TYÖSELOSTUS TYÖNUMERO: EURAN KUNTA KOULUKESKUKSEN PYSÄKÖINTI- JA PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: EURAN KUNTA KOULUKESKUKSEN PYSÄKÖINTI- JA PIHA-ALUEEN RAKENTAMINEN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

2 Muutoslista fianry VALMIS KOMMENTEILLE jtul jtul fisile LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sweco Ympäristö Oy Ilmalanportti 2, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku puh Y-tunnus

3 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ 1 2 YHTEISET TYÖT Työmaan hallinto Rakennuttaja Rakennuttaminen ja valvonta Suunnittelija Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Räjäytys- ja tärinäkatselmus Luvat Toiminnan järjestely Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Väliaikainen vedenjakelu Työmaan huolto Työturvallisuus ja terveydenhoito Maastokatselmukset ja laadunvalvonta Maastomittaukset Maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Mittaukset ja tarkepiirustukset MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Perustusrakenteet Arinarakenteet Kiviainesarinat Pohjarakenteet Kuivatusrakenteet Aluesalaojat Salaojan kaivot ja tarkastusputket Maaleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot 8

4 16300 Kaivannon tukirakenteet Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit Kallioavoleikkaukset Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Penkereet, maapadot ja täytöt Kaivantojen täytöt Asennusalusta Alkutäyttö Lopputäyttö Työalueiden viimeistely PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Päällysrakenteen osat Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakava kerros murskeesta Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Betoniset pintarakenteet Betonikivi- ja -laattapäällysteet Sitomattomat kulutuskerrokset Reunatuet, muurit, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Reunatuet Reunatuet betonista tai komposiitista Liimattavat reunatuet Muurit Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot JÄRJESTELMÄT Vesihuollon järjestelmät Hulevesiviemärit Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiviemäriputket Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Muoviset ja teräksiset tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket 16

5 Kansistot Hulevesiviemärin asennusalusta Hulevesiviemärin rakentaminen Hulevesiviemäriputken asentaminen Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen Valmis hulevesiviemäri Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sijainnen toteaminen Turvallisuusrakenteet ja ohjausjärjestelmät Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat Aidat Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Tiemerkinnät Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Kaapelinsuojaputket Valaistusrakenteet Rakenteet Ympäristörakenteet 20 Liitteet Liite 1. Tyyppipiirustukset Kaivantojen periaatepiirustukset T51

6

7 1 YLEISTÄ RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS Rakennuskohteena on Euran kunnan koulukeskuksen pysäköintialueen ja pihan parantaminen. Kohteessa pysäköintialueiden ja kulkuväylien rakennekerrokset, pinnat, valaistus ja kalusteet uusitaan. TEKNISET VAATIMUKSET Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: - InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet - InfraRYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa: INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Rakennuskohteen työt tehdään tämän työkohtaisen työselostuksen mukaan sekä noudattaen muita sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tämän työselostuksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: - Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.: - Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL Pohjarakennusohjeet, RIL Kaivanto-ohje RIL Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet, RIL Suomen kuntatekniikan yhdistys: - Katusuunnittelun ja -rakentamisen ohjeet, KATU 2002 Louhintatöissä on noudatettava valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (Vna 644/2011). 1 (20)

8 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset Talo-RYL Suomen rakentamismääräyskokoelma. Rakennustuotteiden ja materiaalien laatuvaatimukset Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen ja materiaalien kelpoisuus eli tuotteen CEmerkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista, käyttämistä tai kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Mikäli suunnitelmissa on esitetty, tässä mainittua, tiukempia laatuvaatimuksia, noudatetaan niitä. 2 YHTEISET TYÖT 2.1 Työmaan hallinto Rakennuttaja Nimi: Euran kunta Osoite: PL 22 (Sorkkistentie 10) EURA Yhteyshenkilö: tekninen johtaja Kimmo Haapanen Puhelin: Sähköposti: etunimi.sukunimi@eura.fi Rakennuttaminen ja valvonta Kohteen valvoja nimetään myöhemmin, yhteystiedot sopimusneuvottelujen yhteydessä Suunnittelija Nimi: Sweco Ympäristö Oy Osoite: Uudenmaankatu 19 A TURKU Yhteyshenkilöt: Aluejohtaja Antti Ryynänen Puhelin suunnittelija Mikko Silen Puhelin Sähköposti: etunimi.sukunimi@sweco.fi 2 (20) Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Urakoitsija suorittaa myös rakennustyöalueen vaikutusalueella olevien rakennus

