Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken?

Transkriptio

1 Kirsi Rouhiainen Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken? Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2010 Nro: 56 ISSN: Tutkimuksia ja raportteja B-sarja

2 Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken? Opintojen keskeyttämisen syiden selvitys Kymenlaakson ammattikorkeakoulun liiketalouden osaamisalalla vuonna 2008 Kirsi Rouhiainen Kotka 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 56.

3 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Liiketalouden osaamisala Keskeyttäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sekä liiketalouden osaamisalalla Opintojen keskeyttäminen prosessina Keskeyttäminen ja sen syyt Opiskelun sujuvuus, opiskelukyky ja sitoutuminen opintoihin Opintojen edistäminen ja keskeyttämisen ehkäiseminen Kehittämishankkeen toteuttaminen Menetelmälliset ratkaisut Aineiston keruu ja käsittely Tradenomiopiskelijan keskeyttämiseen vaikuttaneet seikat Opiskelumotivaatio Keskeyttämissyyt ja -ajankohta Opiskelukykytalon kolme ensimmäistä kerrosta: henkilökohtaiset syyt Opiskelukykytalon neljäs kerros: opintojen harjoittamiseen liittyvät syyt Keskeyttämiseen liittyvät ohjaustarpeet... 72

5 6 Yhteenveto ja pohdinta Lähteet Liite 1 Tutkimusluvat Liite 2 Puhelinhaastattelun kyselylomake Liite 3 Sähköpostikysely keskeyttämisajatuksista... 91

6 1 Johdanto Toimin opinto-ohjaajana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa (KyAMK) liiketalouden osaamisalalla. Rehtorimme Ragnar Lundqvist (2008) totesi henkilökunnan infotilaisuudessa, että kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan olisi tehtävä jotain huolestuttavalta näyttävän keskeyttämistrendin pysäyttämiseksi ja muuttamiseksi laskevaksi. Ongelma on monille ammattikorkeakouluille ja eri koulutusaloille tuttu. Helsingin Sanomien verkkolehden mukaan eniten keskeyttäminen on lisääntynyt viime vuosina juuri ammattikorkeakouluissa, joissa miesten keskeyttämisprosentti on yli 11 ja naisten 7,5 (Helsingin Sanomat ). Vaikka keskeyttäminen ilmiönä on erittäin monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä, pyrin tässä kehittämishankkeessa hahmottamaan tradenomiopiskelijan keskeyttämisen syitä sekä keskeyttämistä edeltäneitä ajatus- ja toimintaprosesseja, kuten opiskelumotivaatiota. Monet tähänastisista keskeyttämisen syihin paneutuneista tutkimuksista on tehty jollakin muulla koulutusalalla tai hyvin yleisluontoisesti amk-opiskelijoiden parissa, joten on tarpeen paneutua tarkemmin erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan keskeyttämisten syihin (Friman 2001, Friman & Kokko 2002, Honkonen 2002, Hyvönen 2001, Laitinen & Halonen 2007, Lerkkanen 2002, Peura 2008, Vuorinen 2001). Keskeyttämisen syistä ja seurauksista keskustellaan lisäksi usein lähinnä koulutusjärjestelmä- tai oppilaitoslähtöisesti. Ammattikorkeakouluille keskeyttämisten minimointi on erityisen tärkeää rahoituksen riittävyyden takaamiseksi ja opetusministeriön tulosjohtamisen apuna käytettyjen mittareiden pitämiseksi tavoitteiden mukaisella tasolla. Erityisen ongelmallista keskeyttäminen on periferia-alueiden ammattikorkeakouluille, joilla ei ole varaa menettää opiskelijoitaan. Onhan keskeyttäneiden tilalle vaikeaa ellei jopa mahdotonta saada riittävä määrä siirto-opiskelijoita paikkaamaan rahoitukseen keskeyttämisen myötä tullutta aukkoa. Maamme hallitus ja opetusministeriö pitävät keskeyttämisten vähentämistä tärkeänä tavoitteena, ja siihen on pohdittu lääkkeitä ja hoitokeinoja muun muassa vuoden 2007 toimenpideohjelmassa (Opintojen keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma 2007). Nykyinen hallitus on päättänyt edelleen panostaa opintoaikojen lyhentämiseen sekä keskeyttämisten vähentämiseen, pyrkimyksenään siis työuran pidentäminen molemmista päistä (Elonen & Mölsä, 2009). Myös SAMOK (Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto) on ottanut kantaa opintojen keskeyttämiseen: puheenjohtaja Anni Murron mielestä keskeyttämisten lisääntyminen osoittaa, että ammattikorkeakoulut ovat epäonnistuneet opintojen yksilöllisessä tukemisessa. Esimerkiksi henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään nykyisin ammattikorkeakouluissa lähes aina, mutta 5

