OSAVUOSIKATSAUS 1/2011. HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS 1/2011 HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HSHL HELSINKI ESPOO VANTAA KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUS TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT RAHOITUSTUOTOT JA KULUT POISTOT KUNTAOSUUDET TILIKAUDEN TULOS JA YLI/ALIJÄÄMÄ INVESTOINNIT TOIMINTAKATSAUS KUNTAOSUUSENNUSTE TULOSLASKELMA INVESTOINNIT (19)

3 1 Talous Osavuosikatsauksen sisältämä vuosiennuste perustuu huhtikuun 2011 toteutumatietoihin. 1.1 Toimintatulot HSL:n toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 519,3 milj. euroa (TA 512,0 milj. euroa). Tuloista 48,7 % on lipputuloja ja 48,3 % kuntaosuuksia. Lipputulot Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä alkanut suotuisa matkustajamäärän kehitys on jatkunut vuoden 2011 alkupuolella. Vuonna 2010 nousut lisääntyivät 2,3 % edellisvuodesta. Vuoden 2011 neljän ensimmäisen kuukauden aikana nousujen määrä HSL:n metro-, raito- ja bussiliikenteessä kasvoi noin neljällä miljoonalla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Määrä vastaa noin 3,4 %:n kasvua. Talousarviossa on varauduttu kahden prosentin kasvuun. Lipputulojen arvioidaan ylittävän talousarvion 6,3 milj. eurolla ja olevan 253,1 milj. euroa. Muut toimintatulot Muut toimintatulot, yhteensä 15,4 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle, 6,2 milj. euroa, toteutunee noin 0,4 milj. euroa talousarviota pienempänä (TA 6,6 milj. euroa). Tarkastusmaksutulojen arvioidaan olevan yhteensä 4,5 milj. euroa, 0,4 milj. euroa talousarviota enemmän (TA 4,1 milj. euroa). Tarkastusmaksutuloista kirjattavien luottotappioiden ja luottotappiovarauksen määrän arvioidaan olevan yhteensä noin 1,0 milj. euroa (TA 0,6 milj. euroa). Vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 2,2 milj. euroa, noin 0,5 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Vuokratuottojen kasvua arvioidaan saatavan HKL:ltä vuokrattujen kuljettajien sosiaalitilojen edelleenlaskutuksen kautta. 1.2 Toimintamenot HSL:n toimintamenojen arvioidaan olevan yhteensä 519,7 milj. euroa. Niistä 498,9 milj. euroa (96,0 %) on palvelujen ostomenoja. Talousarviossa on varauduttu 509,9 milj. euron toimintamenoihin, ennuste ylittää talousarvion 9,7 milj. eurolla. Ylitykset johtuvat operointikustannusten kasvusta (2,3 milj. euroa), kaupungeille maksettavien infrakorvausten kasvusta (5,0 milj. euroa) sekä sopimusten kustannusten tarkistuksista HKL:n staattisen informaation hoidon, sosiaalitilojen vuokrien, infolaitteiden ja Helmin kustannusten sekä HKL:n automaattien laitehuollon kulujen osalta. Menojen ylityksistä valmistellaan esitys syksyn yhtymäkokoukseen. 2 (19)

4 Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 410,8 milj. euroa, 79,0 % toimintamenoista. Ennuste ylittää talousarvion 2,3 milj. eurolla. Bussiliikenne Bussiliikenteen kustannukset ovat ennusteen mukaan yhteensä 270,8 milj. euroa, noin 3,3 milj. euroa yli talousarvion. Bussiliikenteen kustannustason arvioidaan nousevan noin 5,2 % lähinnä polttoaineiden rajun hintojen nousun seurauksena. Talousarviossa on varauduttu 3,2 %:n nousuun. Junaliikenne Junaliikenteen kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 64,1 milj. euroa, noin 1,2 milj. euroa alle talousarvion. Korvauksia pienentävät alkuvuoden liikennehäiriöt, joiden vuoksi vuoroja jäi ajamatta ja jotka johtavat myös sanktioihin Metro- ja raitiotie- ja lauttaliikenne Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 25,1 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,4 milj. eurolla. Raitioliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 47,0 milj. euroa, 0,1 milj. euroa talousarviota vähemmän. Lauttaliikenteen kustannuksiksi on arvioitu 3,7 milj. euroa, 0,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Neuvottelut lauttaliikennesopimuksesta HSL:n ja HKL:n välillä ovat vielä kesken. Infrakustannukset Infrakustannuksiksi on arvioitu 64,2 milj. euroa. Infrakustannukset ylittävät talousarvion 5,0 milj. eurolla. Infrakustannukset sisältävät kustannukset Helsingiltä 61,1 milj. euroa, Espoolta 2,2 milj. euroa, Vantaalta 0,9 milj. euroa, Keravalta 0,06 milj. euroa sekä Kirkkonummelta 0,03 milj. euroa. Muut toimintamenot Muiden kuin operointi- ja infrakustannusten määräksi arvioidaan 44,7 milj. euroa. Muiden ulkopuolisilta hankittavien palvelujen ostojen arvioidaan olevan yhteensä 23,9 milj. euroa, noin 1,7 milj. euroa yli talousarvion. Muut palvelujen ostot sisältävät mm. kaupungeille maksettavat korvaukset staattisen informaation hoidosta sekä HKL:lle maksettavan korvauksen infolaitteista ja Helmistä. Henkilöstökulujen arvioidaan olevan lähes talousarvion mukaiset 16,0 milj. euroa. Huhtikuussa HSL:n palveluksessa oli 353 henkilöä. Vuokrakulujen arvioidaan olevan yhteensä 3,1 milj. euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten noin 0,7 milj. euroa sekä muiden kulujen 1,0 milj. euroa. 1.3 Rahoitustuotot ja kulut Rahoituksen nettokustannukset ovat talousarviossa 0,3 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa arvioitiin tarvittavan 12 milj. euroa. Pitkäaikaista rahoitusta ei vuoden 2011 aikana tarvittane, lyhytaikaista 3 (19)

5 rahoitusta tullaan käyttämään vain satunnaisesti. Korkotuotot lähes kattanevat vähäiset rahoituskulut ja rahoituksen nettokustannukseksi arvioidaan 0,02 milj. euroa. 1.4 Poistot Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 5,0 milj. euroa, ja ne alittanevat talousarvion noin 0,3 milj. eurolla. Muutos aiheutuu siirtyneistä investointihankkeista. 1.5 Kuntaosuudet HSL:n jäsenkunnat maksavat kuntaosuuksina ne HSL:n menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuudet muodostuvat operointikustannusten, yleiskustannusten ja infrakustannusten kuntaosuuksista. Talousarviossa kuntaosuudet ovat yhteensä 250,8 milj. euroa. Osavuosikatsauksen ennusteessa kuntaosuudet ovat talousarvion mukaiset. 1.6 Tilikauden tulos ja yli/alijäämä Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan olevan 5,4 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviossa on varauduttu 3,6 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. Tilinpäätös 2010 sisältää YTV:ltä siirtynyttä ja vuoden 2010 ylijäämää yhteensä 14,7 milj. euroa. Alijäämä voidaan kattaa edellisvuosien ylijäämillä, jolloin kuntaosuuksia ei ole tarpeen korottaa. 1.7 Investoinnit HSL rahoittaa investointinsa lainanotolla rahoituslaitoksilta. Investointien poistot ja rahoituksen nettomenot sisältyvät kuntaosuuslaskennassa yleiskustannuksiin. Vuoden 2011 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 7,5 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 4,1 milj. eurolla (35,5 %). Investointimenoista, 2,4 milj. euroa liittyy nykyisen matkakorttijärjestelmän ylläpitoon ja lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) rakentamiseen liittyviin hankintoihin. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon käytetään arvion mukaan 5,1 milj. euroa. Talousarvion alittuminen aiheutuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista. 4 (19)

