Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Kaavoituspalvelut. Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2013

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala Kaavoituspalvelut Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2013 Petri Parkko

2 Sisällys 1. Selvityksen taustoja Tutkimusmenetelmät ja aineisto Enanniemi Pertinpelto Pietari Kylliäisentien länsipää Pihlajaniemen kohde Pihlajaniemi, Apajatie-Paulottajantie Punkaharjuntien kohde Savonniemi Kääpäsaari Lähteet... 24

3 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsi asemakaavoitusta varten tietoja kahdeksan erillisen alueen, Punkaharjun Enanniemen, Kerimäen Pertinpellon, Pietari Kylliäisentien länsipään, Pihlajaniemen kahden kohteen, Kyrönniemen Punkaharjuntien, Savonniemen (uimahallin tontti) ja Savonrannan Kääpäsaaren merkittävistä luontoarvoista. Savonlinnan Kaupunkisuunnittelun päällikkö Risto Aalto tilasi kohteilta luontoselvityksen Kääpäsaaren luontoselvitys tilattiin erillisenä tilauksena Tutkimusmenetelmät ja aineisto Luontoselvityksen maastotöihin käytettiin yhteensä 50 tuntia välisenä aikana. Maastossa havainnoitiin arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain sekä muut arvokkaat elinympäristöt), uhanalaisia luontotyyppejä, pesimälinnustoa ja EU:n luontodirektiivissä mainittujen ja uhanalaisien eliölajien esiintymiä, sekä niiden esiintymisen todennäköisyyttä. Kevätkäynneillä kartoitettiin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin liitooravan Pteromys volans esiintymistä kaikilla kohteilla. Liito-oravalle sopivissa metsissä tutkittiin haapojen ja suurempien kuusien tyvet ulostepapanoiden löytämiseksi. Savonniemen tutkimusalueella kartoitettiin erittäin uhanalaiseksi (EN) arvioidun keltakynsimön kasvupaikkoja. Tutkimuksen ajoituksessa käytettiin apuna Savonlinnan tiedossa olevien keltakynsimöesiintymien kukintatilannetta. Kerimäen Pertinpellon kohteella kartoitettiin klo EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajia viitasammakkoa Rana arvalis. Koiraat soidinääntelevät usein myös päivällä, mutta ovat selvästi hämäräaktiivisia. Sää oli lajin soidinaktiivisuuden kannalta hyvä: lämpötila +10 C, puolipilvistä ja heikkoa tuulta. Jäät lahdenpohjukasta olivat aivan äskettäin lähteneet, joten ajankohta saattoi olla kartoitukselle liian varhainen. Viitasammakkoselvitystä täydennettiin uudella iltakuuntelulla klo 16 lähtien, jolloin sää oli sammakkojen ääntelyaktiivisuuden kannalta hyvä. Viitasammakkokäyntien yhteydessä etsittiin Kokkomäeltä uhanalaisen (VU) kangasvuokon Pulsatilla vernalis kasvupaikkoja, jotka ovat parhaiten löydettävissä kukintaaikaan tai heti kukinnan jälkeen, jolloin siemenhaituvat erottuvat hyvin maastosta. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) sudenkorentolajien, täplälampikorennon Leucorrhinia pectoralis, lummelampikorennon L. caudalis ja sirolampikorennon L. albifrons elinympäristöiksi 3

4 sopivilla ranta-alueilla tehtiin sudenkorentoselvitykset aikuishavainnointina: sudenkorentojen elinympäristöiksi sopivat reheväkasvuiset vesistöjen osat kierrettiin kanootilla rantoja pitkin havainnoiden aikuisia sudenkorentoja kiikareilla. Myös ilmaversoiskasvillisuuden sisään jäävillä avovesilampareilla käytiin kanootilla. Keväällä 2013 sudenkorennot kuoriutuivat varhain, mistä syystä selvitys ajoitettiin selvästi kesäkuun puolelle. Sää oli sudenkorentojen lentoaktiivisuuden kannalta hyvä: lämpötila C, puolipilvistä, enimmäkseen aurinkoista ja heikkoa tuulta. Maastotöistä ja raportoinnista vastasi luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Kevään maastotöissä avusti metsätalousinsinööri Niina Rinne. Savonlinnan kaupungin kaavoituspäällikkö Risto Aalto toimitti tutkimusalueiden kartat. Biologi Marika Koskinen Etelä-Savon ELY-keskuksesta toimitti kaava-alueita koskevat uhanalaistiedot. Eliölajien uhanalaisuus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2010). Sudenkorentojen nimistö on Karjalaisen (2010) mukaan ja luteiden nimistö ja yleisyys Suomen luteet- kirjan (Rintala & Rinne 2010) mukaan. Raportissa annetut koordinaatit ovat järjestelmää ETRS-TM35FIN. Pertinpellon ja Kääpäsaaren karttapohjat ovat Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta 05/2013: Tekstissä käytettyjä lyhenteitä: uhanalaisuudeltaan äärimmäisen uhanalainen = CR, erittäin uhanalainen = EN, vaarantunut = VU, silmälläpidettävä = NT, Dir IV = EU:n luontodirektiivin IVliitteen laji ja L-dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. 3. Enanniemi (kartta 1) 3.1. Kohteen yleiskuvaus Punkaharjulla sijaitsevalla Enanniemen kohteella sijaitsee lakkautettu vanhainkoti rantasaunoineen. Pihapiirissä on nurmikkoa sekä paljon istutettuja koristepuita ja - pensaita. Kohteen koristepuita ovat siperianpihta, metsä- ja tataarivaahterat sekä kolme siperiansembraa. Tulotien varressa kasvaa lisäksi rivi puistolehmuksia ja pihan reunamilla muutama suurempi rauduskoivu. Koristepensaina kasvavat kuusamat ja jasmikkeet, isotuomipihlajat, aroniat, pihasyreenit ja hernepensaat. Pihasta löytyy myös neilikkaruusuja kahdesta paikasta. Päärakennuksen seinustoilla kiipeilevät 4