7 sen päivittäminen ja seuraaminen opintojen edetessä ontuu tai saattaa jopa täysin puuttua. SAMOKin mielestä ammattikorkeakoulujen tulisikin varata opinto-ohjaukseen riittävät resurssit ja varmistaa, että koko ammattikorkeakouluyhteisö tukee opintojen etenemistä. (Opiskelijan tarpeista lähtevä opinto-ohjaus 2008) Kiinnostus keskeyttämisten syiden tarkempaan analyysiin juuri opiskelijan näkökulmasta onkin kasvanut: esimerkiksi meneillään oleva korkeakoulutoiminnan esteettömyyttä tukeva Esok-hanke on havahduttanut ammattikorkeakouluja oikeasti poistamaan oppimisen ja opiskelun esteitä, jotka joissain tapauksissa saattavat johtaa jopa opintojen turhaan keskeyttämiseen (Puustinen, 2009a). Kehittämishankkeeni lähtökohtana on opiskelijalähtöinen ajattelu ja sen toteutuminen Ky- AMKin liiketalouden osaamisalalla. Tavoitteena on tuoda esiin keskeyttäjien tarinoita ja antaa keskeyttäjille inhimilliset kasvot, joiden avulla on mahdollisuus arvioida keskeyttämisen hyödyllisyyttä nimenomaan opiskelijan näkökulmasta. Kehittämishanke pyrkii siis opiskelijalähtöisen ja esteettömän opinahjon luomiseen KyAMKin liiketalouden osaamisalalle. Oma henkilökohtainen kiinnostukseni teemaa kohtaan nousee tarpeesta tietää, voivatko ammattikorkeakoulu, toimiala ja osaamisala todellisuudessa tehdä jotain keskeyttämisten estämiseksi. Voisimmeko kaikista nykyisistä ponnisteluistamme huolimatta vielä löytää viisasten kiven, jolla keskeyttämiset saataisiin kuriin? Entä kuinka paljon on niin sanottuja turhia keskeyttämisiä? Tai onko meidän tekemisillämme tai tekemättä jättämisillämme oikeasti vaikutusta keskeyttämispäätöksiin? Erityisenä kiinnostuksen kohteenani on, voinko opinto-ohjaajana jollakin tietyllä keinolla vaikuttaa ehkäisevästi keskeyttämisiin. 6

8 2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa toimivat koulutusalat ovat tekniikka ja liikenne, luonnonvara- ja ympäristöala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, kulttuuriala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Opiskelijoita on noin 4 500, joista nuorten koulutuksessa n ja aikuiskoulutuksessa noin 500. Ammattikorkeakoulussa on kolme toimialaa, jotka jakaantuvat osaamisaloihin. 2.1 Liiketalouden osaamisala Liiketalouden osaamisala on osa Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialaa. Toimialalla on opiskelijoita kaikkiaan noin 1500 opiskelijaa, joista reilu 900 opiskelee liiketalouden osaamisalalla. (Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Internet-sivut 2009) Kaikille toimialoille yhteisen pedagogisen strategian kehittämishaasteiksi vuosille oli valittu koulutuksen vetovoiman kehittäminen ja keskeyttämisten vähentäminen. Yhteisiksi kehittämiskohteiksi oli valittu oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen, opetussuunnitelmaprosessin kehittäminen, koulutusohjelmien sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen, ammattitaitoa edistävän harjoittelun tukitoimenpiteet, opinnäytetyöprosessien kehittäminen ja ohjaus, opintojen ohjaus ja tutorointi, kansainvälistymisen edistäminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja verkko-oppiminen. Näiden toimenpiteiden avulla oli tarkoitus myös vaikuttaa suotuisasti keskeyttämisten vähentämiseen. Strategiassa painotettiin keskeyttämisten vähentämisen ja opintojen pitkittymisen estämisen olevan erityisesti opintojen ohjauksen tavoitteita. (Kymenlaakson ammattikorkeakoulun intranet-sivut 2009) Liiketalouden osaamisalalla toimii kolme opinto-ohjaaja ja noin 40 muuta työntekijää, joista suurin osa on opettajia. Opintojen ohjaukseen osallistuu opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien lisäksi aktiivisesti opintotoimisto ja viisi koulutusohjelmavastaavaa. Opettajat ohjaavat oman opintojaksonsa osalta opiskelijaa. Osaamisalan kuukausittain pidettävissä opinto-ohjauksen palavereissa seurataan aktiivisesti opintojen ohjaukseen liittyvien asioiden tilaa eli myös keskeyttämistilannetta. 7