6 2 Toimintakatsaus Liikennejärjestelmäosasto Liikennejärjestelmäosasto huolehtii hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta ja liikennejärjestelmätyöstä seudulla sekä toteuttaa liikennetutkimuksia ja laatii liikennemalleja ja ennusteita. Vuoden 2011 toiminnan tärkeimmät tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta (HLJ 2011) ja sen vaikutusten arvioinnista saatiin lausunnot ja kannanotot alkuvuodesta 2011.Hallitus teki liikennejärjestelmäpäätöksen Liikennejärjestelmäpäätöksen jälkeen osallistutaan HLJ:n toteuttamisen aiesopimuksen valmisteluun ja sen seurannan ohjelmointiin yhdessä valtion, kuntien, ja muiden osapuolten kanssa. Suunnitelmasta tiedotettiin ja sen markkinointi sidosryhmille ja suurelle yleisölle käynnistettiin. HLJ 2011:n jälkiarvioinnin kyselytutkimuksen valmistelu aloitettiin. Työssä kartoitetaan HLJ:n valmisteluun osallistuneiden ja sitä seuranneiden näkemyksiä suunnitelman sisällöstä ja valmisteluprosessista. Tuloksia hyödynnetään seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjelmoinnissa. Liikkumisen palvelutaso- ja maankäyttötarkastelujen valmistelua ohjelmoitiin. Selvitys palvelee yhteistyötahojen kanssa laadittavia Helsingin seudun liikenne- ja maankäyttöratkaisujen yhteensovittamisen tarkasteluja. Kuluvan vuoden aikana laaditaan seudullisena yhteistyönä tavoitteelliseen liikenneverkkoon ja maankäyttösuunnitelmiin perustuva joukkoliikenteen tavoitelinjastosuunnitelma. Jatkettiin joulukuussa 2010 valtion ja seudun kuntien yhteistyönä käynnistettyä HLJ 2011:n liikenteen infrastruktuuri kehittämistason kärkihankkeen Metropolialueen pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) ohjelmointityötä. Työssä valmistellaan ehdotuksia rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi ja ohjelmoidaan kymmentä hankekokonaisuutta. Työn ensimmäinen vaihe valmistuu kesäkuussa 2011 ja se tulee sisältämään ehdotuksen rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi ja toteuttamisohjelman vuosille KUHA-työn lähtökohtana tehtiin seudullisen joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelman toteutumisen seuranta. HLJ 2011:n toteuttamiseksi käynnistettiin selvitys julkisen lähipalveluverkoston uudistamisen vaikutuksista kestävään liikkumiseen yhteistyössä valtion ja kuntien vaikutusten arvioimiseksi. HLJ 2011:n tavoitteiden toteutumista seurataan ja edistetään HLJ-toimikunnan asettamissa jalankulun ja pyöräilyn, liityntäpysäköinnin ja liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmissä. Kaikki seurantaryhmät ovat kokoontuneet alkuvuoden 2011 aikana yhden kerran. Tarkoituksena on ulottaa kävelyn ja pyöräilyn seuturaittiverkon suunnitelma koko Helsingin seudun alueelle, priorisoida tärkeimmät seudulliset työmatkapyöräilyn pääväylät ja valmistella laatutasoa nostavia kehittämisehdotuksia ja toteuttamisohjelmaa. Alkuvuodesta 2011 valmistuneen diplomityön pohjalta laaditaan Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia. Valmistellaan seudullisena yhteistyönä lähivuosien liikenneturvallisuusstrategia koko Helsingin seudun alueelle. Nämä selvitykset toimivat myös lähtökohtina seuraavaa HLJ:tä ohjelmoitaessa. 5 (19)

7 Osallistutaan Helsingin seudun liikenneneuvottelukunnan asioiden valmisteluun. Neuvottelukunta kokoontui alkuvuoden aikana kerran. Vaikutetaan seudun maankäyttöön ja kaavoitukseen, liikenneverkkojen ja liikennehankkeiden strategisen tason suunnitteluun sekä vaikutusten arviointiin osallistumalla yhteistyötahojen suunnitteluhankkeisiin. Tällaisia alkuvuoden aikana käynnissä olleita suunnitteluhankkeita olivat mm. Pisara-radan yleissuunnittelu ja YVA sekä selvitys nopeasta ratayhteydestä välillä Helsinki-Pietari (ratavaihtoehtojen tarkastelut maakuntakaavan varauksia varten). Liikenne-ennustemallien kehittämistä jatkettiin. Perusmallitöiden rinnalla jatkettiin yksilölliseen matkustuskäyttäytymiseen pohjautuvien liikenne-ennustemallien kehittämistä. Tavoitteena on selittää matkatuotoksia ja kulkutavan valintaa yksilöllisillä muuttujilla nykyisten alueellisten keskiarvomuuttujien sijaan. Ruututason saavutettavuusperusteisista malleista valmistui diplomityö, jossa HSL oli osarahoittajana. Mallit täydentävät ennustemallijärjestelmää lisäten alueellista tarkkuutta mm. maankäytön ja joukkoliikenteen suunnittelussa. Tavoitteena on, että niitä voidaan käyttää myös itsenäisesti mm. pitkän aikavälin rakennemallitasoisissa tarkasteluissa. Jatketaan kehitystyötä tarvittaessa. Lähijunaliikenteen ja Kirkkonummen bussiliikenteen syksyllä 2010 toteutettujen lippulajitutkimusten tulokset valmistuivat ja raportteja valmistellaan. Joukkoliikennesuunnitteluosasto Joukkoliikennesuunnitteluosasto huolehtii joukkoliikenteen kehittämiseen, linjasto- ja aikataulusuunnitteluun sekä operatiiviseen tutkimukseen liittyvistä tehtävistä. Osasto laatii suunnitelmia ja selvityksiä joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi. Linjasto- ja aikataulusuunnittelu Suunnittelukäytäntöjen yhtenäistämistä jatketaan. Kaikille aloitettiin onnistuneesti suunnitelmien mukaan. Joukkoliikennesuunnittelijat saivat raportointikaudella viikon mittaisen koulutuksen ohjelmiston käyttöön. Linjastosuunnittelijan työkalun (LISSU) hankinta eteni. Hankinnan neuvottelumenettely saatiin päätökseen ja lopulliset tarjoukset pyydettiin. Neuvotteluissa järjestelmätoimittajien kanssa ilmeni, että käyttösuunnitelmassa esitetty tavoite ohjelmiston käyttöönotosta vuoden 2011 ei ole realistinen, joten ohjelmiston käyttöönotto siirtyy vuoteen Ohjelmiston käyttöönotto tulee parantamaan merkittävästi joukkoliikennesuunnittelijoiden työedellytyksiä. Linjasto- ja aikataulusuunnittelun avuksi kehitettävän ns. luotettavuusmittarin käyttöönoton valmistelut etenivät suunnitellusti ja mittari otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Poikittaislinjastosuunnitelman ja runkolinjastosuunnitelman työstäminen etenivät hyvin. Poikittaislinjastosuunnitelman arvioidaan valmistuvan kesään mennessä. Runkolinjastosuunnitelma valmistuu alkusyksystä. Suunnitelmat tähtäävät linjastorakenteen kehittämiseen aikajänteellä Kirkkonummen linjastosuunnitelmaluonnos valmistui ja se lähetettiin lausunnoille. Joukkoliikenteen suunnitteluohje valmistui. Liikkumisen ohjauksen työnantajayhteistyössä toteutettiin Helsingin seudun yrityksille suunnattu markkinointikampanja. Kampanjan tuloksena HSL:n yrityspalveluita käytiin 6 (19)

