Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken?"

Transkriptio

1 Kirsi Rouhiainen Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken? Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2010 Nro: 56 ISSN: Tutkimuksia ja raportteja B-sarja

2 Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken? Opintojen keskeyttämisen syiden selvitys Kymenlaakson ammattikorkeakoulun liiketalouden osaamisalalla vuonna 2008 Kirsi Rouhiainen Kotka 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 56.

3 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Liiketalouden osaamisala Keskeyttäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sekä liiketalouden osaamisalalla Opintojen keskeyttäminen prosessina Keskeyttäminen ja sen syyt Opiskelun sujuvuus, opiskelukyky ja sitoutuminen opintoihin Opintojen edistäminen ja keskeyttämisen ehkäiseminen Kehittämishankkeen toteuttaminen Menetelmälliset ratkaisut Aineiston keruu ja käsittely Tradenomiopiskelijan keskeyttämiseen vaikuttaneet seikat Opiskelumotivaatio Keskeyttämissyyt ja -ajankohta Opiskelukykytalon kolme ensimmäistä kerrosta: henkilökohtaiset syyt Opiskelukykytalon neljäs kerros: opintojen harjoittamiseen liittyvät syyt Keskeyttämiseen liittyvät ohjaustarpeet... 72

5 6 Yhteenveto ja pohdinta Lähteet Liite 1 Tutkimusluvat Liite 2 Puhelinhaastattelun kyselylomake Liite 3 Sähköpostikysely keskeyttämisajatuksista... 91

6 1 Johdanto Toimin opinto-ohjaajana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa (KyAMK) liiketalouden osaamisalalla. Rehtorimme Ragnar Lundqvist (2008) totesi henkilökunnan infotilaisuudessa, että kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan olisi tehtävä jotain huolestuttavalta näyttävän keskeyttämistrendin pysäyttämiseksi ja muuttamiseksi laskevaksi. Ongelma on monille ammattikorkeakouluille ja eri koulutusaloille tuttu. Helsingin Sanomien verkkolehden mukaan eniten keskeyttäminen on lisääntynyt viime vuosina juuri ammattikorkeakouluissa, joissa miesten keskeyttämisprosentti on yli 11 ja naisten 7,5 (Helsingin Sanomat ). Vaikka keskeyttäminen ilmiönä on erittäin monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä, pyrin tässä kehittämishankkeessa hahmottamaan tradenomiopiskelijan keskeyttämisen syitä sekä keskeyttämistä edeltäneitä ajatus- ja toimintaprosesseja, kuten opiskelumotivaatiota. Monet tähänastisista keskeyttämisen syihin paneutuneista tutkimuksista on tehty jollakin muulla koulutusalalla tai hyvin yleisluontoisesti amk-opiskelijoiden parissa, joten on tarpeen paneutua tarkemmin erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan keskeyttämisten syihin (Friman 2001, Friman & Kokko 2002, Honkonen 2002, Hyvönen 2001, Laitinen & Halonen 2007, Lerkkanen 2002, Peura 2008, Vuorinen 2001). Keskeyttämisen syistä ja seurauksista keskustellaan lisäksi usein lähinnä koulutusjärjestelmä- tai oppilaitoslähtöisesti. Ammattikorkeakouluille keskeyttämisten minimointi on erityisen tärkeää rahoituksen riittävyyden takaamiseksi ja opetusministeriön tulosjohtamisen apuna käytettyjen mittareiden pitämiseksi tavoitteiden mukaisella tasolla. Erityisen ongelmallista keskeyttäminen on periferia-alueiden ammattikorkeakouluille, joilla ei ole varaa menettää opiskelijoitaan. Onhan keskeyttäneiden tilalle vaikeaa ellei jopa mahdotonta saada riittävä määrä siirto-opiskelijoita paikkaamaan rahoitukseen keskeyttämisen myötä tullutta aukkoa. Maamme hallitus ja opetusministeriö pitävät keskeyttämisten vähentämistä tärkeänä tavoitteena, ja siihen on pohdittu lääkkeitä ja hoitokeinoja muun muassa vuoden 2007 toimenpideohjelmassa (Opintojen keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma 2007). Nykyinen hallitus on päättänyt edelleen panostaa opintoaikojen lyhentämiseen sekä keskeyttämisten vähentämiseen, pyrkimyksenään siis työuran pidentäminen molemmista päistä (Elonen & Mölsä, 2009). Myös SAMOK (Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto) on ottanut kantaa opintojen keskeyttämiseen: puheenjohtaja Anni Murron mielestä keskeyttämisten lisääntyminen osoittaa, että ammattikorkeakoulut ovat epäonnistuneet opintojen yksilöllisessä tukemisessa. Esimerkiksi henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään nykyisin ammattikorkeakouluissa lähes aina, mutta 5