9 2.2 Keskeyttäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sekä liiketalouden osaamisalalla Opinnoista syrjäytyminen ja niiden keskeyttäminen on Suomen korkeakoulujärjestelmässä erityisesti ammattikorkeakoulujen ja varsinkin tiettyjen koulutusalojen ja ohjelmien ongelma. Eri koulutusohjelmissa keskeytyksen yleisyys vaihtelee paljonkin: tekniikan ja liikenteen alalla keskeyttäminen on varsin yleistä, kun taas kulttuurialalla keskeyttämisiä on muita aloja vähemmän (Vuorinen & Valkonen 2001, 12 13). Nuorten ja aikuisten koulutuksen keskeyttämisaste vuonna 2006 Ky- AMKissa oli 10,0 prosenttia, joka on suurempi kuin esimerkiksi lähialueella toimivien kilpailijoidemme eli Lappeenrannan EKAMK:n (9,2 prosenttia) ja Mikkelin MAMK:in (8,5 prosenttia). Vuoden 2006 osalta KyAMKin keskeyttämisaste jäi juuri ja juuri alle koko maan keskiarvon, joka oli 10,1 prosenttia. Vuoden 2008 luku koko KyAMKin osalta oli rohkaiseva: keskeyttämisaste oli nuorten osalta pudonnut 9,1 prosenttiin ja kokonaisuudessaan keskeyttämisaste jäi 9,4 prosenttiin. (AMKOTA 2008, Hakkarainen 2009b) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla keskeyttämisaste on yleisesti ottaen ollut korkeampi kuin koko ammattikorkeakoulussa tai esimerkiksi Ky- AMKin sosiaali- ja terveysalalla. Satu Hakkaraisen (2009a) sähköpostitse toimittaman tilaston mukaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan keskeyttämisten suunta on kääntynyt hienoiseen laskuun vuoden 2008 aikana: keskeyttämisaste oli 12,0 prosenttia. Vuoden 2007 osalta yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan keskeyttämisprosentti oli peräti 13,2 prosentti ja vuotta aiemmin eli vuonna 2006 vastaava luku oli niinkin alhainen kuin 11,1 prosenttia. Vuoden 2008 osalta ei kuitenkaan päästy tavoitteeseen, joka oli 10 prosentin luokkaa. Yleisesti viimeisten vuosien aikana yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla keskeyttämisaste on ollut noin 9 10 prosentin luokkaa. Keskeyttämisten vähentäminen on siis edelleen osa-alue, jonka osalta korkeakoulumme johto yhdessä opetusministeriön kanssa toivoisi näkevänsä parempia tuloksia osaamisalallamme. Keskeyttämisten tarkempi analysointi ja niihin puuttuminen onkin jo kirjattu kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan tavoitteisiin muun muassa seuraavien toimintojen muodossa: laatutyöryhmä etsii toimialan parhaat käytänteet käyttöön otettavaksi, opojen työryhmä suunnittelee tehostetun opintojen ohjauksen, ryhmänohjaajat koulutetaan sekä kehitetään edelleen vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tämä kehittämishanke tuottaa tarvittavaa taustatietoa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Taulukko 1 esittelee opiskelijatietojärjestelmä Winhasta otettua tilastollista tietoa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan keskeyttäneistä ja keskeyttäneiden opiskelijoiden osuuksista koulutusohjelmittain vuoden 2008 osalta. 8

10 TAULUKKO 1. Liiketalouden ja hallinnon alan keskeyttäneet ja keskeyttäneiden opiskelijoiden osuudet vuonna 2008 Oppilaitosta vaihtaneet yhteensä % Muut keskeyttäneet yhteensä % Keskeyttäneet yhteensä Koulutus ohjelma Opiskelijamäärä yhteensä (sis. poissaolevat) Keskeyttämisaste Koulutusohjelmaa % vaihtaneet yhteensä International Business International Business Management , , ,3 1 0,7 34 0,0 1 2,9 1 2,9 0,0 (YAMK) Kansainvälinen ,3 3 3,3 6 6,7 4 4,4 kauppa Liiketalous ,1 42 7, ,5 5 0,9 KOULUTUSALA YHTEENSÄ (sis. myös liike toim. logistiikka Kotkassa) ,4 75 7, ,0 12 1,2 Tietojenkäsittely , , ,7 0,0 KOULUTUSALA YHTEENSÄ , , ,7 0,0 9