9 ten, rakenteiden, laitteiden ja rajamerkkien kuntotarkistukset ennen työn aloitusta ja vastaa niille aiheuttamistaan vahingoista. Urakoitsijan on ilmoitettava kiinteistökatselmuksen ajankohdasta rakennustyömaan valvojalle hyvissä ajoin. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksista laaditaan pöytäkirja Räjäytys- ja tärinäkatselmus Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma Luvat Rakennuttaja on hankkinut seuraavat työsuoritukseen liittyvät luvat: - liittymäluvat - sijoitusluvat - maanomistajien työluvat. Muista työsuoritukseen liittyvien lupien hankkimisesta ja ilmoitusten tekemisestä huolehtii urakoitsija. Urakoitsijan tulee noudattaa em. lupien ehtoja. 2.2 Toiminnan järjestely Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Tarvittavat luvat haetaan teitä hallinnoivilta tahoilta, kuten ELY:ltä ja kunnasta. Työaikaisen liikenteen järjestely kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsijan tulee määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Urakoitsija laatii työvaihekohtaiset liikenteenohjaussuunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennuttajalla. Liikenteenohjaussuunnitelmia tulee päivittää ja työmaalla on oltava joka hetki päivitetty ja tilaajan hyväksymä liikenteenohjaussuunnitelma. Katutyöt on tehtävä siten, että liikenteelle muodostuisi mahdollisimman vähän haittaa. Kadut ja kevyen liikenteen väylät on pidettävä liikennöitävänä rakennustöiden aikana. Liikennöinti tonteille on oltava mahdollista koko urakan ajan ennalta ilmoitettuja vähäisiä katkoksia lukuun ottamatta. Työaikaisen liikenteen järjestelyissä noudatetaan seuraavia julkaisuja: 3 (20)

10 - Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella. Suomen kuntatekniikan yhdistys, julkaisu Väliaikainen vedenjakelu Käytössä olevia vesijohtolinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai vesijohtolinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Lisäksi linjoja suljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan 3 vrk ennen linjojen sulkemista. 2.3 Työmaan huolto Työturvallisuus ja terveydenhoito Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Työturvallisuuden osalta noudatetaan erillistä turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston päätökseen rakennustyön turvallisuudesta (VNp) 205/2009. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi. 2.4 Maastokatselmukset ja laadunvalvonta Maastomittaukset Suunnitelmissa on käytetty N60 -korkeusjärjestelmää. Tasokoordinaattijärjestelmä on KKJ-koordinaattijärjestelmä. Maastomittaukset on tehty Euran kunnan toimesta Maaperätutkimukset Alueella ei ole tehty pohjatutkimuksia Työnaikaiset mittaukset Urakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Suunnittelijalta saa numeerista mittaustietoa. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia raja-merkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoon todeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat 4 (20)