7 sen päivittäminen ja seuraaminen opintojen edetessä ontuu tai saattaa jopa täysin puuttua. SAMOKin mielestä ammattikorkeakoulujen tulisikin varata opinto-ohjaukseen riittävät resurssit ja varmistaa, että koko ammattikorkeakouluyhteisö tukee opintojen etenemistä. (Opiskelijan tarpeista lähtevä opinto-ohjaus 2008) Kiinnostus keskeyttämisten syiden tarkempaan analyysiin juuri opiskelijan näkökulmasta onkin kasvanut: esimerkiksi meneillään oleva korkeakoulutoiminnan esteettömyyttä tukeva Esok-hanke on havahduttanut ammattikorkeakouluja oikeasti poistamaan oppimisen ja opiskelun esteitä, jotka joissain tapauksissa saattavat johtaa jopa opintojen turhaan keskeyttämiseen (Puustinen, 2009a). Kehittämishankkeeni lähtökohtana on opiskelijalähtöinen ajattelu ja sen toteutuminen Ky- AMKin liiketalouden osaamisalalla. Tavoitteena on tuoda esiin keskeyttäjien tarinoita ja antaa keskeyttäjille inhimilliset kasvot, joiden avulla on mahdollisuus arvioida keskeyttämisen hyödyllisyyttä nimenomaan opiskelijan näkökulmasta. Kehittämishanke pyrkii siis opiskelijalähtöisen ja esteettömän opinahjon luomiseen KyAMKin liiketalouden osaamisalalle. Oma henkilökohtainen kiinnostukseni teemaa kohtaan nousee tarpeesta tietää, voivatko ammattikorkeakoulu, toimiala ja osaamisala todellisuudessa tehdä jotain keskeyttämisten estämiseksi. Voisimmeko kaikista nykyisistä ponnisteluistamme huolimatta vielä löytää viisasten kiven, jolla keskeyttämiset saataisiin kuriin? Entä kuinka paljon on niin sanottuja turhia keskeyttämisiä? Tai onko meidän tekemisillämme tai tekemättä jättämisillämme oikeasti vaikutusta keskeyttämispäätöksiin? Erityisenä kiinnostuksen kohteenani on, voinko opinto-ohjaajana jollakin tietyllä keinolla vaikuttaa ehkäisevästi keskeyttämisiin. 6

