Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011
|
|
- Markus Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011 Pekka Saikko & Timo Metsänen Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B Lahti
2 2 1 JOHDANTO AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT ALUEEN YLEISKUVAUS LAJIEN SUOJELUSTATUS JA EKOLOGIAA...5 Sirolampikorento...5 Lummelampikorento...6 Täplälampikorento...7 Kirjojokikorento...8 Idänkirsikorento KOHTEET JA HAVAINNOT...10 Hämeenlinna, Hattula, Lintusuo...10 Tammela Haukivahonsuo N...11 Hämeenlinna, Hauho, Siikasenkorpi...12 Hämeenlinna, Janakkala, Jylisjärvensuo...14 Kalvola, Hanhissuo...15 Kalvola, Palkkisuo...16 Loppi, Tyräjänsuo...17 Loppi, Lenninsuo...18 Hämeenlinna, Renko, Mekkohuhdansuo...19 Hämeenlinna, Tuulos, Jänisrahka...21 Loppi, Rautasuo, Palojoki...22 Tammela, Kärjensuo SUOSITUKSET JA POHDINTAA MUUT HUOMIOT YHTEENVETO JA JATKOSELVITYSTARPEET...24 LÄHTEET...25 LIITTEET...26 Kannenkuva: Sirolampikorento löydettiin kartoituksissa vain kahdelta kohteelta. Kuvassa koiras. Timo Metsänen
3 3 1 JOHDANTO Hämeen liitto tilasi keväällä 2011 Luontoselvitys Metsäseltä sudenkorentokartoituksen Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueilta. Selvityksen päätavoitteena oli selvittää Luontodirektiivin IV a) liitteessä mainitun kahden lajin (sirolampi- ja lummelampikorentojen) esiintyminen näille lajeille potentiaalisessa elinympäristössä. Erityisesti nämä lajit ovat potentiaalisia suorantaisille alueilla. Lisäksi muista direktiivissä mainituista lajeista kerättiin olemassa olevaa tietoa. Maastotöiden yhteydessä arvioitiin lisäksi kahden kohteen olevan potentiaalisia kirjojokikorennolle ja ne inventoitiin erikseen elokuussa. Raportissa esitetään tämän kartoituksen tulokset ja annetaan tarvittaessa aluekohtaiset suositukset. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa päätettäessä alueiden turvetuotantovarauksista, ruoppausluvista tai mahdollisissa ennallistamistoimenpiteistä. 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Varausalueiden sudenkorentolajistosta oli olemassa aiempiakin tietoja. Tiedot selvitettiin Eläinmuseon havaintotietokanta Hatikasta ja Hämeen ELY-keskuksesta (Mäkinen, J. 2011). Vanhat tiedot on koottu soveltuvin osin raporttiin. Tämän raportin liitteenä on taulukko, johon on koottu kaikkien kohteiden havainnot. Maastossa inventoitavat kohteet valittiin ilmakuva- ja karttatarkastelun perusteella. Jokaisella kohteella on käyty kerran ja kartoitus keskittyi avovesialueisiin, koska kartoituksen kohdelajit esiintyvät lammilla ja järvillä, joilla on runsasta pintakasvillisuutta. Selvitys tehtiin alueilla ns. kiertolaskentana kulkemalla jalan rannalla ja sudenkorennot määritettiin kiikarin avulla. Maastotöihin käytettiin noin viiden työpäivän panos aikavälillä , siro- ja lummelampikorennon päälentoaikaan. Kirjojokikorennolle potentiaaliset kohteet tarkastettiin 19. ja Kohteissa kirjattiin ylös myös muu havaittu sudenkorentolajisto.
4 4 Kartoitukset tehtiin parhaalla mahdollisella sudenkorentojen lentosäällä aurinkoista, lämmintä (20 31 astetta) ja heikko tuulista. Kovalla tuulella ja sateella inventointeja ei tehty. Kartoitukset aloitettiin aamulla kello 9 jälkeen kun sää oli lämminnyt riittävästi ja sudenkorennot olivat aloittaneet lentonsa. Epävarmuustekijöiksi voidaan laskea se että sudenkorentojen inventointimenetelmät ovat vielä Suomessa vakiintumattomat ja muun muassa käyntikertojen määrä ja ajoitus voivat vaikuttaa oleellisesti eri lajien määriin. Käytettyä yhtä kertaa voidaan kuitenkin pitää melko kattavana kohdelajien osalta ja hyvän sään ansiosta sudenkorennot olivat hyvin lennossa jokaisessa kohteessa jolloin mahdolliset siro- ja lummelampikorentoesiintymät löytyivät kattavasti. Kirjojokikorennon osalta sateiset säät viivästyttivät inventointia, mutta ainakin vielä lajia havaittiin verrokkialueella Hämeenkoskella. Maastotöistä vastasi sudenkorentoharrastaja Pekka Saikko, tietojen esiselvityksestä, kohteiden valinnasta ja paikkatietoaineiston luomisesta ympäristösuunnittelija (AMK) ja luontokartoittaja (eat) Timo Metsänen. Raportointi toteutettiin yhdessä. 3 ALUEEN YLEISKUVAUS Kanta-Hämeen alue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Suomen soiden aluejaossa Kanta-Hämeen suot sijoittuvat suurelta osin eksentristen- ja Sphagnum fuscum keitaiden alueelle, eteläosassa myös rannikko-suomen kermikeitaiden alueelle. Ojitetuilla soilla ojitusten vaikutuksen intensiteetti vaihtelee ojitusten iän, ojien tiheyden ja syvyyden, paikalla vallinneen suotyypin sekä kunkin suon erityispiirteiden mukaan. Paikoin suon vesitalous on ojituksesta huolimatta säilynyt liki ennallaan, tai palautunut lähelle alkutilaa ojien kasvettua umpeen. Tällöin alueen kasviyhteisö on alkuperäisen, tai ainakin luonnontilaisen, kaltainen. Lievimmillään ojituksen vaikutus näkyy yleensä männyn taimien lisääntymisenä. Kun veden pinta ojituksen myötä laskee, ensimmäisenä kärsivät rimpi- ja välipintalajit. Lopulta suon märkäpinta kuivuu kokonaan ja jäljelle jää