11 vaarassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkit urakoitsija on velvollinen korvaamaan. Urakoitsija tarkistaa liittymispisteiden (mm. vesijuoksujen) korkeudet ennen rakennustöiden aloittamista. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalaisten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon. Suunnitelman maastoon merkitseminen Mittalinjojen paalutus: Paaluttamista varten tarvittavat tiedot ilmenevät mittaussuunnitelmaan sisältyvästä pääpistelaskennasta. Ojitus- ja putkitustöiden mittaukset: Sadevesiviemäreiden sijainti sekä korkeustiedot ilmenevät kartoista. Tiedot on esitetty suunnitelmassa. Merkitseminen päällysrakenteen tekoa varten: Tiedot päällysrakenteen tekemistä varten saadaan pituusleikkauksista, tyyppipoikkileikkauksista ja paalukohtaisista poikkileikkauksista. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Mittaukset ja tarkepiirustukset Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja loppupiirustukset tehdään tilaajan ohjeiden mukaisesti. Tarkepiirustuksiin tulee merkitä poikkeamat suunnitelmiin, kuten materiaalimuutokset, putkikokojen muutokset jne. Mittaukset suoritetaan InfraRYL:n mukaisesti MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Puusto ja kasvillisuus poistetaan työalueelta vain rakentamisen kannalta välttämättömässä laajuudessa. Laajuus arvioidaan kunnan ja rakentajien kesken. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kannot, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet kuljetetaan hyötykäyttöön (energiajäte) tai kaatopaikalle. Urakoitsija vastaa hävityksestä. Kasvillisuuden suojaus 5 (20)

12 Olemassa olevan kasvillisuuden suojauksessa noudatetaan InfraRYL kohtaa Tarvittavista suojaustoimenpiteistä sovitaan tarkemmin työn aloituskatselmuksessa Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia. Rakennetut salaojat Kaivannosta esiin tulevat ja katkaistut salaojat korjataan. Korjaus tehdään liittämällä katkennut salaoja kaivannon kohdalla umpiputkella. Putken alle kaivannon pohjalle rakennetaan kiviainesarina, joka ympäröidään kuitukankaalla. Arinan paksuuden tulee olla vähintään 300 mm. Kuitukankaan tulee olla käyttöluokkaa N3. Arina rakennetaan murskeesta 0/16 tai sorasta 0/20 ja se tiivistetään 90 % tiiveysasteeseen. Valvoja tarkistaa salaojien korjaukset ennen niiden peittämistä. Siirrettävät järjestelmät ja rakenteet Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot ja purut on sovittava laitteiden omistajien kanssa. Siirrettyjen johtojen sijainnista on tehtävä tarkekuvat omistajien toimesta. Suojattavat järjestelmät Ennen kaivutöiden aloittamista on pyydettävä kaapelinäyttö sähköyhtiöltä sekä teleyhtiöltä. Urakoitsija selvittää kaikki alueella mahdolliset olevat kaapelit ja johdot. Poistettavat rakenteet Käytöstä poistettavat putki- ja johtorakenteet puretaan kaivannon osalta, loput jätetään maan sisään. Maahan jäävien purettavien putkien päät tulpataan Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Alueella mahdollisesti oleva pintamaan multa läjitetään tarkoitukseen osoitetulle paikalle. Multa voidaan käyttää alueen viimeistelytöihin, mikäli se täyttää asetetut vaatimukset. 6 (20)

13 Urakka-alueelta rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat siirretään lähimpään uudelleen sijoituspaikkaan tai maankaatopaikalle. Massojen käsittely, poiskuljetus läjitysalueelle ja tasaus läjitysalueelle kuuluvat urakoitsijalle. Kannot, risut yms. on käsiteltävä asianmukaisesti, niitä ei saa olla ylijäämämaan joukossa. Poistettavat päällysrakenteet Purettavien kestopäällystettyjen alueiden päällyste kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsija vastaa kustannuksellaan puretun asfaltin toimittamisesta kierrätykseen tai ympäristöviranomaisen hyväksymään paikkaan Perustusrakenteet Arinarakenteet Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna, on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan arinan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Arinarakenne valitaan rakennuspaikan pohjaolosuhteiden perusteella Kiviainesarinat Arina tehdään sorasta tai murskeesta (0/32 mm). Arinan vahvuus on 300 mm. Materiaali ei saa olla jäässä. Kiviainesarina ympäröidään suodatinkankaalla N3. Tyyppikuva kiviainesarinan asentamisesta on esitetty liitepiirustuksessa T51. Mikäli hienoainespitoinen pohjamaa häiriintyy kaivun yhteydessä, korvataan se kitkamaatäytöllä Pohjarakenteet Kuivatusrakenteet Piha-alueet kuivatetaan sadevesi- ja salaojaputkijärjestelmää käyttäen. Pysäköintialueet pintakuivatetaan 0,5-1 % kaltevuudella. 7 (20)