8 2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa toimivat koulutusalat ovat tekniikka ja liikenne, luonnonvara- ja ympäristöala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, kulttuuriala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Opiskelijoita on noin 4 500, joista nuorten koulutuksessa n ja aikuiskoulutuksessa noin 500. Ammattikorkeakoulussa on kolme toimialaa, jotka jakaantuvat osaamisaloihin. 2.1 Liiketalouden osaamisala Liiketalouden osaamisala on osa Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialaa. Toimialalla on opiskelijoita kaikkiaan noin 1500 opiskelijaa, joista reilu 900 opiskelee liiketalouden osaamisalalla. (Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Internet-sivut 2009) Kaikille toimialoille yhteisen pedagogisen strategian kehittämishaasteiksi vuosille oli valittu koulutuksen vetovoiman kehittäminen ja keskeyttämisten vähentäminen. Yhteisiksi kehittämiskohteiksi oli valittu oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen, opetussuunnitelmaprosessin kehittäminen, koulutusohjelmien sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen, ammattitaitoa edistävän harjoittelun tukitoimenpiteet, opinnäytetyöprosessien kehittäminen ja ohjaus, opintojen ohjaus ja tutorointi, kansainvälistymisen edistäminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja verkko-oppiminen. Näiden toimenpiteiden avulla oli tarkoitus myös vaikuttaa suotuisasti keskeyttämisten vähentämiseen. Strategiassa painotettiin keskeyttämisten vähentämisen ja opintojen pitkittymisen estämisen olevan erityisesti opintojen ohjauksen tavoitteita. (Kymenlaakson ammattikorkeakoulun intranet-sivut 2009) Liiketalouden osaamisalalla toimii kolme opinto-ohjaaja ja noin 40 muuta työntekijää, joista suurin osa on opettajia. Opintojen ohjaukseen osallistuu opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien lisäksi aktiivisesti opintotoimisto ja viisi koulutusohjelmavastaavaa. Opettajat ohjaavat oman opintojaksonsa osalta opiskelijaa. Osaamisalan kuukausittain pidettävissä opinto-ohjauksen palavereissa seurataan aktiivisesti opintojen ohjaukseen liittyvien asioiden tilaa eli myös keskeyttämistilannetta. 7

9 2.2 Keskeyttäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sekä liiketalouden osaamisalalla Opinnoista syrjäytyminen ja niiden keskeyttäminen on Suomen korkeakoulujärjestelmässä erityisesti ammattikorkeakoulujen ja varsinkin tiettyjen koulutusalojen ja ohjelmien ongelma. Eri koulutusohjelmissa keskeytyksen yleisyys vaihtelee paljonkin: tekniikan ja liikenteen alalla keskeyttäminen on varsin yleistä, kun taas kulttuurialalla keskeyttämisiä on muita aloja vähemmän (Vuorinen & Valkonen 2001, 12 13). Nuorten ja aikuisten koulutuksen keskeyttämisaste vuonna 2006 Ky- AMKissa oli 10,0 prosenttia, joka on suurempi kuin esimerkiksi lähialueella toimivien kilpailijoidemme eli Lappeenrannan EKAMK:n (9,2 prosenttia) ja Mikkelin MAMK:in (8,5 prosenttia). Vuoden 2006 osalta KyAMKin keskeyttämisaste jäi juuri ja juuri alle koko maan keskiarvon, joka oli 10,1 prosenttia. Vuoden 2008 luku koko KyAMKin osalta oli rohkaiseva: keskeyttämisaste oli nuorten osalta pudonnut 9,1 prosenttiin ja kokonaisuudessaan keskeyttämisaste jäi 9,4 prosenttiin. (AMKOTA 2008, Hakkarainen 2009b) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla keskeyttämisaste on yleisesti ottaen ollut korkeampi kuin koko ammattikorkeakoulussa tai esimerkiksi Ky- AMKin sosiaali- ja terveysalalla. Satu Hakkaraisen (2009a) sähköpostitse toimittaman tilaston mukaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan keskeyttämisten suunta on kääntynyt hienoiseen laskuun vuoden 2008 aikana: keskeyttämisaste oli 12,0 prosenttia. Vuoden 2007 osalta yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan keskeyttämisprosentti oli peräti 13,2 prosentti ja vuotta aiemmin eli vuonna 2006 vastaava luku oli niinkin alhainen kuin 11,1 prosenttia. Vuoden 2008 osalta ei kuitenkaan päästy tavoitteeseen, joka oli 10 prosentin luokkaa. Yleisesti viimeisten vuosien aikana yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla keskeyttämisaste on ollut noin 9 10 prosentin luokkaa. Keskeyttämisten vähentäminen on siis edelleen osa-alue, jonka osalta korkeakoulumme johto yhdessä opetusministeriön kanssa toivoisi näkevänsä parempia tuloksia osaamisalallamme. Keskeyttämisten tarkempi analysointi ja niihin puuttuminen onkin jo kirjattu kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan tavoitteisiin muun muassa seuraavien toimintojen muodossa: laatutyöryhmä etsii toimialan parhaat käytänteet käyttöön otettavaksi, opojen työryhmä suunnittelee tehostetun opintojen ohjauksen, ryhmänohjaajat koulutetaan sekä kehitetään edelleen vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tämä kehittämishanke tuottaa tarvittavaa taustatietoa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Taulukko 1 esittelee opiskelijatietojärjestelmä Winhasta otettua tilastollista tietoa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan keskeyttäneistä ja keskeyttäneiden opiskelijoiden osuuksista koulutusohjelmittain vuoden 2008 osalta. 8

