Kotkan Karhulan Pitkäsaaren luontoselvitys
|
|
- Juho-Matti Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2014 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kotkan Karhulan Pitkäsaaren luontoselvitys Petri Parkko
2 1. Taustoja Kotkan Karhulan Pitkäsaaressa on tekeillä asemakaava, jota varten tarvittiin tietoja alueen merkittävistä luontoarvoista. Kotkan kaupunki tilasi luontoselvityksen Menetelmät ja aineisto Luontoselvityksen maastotyöt tehtiin 6. ja Ensimmäisellä käyntikerralla 6.7. klo välillä tehtiin sudenkorentokartoitus kiertämällä saari kanootilla rantojen läheisyydessä ympäri havainnoiden aikuisia sudenkorentoja kiikareilla. Sää oli korentojen lentoaktiivisuuden kannata hyvä: lämpötila alussa +23 C ja lopussa +25 C, heikkoa tuulta ja aurinkoista. Sudenkorentoselvityksen yhteydessä havainnoitiin vesi- ja rantalinnustoa. Maalinnustoa havainnoitiin kulkemalla saari jalkaisin läpi ja merkiten kartalle huomionarvoisten lajien reviirejä. Molempien käyntien yhteydessä alueelta selvitettiin arvokkaita elinympäristöjä: luonnonsuojelulain, vesilain ja soveltaen metsälain suojelemat kohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt. Arvokkaat luontokohteet rajattiin kartoille ja niistä tehtiin lyhyet elinympäristökuvaukset. Kohteilla, joilla arvioitiin olevan luonnonsuojelullisesti merkittävää hyönteislajistoa, tehtiin kasvillisuuden haavintaa kenttähaavilla. Mökkien pihapiirit ja mökkien edustalla olevat rannat jätettiin tutkimusten ulkopuolelle. Saaressa on hyvin paljon kallioita, joten arvokkaiksi elinympäristöiksi valittiin puustoltaan luonnontilaiseen verrattavat ja kasvillisuudeltaan ainakin suurelta osin kulumattomat tai muuten edustavat kohteet. Metsäkohteista valittiin arvokkaiksi elinympäristöiksi sellaiset, joiden lahopuun määrä ylittää selvästi 10 m³/ ha ja joilla on jonkinlainen lahopuujatkumo. Luontoselvityksen maastotyöt ja raportoinnin teki luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Eliölajien uhanalaisuus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2010) ja luontotyyppien uhanalaisuus kirjaan Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (Raunio ym. 2008). Luteiden nimistö ja yleisyys perustuvat kirjaan Suomen luteet (Rintala & Rinne 2010). Sudenkorentojen nimistö ja yleisyys ovat Karjalaisen (2010) mukaan. Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila antoi tietoja rantahirvenjuurella elävistä uhanalaisista perhoslajeista. Sivu 2
3 Raportissa käytettyjä lyhenteitä: CR = äärimmäisen uhanalainen; EN = erittäin uhanalainen; VU = uhanalainen, vaarantunut; NT = silmälläpidettävä; Dir IV = EU:n luontodirektiivin IV-liitteen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty; L-dir = EU:n lintudirektiivin I- liitteen laji. 3. Alueen luonnon yleiskuvaus Pitkäsaari sijaitsee Karhulassa Piiparniemen edustalla. Saari vaikuttaa hyvin kallioiselta, mutta kallioalueiden väleissä on yllättävän edustavaa metsää. Laajin yhtenäinen kallioalue on aivan saaren pohjoisosassa, josta avautuvat hienot näkymät (kuva 1). Kalliot ovat karuja ja yleensä poronjäkälien tai sammalien peittämiä. Virkistyskäyttö on kuluttanut kasvillisuutta, varsinkin mökkien läheisyydessä, mutta kitukasvuinen mäntyvaltainen puusto on lähes poikkeuksetta luonnontilaisen kaltaista. Kuva 1. Näkymä saaren pohjoisosan kalliolta. Pitkäsaari Petri Parkko Rannat ovat suurelta osin mökitettyjä, mutta rakentamattomilla osuuksilla on yllättävänkin paljon luontoarvoja. Saaren metsät ovat välttyneet voimalliselta metsätaloudelta ja alueella on keskimäärin selvästi enemmän lahopuuta kuin tavanomaisissa talousmetsissä. Ravinteisuudeltaan suurin osa metsistä on mustikkatyypin kankaita (kuva 2), mutta monesta paikasta, etenkin rantojen läheisyydestä, löytyy pieniä lehtokuvioita. Yhdessä lehdoista kasvaa Kymenlaaksossa hyvin harvinaista pähkinäpensasta. Saaressa on myös muutamia pieniä soita, joista edustavin on saaren keskiosan tervaleppäkorpi. Sivu 3
