Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010

Transkriptio

1 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010 Petri Parkko

2 Sisällys 1. Luontoselvityksen taustoja Tutkimusmenetelmät ja aineisto Kivijärven kunta Kinnulan kunta Päätelmät ja suositukset Lähteet...26 Kannen kuvat: Ylh.vas. Kinnulan Pitkälahden pirunpeltoa Ylh.oik. Nuori pajusirkku Alh. vas. Elokorennon koiras Alh. oik. Kinnulan Ruokolahden rehevä pohjukka Petri Parkko

3 3 1. Luontoselvityksen taustoja Tämä luontoselvitys liittyy Kinnulan ja Kivijärven kuntien ranta-asemakaavan muutokseen. Kaavoitusta varten tarvittiin tietoja alueen luontoarvoista. Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa tilasi tämän luontoselvityksen Tutkimusmenetelmät ja aineisto Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin Ympäristösuunnittelu Oy:n rajaamilla ranta-alueilla (kartat 1 ja 8). Maastotöihin käytettiin yhteensä 24 tuntia. Alueilta selvitettiin arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain ja muut arvokkaat elinympäristöt) sekä uhanalaislajiston ja EU:n luontodirektiivin eliölajien esiintymiä. Samalla arvioitiin uhanalaislajiston ja direktiivilajien esiintymismahdollisuutta. Sudenkorentoja havainnoitiin kaikkina maastopäivinä. Sää oli kaikkina tutkimuspäivinä hyvä sudenkorentojen aikuishavainnointiin: korennot lentävät aktiivisesti vain aurinkoisella ja lämpimällä säällä. Luontoselvityksen maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Raportissa esiteltyjen putkilokasvien nimistö perustuu Suuri Pohjolan kasvio -kirjaan (Mossberg & Stenberg 2005). Lajien uhanalaisuus on uhanalaisuusarvioinnin 2000 (Rassi ym. 2001) mukainen. Sudenkorentojen nimistö ja yleisyys on Karjalaisen (2010) mukaan. Arvokkaiden elinympäristöjen arvotus tehtiin Meriluodon & Soinisen (1998) perusteella. Koska tutkimusalueiden rannat ovat hyvin louhikkoisia, otettiin arvokkaiksi elinympäristöiksi (metsälain kalliot, kivikot, louhikot) vain edustavimmat kohteet. Kivijärven alueella on tehty useita luontoselvityksiä: Kivijärven ja Heitjärven alueen luonto- ja maisemaselvitys (Kotilainen 1998), Luontoselvityksiä eräillä Kivijärven kunnassa olevilla Metsähallituksen osaksi tai kokonaan omistamilla pienvesillä (Kotilainen 1999) ja Kivijärven pikkujärvien luontokohteet (Häyhä & Kotilainen 1999). Em. raporteissa olevilla tiedoilla täydennettiin tätä luontoselvitysraporttia. Raportissa Kinnulan ja Kivijärven kunnat ovat käsitelty omina kokonaisuuksinaan. Tutkitut alueet ovat numeroitu alueiden yleiskarttoihin. Jokaisesta tutkitusta kohteesta on mainittu,

4 4 esiintyykö sillä merkittäviä kaavaan vaikuttavia luontoarvoja. Mikäli kohteella on merkittäviä luontoarvoja, on niistä tehty raporttiin tarkemmat esittelyt. Raportissa käytetyt lyhenteet: VU = uhanalaisuudeltaan vaarantunut laji, L-dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, Dir IV = EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölaji. Kuva 1. Kivijärven Hernesaaren rantametsiin kaatui kesän 2010 myrskyissä runsaasti puita Petri Parkko

5 5 3. Kivijärven kunta (kartta 1) Kartta 1. Kivijärven tutkimusalueiden 1 10 sijainti.

6 6 Alue 1. Ei merkittäviä luontoarvoja. Kotilainen (1998) on arvottanut Hernesaaren ja Onkisaaret maisema-arvojen perusteella arvoluokkaan I, mikä tarkoittaa alueen jättämistä rakentamattomaksi. Alueelle oli tullut kesän 2010 myrskyissä hyvin runsaasti maapuuta (kuva 1). Alue 2. Ei merkittäviä luontoarvoja. Kartta 2. Kivijärven tutkimusalueen 3 arvokkaat elinympäristöt 1 ja 2. Alue 3. Merkittäviä luontoarvoja: Mäntysaari (kartta 2, kuvio 1) Saaren latvuskerroksessa kasvaa järeitä mäntyjä ja kuusia sekä koivuja, kaakkoisosassa kasvaa myös haapaa. Puusto on moni-ikäistä ja luontaisesti uudistunutta, merkkejä hakkuista on hyvin vähän. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Ravinteisuudeltaan saari on ainakin pääosin mustikkatyypin kangasta. Saaressa on kohtalaisesti kuollutta puustoa, etenkin kuolleita