5 5 vain mätäspintaa. Tällöin mätäspinnan lajit runsastuvat, mikä näkyy suovarpujen ja tupasvillan lisääntymisenä. Rimpipinnan sammallajisto voi korvautua karhunsammalilla. Kuivumisen jatkuessa suolajisto alkaa korvautua kuivuutta paremmin sietävillä metsälajeilla (mm. mustikka, puolukka, metsäalvejuuri, vadelma, maitohorsma; seinäsammal, metsäkerrossammal, kangaskynsisammal, poron- ja torvijäkälät). Puuston kasvu elpyy ja rungot järeytyvät. Lopulta kasvilajisto voi olla niin muuttunutta, ettei alkuperäistä suotyyppiä tunnista edes päätyyppiryhmän (korpi, räme, neva jne.) tasolla. (Juutilainen, K. 2010). 4 LAJIEN SUOJELUSTATUS JA EKOLOGIAA Pääselvityslajit, siro- ja lummelampikorento kuuluvat Luontodirektiivin IV a) liitteeseen ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Sudenkorennoista liitteeseen kuuluvat lisäksi myös täplälampikorento, kirjojokikorento ja idänkirsikorento. Luontodirektiivi on yhdessä Lintudirektiivin kanssa Euroopan yhteisön keskeisimmät luonnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivi koskee luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Direktiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi, jotta kannan säilyminen on turvattu pitkällä aikavälillä. Edellä mainitut lajit ovat myös rauhoitettu luonnonsuojelulain asetuksella. Viimeisimmän Suomessa laaditun uhanalaisuusluokituksen mukaan kaikkien lajien kannat ovat Suomessa elinvoimaisia (LC) (Rassi ym. 2010). Sirolampikorento Sirolampikorennon elinympäristöä ovat suolammet, järvenlahdet ja muut seisovat vedet, myös hitaasti virtaavat joet. Kuoriutumisen jälkeen sirolampikorennot hakeutuvat jopa 2 km etäisyydelle lisääntymisalueistaan saalistamaan metsän keskellä oleville avoimille kalliolaikuille, sorakuopille, metsäteille, kesantopelloille yms. Laji on yleinen maan etelä-
6 6 ja keskiosissa. Pohjoisin havainto Oulusta. Lentoaika on kesä elokuu ja aikuisia on tavattu välisenä aikana. Katso lajin kuva kannesta. Lummelampikorento Lummelampikorennon elinympäristöä ovat seisovat vedet joissa on kelluslehtikasvillisuutta, kuten suolammet ja järvenlahdet. Koiraat puolustuvat pientä reviiriä johon kuuluu usein esimerkiksi yksi lumpeenlehti. Lajia ei juurikaan tapaa vesialueiden ulkopuolelta ja toisinaan lummelampikorento voi olla rannalta käsinkin vaikea havaittava yksilöiden pysytellessä kauempana olevassa kelluslehtisten kasvien vyöhykkeessä. Laji on suhteellisen harvinainen mutta esiintymispaikoillaan usein melko runsaslukuinen laji. Se on yleisin Etelä-Suomen "järvialueella". Päälevinneisyysalueen pohjoisraja on linjalla Äänekoski - Kitee, pohjoisin havainto tosin Oulujärven pohjoispuolelta. Aikuisia on tavattu välillä Päälentokausi on kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Toukkavaiheen kestosta Suomessa ei varmoja tietoja, mutta jo Brandenburgin alueella Saksassa kehitys voi olla univoltiininen (yksivuotinen). Kuva 1. Lummelampikorentokoiras. Timo Metsänen
7 7 Täplälampikorento Täplälampikorento on vaativa, rehevien elinympäristöjen laji, ei suolampipainotteinen kuten muut lampikorentomme. Useimmiten sen tapaa rehevissä seisovissa vesissä ("lintujärvillä") joissa on runsas kasvillisuus ja usein kortetta. Lajia on tavattu joskus myös suolammilta ja jopa reheviltä merenlahdilta. Esiintymisessään täplälampikorento on paikottainen ja harvalukuinen eteläisessä Suomessa ja esiintyminen painottuu kaakkoon sekä Järvi-Suomeen. Runsaimmillaan se on Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Suomenlahden rehevillä merenlahdilla. Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta tunnetaan muutama runsas esiintymä. Satakunnassa laji on harvinainen. Pohjoisimmillaan korentoa on tavattu Laukaalta ja Kiteeltä. Lajin lentoaika on kesäheinäkuu, päälentokausi kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Kehitys Suomessa on todennäköisesti kaksivuotinen, mutta jo Berliinin alueella Saksassa laji voi olla univoltiininen (yksivuotinen). Kuva 2. Täplälampikorentokoiras. Timo Metsänen
