineviemärien peittosyvyyden on lumen suojaamilla alueilla oltava vähintään 1,8 m. Alueilla, joilla lumi liikenteen, kunnossapidon tai muun syyn takia poistetaan, on peittosyvyyden oltava vähintään 2,3 m. Mikäli putket asennetaan kalliokaivantoon, peittosyvyyden oltava vähintään 2,3 m. Paineviemärien asennussyvyys on edellä mainitun mukainen, ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Viettoviemärit asennetaan suunnitelmien mukaiseen syvyyteen Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen Noudatetaan InfraRYL Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Viettoviemärin liitokset tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti. Paineviemärien liitoksessa toiseen paineviemäriin käytetään Y-haaraa. Viemärit liitetään rakennettuihin viemäreihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. 17

23 Pumppaamot Puronsuunkadun rantatonteille (7 kpl) tulee kiinteistöpumppaamoita, mutta ne eivät kuulu tähän urakkaan. Tontin omistaja/haltija rakennuttaa kiinteistöpumppaamot erikseen Valmis jätevesiviemäri Noudatetaan InfraRYL Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja toimittaa mittaustiedoston rakennuttajalle. Tarkemittaukset tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti. Viettoviemärin tiiviyden toteaminen Uudet viettoviemäriosuudet kuvataan. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja kuvaus tallennetaan videonauhalle. Pöytäkirja ja videonauha tai sen kopio luovutetaan tilaajalle. Kuvaus suoritetaan julkaisun Viemäreiden ja vesijohtojen kuvauksen teettämisohjeet (Vesija viemärilaitosyhdistys, Helsinki 1998) mukaan. Paineviemärin tiiviyden toteaminen Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille paineviemäriosuuksille InfraRYL 2006 kohdan mukaisesti HULEVESIVIEMÄRIT Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiviemäriputket Hulevesiputket rakennetaan PEH- tai PP- muoviputkesta luokka SN8. Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista. SOPALANTIEN HULEVESIVIEMÄRÖINTI 2-rakennusvaiheessa Sopalantien koillisreunaan ojapainanteeseen rakennetaan Puronsuunkadun suuntaan viettävän hulevesiviemärin runkolinjan 560/500 kaivot H46, H47, H26, H48 ja H49 sekä H40, H41, H42, H43 ja H44 = yht. 10 kpl. Em. kaivovälit rakennetaan 200 M putkella = yht. 252 m. Sopalantien alittavat hulevesiviemärihaarat tehdään 160 M putkella. Sopalantielle reunakiven viereen tehdään myös 560/500 hulevesikaivot H61, H63, H65, H67, H69, H71, H72 ja H44 = yht. 8 kpl. Kaikkiin 560/500 hulevesikaivoihin tulee myös salaojaputket, jotka voidaan tehdä työmaalla oikeaan korkeustasoon satulaliitoksin. Sopalantien lounaisreunan ojapainanteeseen rakennetaan 400/315 hulevesikaivot H60, H62, H64, H66, H68 ja H70 = yht. 6 kpl. Hulevesiviemäriputkea 160 M rakennetaan = yht. 90 m. Em. hulekaivoihin on mahdollista liittää tonteilta tulevat putket satulaliitoksilla. Tonteilta tulevat putket tehdään 160 M putkilla. PURONSUUNKADUN HULEVESIVIEMÄRÖINTI 18