7 7 koivuja (kuva 3), joissa kasvaa kääpiä. Myös pitkälle lahonneita maapuita (kuva 2) löytyy joitakin, joten alueella on jonkinlainen lahopuujatkumo. Myrskyt ovat äskettäin lisänneet kuolleen puun määrää. Kuva 2 (vas.). Pitkälle lahonnut ja sammaloitunut maapuu Mäntysaaressa. Kuva 3 (ylh.). Mäntysaaren kuolleita koivuja. Kuvat Petri Parkko Tyvelänlahden pohjukka (kartta 2, kuvio 2) Lähes kokonaan vesikasvillisuuden täyttämä lahti, jossa kasvaa hyvin runsaasti rantapalpakkoa, ulpukkaa sekä uposkasvina ärviöitä. Lahti sopii hyvin sudenkorentojen lisääntymispaikaksi ja puolisukeltajasorsien ruokailupaikaksi. Lahdella havaittiin seuraavia sudenkorentolajeja: sirokeijukorento Lestes sponsa, okatytönkorento Enallagma cyathigerum, ruskoukonkorento Aeshna grandis ja tummasyyskorento Sympetrum danae. Kotilainen (1998) suosittelee Tyvelänlahden pohjukan säilyttämistä rakentamattomana. Alue 4. Ei merkittäviä luontoarvoja. Alue 5. Ei merkittäviä luontoarvoja.

8 8 Alue 6. Ei merkittäviä luontoarvoja. Lehtosaaren metsät ovat olleet voimallisessa metsätalouskäytössä. Kotilainen (1998) on arvottanut Lehtosaaren lahden ympäristöineen linnustollisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi, jolla viihtyy mm. kuikka Gavia arctica (L-dir). Alue 7. Merkittäviä luontoarvoja: Pirttisalmi (kartta 3, kuvio 3) Reheväkasvuinen salmi, jossa kasvaa runsaasti ulpukkaa sekä mm. palpakoita ja ratamosarpiota. Salmessa havaittiin hyvin runsaasti sudenkorentoja: kymmeniä sirokeijukorentoja, okatytönkorennon koiras, sirotytönkorento Coenagrion pulchellum, siniukonkorento Aeshna juncea n. 100 yksilöä ja ruskoukonkorento Aeshna grandis 10 yksilöä. Kuva 4. Juurikkasaaren luhtaa elokuussa 2010 Petri Parkko

9 9 Juurikkasaaren luhta (kartta 3, kuvio 4, kuva 4) Laaja korteluhta, jossa kasvaa järvikortteen lisäksi saroja sekä viitakastikkaa, kurjenjalkaa ja luhtavillaa. Luhdan edustalla kasvaa runsaasti kelluslehtisiä. Luhta lähiympäristöineen on vesi- ja rantalinnuille sekä sudenkorennoille erityisen hyvää elinympäristöä. Luhdalla havaittiin kolme vanhaa naurulokkia Larus ridibundus (VU) ja taivaanvuohi Gallinago gallinago. Sudenkorentolajistoa: sirokeijukorento, keihästytönkorento kaksi koirasta, siniukonkorento yli 50 yksilöä, ruskoukonkorento kaksi yksilöä ja täpläkiiltokorento Somatochlora flavomaculata. Täpläkiiltokorento on suolaji, joka lisääntyy myös luhdilla, muut havaitut lajit ovat kaikenlaisien vesien peruslajeja. Kartta 3. Kivijärven tutkimusalueen 7 arvokkaita elinympäristöjä 3 7. Sammallahti (kartta 3, kuvio 5, kuva 5) Rehevä lahti, jonka luhdat ovat enimmäkseen korteluhtaa. Kuviolla on myös pieni järviruokokasvusto ja rantojen tuntumassa laajoja viitakastikkakasvustoja. Kuviolla havaittiin