4 Rantaniityt ja -luhdat ovat hyvin pieniä, mutta lajistoltaan varsin mielenkiintoisia. Monessa paikassa kasvaa monen uhanalaisen pikkuperhoslajin suosimaa rantahirvenjuurta. Saaren rantojen vesikasvillisuus on niukkaa ja vain lahdenpohjukoissa on vähän laajempia ruovikkoja. Kuva 2. Saaren kallioalueiden väleissä kasvavat metsät ovat pääosin mustikkatyypin kankaita, joissa on talousmetsiä enemmän kuollutta puuta. Pitkäsaari Petri Parkko Pitkäsaari ei ole linnustollisesti erityisen merkittävä, eikä pesimälinnustoon kuulu uhanalaisia lajeja. Kala- ja lapintiiroja pesii yhteensä parikymmentä paria saarta ympäröivillä kivikoilla ja luodoilla. Nisäkäslajistoon kuuluu metsäjänis (NT), joka havaittiin molempina kartoituspäivinä, ja saaressa on oleillut jälkihavaintojen perusteella myös hirvi. Kuva 3. Saaren kaakkoisosan paljaita rantakallioita. Pitkäsaari Petri Parkko Sivu 4
5 Kartta 1. Pitkäsaaren eteläosan luontokohteita 1, 2 ja Leppäkaitaluteen havaintopaikka on merkitty tähdellä. 4. Luonnonsuojelulakikohteet Tervaleppäluhta (kartta 1, kohde 1) (kuva 4) Rajatun kuvion keskiosa on tervaleppäluhtaa, mutta myös sitä reunustava varttunut kuusivaltainen metsä on erityisen hienoa: puusto on järeää kuusta ja haapaa, lahopuuta on paljon. Kuviolla on myös lahopuujatkumo: pitkälle lahonneita ja sammaloituneita runkoja. Luhdan puusto kasvaa mättäillä ja kenttäkerroksessa kasvaa etenkin vehkaa ja isoalvejuurta Dryopteris expansa. Tervaleppäluhdat on uhanalaiseksi (VU) arvioitu luontotyyppi. Luontotyyppi vastaa luonnonsuojelulain luontotyyppiä tervaleppäkorvet. Sivu 5
6 Kuva 4. Tervaleppäkorven maapuita sekä vehka- ja isoalvejuurikasvustoja. Pitkäsaari Petri Parkko Pieni hiekkaranta (kartta 1, kohde 2) Hiekkarannan tuntumassa on vanha ja osin rikottu mökkirakennus. Hiekkarannalla on havaittavissa luontotyypille tyypillisiä kasveja: rannan yläosassa kasvaa merinätkelmää Lathyrus japonicus ja hieman rantavehnää Leumys arenarius. Rannassa on hiekan lisäksi karkeampia maa-aineksia ja suuria kiviä. Rannan reunassa kasvaa tervaleppiä, joilta löytyi harvinaista ja paikoittaista leppäkaitaludetta Orthotylus flavinervis (NT) (kuva 15) viisi yksilöä. Kohde ei ole kasvillisuudeltaan erityisen edustava ja monipuolinen, eikä siten välttämättä täytä luonnonsuojelulain vaatimuksia. Itämeren hiekkarannat on kuitenkin uhanalainen (EN) luontotyyppi, joten pienikin kohde on säästämisen arvoinen. Sivu 6
7 Kuva 5. Saaren itäreunan pieni hiekkaranta. Pitkäsaari Petri Parkko 5. Arvokkaat elinympäristöt Pohjoisosan kalliot (kartta 2, kohde 3) Laajasta kallioalueesta rajattiin vain edustavin osa. Kallioilla kasvaa laajoja tierasammalkasvustoja. Luonnontilainen reunapuusto on kitukasvuista mäntyä, pensaskerroksessa kasvaa paljon katajaa. Rajatun alueen eteläosassa kasvaa vähän monipuolisempaa kasvillisuutta (kuva 6): kultapiiskua, kanervaa ja sianpuolukkakasvustoja. Metsälauha kasvaa koko kallioalueella runsaana. Kohteella on myös suuri maisemallinen merkitys. Karukkokalliot ovat metsälakikohteita. Potentiaalinen METSO-kohde 1 (kartta 2, kohde 4) Kuvio on puustoltaan varsin luonnontilaista metsää. Puusto on koivua ja kuusta, mutta reunoilla kasvaa myös joitakin järeämpiä haapoja. Rannan tuntumassa on puolestaan huomattavan suuria tervaleppiä. Kuviolla esiintyy paljon lahopuuta ja myös lahopuujatkumo. Koivupökkelöissä näkyy tikkojen ruokailujälkiä. Pensaskerroksessa kasvaa tuomea ja vähän mustaherukkaa. Kuvio on voimakkaasti tulvavaikutteinen, mikä näkyy mm. ranta-alpin määrässä. Hiirenporras kasvaa laajoina kasvustoina ja joukossa on myös isoalvejuurta. Kuvion reunoilla kasvaa kieloa. Sivu 7