8 8 Kirjojokikorento Kirjojokikorennon elinympäristöä ovat virtaavat vesistöt, erityisesti pienet ja vähän isommat hiekka-ja sorapohjaiset joet ja virrat. Toisinaan se esiintyy myös savipohjaisten jokien äärellä. Kuten muitakin jokikorentoja voi nuoria yksilöitä havaita yllättävän kaukanakin vesistöistä. Lajin olemassaolon havaitsee usein toukkanahoista joita voi olla kivillä ja tukeilla suurinkin määrin - kuten muutkin jokikorennot kuoriutuvat kirjojokikorennot joskus joukoittain. Lajin lentokausi on kesäkuusta syyskuuhun. Päälentoaika on heinäkuussa. Aikuisia tavattu välisenä aikana. Laji on suhteellisen harvinainen ja melko vähälukuinen, paikoittainen itäinen laji. Yleisimmillään se Järvi-Suomessa, runsaimmillaan kaakossa. Kirjojokikorennon esiintyminen Suomessa on paikoittaista ja laikuttaista lähinnä sopivien biotooppien puutteen takia, mutta sopivilla virroilla laji on melko runsaslukuinen ja näkyvä. Suomessa kirjojokikorentoa tavataan etelärannikolta aina Oulun pohjoispuolelle, mutta esiintymisalueessa on suuria aukkoja. Pohjoisimpina havaintoina lajia on tavattu mm. Pellossa, Rovaniemellä ja Kuusamon Oulankajoelta. Lajia ei ole tavattu mm. Kainuussa tai Etelä-Pohjanmaalla ja levinneisyydessä näyttäisi olevan suuri aukko Suomen kapeimmalla kohdalla. Idänkirsikorento Idänkirsikorento viihtyy Suomessa suojaisien merenlahtien ja runsaskasvustoisten lampien ja järvenlahtien rannoilla. Tyypillisiä biotooppeja ovat pitkien, suojaisten ja ruovikkorantaisten merenlahtien rantaniityt sekä runsaskasvustoiset makeanveden lampareet. Sisämaassa mm. Lohjan Vaanilanlahden esiintymä on rehevän järven rantalaidunta ympäröivä ruovikko ja Lappeenrannassa tuore, runsaskasvustoinen lammikko. Lajin on todettu lisääntyvän Suomessa sekä merenrantojen "murtovesiallikoissa" että sisämaassa makeassa vedessä. Lajin lentokausi on kaksijakoinen; talvehtineet yksilöt esiintyvät maalis-kesäkuussa ja uusi sukupolvi esiintyy heinäkuun lopulta alkaen ja se talvehtii. Lajia on tavattu lennossa välisenä aikana. Idänkirsikorento on suhteellisen harvinainen ja melko vähälukuinen laji. Esiintymisalueellaan lajia tavataan vain paikoittaisesti ja useimmiten yksilöitä voi havaita korkeintaan joitain kymmeniä samalla paikalla. Suurin osa lajin havainnoista on
9 9 etelärannikolta. Laji esiintyy ilmeisesti paikallisena, mutta suhteellisen yleisenä eteläisellä rannikkoalueella välillä Hamina-Hanko. Sitä on löydetty myös Lappeenrannan, Etelä-Hämeen Lopen ja Hyvinkään alueilta. Lisääntyminen todettiin ensimmäisen kerran Lappeenrannassa vuonna 2007 makeavetisellä lampareella. Myös Varsinais-Suomen ja Uudenmaan sisämaasta on joitain lisääntymiseen viittaavia havaintoja. Vuonna 2008 Kaakkois-Suomessa viimeiset aikuiset yksilöt havaittiin toukokuun lopussa (yhdellä paikalla tandem vielä 19.6.) ja ensimmäiset samoilta alueilta kuoriutuvat teneraalit elokuun lopussa. Toukkakehitys kestänee Suomessa siis noin 3 kuukautta, ehkä hieman enemmän. (Korentowiki, 2011) Kuva 3. Idänkirsikorennot. Timo Metsänen
10 10 5 KOHTEET JA HAVAINNOT Alla on luettelon omaisesti ne alueet joilla inventointi tehtiin, ajankohta, lyhyt yleiskuvaus ja havaitut lajit. Havaitut direktiivikorennot on alleviivattu. Ilmoitettu kohdenumero viittaa maakuntakaavaselostuksen kohdenumerointiin (Maakuntakaavaselostus, 2008) Hämeenlinna, Hattula, Lintusuo Kartoituskäynti klo (kohdenumero 15) Inventointi keskitettiin alueella Kultiojärvelle. Kohde on saraa kasvava, täysin umpeenkasvanut järvi, jossa paikoin pieniä avovesilampareita. Kasvillisuus etupäässä saroja, rannoilla muutamia pieniä järviruoko- ja osmankäämilaikkuja. Vetiset rantametsät kasvoivat itä- ja pohjoispuolella pääasiassa koivua, lännessä mäntyä. Havaitut sudenkorentolajit Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 1 yksilö Siniukonkorento (Aeshna juncea) 3 yksilöä Vaskikorento (Cordulia aenea) 1 yksilö Hoikkakiiltokorento (Somatochlora arctica) 1 koiras Täpläkiiltokorento (Somatochlora flavomaculata) 30 yksilöä Kiiltokorentolaji (Somatochlora sp.) 10 yksilöä Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 5 yksilöä Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) 1 naaras Kohteella ei havaittu Luontodirektiivin liitteen IV a) mukaisia siro- tai lummelampikorentoja.