10 seuraavia sudenkorentolajeja: sirokeijukorento, siniukonkorento, ruskoukonkorento ja tummasyyskorento. Havaitut lajit ovat kaikenlaisien vesien peruslajeja. Kuva 5. Sammallahden luhtaa elokuussa 2010 Petri Parkko Pieni saari 1 (kartta 3, kuvio 6) Vanhoja mäntyjä ja koivua kasvava saari, jonka puusto on luonnontilaisen kaltaista. Korteluhta (kartat 3 ja 4, kuvio 7) Korteluhtaa, joka vaihettuu veden puolella kortteikoksi. Pohjukassa on pieni koivuvaltainen metsäluhta, jonka kenttäkerroksessa kasvaa mm. raatetta, vesisaraa ja viitakastikkaa. Kuviolla havaittiin siniukonkorentoja ja tummasyyskorentoja. Molemmat havaitut lajit ovat kaikenlaisien vesien peruslajeja. Pieni saari 2 (kartta 4, kuvio 8) Louhikkoinen saari, jossa puustona kasvavat koivut, tervalepät ja männyt. Pensaskerroksen muodostavat pajut.

11 11 Kartta 4. Kivijärven tutkimusalueen 7 arvokkaita elinympäristöjä Pieni saari 3(kartta 4, kuvio 9) Vanhoja mäntyjä ja koivua kasvava puustoltaan varsin luonnontilainen saari, josta löytyy myös hieman lahopuuta. Louhikko (kartta 4, kuvio 10, kuva 6) Pirunpeltoa : jäkäläpeitteisiä suuria kiviä, joiden väleissä vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä ja koivua. Louhikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alue 8. Ei merkittäviä luontoarvoja.

12 12 Kuva 6. Louhikkoa Palsamiluolien rannassa Petri Parkko Alue 9. Merkittäviä luontoarvoja. Pieni Tynnyrijärven rantakalliot (kartta 5, kuvio 11) Edustava ja maisemallisesti arvokas vanhaa kitukasvuista mäntyä kasvava kallioalue. Haukilammen lounaiskulma (kartta 5, kuvio 12) Haukilampi on melko suuri nevareunainen suolampi, jonka rannoilla on paikoin leveät, mutta ojitetut isovarpurämeet. Suon lounaiskulmassa kasvaa paljon kelluslehtisiä ja se on lammen paras sudenkorentojen lisääntymispaikka. Alueella tavattiin seuraavia sudenkorentolajeja: Sirokeijukorento kolme koirasta ja kaksi naarasta Keihästytönkorento kuusi koirasta Siniukonkorento 15 yksilöä, joista suurin osa koiraita Ruskoukonkorento 10 yksilöä, joista suurin osa munivia naaraita Ruskohukankorento Libellula quadrimaculata Vaskikorento Cordulia aenea kaksi yksilöä

13 13 Välkekorento Somatochlora metallica yksi koiras Pikkulampikorento Leucorrhinia dubia yksi koiras Lummelampikorento Leucorrhinia caudalis (Dir IV) yksi koiras Tummasyyskorento Sympetrum danae yksi yksilö Havaitut lajit ovat lummelampikorentoa lukuun ottamatta tavallisia kaikenlaisten vesien lajeja. Kartta 5. Kivijärven tutkimusalueen 9 arvokkaita elinympäristöjä 11 ja 12. Telkkälammen rantakalliot (kartta 6, kuviot 13 ja 14) Vanhoja mäntyjä kasvavia ja etenkin maisemallisesti arvokkaita kallioalueita, joilta löytyy myös hieman kuollutta puustoa. Poronjäkäliköt ovat ehyitä. Kalliot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Telkkälammen isovarpuräme (kartta 6, kuvio 15) Telkkälammen pohjoispäässä on melko edustava suopursuvaltainen isovarpuräme. Kohde on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö.

14 14 Kartta 6. Kivijärven tutkimusalueen 9 arvokkaita elinympäristöjä Alue 10. Merkittäviä luontoarvoja. Iso Rajalammen isovarpurämeet (kartta 7, kuviot 16, 17 ja 18) Melko edustavia pienialaisia isovarpurämeitä, joilta löytyy myös hieman lahopuuta. Isovarpurämeet ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Iso Rajalammen louhikko (kartta 7, kuvio 19) Jäkäläpeitteisistä suurista lohkareista muodostuva louhikko, jonka puustona kasvavat männyt ja koivut. Louhikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

15 15 Kartta 7. Kivijärven tutkimusalueen 10 arvokkaita elinympäristöjä

16 16 4. Kinnulan kunta (kartta 8) Kartta 8. Kinnulan inventoidut alueet 1 5.