8 Pieni merenrantaniitty (kartta 2, kohde 5) Kapealla kuviolla kasvaa virmajuurta, rantakukkaa, suolavihvilää, maltsoja, purtojuurta, ruokohelpiä, mesiangervoa, ruoholaukkaa sekä muutaman m² rantahirvenjuuren Inula salicina kasvusto. Viimeksi mainitulla lajilla elää useita uhanalaisia perhoslajeja (ks. 6. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit). Pienialaisia ja kapeita merenrantaniittykaistaleita löytyy Kymenlaaksosta melko paljon. Korkeakasvuiset merenrantaniityt on uhanalaiseksi (EN) arvioitu luontotyyppi ja pienikin kohde on säästämisen arvoinen. Kartta 2. Saaren pohjoisosan luontokohteita 3 8. Leppäkaitaluteen havaintopaikka on merkitty tähdellä. Potentiaalinen METSO-kohde 2 (kartta 2, kohde 6) Edustavaa sekametsää, jonka puusto on mäntyä, kuusta, koivua ja tervaleppää. Myös haapaa kasvaa kuviolla hieman. Ravinteisuudeltaan kuvio on mustikkatyypin kangasta. Lahopuuta löytyy yli 10 m³/ ha ja kuviolla on jonkinlainen lahopuujatkumo. Sivu 8
9 Kallioalue (kartta 2, kohde 7) Kuvio on laaja ja melko edustava jäkäläkallio, jonka kasvillisuus on kulunut keskiosiltaan. Reunaosien jäkäliköt ovat kuitenkin melko ehyitä. Puusto on kitukasvuista mäntyä ja pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Karukkokalliot ovat metsälakikohteita. Kuva 6 (vas). Pohjoisosan kallion kasvillisuudeltaan monipuolisinta osaa Kuva 7 (oik). Länsireunan kalliota Petri Parkko Pähkinälehto (kartta 2, kohde 8) Kallioalueen reunassa, pienen jyrkänteen alla, kasvaa kuusi huomattavan suurta ja pähkinöitä tuottavaa pähkinäpensasta Corylus avellana (kuva 8) ja yksi taimi. Pähkinäpensailta saatiin kenttähaavilla kymmenkunta melko harvinaista pähkinäludetta Compsidolon salicellum (kuva 10) sekä tirriluteita Malacocoris chlorizans (kuva 9). Pähkinälehto on luonnonsuojelulakikohde, mutta tämä kohde ei täytä pensaiden lukumäärän puolesta lain vaatimusta. Pähkinäpensaiden alkuperä ei ole tiedossa, mutta on melko todennäköistä, että ne ovat tulleet saareen ihmisten mukana. Kasvi on Kymenlaaksossa hyvin harvinainen ja kasvusto on alkuperästä riippumatta säästämisen arvoinen. Pähkinälehto on uhanalainen (EN) luontotyyppi. Rajaukseen otettiin mukaan kulttuurivaikutteista lehtoa, joka rajautuu vanhoihin kivijalkoihin. Puustona kasvaa paljon haapaa sekä koivua ja kuusta. Pensaskerroksen muodostaa tuomi. Kenttäkerroksessa kasvaa paljon kieloa ja kivikkoalvejuurta sekä vähän nokkosta. Sivu 9
10 Kuva 8 (vas). Pitkäsaaressa kasvaa kuusi suurta pähkinäpensasta. Kuva 9 (kesk.). Tirrilude on hyvin vaaleanvihreä laji. Kuva 10 (oik). Melko harvinainen pähkinälude elää saaren pähkinäpensailla. Pitkäsaari Petri Parkko Länsireunan kallio (kartta 1, kohde 9) Luonnontilainen puusto on kitukasvuista mäntyä ja kuviolta löytyy useita keloja. Kallion keskiosan kasvillisuus on ulkoilun vuoksi kulunutta, mutta reunoilla on ehjiä poronjäkälikköjä. Kenttäkerroksessa kasvaa lähinnä metsälauhaa ja aivan eteläosassa ahosuolaheinää. Karukkokalliot ovat metsälakikohteita. Pieni jäkäläkallio (kartta 1, kohde 10) Puustoltaan (kitukasvuista mäntyä) luonnontilainen ja jäkäliköiltään ehyt kallio, jonka pensaskerroksessa kasvaa katajaa. Kuviolla on muutama kelo. Karukkokalliot ovat metsälakikohteita. Lehtolaikku 1 (kartta 1, kohde 11) Puustona kasvaa joitakin suuria tervaleppiä, yksi raita ja haapoja. Pensaskerroksessa kasvaa tuomea. Kenttäkerroksessa hiirenporras on runsas. Kosteat keskiravinteiset lehdot on Etelä- Suomessa silmälläpidettäväksi (NT) arvioitu luontotyyppi. Sivu 10