8 esittelemässä 13 yrityksessä. Näistä 6-7 yritystä käynnistää työmatkaliikkumissuunnitelman laatimisen. Maaliskuussa pilotoitiin työmatkaliikkumissuunnitelman henkilöstökyselyä yhteistyössä Vahanen-Yhtiöiden kanssa. HSL osallistui tärkeiden joukkoliikenteen infrahankkeiden, kuten länsimetron, kehäradan, jokeri 2:n ja raitiolinja 9:n jatkeen suunnitteluun. Jokeri-linjan seuraavan kilpailutusjakson ( ) kehittämisen osalta selvitettiin Bussijokerin infran kehittämistarpeet ja arvioitiin eri liikennöinti- ja kalustomalleja. Esiselvitys mahdollisuudesta toteuttaa Kruunuvuorenrannan ja Helsingin kantakaupungin välinen joukkoliikenneyhteys köysiratana valmistui. Kalasataman keskuskorttelin neuvottelumenettelyt saatiin päätökseen Helsingin kaupungin johdolla. HSL osallistui joukko- ja kevytliikenneratkaisujen sekä liityntäpysäköintiratkaisujen arviointiin eri tarjouskilpailuehdotusten välillä. Yhteiskäyttöautoilun edistämiseksi Helsingin seudulla valmistui alustava työohjelma ja jatkovalmistelua ja täytäntöönpanoa koordinoivan projektiryhmän perustamiskutsu lähetettiin Helsingin seudun toimijoille. HSL osallistui HKL:n vetämään polkupyörien liityntäpysäköinnin jatkosuunnitteluun. Alkuvuodesta valmistuivat tilatut idealuonnokset (5kpl), joiden pohjalta HKL kilpailuttaa vuoden 2011 aikana polkupyörien säilytysratkaisujen tuotekehityshankkeen. Myös selvitys kaupunkipyörien kolmesta vaihtoehtoisesta toteutustavasta valmistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kaupunkipyöräprojekti etenee selvityksen mukaisesti yhteistyössä HKL:n kanssa. Tavoite on, että kaupunkipyörät olisivat käytössä Helsingissä kesällä HSL:n sisäinen esteettömyystyöryhmä perustettiin alkuvuodesta ja samalla käynnistettiin joukkoliikenteen esteettömyyskäsikirjan laatiminen. Henkilökunnalle järjestettiin helmikuussa esteettömyyskoulutuspäivä, jossa osallistujat mm. pääsivät testaamaan liikkumista apuvälineiden kanssa Pasilan asemalla. Helsingin joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelman infrastruktuurin toimenpidekorttien tekemistä jatkettiin alkuvuodesta Jatkotyössä on tehty noin 200 uutta toimenpidekorttia, joissa on kuvattu bussiliikenteen nykytilanteen sujuvuusongelmat Helsingissä, toimenpide-ehdotukset, kustannusarviot, vaikutukset ja hyödyt aika- ja liikennöintikustannussäästöinä sekä mahdollinen toteuttamisajankohta. Aiheeseen liittyen HSL järjesti yhteistyöseminaarin, johon osallistuivat sidosryhmähenkilöt KSV:stä, HKR:stä ja HKL:stä. Keväällä valmistui HSL:n ympäristöraportti Ympäristöraportti kuvaa HSL:n ensimmäisen toimintavuoden tilanteen, joka antaa lähtökohdan jatkuvalle parantamiselle HSL:n sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Raportin tiedot ovat pohjana HSL:n ympäristöpolitiikkaa muotoiltaessa. 7 (19)

9 Operatiivinen tutkimus Joukkoliikenteen matkustajalaskentoja toteutettiin raportointijaksolla sekä metroasemien liukuportaat sekä osan raitiovaunuista ja busseista. Manuaalisesti tehtiin vuosittain toistuvia poikkileikkauslaskentoja sekä ajankohtaisten suunnitteluprojektien edellyttämiä laskentoja. Valmisteltiin HSL alueen kaikkien joukkoliikenteen kulkumuotojen vuotta 2011 ja asiakastyytyväisyystutkimuksen tietokannan (ASTYKANTA) kehittämistä jatkettiin. Suomenlinnan liikenteen matkustajatilastointisovelluksen (SUTI) kehittäminen aloitettiin. HSL teki toukokuussa Genevessä pidettävän BEST-seminaarin valmistelut ja organisoi itse BEST tutkimuksen toteuttamisen maaliskuussa Liikennepalvelut - osasto Liikennepalvelut - osasto huolehtii kuntayhtymän toimialueen joukkoliikennepalveluiden hankintaan, liikennepalveluiden laadun valvontaan, poikkeustilanteiden hallintaan, lisä- ja poikkeusliikenteeseen sekä lyhyen aikavälin infran suunnitteluun ja kaupunkipyöräjärjestelmään liittyvistä tehtävistä. Joukkoliikenteen luotettavuus Alkuvuonna 2011 ankara talvi vaikeutti joukkoliikenteen toimintaa ja aiheutti vakavia häiriöitä. Runsas lumi, jää ja kylmyys tuottivat luotettavuusongelmia juna- ja bussiliikenteelle. Peruttuja junavuoroja oli viime talvea vähemmän, mutta liikenteen täsmällisyys oli kehnoa ja lähijunakalustoa oli vikojen takia poissa käytöstä. Junaliikenteen luotettavuuden parantamiseksi tulevina talvina Liikennevirasto, VR ja HSL laativat yhteisen toimenpideohjelman. Bussiliikenteessä ajamattomien lähtöjen määrä nousi jopa kolminkertaiseksi vuoden keskiarvoon verrattuna. Jääpolanteet ja lumivallit aiheuttivat runsaasti peltivaurioita ja muita vikoja, joiden korjaaminen sekoitti bussikaluston käytön liikenteessä. Raitioliikenteessä häiriöitä aiheutti eniten autojen virheellinen pysäköinti lumivallien takia. Metron ja Suomenlinnan lautan luotettavuus pysyi erittäin korkealla tasolla. Vuoden 2011 alussa käynnistyi Helsingin sisäisen bussiliikenteen kierroksen 19 kilpailukohteiden liikenne. Uudella kierroksella 21 oli tarjouskilpailussa 6 Helsingin sisäisen bussiliikenteen kohdetta, joista saatiin useita tarjouksia. Syksyllä 2010 vahvistettujen hankintaperiaatteiden mukaisesti järjestetty kilpailu ratkaistaan huhtikuussa Uusissa sopimuksissa saadaan Helsingin seudun ensimmäiset hybridibussit koeluontoiseen käyttöön linjalla 24. HSL avusti tilaajayhteistyösopimuksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriötä lähijunaliikenteen ostosopimuksen ja liikennetilauksen laatimisessa. Myös neuvottelut Keravan ja Kirkkonummen liikenteen liittämisestä HSL:n ja VR:n lähijunaliikenteen hoitosopimukseen käynnistettiin tavoitteena uuden sopimuksen voimaantulo vuoden 2012 alussa. Uusia Sm5- junia tuli kaupunkirataliikenteeseen alkuvuonna 3 kappaletta. Jatkossa Junakalustoyhtiön hankkimia junia saadaan käyttöön noin 10 kappaletta vuodessa, jolloin VR:n vanhaa kalustoa poistuu vastaavasti HSL-liikenteestä. Joukkoliikenneinfran sopimukset HSL:n ja Kirkkonummen välinen pysäkkien ja terminaalien toistaiseksi voimassa oleva staattisen informaation hoitosopimus solmittiin helmikuussa. HKL:n kanssa neuvoteltiin Helsingin pysäkkien ja terminaalien hoitosopimuksesta. Sopimuksen oletetaan valmistuvan toisen vuosineljänneksen aikana. HKL:n kanssa on neuvoteltu Helsingissä sijaitsevien kuljettajien sosiaalitilojen vuokrasopimuksesta. kuljettajien sosiaalitilojen sopimuksen oletetaan 8 (19)