11 11 Tammela Haukivahonsuo N Kartoituskäynti klo (kohdenumero 17) Mäntyvaltainen räme, jossa kolme suolampea, Korpilammi, Keskilammi ja Haukivaho. Inventoinnissa keskityttiin näiden lampien lähiympäristöön. Hieman turvealuerajauksen ulkopuolella olevalta Keskilammilta löytyi siro- ja lummelampikorentokoiraat. Kartta 1. Haukivahonsuon direktiivikorentojen sijainnit. Havaitut sudenkorentolajit Korpilammi Sirokeijukorento (Lestes sponsa) 1 yksilöä Isotytönkorento (Erythromma najas) 10 yksilöä Hoikkakiiltokorento (Somatochlora arctica) 1 koiras Keskilammi Isotytönkorento (Erythromma najas) 5 yksilöä Vaskikorento (Cordulia aenea) 5 yksilöä
12 12 Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 5 yksilöä Sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons) 1 koiras Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) 1 koiras Haukivaho Isotytönkorento (Erythromma najas) 5 yksilöä Vaskikorento (Cordulia aenea) 2 yksilöä Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 5 yksilöä Suositukset Mikäli Haukivahonsuolle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Keskilammen tilaan, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset ko lajien esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä merkkejä lajien lisääntymisestä, esimerkiksi kartoittamalla parittelevia yksilöitä, munivia naaraita, toukkanahkoja tai toukkia. Hämeenlinna, Hauho, Siikasenkorpi Kartoituskäynti klo (kohdenumero 23) Pieni, ruovikkorantainen järvi, jossa paljon pintakasvillisuutta. Lummelampikorentoja löytyi järven etelä-, pohjois- ja itärannalta, kaikkialta missä oli paljon lummetta ja ulpukkaa. Täplälampikorento koiras järven etelärannalla. Havaitut sudenkorentolajit Neidonkorento (Calopteryx virgo) 2 koirasta Sirokeijukorento (Lestes sponsa) 3 yksilöä Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 50 yksilöä Isotytönkorento (Erythromma najas) 50 yksilöä Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) 10 yksilöä Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) 3 yksilöä Vaskikorento (Cordulia aenea) 50 yksilöä Välkekorento (Somatochlora metallica) 2 yksilöä
13 13 Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) hyvin runsas, >700 yksilöä Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) 20 yksilöä Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) 1 koiras Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) 5 yksilöä Kartta 2. Siikasen direktiivikorentojen sijainnit. Suositukset Siikasenkorven välittömässä läheisyydessä Siikasella oleva lummelampikorentoesiintymä on runsas ja lampi onkin selvästi lain tarkoittama lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka. Yksi havainto täplälampikorennosta viittaa myös sen osalta pienen populaation mahdolliseen olemassa oloon alueella. Jos alueelle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Siikasen tilaan ja sitä kautta direktiivikorentoihin, tulee kohteella suorittaa tarkempi arviointi toimenpiteen mahdollisista vaikutuksista.
14 14 Hämeenlinna, Janakkala, Jylisjärvensuo Kartoituskäynti klo (kohdenumero 56) Saraa kasvava, soistuva ja umpeen kasvava järven ranta. Lummelampikorentoja oli rannassa koko rajauksen alueella, varsinkin Kusiaissaaren eteläpuolella. Järvellä on paljon lummetta ja ulpukkaa. Havaitut sudenkorentolajit Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 20 yksilöä Isotytönkorento (Erythromma najas) 10 yksilöä Okatytönkorento (Enallagma cyathigerum) 1 yksilö Vaskikorento (Cordulia aenea) runsas, >50 yksilöä Täpläkiiltokorento (Somatochlora flavomaculata) 10 yksilöä Välkekorento (Somatochlora metallica) 1 yksilö Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) hyvin runsas, >100 yksilöä Pikkulampikorento (Leucorrhinia dubia) 2 yksilöä Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) 30 yksilöä (10 parittelemassa ja 1 muniva) Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) 3 yksilöä Kartta 3. Jylisjärven direktiivikorentojen sijainnit.
15 15 Suositukset Jylisjärvensuon välittömässä läheisyydessä oleva Jylisjärven länsirannalle sijoittuva lummelampikorentoesiintymä on runsas ja alue onkin selvästi lain tarkoittama lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka. Havaintoja tehtiin myös parittelevista ja munivastakin yksilöistä. Jos alueelle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Jylisjärven tilaan, erityisesti järven länsirantaan, ja sitä kautta direktiivikorentoihin, tulee kohteella suorittaa tarkempi arviointi toimenpiteen mahdollisista vaikutuksista. Kalvola, Hanhissuo Kartoituskäynti klo (kohdenumero 71) Entinen korpisuo, jossa kaksi karuhkoa järveä. Lummelampikorentoja löytyi Iso-Salannin laskuojan suulta. Havaitut sudenkorentolajit Iso-Salanti Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 20 yksilöä Isotytönkorento (Erythromma najas) 20 yksilöä Vaskikorento (Cordulia aenea) 10 yksilöä Välkekorento (Somatochlora metallica) 1 yksilö Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) >100 yksilöä Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) 3 koirasta Pikku-Salanti Neidonkorento (Calopteryx virgo) 1 koiras Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 10 yksilöä Isotytönkorento (Erythromma najas) 10 yksilöä Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) 10 yksilöä Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) 3 yksilöä Vaskikorento (Cordulia aenea) 3 yksilöä Täpläkiiltokorento (Somatochlora flavomaculata) 3 yksilöä
16 16 Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) <50 yksilöä Kartta 4. Hanhissuon direktiivikorentojen sijainnit. Suositukset Hanhissuon välittömässä läheisyydessä oleva Iso-Salannin itärannalle sijoittuva lummelampikorentoesiintymä on pienehkö, mutta kuitenkin tulkittavissa lain tarkoittamaksi lajin lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Jos alueelle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Iso-Salannin tilaan ja sitä kautta lummelampikorentoihin, tulee kohteella suorittaa tarkempi arviointi toimenpiteen mahdollisista vaikutuksista. Kalvola, Palkkisuo Kartoituskäynti klo (kohdenumero 72) Mäntyrämeellä oleva pieni lampi. Havaitut sudenkorentolajit Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 10 yks.