11 Sara- ja ruoholuhta + lehto (kartta 1, kohde 12) Kuvion lounaisosassa on edustava luhta- ja rantaniittykuvio (kuva 11). Kasvillisuus on monipuolista: harvaa järviruokokasvustoa, rantakukkaa, ranta-alpia, suursaroja, ruokohelpiä, virmajuurta, rentukkaa, keltakurjenmiekkaa, rantamataraa, luhtakastikkaa ja paikoin mesiangervoa. Monille uhanalaisille perhoslajeille tärkeää rantahirvenjuurta löytyy kapeilta niittykaistaleilta. Luhdalta saatiin kenttähaavilla hyvin monipuolista lude- ja kaskaslajistoa: mm. uhanalainen (VU) kaskas merenrantakirpukas Calligypona reyi, viherluhtaluteita Teratocoris saundersi, harvinaisen sarpaluhtaluteen T. antennatus naarasyksilö (kuva 12), luhtamantuluteita Pithanus maerkelii ja luhtamataraluteita Polymerus palustris. Luhdan avovesialueen reunoilla havaittiin sudenkorennoista hoikkatytönkorentoja Ischnura elegans ja sirotytönkorennon Coenagrion pulchellum koiras. Kuva 11 (vas). Saaren eteläosan luhtakuviolla on hyvin monipuolinen hyönteislajisto. Kuva 12 (oik). Luhdan lajistoon kuuluu harvinaisena rannikolla esiintyvä sarpaluhtalude; kuvassa naarasyksilö. Pitkäsaari Petri Parkko Luhta vaihettuu kosteaan, puustoltaan tervaleppävaltaiseen, lehtoon, jonka keskiosien kenttäkerroksen valtalajina on mesiangervo. Lisäksi kuviolla kasvaa koiranvehnää, hiirenporrasta, luhtalemmikkiä, nokkosta ja paikoin suo-orvokkia. Reunoilta löytyy mm. punaailakkia, kevättähtimöä, syyläjuurta, suoputkea, rohtovirmajuurta, vuohenputkea ja kieloa. Sivu 11
12 Kuviolle on levinnyt keltamoa Chelidonium majus läheisestä pihasta. Laji on maassamme muinaistulokas, eikä se syrjäytä kuvion lehtokasveja. Luhdat ja lehtolaikut ovat metsälakikohteita. Kostea runsasravinteinen lehto on uhanalainen (VU) luontotyyppi ja avoluhdat silmälläpidettäviä (NT) luontotyyppejä. Lehtolaikku 2 (kartta 1, kohde 13) Kuvion puusto on kuusta, tervaleppää, haapaa (yksi suuri kolohaapa) ja koivua; alikasvoksena kasvaa vähän pihlajaa. Pensaskerroksessa kasvaa vähän tuomea ja vadelmaa. Kenttäkerroksesta löytyy mm. kieloa, metsäalvejuurta, hiirenporrasta, suo-orvokkia, vähän lehtotesmaa, koiranvehnää, kevättähtimöä ja käenkaalta. Kuviolla on kohtalaisesti lehtilahopuuta, josta suurin osa muodostuu suuren katkenneen haavan latvaosasta. Tuoreet keskiravinteiset lehdot on uhanalainen (VU) luontotyyppi. Pieni merenrantaniitty (kartta 1, kohde 14) (kuva 13) Venelaiturille johtavan polun molemmilla puolilla kasvaa melko paljon purtojuurta ja uhanalaisille perhoslajeille tärkeää rantahirvenjuurta (kuva 14) sekä mm. rantakukkaa, mesiangervoa, nurmikohokkia, siankärsämöä, karhunputkea, isomaksaruohoa, lehtovirmajuurta ja rantatädykettä. Niityt vaihettuvat pienialaisiin luhtakuvioihin, joilla kasvaa mm. vähän viiltosaraa, rentukkaa ja vesihierakkaa. Kuva 13 (vas). Pienen merenrantaniityn kasvillisuutta. Kuva 14 (oik). Rantahirvenjuuren kukinto. Pitkäsaari Petri Parkko Sivu 12
13 Korkeakasvuiset merenrantaniityt on uhanalaiseksi (EN) arvioitu luontotyyppi ja pienikin kohde on säästämisen arvoinen. Tervaleppäluhta (kartta 1, kohde 15) Kuvion reunoilla kasvaa tervaleppiä, joista osa on kaadettu. Kuvion reunaan on tuotu roskia. Kuviolla kasvaa laajat viiltosara- ja vehkakasvustot sekä suoputkea, ranta-alpia ja kurjenjalkaa. Kuvio ei täytä luonnonsuojelulain vaatimuksia, mutta on silti säästämisen arvoinen. Luhta oli heinäkuun lopulla lähes kuivillaan. Tervaleppäluhdat on uhanalaiseksi (VU) arvioitu luontotyyppi. Vähäpuustoinen suo (kartta 1, kohde 16) Kuvion länsiosassa on mäntyvaltaista lyhytkorsirämettä, jossa kasvaa paljon tupasvillaa. Itäosan puusto on koivuvaltaista ja kenttäkerroksessa kasvaa steriilejä suursaroja ja paikoin vehkaa. Tämän suokuvion tyypittäminen on hyvin hankalaa, sillä kyseessä on yhdistelmätyyppi. Pienikin suo lisää saaren luonnon monimuotoisuutta ja on säästämisen arvoinen. 6. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Saaresta löytyi yksi uhanalainen (VU) laji, merenrantakirpukas Calligypona reyi, joka on maassamme hyvin harvinainen sinikaislalla elävä kaskaslaji. Lajin määritti biologi Teemu Rintala keräämästäni näytteestä. Uhanalaisen lajin lisäksi tehtiin havaintoja useista silmälläpidettävistä (NT) lajeista. Nisäkkäistä havaittiin metsäjänis molempina kartoituspäivinä. Linnuista sekä isokoskelo että tukkakoskelo ovat nykyisin arvioitu silmälläpidettäväksi ja kahlaajista rantasipi. Edellä mainitut lajit ovat maassamme edelleen yleisiä, mutta niiden kannat on todettu taantuneiksi. Silmälläpidettävistä hyönteisistä havaittiin harvinainen tervalepällä elävä leppäkaitalude Orthotylus flavinervis (kuva 15) kahdessa eri paikassa (kartta 1 ja 2). Laji elää todennäköisesti muillakin Pitkäsaaren rantojen tervalepillä. Leppäkaitalude on hyvin harvinainen etelärannikon laji, josta on tehty kuitenkin muutaman viime vuoden aikana useita havaintoja Kymenlaaksossa. Sivu 13
14 Kuva 15. Leppäkaitalude on harvinainen etenkin rannikon tervalepissä elävä laji. Pitkäsaari Petri Parkko Erityisesti suojeltu pikkuperhoslaji Coleophora follicularis (CR) elää rantahirvenjuurella, jolla elää myös useita muita uhanalaisia lajeja. Rantahirvenjuurta kasvaa saaressa kartan 1 kohteella 14 ja kartan 2 kohteella Alueen linnustosta Saaren ympäristössä pesivät vesilinnuista kyhmyjoutsen Cygnus olor, jonka poikue havaittiin maastotöissä saaren eteläpuolella, sinisorsa Anas platyrhynchos, tukkakoskelo Mergus serrator (NT), jonka pari (kuva 16) havaittiin 6.7. aivan saaren eteläisimmässä osassa, ja isokoskelo M. merganser (NT). Saaren pohjoispään kalliolla nähtiin 14 valkoposkihanhen Branta leucopsis (L-dir) parvi 6.7. ja saaren länsipuolella silkkiuikku Podiceps cristatus poikue. Valkoposkihanhi ja silkkiuikku eivät pesi saaren läheisyydessä, vaan ovat tulleet jostakin lähialueilta. Sivu 14
15 Kuva 16. Tukkakoskelopari saaren kaakkoispuolella Petri Parkko Saarta ympäröivillä luodoilla ja kivikoilla pesii harmaa- ja kalalokkeja sekä lapin- Sterna paradisaea (L-dir) ja kalatiiroja S. hirundo (L-dir). Suurin osa linnuista pesii pareittain, mutta saaren länsipuolella on tiirojen pesimäluoto (kartta 1, kohde 17) (kuva 18), jolla pesi kesällä 2014 vähintään kymmenen paria kalatiiroja ja yksi lapintiirapari (kuva 17). Kuva 17. Lapintiirapari saaren eteläosassa Petri Parkko Rantasipi Actitis hypoleucos (NT) kuuluu saaren rantojen kahlaajalajistoon: varoittelevia ja soidintavia sipejä havaittiin ympäri koko saaren molempina tutkimuspäivinä. Myös hyvin näkyvä ja kuuluva meriharakka Haematopus ostralegus kuuluu saaren lähiluotojen lajistoon ja alueella pesii todennäköisesti useampi pari. Sivu 15