10 TAULUKKO 1. Liiketalouden ja hallinnon alan keskeyttäneet ja keskeyttäneiden opiskelijoiden osuudet vuonna 2008 Oppilaitosta vaihtaneet yhteensä % Muut keskeyttäneet yhteensä % Keskeyttäneet yhteensä Koulutus ohjelma Opiskelijamäärä yhteensä (sis. poissaolevat) Keskeyttämisaste Koulutusohjelmaa % vaihtaneet yhteensä International Business International Business Management , , ,3 1 0,7 34 0,0 1 2,9 1 2,9 0,0 (YAMK) Kansainvälinen ,3 3 3,3 6 6,7 4 4,4 kauppa Liiketalous ,1 42 7, ,5 5 0,9 KOULUTUSALA YHTEENSÄ (sis. myös liike toim. logistiikka Kotkassa) ,4 75 7, ,0 12 1,2 Tietojenkäsittely , , ,7 0,0 KOULUTUSALA YHTEENSÄ , , ,7 0,0 9

11 Taulukon luvut eivät täsmää yhteenlaskettuina johtuen tekniikan toimialan sisällä toimivan liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelman kuulumisesta tilastollisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaan. Tässä kehittämishankkeessa keskitytään kuitenkin nimenomaan liiketalouden osaamisalan keskeyttämisiin ja siksi liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmaa ei oteta mukaan keskeyttämisen syiden selvittämiseen. On tärkeää huomioida, että keskeyttäneiksi tilastoiduista kaikki eivät oikeasti keskeytä opintojaan KyAMKin tai liiketalouden osaamisalan näkökulmasta: siirrot muihin koulutusohjelmiin, esimerkiksi kansainvälisen kaupan koulutusohjelmasta liiketalouden koulutusohjelmaan, kirjataan keskeyttämisiksi, vaikka todellisuudessa opiskelija on edelleen saman osaamisalan opiskelijana. Toinen edellä esitetyn taulukon esiintuomista opintojaan edelleen jatkaneista ryhmistä on oppilaitosta vaihtaneet opiskelijat. Tämän opiskelijaryhmän osuus on suhteellisen suuri. Jos asiaa siis tarkastellaan opiskelijanäkökulmasta, eivät opinnot oikeasti ole keskeytyneet, vaan jatkuneet joko jossain toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Tapa kirjata keskeyttäminen Winhaan ja AMKOTAan tuottaa siis omalta osaltaan keskeyttämisharhaa. AMKOTAssa keskeyttämisen syyksi kirjataan joku yhdeksästä syystä: 1) yliopistoon siirtyminen 2) työhön siirtyminen 3) toiselle koulutusalalle samassa amk:ssa siirtyminen 4) toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla samassa amk:ssa siirtyminen 5) toiseen ammattikorkeakouluun siirtyminen 6) opinto-oikeuden päättyminen (opinto-oikeuden menettäminen) 7) muu syy tai eroamisen syy ei tiedossa 8) ilmoittautumisen laiminlyönti (opinto-oikeuden menettäminen) 9) opintoja ei aloitettu ollenkaan. Eniten keskeyttämisiä tapahtui AMKOTA-tilastojen mukaan vuonna 2008 siksi, että opiskeluoikeus menettettiin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin takia. Toiseksi eniten opinnot keskeytettiin opinto-oikeusajan päättymisen takia. Kolmanneksi eniten opinnot ammattikorkeakouluissa keskeytyivät sellaisten kohdalla, jotka eivät olleet opintoja edes aloittaneet. AMKOTAn mukaan keskimääräinen opiskeluaika ennen keskeyttämistä vuonna 2006 oli 2,2 vuotta. (AMKOTA 2009) Tarkemmin yksilöityä AMKOTA- jaotteluiden mukaista tietoa keskeyttämisten syistä liiketalouden osaamisalalla esitetään kuviossa 1. 10