14 8 (20) Aluesalaojat Salaoja asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Salaoja on rakennettava, vaikkei sitä suunnitelmassa olisikaan esitetty kohtiin, joissa rakennustyön aikana esiintyy voimakasta pohjaveden virtaamista tai pintavesien suotautumista rakennekerroksiin. Salaojaputkien asennustyöt tehdään InfraRYL mukaisesti. Työssä käytetään tekniseen salaojitukseen tarkoitettuja SN8-luokan 110/95 mm PEH tuplaseinämäputkia Salaojan kaivot ja tarkastusputket Salaojan tarkastusputkina käytetään 200 mm muoviputkia. Tarkastusputket asennetaan metrin välein sekä vedenjakajille. Tarkastuskaivot sekä putket varustetaan valurautaisilla umpikansistoilla Maaleikkaukset ja kaivannot Maaleikkaukset Hankkeesta saatavat leikkausmassat voidaan osittain käyttää penkereisiin ja luiskatäyttöihin, mikäli ne täyttävät sille asetetut vaatimukset Maakaivannot Kaivantosuunnitelma Urakoitsija tekee kaivantosuunnitelman. Kaivannon teossa noudatetaan Kaivanto-ohjetta RIL Tukemattoman ja tuetun putkikaivannon vähimmäismitat on esitetty tyyppipiirustuksessa T51. Valmis maakaivanto Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä. Valmiiksi kaivettu kanavan pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Kaivumaiden käsittely

15 Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Kaivannon kuivana pito ja pohjavedenpinnan alentaminen Urakoitsijan on varauduttava kaivannon kuivana pitoon. Urakoitsija huolehtii, että kaivanto on peitetty tai rakenteet on ankkuroitu ennen kuivana pidon lopettamista Kaivannon tukirakenteet Urakoitsija laatii tarkemmat kaivantojen tuentasuunnitelmat. Kaivannon seinämät tuetaan, mikäli luiskia ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista tehdä riittävän loivina. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Kaivannon tukirakenteet on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haitallisia maaperän siirtymiä työn aikana. Tuettu kaivanto aloitetaan noin yhden (1) metrin syvyisellä kevennyskaivuulla, jonka jälkeen aloitetaan kaivannon tukien asennus. Kaivuumassat kasataan vähintään 10 metrin etäisyydelle kaivannosta. Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna tai maakaivantoa ei muuten pystytä tekemään turvallisesti ilman tuentaa on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan lisätuennan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Soveltuvin osin noudatetaan VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä Kaivantoohjetta RIL Kallioleikkaukset, -kaivannot ja tunnelit Kaivantosuunnitelma Urakoitsija laatii kaivantosuunnitelman. Räjäytyssuunnitelma Urakoitsija laatii räjäytyssuunnitelman InfraRYL 2010 mukaisesti. 9 (20)