16 Kuva 18. Tiirojen pesimäluoto saaren länsipuolella Petri Parkko Saaren sisäosien linnusto on tavanomaista Etelä-Suomen metsälinnustoa. Saaren eteläosassa pesivät kesällä 2014 petolinnuista nuolihaukka Falco subbuteo ja kahlaajista lehtokurppa Scolopax rusticola. Eteläosan metsästä löytyi sepelkyyhkyn Columba palumbus pesä. Mökkien pihapiirien lintuja ovat västäräkki, haarapääsky, harmaasieppo ja kirjosieppo. Metsissä pesivät varpuslinnuista mm. mustarastas, punarinta, puukiipijä, lehtokerttu, pajulintu, viherpeippo, vihervarpunen ja peippo. 8. Alueen sudenkorennoista Saaren rannat ovat liian karuja täplälampikorennolle Leucorrhinia pectoralis (Dir IV). Edes lahdenpohjukoissa ei ole lajille hyvää vesikasvillisuudeltaan monipuolista lisääntymishabitaattia. Alueella havaittiin hoikkatytönkorentoja Ischnura elegans, sirotytönkorentoja Coenagrion pulchellum, ruskoukonkorentoja Aeshna grandis, muutamia merisinikorentoja Orthetrum cancellatum, välkekorentoja Somatochlora metallica, tummasyyskorentoja Sympetrum danae, punasyyskorentoja S. vulgatum ja elokorentoja S. flaveolum. Kaikki havaitut lajit ovat maassamme yleisiä. 9. Päätelmät ja suositukset 9.1. Luonnonsuojelulakikohteet Kaakkois-Suomen ELY-keskus arvioi, täyttävätkö raportissa esitellyt kaksi kohdetta luonnonsuojelulain vaatimukset. Jos kohteet arvioidaan luonnonsuojelulakikohteiksi, Sivu 16
17 tehdään niistä rajauspäätökset ja ne suojellaan luontotyyppipäätöksellä. Vaikka ne eivät täyttäisi lain vaatimuksia, ovat ne silti uhanalaisina luontotyyppeinä säätämisen arvoisia. Tervaleppäkorpea ympäröivä metsä on edustavaa ja sitä voitaisiin tarjota myös METSOsuojeluohjelmaan. Kaavassa kohteet tulisi merkitä sl-merkinnällä Arvokkaat elinympäristöt Edellä esitellyt arvokkaiksi elinympäristöiksi arvioidut kohteet tulisi jättää rakentamisen ja hakkuiden ulkopuolelle. Kaavassa ne tulisi merkitä luo-merkinnällä Uhanalaislajisto Maastotöissä havaittiin yksi uhanalainen (VU) laji, merenrantakirpukas, joka elää arvokkaaksi elinympäristöksi rajatulla kohteella. Lisäksi etenkin rantahirvenjuurella elää useita uhanalaisia lajeja ja myös yksi erityisesti suojeltu pikkuperhoslaji Coleophora follicularis (CR). Kasvin kasvupaikat on syytä jättää varovaisuusperiaatteella rakentamisen ulkopuolelle. Ennen rantahirvenjuuren kasvupaikkoihin kohdistuvia hankkeita on syytä selvittää perhoslajistoa. Uhanalaislajisto huomioidaan parhaiten jättämällä raportissa esitellyt arvokkaat elinympäristöt hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolelle Linnusto Saari ei ole linnustollisesti merkittävä. Saaressa ja sen läheisyydessä pesii kuitenkin useita silmälläpidettäväksi (NT) arvioituja lajeja. Metsälinnusto huomioidaan parhaiten välttämällä kaikenlaisia hakkuita saaressa, ohjaamalla mahdollisen lisärakentamisen arvokkaiden elinympäristöjen ulkopuolelle ja jättämällä rakentamatonta rantaviivaa saareen. Tiirojen tärkein pesimäluoto saaren länsipuolella jää todennäköisesti kaikenlaisen rakentamistoiminnan ulkopuolelle EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajit Luontodirektiivin liitteen IV lajit ovat EU:n alueella erityisesti suojeltuja ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Sivu 17
18 Pitkäsaaressa ei ole liito-oravan Pteromys volans esiintymismahdollisuutta, sillä saari on liian kaukana mantereesta ja muista lajin esiintymisalueista. Lajin tärkeintä ravintopuuta haapaa löytyy saaresta jonkin verran. Kaikki maassamme tavatut lepakkolajit ovat mainittu IV-liitteessä. Saaressa on hyvin todennäköisesti lepakoita, mutta mahdolliset lisääntymispaikat ovat mökkien rakenteissa, ulkorakennuksissa ja pöntöissä, eikä kaavalla osoiteta niitä hävittäviä toimenpiteitä. Saari saattaa toimia lepakkojen muuton johtolinjana, sillä rannikko on länsipuolella voimakkaasti rakennettu. Pitkäsaari on maastoltaan sellainen, että se voisi ohjata muuttoa Piiparniemestä kohti Kirkonmaata. Saaren suojaiset kalliot ja metsäpolut voivat toimia muutonaikaisina saalistelualueina. Kaavamuutoksella tuskin on merkittävää vaikutusta lepakoiden muuttoon tai saalistuskäyttäytymiseen. Pitkäsaaren rannoilla ei ole IV-liitteen sudenkorennoille hyvää habitaattia, eikä alueella