10 valmistuvan toisen vuosineljänneksen aikana. HSL:n ja kuntien välisten joukkoliikenteen infrasopimusten tulevia suuria ratainfrahankkeita koskevat jatkoneuvottelut käynnistettiin. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset Joukkoliikennereittien talvikunnossapidon keskeisimpiin ongelmakohtiin etsittiin ratkaisuja yhdessä kuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Raitio- ja metroliikenteen kanssa käynnistettiin liikenteen vakavien häiriöiden varalta häiriönhallinnan yhteistyö ja häiriönhallinnan ennakkosuunnitelmien laatiminen. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana annettiin HSL:n liikennöintisopimusten edellyttämää kuljettajakoulutusta yhteensä 35 koulutuspäivää. Linjaautonkuljettajien asiakaspalvelukoulutuksiin osallistui noin 500 kuljettajaa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana mitattiin päätepysäkeillä joukkoliikenteen laatua yhteensä 1938 kertaa. Raitioliikenteen syväuraisten vaihteiden ja raideristeysten käyttöönoton hyötyjen ja edellytysten selvitys valmistui. Selvitystyön tuloksen perusteella HKL jatkaa syväuraisten vaihteiden ja raideristeysten hankesuunnitelman laatimista. Joukkoliikenteen turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Helsingin vilkkaimmille keskusta-alueen bussiterminaaleille järjestettiin lisävartiointia viikonloppu öihin. Joukkoliikenteen turvallisuusstrategian päivittäminen ja turvallisuutta parantavien hankkeiden hankeohjelman laatiminen aloitettiin yhdessä liikennöitsijöiden, ammattiliittojen, kuntien ja viranomaisten kanssa. Joukkoliikenteen turvallisuus-strategiatyön tuloksena valmistuvan strategiaehdotuksen oletetaan valmistuvan vuoden 2011 aikana. Matkustajapalvelut - osasto Matkustajapalvelut-osasto huolehtii lippujärjestelmään, lipunmyyntiin, matkakortti- ja informaatiojärjestelmään, asiakaspalveluun ja matkalippujen tarkastukseen liittyvistä tehtävistä. Osasto jakautuu kahteen ryhmään: matkalippu- ja informaatiojärjestelmät sekä asiakaspalvelut. Lisäksi osastoon kuuluu matkalippujen tarkastusyksikkö. Matkalippu- ja informaatiojärjestelmät Matkakorttijärjestelmä uusitaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle. Lippu- ja informaatiojärjestelmä (LIJ2014) -hankkeen rinnalla ja tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa valmistellaan myös tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmää (TLJ2014). LIJ 2014-hankintaprosessi oli keskeytyksessä markkinaoikeuden määräämän väliaikaisen toimenpidekiellon jälkeen, kun yksi osallistumishakemusvaiheessa hylätyistä yrityksistä teki valituksen markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus päätti kumota HSL:n päätöksen yrityksen osallistumishakemuksen hylkäämisestä, joten yritys on nyt mukana alustavassa tarjouspyyntövaiheessa. Hankintakilpailun viivästysten vuoksi uuden järjestelmän toimittajan valinta siirtyy joulukuuhun Taksa- ja lippujärjestelmän valmistelua jatkettiin HSL:n hallituksen linjausten mukaisesti. Kaikki lippulajit perustuvat vyöhykkeisiin. Vyöhykevaihtoehdoista ja lippujen hinnoitteluperiaatteista pyydettiin kuntien lausunnot. HSL:n hallitus päätti lausuntojen pohjalta, että tulevan taksa- ja lippujärjestelmän 2014 perusperiaatteeksi valitaan kaarimalli, jossa vyöhykekaaren rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta ja jossa pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on ainakin kausilipuissa minimiostoksena kaksi kaarta. Etäisyyden lisäksi voidaan ottaa huomioon, että toiminnallisesti yhtenäisiä palvelualueita ei jaeta eri vyöhykekaarille. Jatkotyössä määritettävät vyöhykerajat voivat tarvittaessa mukailla myös kuntarajoja sekä merkittäviä maantieteellisiä rajoja kuten vesistöt tai suuret liikenneväylät. 9 (19)