11 Taulukon luvut eivät täsmää yhteenlaskettuina johtuen tekniikan toimialan sisällä toimivan liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelman kuulumisesta tilastollisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaan. Tässä kehittämishankkeessa keskitytään kuitenkin nimenomaan liiketalouden osaamisalan keskeyttämisiin ja siksi liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmaa ei oteta mukaan keskeyttämisen syiden selvittämiseen. On tärkeää huomioida, että keskeyttäneiksi tilastoiduista kaikki eivät oikeasti keskeytä opintojaan KyAMKin tai liiketalouden osaamisalan näkökulmasta: siirrot muihin koulutusohjelmiin, esimerkiksi kansainvälisen kaupan koulutusohjelmasta liiketalouden koulutusohjelmaan, kirjataan keskeyttämisiksi, vaikka todellisuudessa opiskelija on edelleen saman osaamisalan opiskelijana. Toinen edellä esitetyn taulukon esiintuomista opintojaan edelleen jatkaneista ryhmistä on oppilaitosta vaihtaneet opiskelijat. Tämän opiskelijaryhmän osuus on suhteellisen suuri. Jos asiaa siis tarkastellaan opiskelijanäkökulmasta, eivät opinnot oikeasti ole keskeytyneet, vaan jatkuneet joko jossain toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Tapa kirjata keskeyttäminen Winhaan ja AMKOTAan tuottaa siis omalta osaltaan keskeyttämisharhaa. AMKOTAssa keskeyttämisen syyksi kirjataan joku yhdeksästä syystä: 1) yliopistoon siirtyminen 2) työhön siirtyminen 3) toiselle koulutusalalle samassa amk:ssa siirtyminen 4) toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla samassa amk:ssa siirtyminen 5) toiseen ammattikorkeakouluun siirtyminen 6) opinto-oikeuden päättyminen (opinto-oikeuden menettäminen) 7) muu syy tai eroamisen syy ei tiedossa 8) ilmoittautumisen laiminlyönti (opinto-oikeuden menettäminen) 9) opintoja ei aloitettu ollenkaan. Eniten keskeyttämisiä tapahtui AMKOTA-tilastojen mukaan vuonna 2008 siksi, että opiskeluoikeus menettettiin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin takia. Toiseksi eniten opinnot keskeytettiin opinto-oikeusajan päättymisen takia. Kolmanneksi eniten opinnot ammattikorkeakouluissa keskeytyivät sellaisten kohdalla, jotka eivät olleet opintoja edes aloittaneet. AMKOTAn mukaan keskimääräinen opiskeluaika ennen keskeyttämistä vuonna 2006 oli 2,2 vuotta. (AMKOTA 2009) Tarkemmin yksilöityä AMKOTA- jaotteluiden mukaista tietoa keskeyttämisten syistä liiketalouden osaamisalalla esitetään kuviossa 1. 10

12 Liiketalouden osaamisalan keskeyttämisen syyt v (n=152) Yliopistoon siirtyneet Työhön siirtyneet Toiselle koulutusalalle samassa amk:ssa Toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneet Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ilmoittautumisen laiminlyöneet, opinto- Ei aloittaneet Liiketalouden osaamisalan keskeyttämisen syyt v (n=152) Kuvio 1. Liiketalouden osaamisalan keskeyttämisen syyt vuonna 2008 (n=152) Kaiken kaikkiaan keskeyttäneitä opiskelijoita vuonna 2008 oli 152. Tähän joukkoon on otettu mukaan niin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan kuin myös osaamisalan puitteissa toimivan luonnontieteiden alan tietojenkäsittelyn koulutusohjelman keskeyttäneet opiskelijat. Luvussa on myös mukana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat. Suurin yksittäinen syy 27 prosentin osuudella vuoden 2008 aikana keskeyttämisille oli edelleen ilmoittautumisen laiminlyönti, joka johti opinto-oikeuden menettämiseen. Erityisesti tässä ryhmässä opintojen keskeyttämisen syy jää usein hämäräksi. Miksi opiskelija ei ilmoittaudukaan jatkamaan opintojaan? Tässä kehittämishankkeessa pääasiallinen tavoite on juuri tällaisten taustalla vaikuttavien keskeyttämissyiden tarkempi selvittäminen. Lähes yhtä suuri joukko (26 prosenttia) vaihtoi toiseen ammattikorkeakouluun. Kehittämishankkeen tavoitteena on myös selvittää aivovuodon syitä tarkemmin. Yleisesti on tiedossa, että pienempien paikkakuntien ammattikorkeakouluihin on helpompi päästä sisään. Sisäänpääsyn varmistumisen jälkeen haetaan siirtoa yleensä toisen opiskeluvuoden alusta jonnekin isommalle paikkakunnalle tai vaikka samalle paikkakunnalle poika- tai tyttökaverin kanssa. Näistä syistä siirtyvien opiskelijoiden joukossa on myös niitä, jotka kaipaavat perhettään ja ystäviään kotipaikkakunnalla tai kokevat jatkuvan matkustamisen koti- ja opiskelupaikan välillä hankalaksi. Esimerkiksi Helsingin ja Lahden seuduilta tulevien opiskelijoiden vierailut liiketalouden osaamisalalla ovat tunnettuja ilmiöitä. Kuten ai- 11