12 Liiketalouden osaamisalan keskeyttämisen syyt v (n=152) Yliopistoon siirtyneet Työhön siirtyneet Toiselle koulutusalalle samassa amk:ssa Toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneet Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ilmoittautumisen laiminlyöneet, opinto- Ei aloittaneet Liiketalouden osaamisalan keskeyttämisen syyt v (n=152) Kuvio 1. Liiketalouden osaamisalan keskeyttämisen syyt vuonna 2008 (n=152) Kaiken kaikkiaan keskeyttäneitä opiskelijoita vuonna 2008 oli 152. Tähän joukkoon on otettu mukaan niin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan kuin myös osaamisalan puitteissa toimivan luonnontieteiden alan tietojenkäsittelyn koulutusohjelman keskeyttäneet opiskelijat. Luvussa on myös mukana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat. Suurin yksittäinen syy 27 prosentin osuudella vuoden 2008 aikana keskeyttämisille oli edelleen ilmoittautumisen laiminlyönti, joka johti opinto-oikeuden menettämiseen. Erityisesti tässä ryhmässä opintojen keskeyttämisen syy jää usein hämäräksi. Miksi opiskelija ei ilmoittaudukaan jatkamaan opintojaan? Tässä kehittämishankkeessa pääasiallinen tavoite on juuri tällaisten taustalla vaikuttavien keskeyttämissyiden tarkempi selvittäminen. Lähes yhtä suuri joukko (26 prosenttia) vaihtoi toiseen ammattikorkeakouluun. Kehittämishankkeen tavoitteena on myös selvittää aivovuodon syitä tarkemmin. Yleisesti on tiedossa, että pienempien paikkakuntien ammattikorkeakouluihin on helpompi päästä sisään. Sisäänpääsyn varmistumisen jälkeen haetaan siirtoa yleensä toisen opiskeluvuoden alusta jonnekin isommalle paikkakunnalle tai vaikka samalle paikkakunnalle poika- tai tyttökaverin kanssa. Näistä syistä siirtyvien opiskelijoiden joukossa on myös niitä, jotka kaipaavat perhettään ja ystäviään kotipaikkakunnalla tai kokevat jatkuvan matkustamisen koti- ja opiskelupaikan välillä hankalaksi. Esimerkiksi Helsingin ja Lahden seuduilta tulevien opiskelijoiden vierailut liiketalouden osaamisalalla ovat tunnettuja ilmiöitä. Kuten ai- 11