16 Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma. Louhintamäärät Liikalouhintaa tulee välttää. Louhe poistetaan tasauskerroksen verran putken ala-reunaa syvemmältä. Pohja tasataan murskeella tai soralla ja tiivistetään. Asennusalustan alle asennetaan suodatinkangas. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3. Mikäli kalliolouhintaa esiintyy, mitataan louhittava kalliomassa teoreettisena kiintokalliona ja korvataan yksikköhinnan mukaan. Määrät tarkistetaan Rakennustieto Oy:n julkaisujen InfraRYL 2010 Osa 1 Väylät ja alueet sekä INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje mukaan. Annettua kalliolouhinnan yksikköhintaa käytetään tarjousvertailussa Kallioavoleikkaukset Louhintaa varten tulee laatia louhinta- ja räjäytyssuunnitelma. Louhinta- ja räjäytystyöt on tehtävä kaikki lupa-asiat, työturvallisuus- ja varo-ohjeet huomioiden. Tarvittavat rakennus-, rakenne- ja laitekatselmukset on pidettävä ennen töiden aloittamista. Katselmoitavat kohteet on esitettävä louhinta- ja räjäytyssuunnitelmassa. Louhinnassa syntyvää louhetta ei voida käyttää tukikerroksen materiaalina katujen ja kevyen liikenteen väylän tukikerroksissa ilman rakennuttajan suostumusta. Louhintaan sisältyvät kaikki >= 1 m kivet, joita ei voi kiertää tai poistaa kaivamalla. Louhintakohteet on hyväksytettävä ennen louhintaa rakennuttajalla. Noudatetaan InfraRYL Kalliokanaalit, -syvennykset ja -kuopat Kalliokanaalin vähimmäismitat on esitetty tyyppipiirustuksessa T51. Vesihuoltolinjojen kaivojen kohdalle louhitaan tilavaraus, jonka ulottuma kaivon ulkopinnasta on 2,0 m. Vesihuoltolinjojen ja tonttihaarojen päihin louhitaan tilavaraus, jonka pituus lähimmästä rakenteesta on 2,0 m. Louhintamäärät Liikalouhintaa tulee välttää. Louhe poistetaan tasauskerroksen verran putken ala-reunaa syvemmältä. Pohja tasataan murskeella tai soralla ja tiivistetään. Asennusalustan alle asennetaan suodatinkangas. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3. 10 (20)

17 Noudatetaan InfraRYL Penkereet, maapadot ja täytöt Kaivantojen täytöt Asennusalusta Kaivannon pohjalle, massanvaihto- tai pengertäytteen päälle tai arinan päälle tehdään putken seinämän pinnasta mitattuna vähintään 150 mm:n paksuinen asennusalusta pituusleikkauksissa esitetyille putkiosuuksille. Toimilaitteet, kuten kaivot ja venttiilit perustetaan aina asennusalustalle. Asennuskerros tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen. Perusmaa ja asennusalusta eivät saa olla jäässä. Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, tasaus-kerros tehdään sepelistä tai sorasepelistä, jonka suurin raekoko on ohjeiden mukainen ja josta puuttuvat alle 8 mm:n rakeet. Venttiilit, kaivot ja yms. toimilaitteet perustetaan aina asennusalustan varaan Alkutäyttö Putkien alkutäyttö tehdään pääsääntöisesti hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää putken tasauskerrosmateriaalille esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadittuun tiiviyteen. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin (kts ). Liikennealueilla PN10-luokan putkilla käytetään rakeisuusvaatimukset täyttävää hiekkaa, soraa tai mursketta. Liikennealueiden ulkopuolella PN10-luokan putkilla voidaan käyttää raekokovaatimukset täyttävää hiekka- ja soramoreenia sekä silttiä ja savea. Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Kaivannossa mahdollisesti oleva lumi ja jää poistetaan. Alkutäyttömateriaali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. 11 (20)

18 18330 Lopputäyttö Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään Työalueiden viimeistely Työalue siistitään ja kunnostetaan entistä vastaavaan kuntoon. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Tukkeutuneet ojat ja rummut avataan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen. Raivaustyössä poistettu ruokamulta levitetään muun täytön ja tasauksen jälkeen kaivannon päälle sekä suoritetaan nurmikon kylvö entisen tilalle, ellei suunnitelmassa ole toisin esitetty PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Kantavuus- ja katuluokat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Vesihuoltokaivannon lopputäyttö tehdään päällysrakenteen mukaisista materiaaleista Päällysrakenteen osat Päällysrakenteiden rakennekerrokset ilmenevät suunnitelman tyyppipoikkileikkauspiirustuksista Suodatinrakenteet Suodatinkankaat Kuitukangasta käytetään jakavan kerroksen alla tyyppipoikkileikkausten mukaan. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3. Asennus InfraRYL 2010:n ja valmistajan ohjeiden mukaan. 12 (20) Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakava kerros murskeesta Jakava kerros tehdään suunnitelmien mukaan. Jakavan kerroksen materiaali on kalliomursketta KaM 0/90. Jakavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21210:K4 esitetyt rakeisuusvaatimukset