17 17 Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) 2 yks. Siniukonkorento (Aeshna juncea) 2 yks. Vaskikorento (Cordulia aenea) 5 yks. Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 5 yks. Kohteella ei havaittu Luontodirektiivin liitteen IV a) mukaisia siro- tai lummelampikorentoja. Loppi, Tyräjänsuo Kartoituskäynti klo (kohdenumero 107) Mäntyräme, jonka kaakkoiskulmassa on lampi ja järvi. Alueella on havaittu sirolampikorento vuonna Lajia ei havaittu mutta toisella käynnillä Hämeen ELY-keskuksen suunnitteja havaitsi yhden koiraan isoimmalla Kakarlammilla (Mäkinen, J. 2011c). Vuonna 2010 siellä havaittiin idänkirsikorento, joka on myös Luontodirektiivin IV a) liitteen laji. Laji on todennäköisesti levittäytymässä pohjoisemmaksi ja tämä havainto oli Etelä-Hämeen luonnonmaatietellisen alueen ensimmäinen. Suo on tunnettu myös aapakiiltokorennon yhtenä eteläisimpänä esiintymispaikkana Suomessa. Nyt lajia ei havaittu mutta kartoituskäynti oli ehkä hieman liian myöhäinen tämän lajin päälentoaikaan nähden. Havaitut sudenkorentolajit Suo Taigatytönkorento (Coenagrion johanssoni) 2 koirasta Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) 1 naaras Okatytönkorento (Enallagma cyathigerum) 20 yksilöä Siniukonkorento (Aeshna juncea) 1 yksilö Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 5 yksilöä Pikkulampikorento (Leucorrhinia dubia) 20 yksilöä
18 18 Tyräjä Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 10 yksilöä Isotytönkorento (Erythromma najas) 5 yksilöä Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) 5 yksilöä Vaskikorento (Cordulia aenea) 20 yksilöä Välkekorento (Somatochlora metallica) 2 yksilöä Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) hyvin runsas, >100 yksilöä Pikkulampikorento (Leucorrhinia dubia) 10 yksilöä Suositukset Vaikka tämän vuoden inventoinneissa ei alueelta löydetty sirolampikorentoa, on sen esiintyminen alueella todennäköistä. Jatkossa myös idänkirsikorennon esiintyminen on todennäköistä, kun lajin kanta Suomessa vahvistuu. Jos alueelle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Kakarlampien tai Tyräjän lampien tilaan ja sitä kautta em. korentoihin, tulee kohteella suorittaa tarkemmat selvitykset ko lajien esiintymisen osalta ja arvioida toimenpiteen mahdolliset vaikutukset. Tarkemmissa selvityksissä kohteelta tulisi etsiä merkkejä lajien lisääntymisestä, esimerkiksi kartoittamalla parittelevia yksilöitä, munivia naaraita, toukkanahkoja tai toukkia. Loppi, Lenninsuo Kartoituskäynti klo (kohdenumero 109) Pieni, ruskeavetinen ilmeisesti kaivettu lampi. Havaitut sudenkorentolajit Immenkorento (Calopteryx splendens) 1 koiras Neidonkorento (Calopteryx virgo) 1 koiras Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 10 yksilöä Isotytönkorento (Erythromma najas) 3 yksilöä Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) 5 yksilöä Okatytönkorento (Enallagma cyathigerum) 10 yksilöä Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) 2 yksilöä
19 19 Siniukonkorento (Aeshna juncea) 1 yksilöä Vaskikorento (Cordulia aenea) 5 yksilöä Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 20 yksilöä Kohteella ei havaittu Luontodirektiivin liitteen IV a) mukaisia siro- tai lummelampikorentoja. Hämeenlinna, Renko, Mekkohuhdansuo Kartoituskäynti klo (kohdenumero 114) Turvevarausrajauksen ulkopuolella, Rietajärvellä oli sekä siro- että lummelampikorentoja. Osa siro- ja lummelampikorennoista oli liian kaukana järvellä varman määrityksen kannalta. Järvelllä kasvaa paljon lummetta ja ulpukkaa. Havaitut sudenkorentolajit Rietajärvi Isotytönkorento (Erythromma najas) 10 yksilöä Okatytönkorento (Enallagma cyathigerum) 10 yksilöä Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) 2 yksilöä Siniukonkorento (Aeshna juncea) 2 yksilöä Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 5 yksilöä Sirolampikorento (Leucorrhinia albifrons) 1 koiras Lummelampikorento (Leucorrhinia caudalis) 2 koirasta Siro- / Lummelampikorento (Leucorrhinia albifrons/ caudalis) 5 yksilöä
20 20 Kartta 5. Mekkohuhdansuon direktiivikorentojen sijainnit. Suositukset Mekkohuhdansuon pohjoispuolella oleva Rietajärven itärannalle sijoittuva lumme- ja sirollampikorentoesiintymä on tulkittavissa lain tarkoittamaksi lajin lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Korennoille sopivaa biotooppia on myös järven pohjoisrannoilla. Jos alueelle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Rietajärven tilaan ja sitä kautta lummelampikorentoihin, tulee kohteella suorittaa tarkempi arviointi toimenpiteen mahdollisista vaikutuksista. Hämeenlinna, Renko, Lellanlammi Kartoituskäynti klo (kohdenumero 115) Pieni lampi. Havaitut sudenkorentolajit Neidonkorento (Calopteryx virgo) 1 koiras Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 20 yksilöä Sirotytönkorento (Coenagrion pulchellum) 10 yksilöä