13 emmin jo todettiin, ei tämä keskeyttäminen opiskelijanäkökulmasta katsottuna ole varsinaista keskeyttämistä. Kolmanneksi suurin joukko (15 prosenttia) keskeyttäneistä ei edes aloittanut opintojaan KyAMKin liiketalouden osaamisalalla. Vastaavasti Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyn keskeyttämistutkimuksen mukaan valtaosa keskeyttäneistä ei ollut opiskellut ennen opintojensa keskeyttämistä Tampereen ammattikorkeakoulussa hetkeäkään (Penttilä 2007, 31). Opiskelupaikka on otettu vastaan kenties sen takia, että olisi edes joku opiskelupaikka varalla. Myöhemmin haetaan toiseen, mieluisampaan ammattikorkeakouluun, itselle sopivammalle alalle tai yliopistoon. Tampereen ammattikorkeakoulussa heikoiten opintoihinsa sitoutuivat juuri liiketalouden opiskelijat, joiden merkittävin hakuperuste oli ollut pääsyn estyminen ensisijaiseen opiskelupaikkaan (Penttilä 2007, 30). Loppujen lopuksi opiskelijan tie on suuntautunut jonnekin muualle ja hän on keskeyttänyt opintonsa ammattikorkeakoulussa. Neljänneksi suurin yksittäinen syy keskeyttämiselle 13 prosentin osuudella oli jokin muu syy tai syytä ei ollut tiedossa. Kehittämishankkeen puitteissa pyritään myös paneutumaan näihin syihin tarkemmin. Hieman yllättävää on se, että kerätyn tiedon mukaan työhön siirtyneitä ei ole kovin paljon. Aiempien keskeyttämisen syitä kartoittaneiden tutkimusten mukaan työssäkäynti sekä yliopistoon siirtyminen olivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle ominaisimpia keskeyttämissyitä (Friman & Kokko 2002; Vuorinen 2001; Laitinen & Halonen 2007). Vuoden 2008 kohdalla KyAMKin liiketalouden osaamisalalla näin ei kuitenkaan näytä tilastollisen tiedon mukaan olevan. Toisaalta kehittämishanke saattaa valaista tätä asiaa lisää. On mahdollista, että muiden syiden kuten ilmoittautumisen laiminlyönti tai niiden syiden joukossa, joita ei ole tiedossa, löytyy vielä lisää sellaisia opiskelijoita, jotka ovat todellisuudessa siirtyneet työelämään tai yliopistoon. Erittäin hankala keskeyttämistilanne on ollut esimerkiksi englanninkielisen International Business -koulutusohjelman kohdalla, jossa opinnot alkavat tammikuussa ja siirtoa toiseen ammattikorkeakouluun voidaan hakea jo heti puolen vuoden opiskelun jälkeen eli syyskuussa. Näin opiskelijat eivät ehdi sitoutua oppilaitokseen, opiskelijaryhmäänsä tai opiskelupaikkakuntaansa lainkaan. Keskeyttämisaste onkin ollut perinteisesti melko korkea tämän koulutusohjelman osalta (noin 20 prosenttia). Kuvio 2 kuvastaa vuoden 2008 keskeyttämisten syitä kyseisellä toimialalla. 12

14 Keskeyttämisen syyt: International Business ko (n=32) Työhön siirtyneet Toiseen koulutusohjelmaan l samalla alalla samassa Toiseen ammattikorkeakouluun Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden menettäneet Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Keskeyttämisen syyt: International Business ko (n=32) Ilmoittautumisen laiminlyöneet, opinto- Ei aloittaneet Kuvio 2. Keskeyttämisen syyt: International Business koulutusohjelma (n=32) Toiseksi eniten keskeyttämisen syyksi on mainittu toiseen ammattikorkeakouluun siirtyminen. Suurimpana syynä on ilmoittautumisen laiminlyönti ja opinto-oikeuden menettäminen, joka ei siis sulje pois mahdollisuutta, että tämäkin syy on todellisuudessa sisältänyt siirtymisen toiseen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Myös työelämään siirtyminen on mahdollista. Viisumiongelmat ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla ovat myös hyvin yleisiä opintojen aloittamisen estäjiä. Kansainvälisen kaupan koulutusohjelman (Venäjän kaupan suuntautuminen) osalta tilanne on ollut myös jossain määrin ongelmallinen. Nykyisin suuri osa opiskelijoista aloittaa venäjän kielen opinnot alkeista lähtien ja näin ollen joutuu opiskelemaan venäjää melko intensiivisesti koko 3,5 opiskeluvuoden ajan. Kaikki eivät pysy vauhdissa mukana ja siksi tästä koulutusohjelmasta vaihdetaan melko paljon esimerkiksi liiketalouden koulutusohjelmaan. Toisaalta havaittavissa on myös ollut, ettei hakijoilla välttämättä ole ollut riittävää tietoa koulutusohjelman suuntautumisesta, jolloin joillekin hakuvaiheessa kansainvälisen kaupan valinneille Venäjän kaupan suuntautuminen tulee opiskelujen alettua suurena yllätyksenä. Huomattavan suuri joukko keskeyttäneistä ei myöskään ole lainkaan aloittanut opintojaan KyAMKissa. Toiset ammattikorkeakoulut ovat myös kiehtovia vaihtoehtoja tämän suuntautumisen opiskelijoille, koska siirtyminen on mahdollista jo heti puolen vuoden opiskelun jälkeen. Opinnot nimittäin alkavat tammikuussa. 13