11 Vuonna 2011 matkakorttijärjestelmään toteutetaan taksa- ja lippujärjestelmää koskevista päätöksistä aiheutuvat muutokset, kehitetään lipunmyyntijärjestelmää sekä varaudutaan kolmannen vyöhykkeen laajenemiseen. Järjestelmän ylläpito hoidetaan HSL:n ja Enfo Oyj:n välisen palvelusopimuksen mukaan. Siihen kuuluvat tuotannon valvonta ja operointi, testauspalvelu, laitehallinta ja matkakorttilogistiikka. Nykyisin käytössä oleva matkakortin tarkastuslaite on ikääntynyt. Sen suurin ongelma on akun kestävyys. Tarkastaja ei voi tehdä täyttä työpäivää laitteen kanssa vaan on pakotettu keskeyttämään tarkastustoiminta kesken päivän. Laite on tuotava välillä lataukseen. Parhaillaan tehdään selvitystä uuden tarkastajalaitteen hankinnasta, jossa on tarkoituksena siirtää vanhan laitteen toiminnot mahdollisimman suoraan uudelle laitteelle. Keskusjärjestelmään tai muiden laitteiden toimintoihin ei tehdä muutoksia. Käyttöliittymää ja käytettävyyttä parannetaan uuden laitteen antamien mahdollisuuksien mukaisesti. Turvaratkaisua kehitetään turvamoduulin palveluja hyödyntämällä. Laitteen uusimishankkeen alustava kustannusarvio on noin sisältäen järjestelmäkehityksen ja uudet laitteet (150 kpl). Lipunmyynnin kustannustehokkuutta parannetaan tehostamalla lippuautomaattien käyttöä ja kehittämällä matkakortin nettipalveluja. Vuoden 2011 loppupuolella HSL-lippujen myyntiverkosto laajenee, kun lippuja voi ostaa myös VR:n uusista lippuautomaateista. Vuoden 2011 aikana toteutettavassa nettipalvelussa voi tarkistaa matkakortin tiedot. Nykyisiä matkustajainformaatiojärjestelmiä kehitetään edelleen. Helmi-laitteiden käyttöä pyritään tehostamaan parantamalla laadunvalvontaa. Vuonna 2011 Helmi- ja Mono-järjestelmiä varaudutaan myös laajentamaan edelleen. Laajennuksista päätettäessä otetaan huomioon kustannukset ja hyödyt järjestelmien arvioidun elinkaaren aikana. Järjestelmien käyttö päättynee LIJ2014-hankkeessa käyttöön otettavan uuden matkustajainformaatiojärjestelmän myötä. Helmi-järjestelmän linjoille saadaan liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio bussin sisälle, osalle pysäkkejä sekä internettiin. Alkuvuonna 2011 on jatkettu neuvotteluja HKL:n kanssa HKL:ltä vuoden 2010 alusta HSL:n ylläpidettäviksi siirtyneiden informaatiojärjestelmien kumppanuussopimuksesta, joilla sovitaan HKL:lle maksettavista järjestelmien pääoma- ja käyttökorvauksista (Muut palvelut). Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta näyttää siltä, että HSL:n kustannukset vuonna 2011 ovat noin eli kustannukset nousevat arvioidusta noin Lisäksi tänä vuonna HKL:lle maksetaan takautuvaa korvausta vuodelta 2010 noin Myös yksilöllistä ja reaaliaikaista tietopalvelutarjontaa kehitetään vuonna 2011 edelleen. Netissä olevia palveluita (Reittiopas, kevyen liikenteen reittiopas, Omat lähdöt ym.) voi räätälöidä yhä paremmin omiin tarpeisiin sopiviksi ja käyttää mobiililaitteilla kuten kännykällä. Palveluiden käytettävyyden parantamiseksi on meneillään kehittämisprojekti. Toimiala IT-järjestelmiä varaudutaan kehittämään käyttäjien tarpeiden mukaan. Busseissa, junissa ja raitiovaunuissa käytettäviä matkustajalaskentalaitteita (Dilax) on varauduttu hankkimaan lisää. Nykyisten laitteiden käyttöä ja tietojen raportointia pyritään tehostamaan. Muita isoja kehittämisprojekteja ovat siirtyminen HSL:n yhteiseen aikataulusuunnitteluohjelmistoon Hastukseen sekä uuden linjastosuunnittelun analyysityökalun (Lissu) hankinta ja käyttöönotto. 10 (19)

12 Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut käsittävät HSL:n asiakaspalvelupisteet Rautatientorilla ja Itäkeskuksessa, liikenneinfokeskuksen ja asiakaspalautteiden käsittelyn. Rautatientorin palvelupisteessä asioi välisenä aikana noin asiakasta ja Itäkeskuksessa noin asiakasta. Keskimääräiset jonotusajat Rautatientorilla olivat 2,08 minuuttia ja Itäkeskuksessa 1,24 minuuttia. Tavoitteena on, että keskimääräiset jonotusajat pysyvät alle 3 minuutissa. Liikenneinfokeskus antoi puhelimitse matkakortti-, tariffi-, reitti- ja aikatauluneuvontaa sekä poikkeusinfoa, teki kutsuliikennevarauksia (HKL:n Jouko-kaupunginosalinjat) ja vastaanotti puhelimitse asiakaspalautteita. Tarkastelujaksolla keskuksessa vastattiin yhteensä puheluun. Puheluita vastaavana aikana tuli , joten infokeskuksessa vastattiin 93 % puheluista, kun tavoitteeksi on asetettu yli 90% vastausprosentti. Tarkastelujaksolla saatiin noin asiakaspalautetta, joista suurin osa kohdistui kuljettajaan ja liikennöintiin. Asiakaspalvelut -ryhmään kohdistuneita palautteita tarkastelujaksolla tuli kiitosta 20 ja moitteita 20, joten tavoitteena oleva saada enemmän kiitosta kuin moitteita ei vielä toteutunut. Matkalippujen tarkastus HSL tarkastaa matkaliput kaikissa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä (bussi-, metroraitiovaunu-, lähijuna- ja vesiliikenteessä). VR ostaa HSL:ltä VR-lähiliikenteen ja koko maan kaukojunaliikenteen tarkastustoiminnan. Tarkastelujaksolla tarkastettiin yhteensä matkustajan liput, kun viime vuonna vastaavana aikana tarkastettiin matkustajaa. Liputta matkusti keskimäärin 3,5 % matkustajista (viime vuonna 3,1 %). Eniten liputta matkustavia oli lähijunaliikenteessä 4,85 %, (4,60 %), metron laiturialueella 3,86 % (3,87 %), raitiovaunuissa 3,51 % (2,82 %) ja metrossa 3,31 % (2,96 %). Tarkastusmaksuista tehtyjä oikaisuvaatimuksia ja valituksia käsiteltiin tarkastelujakson aikana noin 448 kpl ja keskimääräinen käsittelyaika oli noin 1 kuukausi. Tarkastustoiminnan tavoitteena kuluvalle vuodelle on mm. lisätä tarkastettujen matkustajien määrää 20 % ja suunnata tarkastuksia liputtomuuden mukaisesti. Toimintakaudella tarkastettiin 217 matkustajaa tarkastuspäivää kohden (viime vuonna 201 matkustajaa). Tarkastustoiminnan tehokkuus kasvoi tarkastelujaksolla keskimäärin 7 %. Matkalippujen tarkastuksia on tehty kampanjaluonteisesti eri kulkumuodoissa siten, että koko tarkastajakunta on osallistunut kampanjan toteutukseen. Näin on saatu toiminnalle näkyvyyttä ja julkisuutta. Siviilitarkastuksia kokeiltiin metro- ja raitiovaunuliikenteen ohella myös lähijunaliikenteessä. Tarkastajien suorittama lipunmyynti ja tarkastajakassat otettiin käyttöön tammikuussa. Tarkastusyksikössä on 116 tarkastajan virkaa sekä 10 tarkastusmaksusihteerin virkaa. Maaliskuussa tarkastusyksikössä aloitti tarkastajan peruskurssin 16 uutta tarkastajaa. Tarkastuskurssin suorittaneet tarkastajat aloittavat tarkastajantehtävät toukokuun alusta alkaen. 11 (19)