17 17 Alue 1. Merkittäviä luontoarvoja: Lehtolahden luhta (kartta 8, kuvio 1) Reheväkasvuinen lahti, jossa on laajat kortteikot. Rannan puolella on kapea sara- ja ruoholuhta. Luhdalla tavattiin seuraavia sudenkorentolajeja: Sirokeijukorento Lestes sponsa kymmeniä yksilöitä (kuva 7) Isotytönkorento Erythromma najas yksi koiras Ruskoukonkorento Aeshna grandis kolme naarasta Ruskohukankorento Libellula quadrimaculata kolme yksilöä Vaskikorento Cordulia aenea kaksi yksilöä Lummelampikorento Leucorrhinia caudalis (Dir IV) muniva naaras Tummasyyskorento Sympetrum danae yksi yksilö Havaitut lajit ovat lummelampikorentoa lukuun ottamatta kaikenlaisten vesien peruslajistoa. Kuva 7. Sirokeijukorento on Kinnulan ja Kivijärven rehevillä lahdilla yleinen laji. Kuvassa koiras Petri Parkko

18 18 Pajuniemen kärki (kartta 8, kuvio 2) Kapean luhdan erottama saari, jonka latvuskerroksessa kasvaa haapaa ja koivua, alikasvoksen muodostavat kotipihlajat ja kuuset. Kuviolla on myös hieman kuollutta puustoa: jokunen kuollut mänty ja koivumaapuita. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. viitakastikkaa, mesimarjaa, pikkutalvikkia, metsätähteä, nurmilauhaa, nuokkutalvikkia, mesiangervoa, lillukkaa, oravanmarjaa, metsäalvejuurta ja ahomansikkaa. Kartta 8. Kinnulan tutkimusalueen 1 arvokkaita elinympäristöjä 1 3.

19 19 Lehtolahden eteläpuolen luhta (kartta 8, kuvio 3) Rannan puolella on sara- ja ruoholuhtaa, jonka edustalla on korteluhtaa ja laajat kortteikot sekä melko laajat kaislikot. Luhdalla havaittiin kurkipari (L-dir) sekä sirokeijukorentoja useita yksilöitä ja siniukonkorentoja 45 yksilöä. Alue 2. Merkittäviä luontoarvoja: Pitkälahden louhikot (kartta 9, kuva 8) Laaja erittäin louhikkoinen ranta, jossa kasvaa niukasti kitukasvuisia mäntyjä ja koivuja. Louhikot ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kuva 8. Pitkälahden laaja louhikkoalue Petri Parkko

20 20 Kartta 9. Kinnulan tutkimusalueen 2 arvokas elinympäristö, louhikko, on rajattu karttaan vihreällä. Alue 3. Merkittäviä luontoarvoja: Sammalisenlahden sara- ja ruoholuhta (kartta 10, kuvio 1) Sammalisenlahden pohjukassa on melko laaja sara- ja ruoholuhta, joka vaihettuu veden puolella kortteikoksi. Kortteikossa kasvaa myrkkykeisoa. Luhdalla kasvaa useita pohjanpajuja Salix lapponum (kuva 9). Aivan pohjukassa esiintyy pienialaisesti pajuluhtaa. Kuviolla

21 21 havaittiin linnuista taivaanvuohi ja sudenkorentolajeista sirokeijukorentoja, viisi siniukonkorentoa, tummasyyskorentoja ja elokorentoja. Kuva 9. Pohjanpajun valkonukkaiset lehdet erottuvat hyvin muusta luhtakasvillisuudesta. Kinnula Petri Parkko Kivilahden luhta 1 (kartta 10, kuvio 2, kuva 10) Sara- ja ruoholuhtaa, jossa kasvaa pullosaraa laajoina kasvustoina. Luhdan edustalla on kortteikkoa. Avovesialueilla kasvaa ulpukkaa kelluslehtisinä sekä runsaasti ratamosarpiota. Luhdalla ja sen tuntumassa havaittiin härkälintu Podiceps grisegena sekä tavi- ja haapananaaras. Luhdalla on monipuolinen sudenkorentolajisto: kuviolla havaittiin seuraavia lajeja: Sirokeijukorento 10 yksilöä Isotytönkorento parikymmentä yksilöä Keihästytönkorento kaksi koirasta Ruskoukonkorento yksi yksilö Siniukonkorento 18 yksilöä