15 Keskeyttämisen syyt: kansainvälisen kaupan ko (n=17) Yliopistoon siirtyneet Toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla samassa amk:ssa Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneet Keskeyttämisen syyt: kansainvälisen kaupan ko Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ei aloittaneet Kuvio 3. Keskeyttämisen syyt: kansainvälisen kaupan koulutusohjelma (n=17) Suurin koulutusohjelmistamme eli liiketalouden koulutusohjelma noudattaa melko lailla samanlaista jakaumaa keskeyttämissyiden osalta kuin aiemmat kaksi koulutusohjelmaa. Toiseen ammattikorkeakouluun siirrytään ahkerasti, samoin ilmoittautuminen laiminlyödään tai opinto-oikeus menetetään monessa tapauksessa. Myös ei aloittaneiden ryhmä on melko suuri. 14

16 Keskeyttämisen syyt: Liiketalouden ko (n=90) Yliopistoon siirtyneet Työhön siirtyneet Toiselle koulutusalalle samassa amk:ssa Toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla samassa amk:ssa Toiseen ammattikorkeakouluun Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden menettäneet Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ilmoittautumisen laiminlyöneet, opinto- Keskeyttämisen syyt: Liiketalouden ko (n=90) Ei aloittaneet Kuvio 4. Keskeyttämisen syyt: liiketalouden koulutusohjelma (n=90) Kuviosta 5 käy ilmi tietojenkäsittelyn koulutusohjelman suurin keskeyttämissyy. Korkea keskeyttämisaste (noin 20 prosenttia) selittyy pitkälti koulutusohjelman lopettamisella. Suuri ilmoittautumisen laiminlyöneiden ja opinto-oikeuden menettäneiden määrä saattaa kertoa vaikeudesta saattaa opintojaan loppuun tällaisessa tilanteessa ja aikuisopiskelijoiden kohdalla työelämän kiehtovuudesta. Tämän kehittämishankkeen avulla toivon mukaan löydetään taustalla olevia syitä keskeyttämiselle. 15

17 Keskeyttämisen syyt: tietojenkäsittelyn ko (n=12) Työhön siirtyneet Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneet Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden oikeuden menettäneet Keskeyttämisen syyt: tietojenkäsittelyn ko (n=12) Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ilmoittautumisen i laiminlyöneet, opintooikeuden menettäneet Kuvio 5. Keskeyttämisen syyt: tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (n=12) Ryhmä, johon ei muutoin tämän kehittämishankkeen parissa sen tarkemmin paneuduta, on poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat. Näiden poissaolevien opiskelijoiden voidaan katsoa olevan mahdollisten tulevien keskeyttäjien riskiryhmää. Kalima (2004) on todennut, että poissaolevien opiskelijoiden joukossa on yleensä välttämättömien syiden takia (esimerkiksi vanhempain vapaa tai armeija) poissa olevien lisäksi sellaisia opiskelijoita, joiden opiskelumotivaatio on heikentynyt. Siksi heidän motiiviensa ja aikomustensa kartoittaminen sekä osaamisalan puolelta aktiivinen yhteydenpito olisi enemmän kuin toivottavaa. KyAMKin suunnittelijan Sanna Mäenpään (2009) opiskelijatietojärjestelmä Winhasta tuottaman tilastollisen tiedon mukainen tilanne liiketalouden osaamisalan poissaolevien opiskelijoiden osalta esitetään taulukossa 2. 16