13 emmin jo todettiin, ei tämä keskeyttäminen opiskelijanäkökulmasta katsottuna ole varsinaista keskeyttämistä. Kolmanneksi suurin joukko (15 prosenttia) keskeyttäneistä ei edes aloittanut opintojaan KyAMKin liiketalouden osaamisalalla. Vastaavasti Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyn keskeyttämistutkimuksen mukaan valtaosa keskeyttäneistä ei ollut opiskellut ennen opintojensa keskeyttämistä Tampereen ammattikorkeakoulussa hetkeäkään (Penttilä 2007, 31). Opiskelupaikka on otettu vastaan kenties sen takia, että olisi edes joku opiskelupaikka varalla. Myöhemmin haetaan toiseen, mieluisampaan ammattikorkeakouluun, itselle sopivammalle alalle tai yliopistoon. Tampereen ammattikorkeakoulussa heikoiten opintoihinsa sitoutuivat juuri liiketalouden opiskelijat, joiden merkittävin hakuperuste oli ollut pääsyn estyminen ensisijaiseen opiskelupaikkaan (Penttilä 2007, 30). Loppujen lopuksi opiskelijan tie on suuntautunut jonnekin muualle ja hän on keskeyttänyt opintonsa ammattikorkeakoulussa. Neljänneksi suurin yksittäinen syy keskeyttämiselle 13 prosentin osuudella oli jokin muu syy tai syytä ei ollut tiedossa. Kehittämishankkeen puitteissa pyritään myös paneutumaan näihin syihin tarkemmin. Hieman yllättävää on se, että kerätyn tiedon mukaan työhön siirtyneitä ei ole kovin paljon. Aiempien keskeyttämisen syitä kartoittaneiden tutkimusten mukaan työssäkäynti sekä yliopistoon siirtyminen olivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle ominaisimpia keskeyttämissyitä (Friman & Kokko 2002; Vuorinen 2001; Laitinen & Halonen 2007). Vuoden 2008 kohdalla KyAMKin liiketalouden osaamisalalla näin ei kuitenkaan näytä tilastollisen tiedon mukaan olevan. Toisaalta kehittämishanke saattaa valaista tätä asiaa lisää. On mahdollista, että muiden syiden kuten ilmoittautumisen laiminlyönti tai niiden syiden joukossa, joita ei ole tiedossa, löytyy vielä lisää sellaisia opiskelijoita, jotka ovat todellisuudessa siirtyneet työelämään tai yliopistoon. Erittäin hankala keskeyttämistilanne on ollut esimerkiksi englanninkielisen International Business -koulutusohjelman kohdalla, jossa opinnot alkavat tammikuussa ja siirtoa toiseen ammattikorkeakouluun voidaan hakea jo heti puolen vuoden opiskelun jälkeen eli syyskuussa. Näin opiskelijat eivät ehdi sitoutua oppilaitokseen, opiskelijaryhmäänsä tai opiskelupaikkakuntaansa lainkaan. Keskeyttämisaste onkin ollut perinteisesti melko korkea tämän koulutusohjelman osalta (noin 20 prosenttia). Kuvio 2 kuvastaa vuoden 2008 keskeyttämisten syitä kyseisellä toimialalla. 12

14 Keskeyttämisen syyt: International Business ko (n=32) Työhön siirtyneet Toiseen koulutusohjelmaan l samalla alalla samassa Toiseen ammattikorkeakouluun Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden menettäneet Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Keskeyttämisen syyt: International Business ko (n=32) Ilmoittautumisen laiminlyöneet, opinto- Ei aloittaneet Kuvio 2. Keskeyttämisen syyt: International Business koulutusohjelma (n=32) Toiseksi eniten keskeyttämisen syyksi on mainittu toiseen ammattikorkeakouluun siirtyminen. Suurimpana syynä on ilmoittautumisen laiminlyönti ja opinto-oikeuden menettäminen, joka ei siis sulje pois mahdollisuutta, että tämäkin syy on todellisuudessa sisältänyt siirtymisen toiseen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Myös työelämään siirtyminen on mahdollista. Viisumiongelmat ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla ovat myös hyvin yleisiä opintojen aloittamisen estäjiä. Kansainvälisen kaupan koulutusohjelman (Venäjän kaupan suuntautuminen) osalta tilanne on ollut myös jossain määrin ongelmallinen. Nykyisin suuri osa opiskelijoista aloittaa venäjän kielen opinnot alkeista lähtien ja näin ollen joutuu opiskelemaan venäjää melko intensiivisesti koko 3,5 opiskeluvuoden ajan. Kaikki eivät pysy vauhdissa mukana ja siksi tästä koulutusohjelmasta vaihdetaan melko paljon esimerkiksi liiketalouden koulutusohjelmaan. Toisaalta havaittavissa on myös ollut, ettei hakijoilla välttämättä ole ollut riittävää tietoa koulutusohjelman suuntautumisesta, jolloin joillekin hakuvaiheessa kansainvälisen kaupan valinneille Venäjän kaupan suuntautuminen tulee opiskelujen alettua suurena yllätyksenä. Huomattavan suuri joukko keskeyttäneistä ei myöskään ole lainkaan aloittanut opintojaan KyAMKissa. Toiset ammattikorkeakoulut ovat myös kiehtovia vaihtoehtoja tämän suuntautumisen opiskelijoille, koska siirtyminen on mahdollista jo heti puolen vuoden opiskelun jälkeen. Opinnot nimittäin alkavat tammikuussa. 13