22 22 Ruskohukankorento kaksi yksilöä Vaskikorento kaksi yksilöä Lummelampikorento (Dir IV) yksi koiras Elokorento viisi yksilöä Tummasyyskorento n. 30 yksilöä Havaitut lajit ovat lummelampikorentoa lukuun ottamatta kaikenlaisien vesien peruslajeja. Kuva 10. Kinnulan Kivilahden luhdan ja kortteikon välistä kelluslehtisiä kasvavaa vesialuetta Petri Parkko Kivilahden luhta 2 (kartta 10, kuvio 3) Sara- ja ruoholuhtaa, jossa kasvaa runsaasti viiltosaraa, viitakastikkaa ja kurjenjalkaa. Veden puolella on kortteikkoa. Rannan puolella esiintyy pajuluhtaa kapeana kaistaleena. Kuviolla havaittiin seuraavia sudenkorentolajeja: Sirokeijukorento useita yksilöitä Ruskoukonkorento kaksi yksilöä Siniukonkorento 14 yksilöä

23 23 Ruskohukankorento neljä yksilöä Tummasyyskorento useita yksilöitä Havaitut lajit ovat kaikenlaisien vesien peruslajeja. Kartta 10. Kinnulan tutkimusalueen 3 arvokkaita elinympäristöjä 1 3. Alue 4. Ei merkittäviä luontoarvoja.

24 24 Kartta 11. Kinnulan tutkimusalueen 5 arvokas elinympäristö on rajattu karttaan vihreällä. Alue 5. Merkittäviä luontoarvoja: Ruokolahden rehevä lahdenpohjukka (kartta 11, kuva 11) Kivennäismaan ja avoveden välillä on viiltosara- ja viitakastikkavaltaista sara- ja ruoholuhtaa, jossa kasvaa myös mm. kurjenjalkaa ja luhtakuusiota. Kelluslehtisenä kasvaa runsaasti ulpukkaa. Kuviolla tavattiin melko monipuolista sudenkorentolajistoa: Keihästytönkorento yksi koiras Isotytönkorento viisi yksilöä Ruskoukonkorento yksi yksilö Siniukonkorento 10 yksilöä Ruskohukankorento neljä yksilöä Vaskikorento yksi yksilö Lummelampikorento (Dir IV) koiras

25 25 Elokorento koiras Havaitut lajit ovat lummelampikorentoa lukuun ottamatta kaikenlaisien vesien peruslajeja. Kuva 11. Kinnulan Ruokolahden rehevää pohjukkaa heinäkuussa 2010 Petri Parkko 5. Päätelmät ja suositukset Raportissa arvokkaiksi elinympäristöiksi luokitellut kohteet tulisi jättää rakentamistoiminnan ja suurempien kaivu- ja ruoppaushankkeiden ulkopuolelle. Kohteilla on paikallisesti suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Ne varustetaan kaavassa luo-merkinnällä. Jotkut alueet, joilta ei löytynyt maastotöissä erityisiä luontoarvoja, ovat Kotilaisen (1998) selvityksen perusteella maisema-arvoiltaan merkittäviä. Maisemallisesti arvokkaista kohteista on lisätty maininta raportin kohdeluetteloon. Näiden alueiden suunnittelu tulee tehdä maisema-arvot huomioiden.

26 26 Tutkimusalueilla elää EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista ainakin lummelampikorentoa Leucorrhinia caudalis. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty, joten niiden elinympäristöihin kohdistuvat hankkeet vaativat erityisen huolellista suunnittelua. Tutkimuspäivinä lummelampikorennon lentoaika oli päättymässä, joten havaittujen yksilöiden määrästä ei voida päätellä alueiden populaatioiden kokoa. Todennäköisesti lajilla on hyvä kanta kaikilla havaintopaikoilla. Tutkimusalueilla ei ole hyvää elinympäristöä liito-oravalle (Dir IV, VU), joka suosii elinympäristönään varttuneita sekametsiä. Kohteilla ei ole tarpeen tehdä liito-oravaan liittyviä lisäselvityksiä. Suositeltava SL-kohde Kivijärven kunnassa tutkimusalueella 3 oleva Mäntysaari on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kohde, joka sopisi luonnonsuojelualueeksi. 6. Lähteet Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot (uudistettu laitos). Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 239 s. Kotilainen, H. 1998: Kivijärven ja Heitjärven alueen luonto- ja maisemaselvitys. Tutkimusraportti 42 s. Kotilainen, H. 1999: Luontoselvityksiä eräillä Kivijärven kunnassa olevilla Metsähallituksen osaksi tai kokonaan omistamilla pienvesillä. Tutkimusraportti 34 s. + liitteet. Kotilainen, H & Häyhä, T. 1999: Kivijärven pikkujärvien luontokohteet. Tutkimusraportti 34 s. Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. 192 s. Metsälehti Kustannus Tapio. Helsinki.

27 27 Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio. Suomenkielinen laitos: Vuokko, S. & Väre, H. Kustannus Oy Tammi. 928 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.