5 4. Pertinpelto (kartta 2) 4.1. Kohteen yleiskuvaus Kohde sijaitsee Kerimäen kirkonkylän pohjoispuolella. Kohteen lounaisosa on aktiiviviljelyssä olevaa peltoa ja pelloille istutettua koivikkoa. Pellon pohjoispuolella on Kokkolammen eteläosan ojitettua rantametsää: nuorta koivua ja harmaaleppää sekä tiheää nuorta kuusivaltaista kasvatusmetsää. Kokkolammen ja Luhtaniitynlahden välissä virtaa leveä kaivettu uoma, jonka tuntumassa on vanha lumenkaatopaikka. Kokkolampi on ruovikkoreunainen lahdenpohjukka, jossa on mosaiikkimaista vesikasvillisuutta. Kartta 2. Pertinpellon tutkimusalueen sijainti ja rajaus. 7

6 Kokkolammen itäpuolella kohoaa Kokkomäen harjumuodostelman korkein osa, jossa kiemurtelee vanhoja juoksuhautoja. Kokkomäen keskiosassa on vedenottamo. Harjun puusto on varttunutta mäntyä ja kenttäkerroksessa kasvaa valtalajina puolukkaa ja alempana rinteillä mustikkaa. Vanamo kasvaa kaikkialla varsin runsaana, samoin variksenmarja. Harjualueille tyypillistä itiökasvia kangaskortetta Equisetum hyemale löytyy Kokkomäen eteläosasta. Korkeimmilla kohdilla kasvaa useita kasvustoja ahokissankäpälää Antennaria dioica (NT). Kartta 3. Pertinpellon merkittävimmät luontoarvot: 1-5 direktiivilajien lisääntymispaikkoja ja 6 arvokas elinympäristö EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eliölajien lisääntymispaikat Viitasammakon Rana arvalis lisääntymispaikat (kartta 3, kohteet 1 ja 2) Molemmilla paikoilla kuultiin useiden (alle 10 yksilöä) koiraiden soidinääntelyä. Kohde 1 on Kokkolammen pohjukassa oleva erillinen avovesilampare ja kohde 1 kaivettu väylä. Viitasammakkokoiraat ääntelivät kaivetun uoman rikkonaisessa länsireunassa. 8

7 Kuva 4 (vas). Kokkolammella on sudenkorentojen lisääntymiseen sopivia suojaisia poukamia. Kuva 5 (oik). Täplälampikorentokoiras Kokkolammen pohjukassa. Kerimäki, Kokkolampi Petri Parkko IV-liitteen Sudenkorentolajien lisääntymispaikat (kartta 3) Karttaan rajatulla alueella 3 havaittiin n. 50 lummelampikorentoa Leucorrhinia caudalis, myös useita parittelevia pareja ja muniva naaras (kuva 7), 62 täplälampikorentoa L. pectoralis sekä neljä sirolampikorennon L. albifrons koirasta. Lummelampikorentoja löytyi myös Harjunpäänlammen puolelta kelluslehtisiltä kasveilta (kohteet 4 ja 5), mutta täplälampikorennot olivat selvästi keskittyneet Kokkolammen vesikasvillisuudeltaan rikkonaiseen ja mosaiikkimaiseen pohjukkaan. Kuva 6 (vas). Lummelampikorentokoiras puolustaa ulpukanlehteä Kokkolammella. Kuva 7 (oik). Muniva lummelampikorentonaaras. Kerimäki, Kokkolampi Petri Parkko 9