15 Keskeyttämisen syyt: kansainvälisen kaupan ko (n=17) Yliopistoon siirtyneet Toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla samassa amk:ssa Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneet Keskeyttämisen syyt: kansainvälisen kaupan ko Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ei aloittaneet Kuvio 3. Keskeyttämisen syyt: kansainvälisen kaupan koulutusohjelma (n=17) Suurin koulutusohjelmistamme eli liiketalouden koulutusohjelma noudattaa melko lailla samanlaista jakaumaa keskeyttämissyiden osalta kuin aiemmat kaksi koulutusohjelmaa. Toiseen ammattikorkeakouluun siirrytään ahkerasti, samoin ilmoittautuminen laiminlyödään tai opinto-oikeus menetetään monessa tapauksessa. Myös ei aloittaneiden ryhmä on melko suuri. 14

16 Keskeyttämisen syyt: Liiketalouden ko (n=90) Yliopistoon siirtyneet Työhön siirtyneet Toiselle koulutusalalle samassa amk:ssa Toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla samassa amk:ssa Toiseen ammattikorkeakouluun Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden menettäneet Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ilmoittautumisen laiminlyöneet, opinto- Keskeyttämisen syyt: Liiketalouden ko (n=90) Ei aloittaneet Kuvio 4. Keskeyttämisen syyt: liiketalouden koulutusohjelma (n=90) Kuviosta 5 käy ilmi tietojenkäsittelyn koulutusohjelman suurin keskeyttämissyy. Korkea keskeyttämisaste (noin 20 prosenttia) selittyy pitkälti koulutusohjelman lopettamisella. Suuri ilmoittautumisen laiminlyöneiden ja opinto-oikeuden menettäneiden määrä saattaa kertoa vaikeudesta saattaa opintojaan loppuun tällaisessa tilanteessa ja aikuisopiskelijoiden kohdalla työelämän kiehtovuudesta. Tämän kehittämishankkeen avulla toivon mukaan löydetään taustalla olevia syitä keskeyttämiselle. 15

17 Keskeyttämisen syyt: tietojenkäsittelyn ko (n=12) Työhön siirtyneet Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneet Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden oikeuden menettäneet Keskeyttämisen syyt: tietojenkäsittelyn ko (n=12) Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ilmoittautumisen i laiminlyöneet, opintooikeuden menettäneet Kuvio 5. Keskeyttämisen syyt: tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (n=12) Ryhmä, johon ei muutoin tämän kehittämishankkeen parissa sen tarkemmin paneuduta, on poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat. Näiden poissaolevien opiskelijoiden voidaan katsoa olevan mahdollisten tulevien keskeyttäjien riskiryhmää. Kalima (2004) on todennut, että poissaolevien opiskelijoiden joukossa on yleensä välttämättömien syiden takia (esimerkiksi vanhempain vapaa tai armeija) poissa olevien lisäksi sellaisia opiskelijoita, joiden opiskelumotivaatio on heikentynyt. Siksi heidän motiiviensa ja aikomustensa kartoittaminen sekä osaamisalan puolelta aktiivinen yhteydenpito olisi enemmän kuin toivottavaa. KyAMKin suunnittelijan Sanna Mäenpään (2009) opiskelijatietojärjestelmä Winhasta tuottaman tilastollisen tiedon mukainen tilanne liiketalouden osaamisalan poissaolevien opiskelijoiden osalta esitetään taulukossa 2. 16