tehty havaintoja täplälampikorennosta Leucorrhinia pectoralis. Sama koskee niin ikään reheviä vesiä suosivaa viitasammakkoa Rana arvalis, jota tavataan Kymenlaakson rannikon merenlahdilla. Idänkirsikorento Sympecma paedisca voisi lisääntyä arvokkaaksi elinympäristöksi rajatulla luhdalla (kartta 1, kohde 11). Saaressa kasvaa kangasmaitikkaa Melampyrum pratense, joten kirjoverkkoperhosen Euphydryas maturna lisääntyminen voisi olla mahdollista jonkun kallioalueen reunamilla. Lajia ei kuitenkaan havaittu hyvästä säästä huolimatta ensimmäisellä kartoituskerralla, jolloin oli vielä lajin lentoaika. Saareen on tuskin tulossa sellaista maankäyttöä, jolla olisi merkittävää vaikutusta kangasmaitikkakasvustoihin Yleissuositukset Koko saari on puustoltaan varsin luonnontilainen ja mökkiläisten tärkeä virkistysalue, joten kaikenlaista hakkuutoimintaa tulisi välttää. Saaressa liikkumista olisi hyvä ohjata merkityllä polkuverkostolla maaston kulumisen vähentämiseksi. Saaressa on haitallisen tulokaskasvin, jättipalsamin Impatiens glandulifera, esiintymä vanhassa pihapiirissä lähellä pähkinälehtoa (kartta 2, kohde 8). Kasvi olisi syytä hävittää ennen kuin se leviää hallitsemattomasti rannoille ja metsiin. Sivu 18
19 10. Lähteet Karjalainen, S. 2010: Suomen sudenkorennot. Uudistettu laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/ s. Rintala, T. & Rinne, V. 2010: Suomen luteet. Hyönteistarvike TIBIALE Oy. Helsinki. Sivu 19
Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009
Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys
LisätiedotSavonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys
Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotOriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys
2015 Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen päivitys Petri Parkko 9.9.2015 1 1. Taustoja Oriveden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen (Parkko 2011) maastotyöt tehtiin vuosina 2009 ja 2010 ja
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009
LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013
Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko 31.8.2013 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotHeikkimäen luontoselvitys 2010
Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat
LisätiedotHämeenlinnan Salonsaaren ja Töllihaan luontoselvitys
2014 Hämeenlinnan Salonsaaren ja Töllihaan luontoselvitys Petri Parkko 20.5.2014 1 1. Taustoja Selvitysalueet sijaitsevat Hämeenlinnan Torvoilassa Rääkkiän rannoilla. Alueilta tarvittiin rantaasemakaavan
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys
2014 Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiipi 4.11.2014 1 1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotSysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys
LIITE 1 2016 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Petri Parkko 1.6.2016 1 1. Taustoja Sysmän Vähä Karhusaaren pohjoisreunaan, tilalle 4:103 ollaan kaavoittamassa neljää mökkitonttia. Kaava-alueeseen
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010 Petri Parkko 28.10.2010 1 1. Taustoja Sysmän Rapalanniemessä laaditaan ranta-asemakaavaa,
LisätiedotKotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011
Kotkan kaupunki Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011 Petri Parkko 15.8.2011 2 1. Selvityksen taustoja Kotkan Kantasatamassa on vireillä osayleiskaava, jota varten tarvittiin tietoja suunnittelualueen
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotSeppo Lamppu t:mi. Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen. luontoselvitys 2012