21 21 Siniukonkorento (Aeshna juncea) 1 yksilöä Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 20 yksilöä Pikkulampikorento (Leucorrhinia dubia) 10 yksilöä Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) 10 yksilöä Kohteella ei havaittu Luontodirektiivin liitteen IV a) mukaisia siro- tai lummelampikorentoja. Hämeenlinna, Tuulos, Jänisrahka Kartoituskäynti klo ja klo sekä klo 12:30-15:00 (kohdenumero 135) Lampi Pieni korpilampi. Havaitut sudenkorentolajit Keihästytönkorento (Coenagrion hastulatum) 20 yksilöä Taigatytönkorento (Coenagrion johanssoni) 2 yksilöä (1/1 tandem-lennossa) Ruskoukonkorento (Aeshna grandis) 1 yksilö Siniukonkorento (Aeshna juncea) 1 yksilö Ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) 5 yksilöä Pikkulampikorento (Leucorrhinia dubia) 3 yksilöä Isolampikorento (Leucorrhinia rubicunda) 10 yksilöä Jänisjoki Kirkasvetinen kapea puro. Havaitut sudenkorentolajit Neidonkorento (Calopteryx virgo) hyvin runsas, 200 yksilöä (150/50) Punatytönkorento (Pyrrhosoma nymphula) runsas, 40 yksilöä (12 tandemia) Purokorento (Cordulegaster boltonii) 10 yksilöä (2 munivaa naarasta) Vaskikorento (Cordulia aenea) 2 yksilöä
22 22 Välkekorento (Somatochlora metallica) 10 yksilöä ja toisella käynnillä Kirjoukonkorento (Aeshna cyanea) 4 koirasta Sirokeijukorento (Lestes sponsa) 1 koiras Kohteella ei havaittu Luontodirektiivin liitteen IV a) mukaisia siro- tai lummelampikorentoja eikä kirjojokikorentoakaan. Kartoituksessa havaitut melko vaateliaat virtavesilajit (punatytönkorento ja purokorento) indikoivat kuitenkin Jänisjoen hyvää tilaa. Loppi, Rautasuo, Palojoki Kohteelle tehtiin kesällä saatujen potentiaalisuustietojen perusteella vielä täydennysinventointi kirjojokikorennon osalta Kohteen vesi todettiin kuitenkin sameammaksi kuin Jänisjoella ja se ei todennäköisesti täytä kirjojokikorennon elinympäristövaatimuksia. Lajia ei tavattu kohteella. Tammela, Kärjensuo Kärjensuolle ei tehty inventointikäyntiä, mutta sieltä on tiedossa melko tuorehavainto sirolampikorennosta vuodelta Suositukset Jos alueelle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti suon lampien ja allikoiden tilaan ja sitä kautta sirolampikorentoon, tulee kohteella suorittaa tarkempi arviointi toimenpiteen mahdollisista vaikutuksista. Hämeenlinna, Lammi, Lakeasuo Käynti vk 29 (kohdenumero 81)
23 23 Hämeen ELY-keskuksen suunnittelija Jussi Mäkinen havaitsi Lakeassuon alapuolisessa Evojoessa välillä Kinnaskoski-Lehmäkoski useita kirjojokikorentoja (Mäkinen, J. 2011b). Suositukset Jos alueelle suunnitellaan toimia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti Evojoen tilaan ja sitä kautta kirjojokikorentoon, tulee kohteella suorittaa tarkempi arviointi toimenpiteen mahdollisista vaikutuksista. 6 SUOSITUKSET JA POHDINTAA Direktiivikorentojen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Tällaiseksi toimeksi voidaan katsoa muun muassa voimakas ruoppaaminen, vesialueiden täyttäminen tai kaivaminen sekä muu toiminta joka heikentää lajien elinympäristöä. Turvetuotannon vaikutuksia direktiivilajeihin ei ole Suomessa juurikaan tutkittu, mutta tuotantoalueilta tuleva kiintoaines saattaa vaikeuttaa toukkien hengittämistä ja heikentää niiden näköaistiin perustuvaa saalistusta näkösyvyyden heiketessä. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti toimintaa jonka kaikkia vaikutuksia ei tunneta, ei tulisi toteuttaa varsinkaan jos vaikutukset voivat olla negatiivisia. Yleissuosituksena niille varausalueille, joilla havaittiin tai oli havaittu Luontodirektiivin IV a) liitteen sudenkorentolajeja, ei suositella osoitettavan turvetuotantoa sen mahdollisten heikentävien vaikutusten vuoksi. 7 MUUT HUOMIOT Korentokartoituksen yhteydessä Jylisjärvensuolla havaittiin metso ja kurki. Tyräjänsuolla havaittiin siipirikkoa näyttelevä kapustarinta (Mäkinen, J. 2011b) ja varoitteleva naaras (P. Saikko). Kaikki lajit kuuluvat Lintudirektiivin I-liitteeseen ja metso
24 24 sekä kapustarinta on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi eteläborealisella vyöhykkeellä, johon Kanta-Häme kuuluu. 8 YHTEENVETO JA JATKOSELVITYSTARPEET Kanta-Hämeen turvetuotantovarausalueista arvioitiin potentiaalisimmat kohteet, joilla voisi esiintyä Luontodirektiivin IV a) liitteessä mainittuja siro- tai lummelampikorentoja. Tarkastelun perusteella inventoitiin 10 kohdetta lajien päälentoaikaan. Viideltä kohteelta löydettiin jompaa kumpaa tai molempia kohdelajeja. Lisäksi yhdeltä kohteelta tavattiin siro- ja lummelampikorentojen lisäksi täplälampikorento. Olemassa olevien tietojen perusteella myös kahdella muulla kohteella esiintyy direktiivikorentoja. Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu turvetuotannon vaikutuksia Luontodirektiivin IV a) liitteen sudenkorentoihin ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti niille kohteille, joilta korentoja löytyi tai oli aikaisempia havaintoja, ei suositella osoitettavaksi turvetuotantoa nykyoletuksien valossa. Turvetuotannolla voi olla vaikutuksia sudenkorentoihin myös varsinaisten tuotantoalueiden ulkopuolelle, pääasiassa alapuolisissa vesistöissä. Alle on listattu kohteita, joilla direktiivikorentojen esiintyminen on mahdollista ja jatkoselvitykset ovat suositeltavia (Mäkinen, J mukaillen). Kustannustehokkainta inventoinnit on tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin turvetuotannon lupaprosessiin ja suunnitteluun on käytetty paljon aikaa ja rahaa, koska Luontodirektiivin IV a) liitteen lajeilla on vahva suojelustatus. Kirjojokikorento -Kärkistensuon alapuolinen Sääjärvenoja (Janakkala) -Leteensuon Vanajaveteen laskeva Vanhaoja (Hattula) -Haukivahonsuon alapuolinen Suojärvenjoki (Tammela) -Tyräjänsuon alapuolinen Uksenjoki (Loppi) -Lintusuon ja Valkeasuon alapuolinen Valteenjoki (Hauho ja Hattula) -Juottolansuon viereinen Arrajoki (Lammi)
25 25 -Nimettömänsuo viereinen Tarpianjoki (Kalvola) -Rautasuon alapuolinen Koenjoki (Loppi) Viimeisessä kohteessa on tarkastettu pari koskipaikkaa Myllynkulmalla tuloksetta (Mäkinen, J. 2011b). Täplälampikorento -Leteensuon Vanajaveteen laskeva Vanhaoja (Hattula) -Palliossuon alapuolinen laskuoja Kahilammeen ja itse lampi (Janakkala) KIITOKSET Jussi Mäkinen Hämeen ELY-keskuksesta antoi käyttöömme erittäin tuoreita viime hetken sudenkorentotietoja. LÄHTEET Juutilainen, K Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme Luontoselvitys Metsänen. Korentowiki, Suomen Sudenkorentoseuran verkkosivut [ Luettu Maakuntakaavaselostus Hämeen liitto. Mäkinen, J Hyönteisselvityskohteita Kanta-Hämeen maakuntakaavaa varten. Sähköinen dokumentti. Hämeen ELY-keskus. Mäkinen, J. 2011b. Sähköposti Mäkinen, J. 2011c. Tekstiviesti
26 26 LIITTEET Liite 1. Sähköinen paikkatietoaineisto (erillinen liite).
Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden viitasammakkokartoitus vuonna 2011
Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden viitasammakkokartoitus vuonna 2011 Tapani Ilo & Timo Metsänen 13.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO...3
LisätiedotMUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012
MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys
2014 Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiipi 4.11.2014 1 1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus. Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY
Varsinais-Suomen ELY-keskus Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Raportteja 16/2018 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotSudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja
Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan
LisätiedotK iehtovan koreat korennot
Kiehtovan koreat korennot Sudenkorennot kuuluvat kauniiseen kesäpäivään. Sellofaanisiivet auringossa välkehtien ne jahtaavat hyönteisiä ja toisiaan. Sopivan kumppanin etsimisen ja kilpailijoiden hätistelemisen
LisätiedotSami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2006
1 / 5 8.10.2011 21:50 korento.net Vuosi 2006 Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot Etusivu Kirja Valokuvat Lajiluettelo Maakuntahavainnot Lentoajat Uudet havainnot Lataa Extra Postituslista Linkit Yhteystiedot
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...
LisätiedotVT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi
2014 VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi Petri Parkko 8.5.2014 1. Selvityksen taustoja Tämä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010 Petri Parkko 15.2.2011 Sisällys 1. Luontoselvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotViitasammakkokartoitus Lahden Kymijärvellä jatkoraportti
Viitasammakkokartoitus Lahden Kymijärvellä 2012 - jatkoraportti Timo Metsänen 14.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotKALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON
KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 239/2014 Esa Korkeamäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotValkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016
VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotTÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013
TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 222/2014 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Lintulahdet Life
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotSÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON
SÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 240/2014 Esa Korkeamäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1
LisätiedotKuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013
Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013 Mikko Suonio 30.9.2013 Kannen kuva: Vesikasvillisuutta Kuonanjärvellä Vehkaojan edustalla Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alueet...