19 Jakavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Urakoitsija tekee mittaukset omalla kustannuksellaan Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaali on KaM 0/32 mm. Kantavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21310:K3 esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset. Kantavan kerroksen päälle tehdään väliaikainen kulutus-/tasauskerros murskeella KaM 0/12 mm, paksuus 5 cm Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Ajoväylän päällysteen materiaalina käytetään Ab 16/120 tyyppipoikkileikkauspiirustustusten mukaan. Kevyen liikenteen väylän päällystemateriaalina käytetään Ab 11/100. Ennen päällystystyön aloittamista tehtävien töiden osalta noudatetaan InfraRYL 2010 vaatimuksia ja työohjeita. Liimattavien reunatukien takana asfalttipäällyste ulotetaan 0,25 m reunatuen etureunan taakse. Nykyisen päällysteen päälle tehtäessä uusia päällystekerroksia, alusta puhdistetaan, paikataan ja liimataan. Tarvittaessa jyrsitään tai käytetään tasausmassaa vaadittavan korkeusalustan saavuttamiseksi. Tasausmassana käytetään AB Betoniset pintarakenteet Betonikivi- ja -laattapäällysteet Betonikivet ja -laatat asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Urakoitsija hyväksyttää käyttämiensä betonikivien ja -laattojen tyypin ja koon rakennuttajalla. 13 (20)

20 Betonikiveykset tehdään harmaasta betonisesta suorakaidekivestä (esim. Kartano). Kiveyksissä käytetään h = 60 mm kiveä. Asennusalustana käytetään InfraRYL 2010 mukaista asennushiekkaa. Kivet ladotaan tiililadontana puolen kiven limityksellä siten, että kiven pitkä sivu on ajoradan suuntainen. Betonikiveys rajautuu betoniseen reunatukeen tai reunanupuun. Saumahiekkana käytetään rakeisuudeltaan 0/1 mm kuivaa hiekkaa. 14 (20) Sitomattomat kulutuskerrokset Väliaikainen kulutuskerros rakennetaan murskeesta KaM 0/12 tyyppipoikkileikkauspiirustusten mukaan Reunatuet, muurit, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Reunatuet Reunatuet betonista tai komposiitista Liimattavat reunatuet Liimattavat betoniset reunatuet asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Urakoitsija hyväksyttää käyttämiensä liimattavan reunatuen tyypin ja koon rakennuttajalla. Reunatukena käytetään betonista, liimattavaa, viistettyä reunatukea, joka on kooltaan 80*130. Omakotitalon edustalla käytetään betonista, liimattavaa, viistettyä reunatukea, joka on kooltaan 60*130. Reunatuki lopetetaan viistetyllä sovite-elementillä. Reunatuet asennetaan suunnitelmien mukaisesti InfraRYL 2010 ohjeita noudattaen Muurit Koulun laajennusosan kohdalla piha-aluetta porrastetaan matalalla teräsbetonisella paikalla valamalla tehtävällä tukimuurilla/maastoaskelmalla, leveys noin 200 mm. Muuri tehdään suunnitelman mukaiseen paikkaan. Muurin/maastoaskelman pudotuskorkeuden tulee olla alle 500 mm korkea. Muurin yläpihan puolelle jätetään vähintään 50 mm:n kynnys