18 TAULUKKO 2. Liiketalouden osaamisalan poissaolevat koulutusohjelmittain KOULUTUSOHJELMA POISSAOLEVAT NUORET POISSAOLEVAT AIKUISET POISSAOLEVAT YHTEENSÄ International Business Management (YAMK) International Business Johdon assistenttityö ja kielet (UUSI alkanut ko) Kansainvälinen kauppa Liiketalous Tietojenkäsittely Liiketoiminnan logistiikka (vain yksi ryhmä aikuisille) YHTEENSÄ Johdonmukaisempi yhteydenpito koulun taholta on vähintä, mitä voidaan tehdä riskiryhmään kuuluvien opiskelijoiden keskeyttämisten ehkäisemiseksi. Useiden opiskelijoiden kohdalla ongelmia opintojen jatkamiseen sujuvasti poissaolon jälkeen voi tuoda opetussuunnitelman muuttuminen tai suuntautumisen tai peräti koulutusohjelman loppuminen tai siirtyminen toiselle paikkakunnalle. Tällaisissa tilanteissa joustavuus uuden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman luomisessa ja runsaan opinto-ohjauksen tarjoaminen voivat ehkäistä opintojen keskeyttämistä. 17

19 3 Opintojen keskeyttäminen prosessina Tämän kehittämishankkeen teoreettisina lähtökohtina ovat opintojen keskeyttämisen prosessimaisuus, opiskeluun integroituminen sekä opiskelijan opiskelukyky. Myös opiskelukyvyn käsite sisältää ajatuksen systeemisyydestä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen: opiskelijan opiskelukyky rakentuu siis vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa, vaikka suurelta osin onkin kyse yksilön ominaisuuksista ja valmiuksista (Säntti 1999, 8). Tässä mielessä myös opiskelukykyisyys on prosessimaista ja dynaamista. Aluksi paneudutaan kuitenkin keskeyttämiseen yleisemmällä tasolla. 3.1 Keskeyttäminen ja sen syyt Keskeyttämistä voidaan tarkastella moniulotteisesti ja monesta eri näkökulmasta. Usein varsinkin oppilaitosten kannalta katsottuna keskeyttäminen nähdään epänormaalina ja epäsuotavana ilmiönä, joka pitäisi eliminoida ja estää. Totta onkin, että keskeyttämisestä aiheutuvat kustannukset ovat suuria ja aiheuttavat oppilaitoksessa hyvin helposti ongelmallisen kierteen tuloksellisuusmittareiden painuessa miinukselle ja opetusministeriön virkamiesten paheksuessa mittareiden heikkoja tuloksia. Koulutuksen keskeyttämistä pidetään usein myös väylänä syrjäytymiseen, vaikkakin nykyään keskeyttäneet usein jatkavat opintojaan muualla. Kyseessä on siis myös jossain määrin yhteiskunnallinen ongelma, johon vaikuttaminen voi säästää myöhemmässä vaiheessa suuria rahasummia. Myös yhteiskunnallisesti keskeyttämisestä nousevat haitat on nähty mittaviksi: opiskeluajat pitenevät, työelämään siirtyminen hidastuu ja kustannukset lankeavat loppujen lopuksi valtion talouden kannettavaksi. Varsinkin vuoden 2009 aikana on nostettu esiin huoli työurien pidentämisen keinoista. Yhtenä keinona on opintoaikojen nopeuttaminen, mikä puolestaan tarkoittaisi suorempia ja nopeampia siirtymiä esimerkiksi toiselta asteelta kolmannelle asteelle. Nuoriin siis kohdistuu paljon vaatimuksia tehdä oikeita ja järkeviä koulutusvalintoja. Kuitenkin usein nuoren tai edes vanhemmankaan henkilön päätöksentekotaidot eivät ole vielä kehittyneet, kun jo pitäisi kyetä sitoutumaan loppuelämän tai ainakin pidempiaikaisen uran valintaan (Lerkkanen 2002; Lerkkanen 2009). Nuoren ja miksei aikuisenkin keskeyttäjän näkökulmasta katsottuna on kuitenkin havaittu, ettei keskeyttäminen suinkaan aina ole negatiivinen ilmiö, vaan sillä voi olla jopa hyvinvointia ja päämäärätietoisuutta lisäävä vaikutus. Valtaosa nuorista suorittaa loppujen lopuksi ammatillisen tutkinnon ja päätyy ennemmin tai myöhemmin onnellisesti työelämään. Suomessa opintojen keskeyttäminen ilmiönä on kansainvälisesti vertailtuna keskitasoa vähäisempää. Korkeakouluissa se on 18