13 Viestintäyksikkö Viestintäyksikkö huolehtii tiedotukseen, markkinointiin, ilmeeseen ja suhdetoimintaan liittyvistä tehtävistä. Viestintä jatkoi ennakoivaa ja ajantasaista tiedottamista toiminnasta ja päätöksistä. Yhteydenpito mediaan oli tiivistä. Ankaran talven aiheuttamat liikenteen muutokset lisäsivät muutostiedottamista. Viestinnän keskeisenä tehtävänä on edelleen HSL:n tunnettuuden lisääminen ja myönteisen mielikuvan vahvistamisen organisaatiosta. Joukkoliikennettä tuotiin lähelle ihmisiä jatkamalla vuonna 2010 aloitettua HSL liikuttaa meitä kaikkia tv-kampanjaa Kaukorakkaus -nimisellä mainosfilmillä. Kampanjaan sisältyi myös ulko- ja verkkomainontaa. Tutkimuksen mukaan yli 80 %:a vastanneista piti mainonnasta. HSL:n tunnettuus oli lisääntynyt toiminnan ja kampanjoinnin myötä jo 94 %:iin. Asukkaiden mielestä HSL:ää kuvaavat parhaiten ominaisuudet: helppo, turvallinen, kattavat palvelut, ympäristöystävällinen, luotettava, tehokas ja juuri sinulle tarkoitettu. Kampanja innosti 50 %:a joukkoliikenteen käyttäjistä ja 36 %:a autoilijoista lisäämään joukkoliikenteen käyttöä. Optibio -hankkeen päätösseminaari järjestettiin helmikuussa. Lisäksi markkinoitiin Arkiliikenteen hiilidioksiinilaskuria, osallistuttiin Fillarimessuille ja saatettiin Tiederatikka ja aforismit raiteille. Syksyllä HSL:n johdolla vietettävän Autottoman päivän ja huhtikuussa pidettävien Lapsimessujen valmistelu työllisti myös viestintää. Alkuvuodesta valmistauduttiin uudistamaan pysäkki-informaatiota mm. selvittämällä asukkaitten toivomuksia pysäkeillä olevan informaation sisällöstä ja esittämistavoista. Kesän ja syksyn aikataulukirjojen, irtoaikataulujen ja linjakarttojen valmistelu eteni aikataulussa. Uutena lisätehtävänä viestintään siirtyi tänä vuonna Helsingin irtoaikataulujen painattaminen ja jakelusta huolehtiminen. Viestintä jatkoi myös Internet ja Intranet sivustojen kehittämistä sekä joukkoliikenteen ammattilaisille suunnatun Matkaketju -lehden toimittamista. Henkilöstölle jaettu sähköinen uutiskirje Silmukka ilmestyi ajankohtaisine aiheineen joka toinen viikko. HSL:n julkisuuskuva oli hyvä. Tammi-maaliskuussa kokonaisjulkisuuden määrä oli 343 juttua. Kielteisten artikkelien määrä oli noussut. Niitä oli 49 kpl eli 14 % (v keskimäärin 5 %). Myönteisten artikkelien osuus oli myös kasvanut. Niitä oli 18 kpl eli 5 % (v keskimäärin 2 %). Neutraaleja juttuja oli 276 kpl eli 81 % (v keskimäärin 93 %). Artikkeleista oli tasoltaan hallitsevia 39 %, keskeisiä 51 % ja tasoltaan matalia 10 %. Talousyksikkö Talousyksikkö huolehtii toiminta- ja taloussuunnitelman laatimiseen ja seurantaan, ulkoiseen laskentaan, sisäiseen laskentaan ja raportointiin sekä rahoitukseen ja maksuliikenteeseen liittyvistä tehtävistä. Talousyksikön tehtäviin kuuluu myös matkakortin suoraveloitus, työsuhdelippujen ja työmatkaseteleiden myynti, tapahtumalippujen, koululaiskorttien sekä muiden tilauksesta tehtävien lippujen toimitukset ja asiakaspalvelu sekä työmatkaseteli- ja korttivarastojen hoitaminen ja toimitukset jälleenmyyjille. Talousyksikkö huolehtii myös lipunmyyntiautomaattien rahahuollon järjestämisestä. Tehtäväjakoa talousyksikön ja matkustajapalvelut - osaston asiakaspalvelujen kesken selkeytetään kevään aikana. HSL:n hallitus päätti uuden talouden ja toiminnanohjausjärjestelmän valinnasta. Järjestelmäksi valittiin Microsoft AX ja toimittajaksi Logica Oy. Hankinta sisältää 12 (19)

14 järjestelmätoimituksen sekä ylläpito- ja käyttöpalvelut kolmeksi vuodeksi + kaksi optiovuotta. Kevään aikana neuvoteltiin toimitus-, ylläpito- ja käyttöpalvelusopimuksista. Vaatimusmäärittelyjen tarkentaminen ja käyttöönottovaiheen projektisuunnitelman laatiminen aloitettiin yhteistyössä toimittajan kanssa. Hanke on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosien aikana siten, että ensimmäinen vaihe, kirjanpidon ja palkanlaskennan ohjelmien käyttöönotto toteutetaan vuoden 2012 alkuun mennessä. Talous- ja palkkahallinnon henkilöstö osallistuu kevään aikana järjestelmän koulutukseen. Uuden järjestelmän käyttöönottoon valmistaudutaan myös tarkistamalla toimintaprosesseja ja tehtäväkuvauksia. HSL:n ja HSY:n synergiaselvitys ja toimenpideohjelma valmistuivat. HSL:stä valmistelutyöryhmään osallistuivat talousyksikön ja hallintoyksikön edustajat. Talous- ja hallintoyksikkö osallistuvat HSL:n tuottavuusohjelman laadinnan ohjausryhmään. Selvitys on tilattu Deloitte & Touche Oy:ltä, ja sen on määrä valmistua syksyllä. Hallintoyksikkö Hallintoyksikkö huolehtii henkilöstöpalveluihin, tietohallintoon, yleishallintoon, toimitiloihin, asiakirjahallintaan, yleisiin hankintoihin ja toimitiloihin liittyvistä tehtävistä. Jatkettiin HSL:n hallinnollisten menettelytapojen kehittämistä. Tehtiin päätös osakkuudesta Helsingin Konsernihankinta Oy:ssä, joka yhteishankintayksikkönä kilpailuttaa ja ylläpitää palveluita ja tuotteita koskevia puitejärjestelyitä. Henkilöstöpalvelut Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatkettiin tehtävien vaativuuden arvioinnilla ja tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelyllä. Suunniteltiin HSL:n tulospalkkiojärjestelmä. Sisäiset palvelut Asiakirjahallinnon prosessien kuvaaminen aloitettiin. Tavoitteena on saada kuvaukset valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Tiedonohjaussuunnitelman (ams) laatimistyö aloitettiin projektisuunnitelman valmistelulla. Asianhallintajärjestelmävaihtoehtojen selvitystyö aloitettiin. Puhe- ja puhelinpalveluprosessien selkeyttämiseksi laadittiin ohjeistuksia. Tietohallinto HSL:n yhtenäisen tietoteknisen ympäristön pilotointi käynnistettiin asiakaspalvelupisteissä. Asiakaspalveluhenkilöille suunnattua siirtymäkoulutusta suunnitellaan synkronissa käyttöönottoon. HSL:n extranet palvelun projekti aloitettiin. Extranet-palvelun käyttöönoton tavoitteena on mahdollistaa paperittomuus sidosryhmätiedottamisessa sekä samalla helpottaa kokouksiin valmistautumista ja jakaa suuria dokumentteja helposti turvallista väylää pitkin. HSL:llä on käytössä jonkin verran extranet-palveluita, mutta nämä on hajautettu eri palvelutoimittajille. Projektin tarkoituksena on mm. keskittää palvelut yhteen paikkaan. 13 (19)