21 Muuri perustetaan anturaperustukselle. Anturan alustan tulee olla tiivistettyä, routimatonta kalliomursketta KaM #0-32 mm 300 mm:n vahvuudelta. Tarvittaessa käytetään routaeristettä. Tukimuurin päälle rakennetaan pintalankutus istuintasoksi. Pintalankkuna käytetään 95 x 45 mm painekyllästettyä ja höylättyä puuta. Kaksi lankkua vierekkäin, lankkujen kiinnitys muuriin haponkestävillä ruuveilla/pulteilla. Puukatteen ja betonin väliin asennetaan vedeneristeeksi bitumikermi. Tukimuuri: Betoni C25/30-2 Rasitusluokat XC 2 Teräs: A500HW, B500K Betonipeite: 35 ±10 mm, maata vasten 50 mm Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Nurmetusten vaatiman kasvualustan paksuus tiivistettynä on 150 mm. Maanleikkausmassojen käyttäminen kasvualustana on hyväksytettävä rakennuttajalla. Kasvualusta tiivistetään huolellisesti. Nurmikon kasvualustan on oltava pinnanmuodoltaan tasainen ja sen on liityttävä luontevasti ympäröiviin alueisiin. Tiivistetyn kasvualustan pintakaltevuuden tulee olla vähintään 1 %. Kasvualustat asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Noudatetaan InfraRYL Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Nurmetukset tehdään nurmetusluokan A3 -luokan (puisto- ja katunurmi) mukaisesti. Käytettävän siemenseoksen tulee olla käyttöluokkaa 2 tai 3. Siemenet kylvetään sulaan kasvualustaan niin, että ne ehtivät orastua ja juurtua ennen kasvukauden päättymistä. Vaihtoehtoisesti siemenet voidaan kylvää niin myöhään syksyllä, etteivät ne ehdi itämään. Itämättömille ja huonosti itäneille alueille tehdään paikkauskylvöt ensimmäisenä sopivana kylvöajankohtana. 15 (20)

22 30000 JÄRJESTELMÄT Vesihuollon järjestelmät Vesihuollon maarakennustyöt tehdään lukujen 11000, 13000, 14000, 16000, ja mukaisesti Hulevesiviemärit Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiviemäriputket Hulevesiputket rakennetaan PEH- TAI PP- muoviputkesta luokka SN8. Linjoissa käytettävä materiaali ja putkikoko ilmenee suunnitelmista. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Muoviset ja teräksiset tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Hulevesikaivoina käytetään 560/500 mm PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti (kts. kaivokortit) Kansistot Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla 40 t. Vanhojen kaivojen kannet nostetaan suunniteltuun maanpintaan. Kannet ovat umpi- tai ritiläkansia. Kannen laatu on merkitty kaivokortteihin. Muilta osin noudatetaan InfraRYL (20) Hulevesiviemärin asennusalusta Hulevesiviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan

23 Jos kaivantojen pohja osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan Arinarakenteet mukaisesti. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Hulevesiviemärin rakentaminen Hulevesiviemäriputken asentaminen Pohjaolosuhteet selviävät pituusleikkauksissa esitetyistä pohjatutkimustiedoista. Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä maa/kiviaines ei saa jäätyä. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien ja toimilaitteiden väliset etäisyydet tehdään InfraRYL:in ohjeiden mukaisesti, jos suunnitelmissa ei toisin mainita. Putkien peittosyvyys Putkien peittosyvyys on esitetty suunnitelmissa. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen Noudatetaan InfraRYL (20)

24 Valmis hulevesiviemäri Noudatetaan InfraRYL Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Johtotöiden laadunvalvonta Noudatetaan InfraRYL Sijainnen toteaminen Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Tarkemittaukset tehdään InfraRYL 2006, Vesihuolto mukaisesti Turvallisuusrakenteet ja ohjausjärjestelmät Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat Aidat Nykyinen verkkoaita puretaan siltä osin, kun se jää uusien piharakenteiden alle. Noudatetaan InfraRYL Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Liikennemerkit on esitetty suunnitelmakartoissa. Merkkien sijoituksessa tulee noudattaa Kuntaliiton julkaisua Liikennemerkkien käyttö kaduilla. Jos mahdollista, liikennemerkkejä voidaan kiinnittää myös valaisinpylväisiin. Liikennemerkit ovat alumiinilevyä jäykistettynä. Liikennemerkkien valmistuksessa, sijoittamisessa ja asentamisessa noudatetaan seuraavia Tiehallinnon julkaisuja: - Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä, TIEH (20) - Liikennemerkkipiirustukset, kansio 1 ja kansio 2, TIEH