20 OECD:n keskitasoa. Noin 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista suorittaa tutkinnon aloittamastaan koulutuksesta. (Pöyhönen 2007) Komosen (2001) näkökulmaan sisältyy ajatus keskeyttämisen normaaliudesta, jolloin keskeyttäminen voidaan nähdä osana nuoren tai miksei myös aikuisen elämän- ja koulutuspolkuja. Keskeyttämisellä voi toki olla negatiivisia vaikutuksia, joita traditionaalisen keskeyttämiskäsityksen mukaan halutaan välttää. Yhteiskunnallisessa ja korkeakoulupoliittisessa keskustelussa voitaisiin kuitenkin jo vihdoin myöntää, että opintojen keskeyttäminen on täysin normaali ilmiö koulutusjärjestelmässämme. Kaikki nuoret eivät pääse haluamaansa jatko-opinahjoon kuten yliopistoon tai omaksi koetulle alalle heti ensimmäisellä yrittämällä, vaan he joutuvat pyrkimään opiskelemaan useamman kerran. Ammattikorkeakoulutasolla tämä tarkoittaa varsinkin ylioppilaiden keskuudessa melko paljon liikehdintää, siirtymisiäopiskelupaikoista toisiin ja siten myös opintojen keskeyttämisiä. Kuvio 6 kokoaa yhteen keskeyttämistutkimusten esiin nostamia vaikutuksia eri tahojen eli oppilaitoksen, koulutusjärjestelmän sekä yksilön kannalta. Kuvio 6. Näkökulmia keskeyttämiseen (Friman 2001, 34; Hyvönen 2002, 8) Keskeyttämiskeskustelussa on siis pidettävä mielessä kenen näkökulmasta keskeyttämistä katsotaan ja millaisia vaikutuksia keskeyttämisestä pääasiallisesti kyseiselle taholle aiheutuu. Yhteiskunnan näkemys keskeyttämiseen on pääosin negatiivinen, samoin oppilaitoksen. Keskeyttäjän itsensä näkökulmasta katsottuna keskeyttäminen näyttäytyy usein kuitenkin positiivisessa valossa. On hyvä pohtia olisiko nuoren opintojensa keskeyttämistä suunnittelevan hyljättävä haaveensa yhteiskunnan tai oppilaitoksen edun takia ja pysyttävä opiskelijana sellaisessa paikas- 19

21 sa, jossa hän ei syystä tai toisesta halua olla. Keskeyttämisistä keskustellessa voisi myös miettiä, millainen totalitaarinen koulutusjärjestelmä olisi rakennettava, jotta keskeyttämiset voitaisiin karsia minimiin ja jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Toistaiseksi ilmeisesti myös opetusministeriössä ymmärretään keskeyttämisilmiön moniulotteisuus, eikä keskeyttämisastetta käytetä varsinaisena ranking-mittarina ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuden arvioinnissa. Kaiken kaikkiaan keskeyttämiskeskustelussa on siis pidettävä mielessä, että on olemassa paljon rakenteellista, esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rahoitukseen liittyvää jäykkyyttä, joka ikään kuin valuu opiskelijapuolelle aiheuttaen vääristymiä käytävään keskusteluun. Keskeyttämisen syyt ovat usein sidoksissa toisiinsa. Siksi keskeyttäminen ei yleensä johdu vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, vaan pikemminkin se on monen tekijän summa. Teoreettisesti keskeyttämistä on pyritty tarkastelemaan melko moniulotteisilla malleilla. Keskeyttämistutkimuksen klassikkona pidetään Tinton (1975) luomaa jäsentelyä, jonka mukaan keskeyttämisen syyt voidaan jaotella erilaisiin tekijöihin. Merkityksellisenä tekijänä opintojen keskeyttämisprosessissa on integroituminen opintoihin ja opiskelupaikkaan tai nimenomaan sen puuttuminen. Jo ennen opintojaan opiskelijalla on jonkinlaisia ennakko-odotuksia ja ajatuksia opinnoista ja kenties myös koulusta. Ne voivat perustua esimerkiksi hänen aiempiin opiskelukokemuksiinsa tai perheen ajatuksiin kouluttautumisesta. Näiden odotusten pohjalta opiskelija sitoutuu joko vahvasti tai heikosti aikomustensa ja tavoitteidensa kautta opintoihin. Opintojen aikana ja erityisesti alkuvaiheessa opiskelija on sekä akateemisten että sosiaalisten tapahtumien keskipisteessä, joilla on merkittävä vaikutus hänen integroitumiseensa opintoihin ja opiskelupaikkaan. Jos integroituminen opiskelijan kokemusten takia jää puutteelliseksi, seurauksena on todennäköisesti keskeyttämisajatuksia ja sitoutuminen opintoihin heikkenee niiden seurauksenaedelleen. Esimerkkinä voitaisiin mainita huonot kokemukset, vaikkapa heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana, joko opiskeltavasta alasta, opiskelukavereista, opiskelupaikkakunnasta, opettajista tai koulun muusta henkilökunnasta. Lopulta opintoja haittaavia aikomuksia (vrt. Lerkkanen 2002) on liikaa, jolloin syntyy lopullinen keskeyttämispäätös. Kuviossa 7 esitetään Tinton prosessimainen malli yksinkertaistettuna. 20