15 Paikkatietoalustaksi valitun Esrin ArcGIS Server ohjelmiston palvelinympäristön käyttöönotto aloitettiin. ArcGIS Serverin kuuluu koko HSL:n yhteisiin tietojärjestelmiin, ohjelmiston ylläpitokustannukset on sovittu kohdistettavan tietohallinnolle. HSL:n henkilöstön ja hankkeiden tietoturvaohjeistus sekä tietoturvan kehittämissuunnitelma toteutettiin osana tietoturvaprojektia, jonka tavoitteena on tunnistaa tietoturvallisuuteen liittyvät kehityskohteet ja poikkeamat sekä esittää suunnitelma tunnistettujen kehityskohteiden ja poikkeamisen korjaamiseksi. Raportointivälineen BusinessObjects XI tuotteen versiovaihto suoritettiin HSL:n raportointiympäristössä. Korvauslaskentajärjestelmän kehittämistyö aloitettiin. 14 (19)

16 3 Kuntaosuusennuste 2011 A. Kustannukset kunnittain 2011 Operointikustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 235,961 89,000 1,792 67,801 0,921 1, , vyöhyke 1,846 0,741 0,026 1,124 5,062 5,434 14,233 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 237,807 89,741 1,818 68,925 5,983 6, ,789 %-jakautuma 57,9 % 21,8 % 0,4 % 16,8 % 1,5 % 1,6 % 100,0 % Yleiskustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 26,468 8,043 0,148 5,465 0,104 0,103 40, vyöhyke 0,083 0,039 0,002 0,097 0,249 0,218 0,688 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 26,551 8,082 0,150 5,562 0,353 0,321 41,019 %-jakautuma 64,7 % 19,7 % 0,4 % 13,6 % 0,9 % 0,8 % 100,0 % Infrakustannukset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 54,522 5,190 0,102 3,873 0,186 0,178 64, vyöhyke 0,015 0,006 0,000 0,016 0,053 0,026 0,116 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 54,537 5,196 0,102 3,889 0,239 0,204 64,167 %-jakautuma 85,0 % 8,1 % 0,2 % 6,1 % 0,4 % 0,3 % 100,0 % Kustannukset yhteensä Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 316, ,233 2,042 77,139 1,211 1, , vyöhyke 1,944 0,786 0,028 1,237 5,364 5,678 15,037 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 318, ,019 2,070 78,376 6,575 7, ,975 %-jakautuma 61,8 % 20,0 % 0,4 % 15,2 % 1,3 % 1,4 % 100,0 % B. Lipputulot kunnittain 2011 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 151,057 50,085 1,268 39,137 0,702 1, , vyöhyke 1,716 1,402 0,051 1,077 2,867 2,557 9,670 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 152,773 51,487 1,319 40,214 3,569 3, ,120 %-jakautuma 60,4 % 20,3 % 0,5 % 15,9 % 1,4 % 1,5 % 100,0 % C. Kuntaosuudet ennen aikaisempien vuosien ylijäämää, valtionapuja ja muita tukia 2011 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - PKS 165,894 52,148 0,774 38,002 0,509 0, , vyöhyke 0,228-0,616-0,023 0,160 2,497 3,121 5,367 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 166,122 51,532 0,751 38,162 3,006 3, ,855 %-jakautuma 63,2 % 19,6 % 0,3 % 14,5 % 1,1 % 1,2 % 100,0 % Kuntaosuudesta tehtävät vähennykset Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä - ed. vuosien ylijäämä 1,177 1,508 0,080 1,200-0,182-0,072 3,711 - suurten kaupunkien tuki 3,291 1,378 0,049 1,115 0,191 0,206 6,230 - muut tuet 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Yhteensä 4,468 2,886 0,129 2,315 0,009 0,134 9,941 %-jakautuma 44,9 % 29,0 % 1,3 % 23,3 % 0,1 % 1,3 % 100,0 % D. Kuntaosuudet vähennysten jälkeen 2011 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä Yhteensä, (ilman Metropol) 161,654 48,646 0,622 35,847 2,997 3, ,914 - Metropol-hanke 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 %-jakautuma 63,9 % 19,2 % 0,2 % 14,2 % 1,2 % 1,2 % 100,0 % Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä Subventio kunnittain 50,7 % 47,2 % 30,0 % 45,7 % 45,6 % 44,7 % 49,0 % (ilman Metropol-hanketta) Vertailu kuntaosuudet ennuste TA2011 Kuntaosuudet vähennysten jälkeen TA2011 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä Yhteensä 164,107 45,658 0,748 34,852 2,221 3, ,811 Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava K:nummi Yhteensä Erotus (ilman Metropol) -2,453 2,988-0,126 0,995 0,776-0,077 2, (19)

17 4 Tuloslaskelma HSL yhteensä TP2010 TA 2011 ENNUSTE 2011 Muutos Enn./TA Muutos Enn./TP10 Tot. tot. - % 16 (19) eur % eur % Tot./TA Tot./ENN. Toimintatuotot ,4 % ,4 % ,6 % 33,1 % Myyntituotot ,5 % ,9 % ,6 % 33,7 % Lipputulot yhteensä ,5 % ,0 % ,6 % 33,7 % Seutuliikenteen lipputulot ,9 % ,4 % ,4 % 33,4 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) ,9 % ,4 % ,9 % 30,7 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) ,6 % ,6 % ,7 % 33,8 % Helsingin sisäiset lipputulot ,9 % ,1 % ,1 % 33,5 % Espoon sisäiset lipputulot ,5 % ,2 % ,9 % 36,0 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,7 % ,8 % ,9 % 38,1 % Vantaan sisäiset lipputulot ,1 % ,5 % ,5 % 36,0 % Keravan sisäiset lipputulot ,5 % ,6 % ,5 % 40,9 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,1 % ,9 % ,1 % 39,5 % Muut myyntituotot yhteensä ,0 % ,0 % ,6 % 38,6 % Korvaukset kunnilta ,0 % ,7 % ,3 % 33,3 % Kuntaosuudet ,0 % ,2 % ,3 % 33,3 % Muut yhteistoimintakorvaukset ,0 % Muut myyntitulot ,1 % ,2 % ,1 % 34,9 % Maksutuotot ,1 % ,2 % ,3 % 34,5 % Tuet ja avustukset ,2 % ,5 % ,5 % 0,6 % Vuokratuotot ,8 % ,3 % ,2 % 29,0 % Muut toimintatuotot ,6 % ,0 % ,2 % 27,9 % Toimintakulut ,9 % ,5 % ,3 % 31,7 % Palkat ja palkkiot ,1 % ,5 % ,3 % 30,6 % Henkilösivukulut ,8 % ,2 % ,4 % 27,2 % Henkilöstökulut yhteensä ,1 % ,8 % ,9 % 29,9 % Palvelujen ostot yhteensä ,8 % ,5 % ,5 % 31,9 % Liikenteen operointikustannukset yhteensä ,6 % ,0 % ,7 % 32,5 % Bussiliikenteen operointikustannukset ,2 % ,5 % ,0 % 32,6 % Junaliikenteen operointikustannukset ,8 % ,2 % ,5 % 32,1 % Metroliikenteen operointikustannukset ,7 % ,3 % ,9 % 32,4 % Raitioliikenteen operointikustannukset ,2 % ,7 % ,4 % 32,5 %