Seppo Lamppu t:mi Savonlinnan Oravin rantaasemakaavoitukseen liittyvä luontoselvitys 2012 Petri Parkko 2.10.2012 1. Taustoja DI Seppo Lamppu tilasi luontoselvityksen Oravin ranta-asemakaavan laadintaa
LisätiedotKoivusaaren luontotiedot
Koivusaaren luontotiedot Rauno Yrjölä & Sirkka Helminen, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Johdanto Tähän yhteenvetoon olemme koonneet tietoa Koivusaaren maanpäällisestä luonnosta tällä hetkellä. Tärkein lähde
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotPäivölän alueen esiselvitys
LUONTOPALVELU KRAAKKU Päivölän alueen esiselvitys Eura Marika Vahekoski 18.9.2017 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava... 4 3. Kasvillisuus ja luontotyypit... 5 3.1 Kuvio 1... 5 3.2 Kuvio 2...
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotLiite 4. Keski- Suomen Opiston asemakaavan luontoselvitys
Liite 4 Keski- Suomen Opiston asemakaavan luontoselvitys Agriborealis osk 31.7.2016 1 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 2.2 Uhanalaiset luontotyypit... 3 3 Yleiskuvaus... 3
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotHaminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen
Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne
LisätiedotDestia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010
Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen
LisätiedotLiite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite
Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan
LisätiedotTuunan asemakaava LUONTOSELVITYS
LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotMUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012
MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Primehotels Oy Savonlinnan Vääräsaaren täydentävä luontoselvitys 2012
Savonlinnan kaupunki Primehotels Oy Savonlinnan Vääräsaaren täydentävä luontoselvitys 2012 Raporttiluonnos 4.9.2012Petri Parkko 1. Taustoja Savonlinnan Vääräsaaressa, joka tunnetaan paremmin nimellä Kasinonsaari,
LisätiedotVaskiluodon kosteikko
Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen
LisätiedotVT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS
VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotNIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012
NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN
MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle
LisätiedotAinolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio
1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotMIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS
MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotNummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki
Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Espoo 2007 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 1 Sisällysluettelo
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotJuupajoen Kopsamon kyläosayleiskaavan luontoselvitys
2014 Juupajoen Kopsamon kyläosayleiskaavan luontoselvitys Petri Parkko 28.8.2015 1 Sisällys 1. Taustoja... 3 2. Menetelmät ja aineisto... 4 3. Kaava-alueen luonnon yleiskuvaus... 5 4. Liito-oravakohteet...
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotLiikenneväylien korjausvelkaohjelma : kohteen 58 Mt Toijantie luontoselvitys
Kaakkois-Suomen ELY 2016 Liikenneväylien korjausvelkaohjelma 2016 2018: kohteen 58 Mt 14813 Toijantie luontoselvitys Petri Parkko 31.10.2016 1 1. Taustoja Tämä luontoselvitys liittyy liikenneväylien korjausvelkaohjelmaan
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotKASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen
KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...
Lisätiedot