LisätiedotSami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2004
1 / 6 8.10.2011 21:49 korento.net Vuosi 2004 Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot Etusivu Kirja Valokuvat Lajiluettelo Maakuntahavainnot Lentoajat Uudet havainnot Lataa Extra Postituslista Linkit Yhteystiedot
LisätiedotViitasammakkokartoitus Lahden ja Nastolan Kymijärvellä ja Kärkjärvellä 2011
Viitasammakkokartoitus Lahden ja Nastolan Kymijärvellä ja Kärkjärvellä 2011 Timo Metsänen 31.7.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO...3 2 ALUEEN
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista
Kymenlaakson liitto Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Petri Parkko, luonnos 3.10.2008 1 1. Yleistä Haminan ja Anjalankosken kaupunkien alueella sijaitseva Kajasuo sekä sen läheisyydessä
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotSudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007
Sahlbergia Vol. 13: 13 25, 2007 13 Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 Sami Karjalainen Karjalainen, S. 2007: Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 [New provincial
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotMikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012
Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012 Mikko Suonio 29.9.2012 Kannen kuva: Pajusirkku Annilanselän Kuivalahdella Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alue... 2 3 Aineisto
LisätiedotSUDENKORENNOT. Tuulahdus hirmuliskojen maailmasta
Matti Hämäläisen kirjoittama sudenkorentoja käsittelevä luku (s. 72 75) kirjassa Suomen luonto: Eläimet Selkärangattomat Weilin+Göös, Helsinki. (1998). SUDENKORENNOT Sudenkorennot ovat vesien äärillä eläviä
LisätiedotViitasammakkoselvitys
Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...
LisätiedotLAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Lahden seudun ympäristöpalvelut Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 7.8.2015 Viite 1510017839 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKullaan vedet. Kunnostus ja käyttö. Santtu Ahlman. Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi
Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö Santtu Ahlman Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö KULLAAN VEDET Painettu PEFCsertifioidulle paperille Taitto,
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotMAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA
MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA 2017 Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 1 (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 4 Tulosten tarkastelu ja
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotIDÄNKIRSIKORENNON (SYMPECMA PAEDISCA) ELINYMPÄRISTÖN TEKO JA KARTOITUKSET HAMINAN HUSULASSA
IDÄNKIRSIKORENNON (SYMPECMA PAEDISCA) ELINYMPÄRISTÖN TEKO JA KARTOITUKSET HAMINAN HUSULASSA 2014 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 402/2018 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Idänkirsikorento
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotLUONTOSELVITYS. Julkinen versio MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND
LUONTOSELVITYS Julkinen versio 101002915 18.9.2017 MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND Sisältö 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvitykset... 2 1.2 Lähtötiedot... 3 2 LIITO-ORAVASELVITYS... 3 2.1 Yleistä liito-oravasta...
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotPESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Saba Tuuli Oy Ab Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.6.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY, SABA TUULI OY AB PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS SABA TUULI OY
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotKokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys Sami Luoma
LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2009 Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys 2008 Sami Luoma Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2009 Kokemäenjoen
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS
Vastaanottaja Pirkanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.6.2014 KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS VIITASAMMAKKO-KARTOITUS Tarkastus 13.6.2014 Päivämäärä 13.6.14 Laatija Kaisa
LisätiedotLepakoiden talvi-inventointi 2012 Apajalahdenvuoren louhos, Heinola
Lepakoiden talvi-inventointi 2012 Apajalahdenvuoren louhos, Heinola Timo Metsänen 16.3.2012 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 KOHTEEN KUVAUS...
LisätiedotHangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys
1(8) M U I S T I O 14.10.2010 Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys Marko Nieminen, Petro Pynnönen ja Pekka Sundell 1. Johdanto Työn tavoitteena
LisätiedotSeinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki 2008 Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus viitasammakot (Rana arvalis) Hannu Tuomisto, FM Yleistä Viitasammmakko
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotTulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Kaavoituspalvelut. Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2013
Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Kaavoituspalvelut Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2013 Petri Parkko 31.8.2013 Sisällys 1. Selvityksen taustoja... 3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotPyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy
Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys Kanteleen Voima Oy 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 TULOKSET... 5 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6 KIRJALLISUUS...
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.
LisätiedotEspoon Lakiston luontoselvitykset 2009
Espoon Lakiston luontoselvitykset 2009 Rinnekotisäätiö Kirsi Jokinen Miikka Friman Nina Hagner-Wahlsten Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Bathouse Oy 2009 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 2. Kasvillisuus-
LisätiedotPieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011
Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotKurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén
Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotNAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotNokian kaupunki. Sarkola-Vahalahti osayleiskaavan luontoselvitys 2012
Nokian kaupunki Sarkola-Vahalahti osayleiskaavan luontoselvitys 2012 Petri Parkko 30.9.2012 Sisällys 1. Taustoja... 3 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto... 4 3. Kaava-alueen yleiskuvaus... 5 4. Kaava-alueen
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
Lisätiedot16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala
24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotValtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa
Ramboll Finland Oy Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä luontoselvitys 2007 Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA 040 5149403 www.kotkansiipi.fi
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotKuohun liito-oravaselvitys
Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.
LisätiedotKemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotKankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014
Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
Lisätiedot