8 Alueen suojaisissa ruovikon sisään jäävissä poukamissa (kuva 4) ja kapeissa uomissa kasvaa hyvin runsaasti ulpukkaa, vähän lumpeita sekä isovesihernettä uposkasvina. Direktiivilajien lisäksi Kokkolammella havaittiin satoja isotytönkorentoja, kymmeniä keihästytönkorentoja, äskettäin kuoriutunut siniukonkorento, yksi ruskoukonkorento, ruskohukankorentoja, isolampikorentoja, täpläkiiltokorento Somatochlora flavomaculata ja vaskikorento Arvokas elinympäristö Kokkolammen luhtainen saraneva (kartta 3, kohde 6) Ojittamattoman kuvion valtalajeina kasvavat pullo- ja jouhisara sekä tupasvilla. Paikoin kasvaa suovarpuja kuten vaiveroa Chamaedaphne calyculata. Isokarpalo on kuviolla hyvin runsas ja lisäksi löytyy mm. leväkköä ja raatetta. Kuvion reunoilla kasvaa suomyrttikasvustoja. Länsiosassa neva vaihettuu ruokoluhtaan. Kuva 8. Hautova laulujoutsen Kokkolammella Petri Parkko 4.4. Alueen linnustosta Kokkolampi on linnustoltaan koko Pertinpellon kohteen arvokkain osa. Rehevässä lahdenpohjukassa pesi 2013 laulujoutsen (L-dir) (kuva 8). Kevään maastokäynneillä sillä havaittiin tavi-, sinisorsa- ja telkkäpari sekä punasotkan Aythya ferina (VU) koirasyksilö 10

9 (kuva 9). Kahlaajista lammen tuntumassa pesi metsäviklo Tringa ochropus. Rannoilla pesivät pajusirkku Emberiza schoeniclus ja ruokokerttunen Acrocephalus schoeniclus. Rantametsässä näyttäytyi pyy Bonasa bonasia (L-dir) pari. Harjunpäänlammella havaittiin uivelon Mergus albellus (L-dir) koiras ja samana päivänä lammen vesilintuja saalisti muuttomatkallaan seisahtanut muuttohaukka Falco peregrinus (VU, L-dir). Pertinpellon kohteen metsissä pesii tavanomaista metsälinnustoa kuten laulu- ja mustarastaita ja punarintoja. Kuva 9. Uhanalaiseksi arvioitu punasotka on Etelä-Savossa harvinainen pesimälintu. Kokkolampi Petri Parkko 4.5. Päätelmiä ja suosituksia Kohteella on hyvin vähän liito-oravalle (Dir IV) sopivaa elinympäristöä, eikä kevään 2013 maastokäynnillä tehty havaintoja lajista. Liito-oravan esiintyminen kohteella lähivuosina on epätodennäköistä. Kohteen merkittävät luontoarvot keskittyvät Kokkolammen ja Kokkomäen alueelle. Kokkolammella elää neljä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajia, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Tästä syystä kaikkia suurempia ruoppauksia ja kaivuhankkeita tulisi välttää. Pienimuotoiset ruoppaukset ja niitot parantavat linnuston ja sudenkorentojen elinolosuhteita, mutta kaikista toimista tulee tehdä huolellinen suunnitelma, jossa arvioidaan hankkeen vaikutuksia alueella lisääntyville IV-liitteen lajeille. Kokkomäellä on monin paikoin hyviä kasvupaikkoja kangasvuokolle (VU), mutta lajia ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Harvinaistunutta ahokissankäpälää (NT) löytyi sen sijaan 11

10 useita kasvustoja. Kokkomäki on harjualueena ja suosittuna ulkoilualueena syytä jättää hakkuiden ja rakentamisen ulkopuolelle. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueelta. Lähimmät uhex-pisteet ovat Kerimäen Kirkkorannasta, jossa on tehty havaintoja liitteen IV (a) lajeista viitasammakosta sekä lumme- ja sirolampikorennosta. Vanhalla maankaato- ja lumenkaatopaikalla kasvaa erityisen haitallisia tulokaskasveja, joista jättipalsami Impatiens glandiflora on jo levinnyt rantapensaikkoon. Sen lisäksi alueella kasvaa japanintatarta, jättiputkea Heracleum sp., komealupiinia ja pihlajaangervoa Sorbaria sorbifolia. Kaikki nämä kasvit voivat muodostaa laajoja kasvustoja ja levitä ympäristöön. Ainakin jättipalsamin ja jättiputken kasvustot tulisi mahdollisimman pikaisesti hävittää. 5. Pietari Kylliäisentien länsipää (kartta 4) 5.1. Kohteen yleiskuvaus Kohde on varttunutta ja hoidettua mäntyä, koivua, vähän kuusta sekä alikasvoksena pihlajaa kasvavaa kasvatusmetsää, joka on pääosin ravinteisuudeltaan mustikkatyypin kangasta. Rannassa kasvaa vähän tervaleppää. Kohteen pensaskerroksen muodostavat kataja sekä pieni kasvusto punaherukkaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on pääosin mustikkaa ja sananjalkaa, mutta myös metsäalvejuurta löytyy. Lähes yhtenäisen sammalkerroksen sammalet ovat metsäsammalia Päätelmiä ja suosituksia Kohteella ei havaittu sellaisia merkittäviä luontoarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueelta. Lähistöllä kasvaa etelänhoikkaängelmää (VU), mutta Pietari Kylliäisentien kohteella ei ole hyviä avoimia kasvupaikkoja lajille. 12