18 HSL yhteensä TP2010 TA 2011 ENNUSTE 2011 Muutos Enn./TA Muutos Enn./TP10 Tot. tot. - % eur % eur % Tot./TA Tot./ENN. Lauttaliikenteen operointikustannukset ,8 % ,3 % ,3 % 35,0 % Infrapalvelut yhteensä ,5 % ,6 % ,3 % 30,7 % Bussiliikenteen infrapalvelut ,2 % ,1 % ,3 % 3,1 % Junaliikenteen infrapalvelut ,9 % ,6 % ,3 % 11,3 % Metroliikenteen infrapalvelut ,2 % ,6 % ,3 % 32,9 % Raitioliikenteen infrapalvelut ,3 % ,5 % ,3 % 33,4 % Lauttaliikenteen infrapalvelut ,6 % ,6 % ,3 % 31,0 % Muut palvelujen ostot yhteensä ,6 % ,0 % ,8 % 24,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % ,9 % ,2 % 36,8 % Vuokrakulut ,2 % ,8 % ,3 % 11,7 % Muut kulut ,3 % ,4 % ,5 % 11,3 % Toimintakate ,4 % ,8 % ,1 % -1975,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,6 % ,4 % ,9 % -323,0 % Vuosikate ,2 % ,9 % ,9 % -1887,6 % Poistot ,3 % ,1 % ,0 % 29,9 % Tilikauden tulos ,7 % ,0 % ,4 % -103,8 % Varausten muutos ,0 % ,0 % 0 0,0 % 0,0 % Tilikauden yli-/alijäämä ,9 % ,1 % ,4 % -96,5 % Toimintatuotot / Toimintakulut, % 102,0 % 100,4 % 99,9 % 104,3 % - ilman kuntaosuuksia, % 53,3 % 51,2 % 51,7 % 53,6 % Toimintakate, % 1,9 % 0,4 % -0,1 % 4,1 % Vuosikate, % 2,0 % 0,3 % -0,1 % 4,1 % Vuosikate / Poistot, % 206,6 % 33,1 % -7,5 % 473,2 % 17 (19)

19 5 Investoinnit Hanke Hanke- TP2010 TA 2011 ENN2011 Muutos ENN11/TA11 Muutos ENN11/TP10 Tot Tot.-% nro % % Tot./TA Tot./ENN. Toimiala-IT Linjastojen suunnittelutyökalu ,0 % ,3 % ,9 % 19,8 % JOREn kehittäminen ,0 % ,1 % ,8 % 23,8 % KOLAn kehittäminen ,0 % ,1 % ,4 % 23,4 % L-infon kehittäminen 4024/ ,3 % ,6 % ,2 % 23,4 % Tarkastusmaksusovellus ,0 % ,9 % ,5 % 20,5 % Matkustajalaskentalaitteet ,0 % ,4 % ,9 % 44,9 % Palautejärjestelmä ,0 % ,0 % 0 0,0 % 0,0 % Toimiala-IT:n kehittäminen ,0 % ,0 % 0 0,0 % 0,0 % Aikataulusuunnittelutyökalu (Hastus) ,0 % ,0 % ,7 % 1,7 % Karttatyökalu ,0 % ,1 % 0 0,0 % 0,0 % Matka-aikahajonnan arviointityökalu ,0 % ,0 % 0,0 % Matkatakuun investoinnit ,5 % ,0 % 0,0 % ASTY tietokanta ,0 % 0-0 0,0 % - Liikennejärjestelmäsuunnittelun tietojärj. kehitt ,0 % ,7 % 0 0,0 % 0,0 % Virve-radiojärjestelmä ,0 % ,0 % 0,0 % Tarkastajalaitteen uusiminen ,0 % Asiakassovellukset Reittiopas ,0 % ,2 % ,3 % 2,3 % Kevyen liikenteen reittiopas ,0 % ,9 % 0 0,0 % 0,0 % Matkakorttijärjestelmä Matkakortin laitteistohankinnat ,0 % ,8 % 0 0,0 % 0,0 % Tuotekehitys: järjestelmän kehittäminen ,0 % ,8 % ,1 % 10,1 % Varikoiden laitehankinnat ,0 % ,9 % 0 0,0 % 0,0 % Ajoneuvolaitteiden hankinnat ,0 % ,9 % 0 0,0 % 0,0 % Lippuautomaatit (nykyiset) ,0 % ,0 % 0 0,0 % 0,0 % Liityntäpysäköinti ,0 % ,0 % 0,0 % SM5-junien laitehankinnat ,0 % ,1 % 0 0,0 % 0,0 % Teema-kumppanisovellus ,0 % ,4 % 0 0,0 % 0,0 % Matkakortin nettipalvelut ,0 % ,3 % 0 0,0 % 0,0 % LIJ2014 Järjestelmä 2014, 1. vaihe ,3 % ,3 % ,9 % 88,1 % Järjestelmä 2014, 2. vaihe ,0 % ,8 % ,9 % 14,9 % LIJ2014-viestintä ,0 % 156 0,3 % 0 0,0 % 0,0 % 18 (19)

20 Hanke Hanke- TP2010 TA 2011 ENN2011 Muutos ENN11/TA11 Muutos ENN11/TP10 Tot Tot.-% nro % % Tot./TA Tot./ENN. Informaatiojärjestelmä Matkustajainfon kehitt./muut ,0 % ,3 % 0 0,0 % 0,0 % Aikataulu- ja infonäyttöjä - uudet (LCD-TFT) ,0 % ,0 % 0,0 % Aikataulu- ja infonäyttöjä - korvaavat (LCD-TFT) ,0 % ,0 % 0,0 % Kampin infolaitteet ,0 % ,0 % 0,0 % Patterinäytöt ,0 % ,2 % ,7 % 9,7 % RaPaLa -laitteet ,7 % ,8 % 0 0,0 % 0,0 % Reaaliaikainfot-(ja sähkönsyöttö) ,0 % ,0 % 0,0 % Helmi1 risteyslaitteet, varikkolaitteet ym ,0 % ,5 % ,4 % 3,4 % Helmi1 ajoneuvolaitteet ,0 % ,8 % ,9 % 12,9 % Helmi1/LED-näytöt busseihin ,0 % ,0 % 0,0 % Kampin info- ja ohjausjärjestelmä ,0 % ,9 % 5,9 % MONO (Näyttötaulujen hallintajärjestelmä) ,0 % ,2 % 0 0,0 % 0,0 % Liityntäpysäköinnin informaatio ,0 % ,0 % 0,0 % Enon kehittäminen ,0 % ,2 % ,5 % 21,5 % Muut IT-investoinnit Lähiverkon ohjelmistot ,0 % ,1 % ,1 % 5,1 % Taloushallinnon ohjelmistot ,0 % ,0 % 0 0,0 % - TOIMI!-hanke ,4 % ,8 % Lähiverkon atk-laitteet ,0 % ,7 % ,5 % 11,5 % IT-infran käyttöönottoprojekti ,0 % MS lisenssit ,0 % Tietoliikenteen käyttöönotto ,0 % ,0 % 0,0 % HSL:n extranet-alustan käyttöönotto ,0 % ,0 % 0,0 % Tietoturvan kehittäminen (hankkeet) ,0 % ,4 % 53,4 % HSL:n intra- ja extranetin rakentaminen ,0 % Verkkoviestinnän kehittäminen ,0 % 0-0 0,0 % - Muut yhteiset hankinnat Toimitilojen remontointi ,0 % Toimitilojen kalusto ,0 % Investointimenot yhteensä ,5 % ,6 % ,2 % 11,1 % HKL:stä ja YTV:stä siirtyneen omaisuuden arvo ,0 0, ,0 % Pysyviin vastaaviin kirjattavat investoinnit yhteensä ,5 % ,5 % ,2 % 11,1 % 19 (19)