25 - Liikennemerkkien rakenne ja pystytys, TIEH Liikenteen ohjaus, viitoitus TIEL, Tiemerkinnät Suojatiet tehdään suunnitelmien mukaisiin paikkoihin. Tiemerkinnät tehdään kestomerkintöinä valkoisella katumaalilla, ellei piirustuksissa ole toisin esitetty. Pysäköintiruutujen koko 2,5x5,0 m. Mopopaikan koko on 2,7x1,25 m. Katukoriskenttä merkitään valkoisella katumaalilla. Tiemerkinnöissä noudatetaan seuraavia Tiehallinnon julkaisuja: Tiemerkintöjen toimintalinjat, TIEH Tiemerkinnät (ohjeluonnos), TIEH Tiemerkintöjen laatuvaatimukset, TIEL Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Valaistus rakennetaan erillisen suunnitelman mukaan. Sweco Talotekniikka Oy on laatinut valaistussuunnitelmat Kaapelinsuojaputket Suojaputket asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Suojaputkien asentaminen kuuluu urakkaan Valaistusrakenteet Pihan valaistus tehdään sähkösuunnittelijan erikoispiirustusten mukaan. Uusien valaisinpylväiden jalustojen asentaminen, valaisinten sähköputkitukset kaapelointeineen ja maadoituksineen kuuluu urakkaan. Jalustat asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Jalustojen yläosat jätetään 10 cm ympäröivän valmiin (lopullisen) katutai luiskapinnan yläpuolelle. Vanhojen valaisinpylväiden ja jalustojen poisto kuuluu urakoitsijalle. 19 (20)

26 40000 RAKENTEET Ympäristörakenteet Kalusteet ja varusteet sijoitetaan suunnitelmissa osoitettuihin paikkoihin. Kalusteet ja varusteet asennetaan valmistajan tai maahantuojan ohjeiden mukaan. Kaikki metalliosat vähintään kuumasinkittyjä tai kuumasinkittyjä ja maalattuja suunnitelmien mukaan. Kalusteet kootaan noudattaen valmistajan antamia turva-etäisyyksiä, pystytys- ja kokoamisohjeita. Kalusteiden tulee täyttää seuraavat vaatimukset: * Väline on valmistettu turvallisuusstandardeja noudattaen. * Valmistajalla on tuotevastuuvakuutus. * Välineiden mukana toimitetaan asennusohjeet turva-alueineen. Pysäköintialueen varusteet Autonlämmityspylväiden (21 kpl) jalustat ovat tehdasvalmiita betonijalustoja. Autopaikkojen numerointi kiinnitetään lämmityspylväiden koteloihin. Pyörätelineet Pyörätelineinä käytetään teräksisiä, kuumasinkittyjä, kiinteästi maahan asennettavia kaksipuoleisia telineitä (valetaan betonianturoihin). Tyyppi: Lehtovuori Oy:n Treo 2-puoleinen 10 pyörälle tai vastaava. Pyörätelineitä tulee 18 kpl. Pyörätelineet perustetaan ja asennetaan varusteiden toimittajan ohjeiden mukaisesti. Penkit Penkit (5 kpl) ovat selkänojattomia puistonpenkkejä, esim. Lappset Group Oy:n betonijalkaisia ja mäntylankkupintaisia Park Rest -penkkejä (1770x600x440 mm). Turussa, 27. päivänä huhtikuuta 2017 Laatinut Sweco Ympäristö Oy, Mikko Silén, Insinööri (AMK). 20 (20)