18 TAULUKKO 2. Liiketalouden osaamisalan poissaolevat koulutusohjelmittain KOULUTUSOHJELMA POISSAOLEVAT NUORET POISSAOLEVAT AIKUISET POISSAOLEVAT YHTEENSÄ International Business Management (YAMK) International Business Johdon assistenttityö ja kielet (UUSI alkanut ko) Kansainvälinen kauppa Liiketalous Tietojenkäsittely Liiketoiminnan logistiikka (vain yksi ryhmä aikuisille) YHTEENSÄ Johdonmukaisempi yhteydenpito koulun taholta on vähintä, mitä voidaan tehdä riskiryhmään kuuluvien opiskelijoiden keskeyttämisten ehkäisemiseksi. Useiden opiskelijoiden kohdalla ongelmia opintojen jatkamiseen sujuvasti poissaolon jälkeen voi tuoda opetussuunnitelman muuttuminen tai suuntautumisen tai peräti koulutusohjelman loppuminen tai siirtyminen toiselle paikkakunnalle. Tällaisissa tilanteissa joustavuus uuden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman luomisessa ja runsaan opinto-ohjauksen tarjoaminen voivat ehkäistä opintojen keskeyttämistä. 17

19 3 Opintojen keskeyttäminen prosessina Tämän kehittämishankkeen teoreettisina lähtökohtina ovat opintojen keskeyttämisen prosessimaisuus, opiskeluun integroituminen sekä opiskelijan opiskelukyky. Myös opiskelukyvyn käsite sisältää ajatuksen systeemisyydestä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen: opiskelijan opiskelukyky rakentuu siis vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa, vaikka suurelta osin onkin kyse yksilön ominaisuuksista ja valmiuksista (Säntti 1999, 8). Tässä mielessä myös opiskelukykyisyys on prosessimaista ja dynaamista. Aluksi paneudutaan kuitenkin keskeyttämiseen yleisemmällä tasolla. 3.1 Keskeyttäminen ja sen syyt Keskeyttämistä voidaan tarkastella moniulotteisesti ja monesta eri näkökulmasta. Usein varsinkin oppilaitosten kannalta katsottuna keskeyttäminen nähdään epänormaalina ja epäsuotavana ilmiönä, joka pitäisi eliminoida ja estää. Totta onkin, että keskeyttämisestä aiheutuvat kustannukset ovat suuria ja aiheuttavat oppilaitoksessa hyvin helposti ongelmallisen kierteen tuloksellisuusmittareiden painuessa miinukselle ja opetusministeriön virkamiesten paheksuessa mittareiden heikkoja tuloksia. Koulutuksen keskeyttämistä pidetään usein myös väylänä syrjäytymiseen, vaikkakin nykyään keskeyttäneet usein jatkavat opintojaan muualla. Kyseessä on siis myös jossain määrin yhteiskunnallinen ongelma, johon vaikuttaminen voi säästää myöhemmässä vaiheessa suuria rahasummia. Myös yhteiskunnallisesti keskeyttämisestä nousevat haitat on nähty mittaviksi: opiskeluajat pitenevät, työelämään siirtyminen hidastuu ja kustannukset lankeavat loppujen lopuksi valtion talouden kannettavaksi. Varsinkin vuoden 2009 aikana on nostettu esiin huoli työurien pidentämisen keinoista. Yhtenä keinona on opintoaikojen nopeuttaminen, mikä puolestaan tarkoittaisi suorempia ja nopeampia siirtymiä esimerkiksi toiselta asteelta kolmannelle asteelle. Nuoriin siis kohdistuu paljon vaatimuksia tehdä oikeita ja järkeviä koulutusvalintoja. Kuitenkin usein nuoren tai edes vanhemmankaan henkilön päätöksentekotaidot eivät ole vielä kehittyneet, kun jo pitäisi kyetä sitoutumaan loppuelämän tai ainakin pidempiaikaisen uran valintaan (Lerkkanen 2002; Lerkkanen 2009). Nuoren ja miksei aikuisenkin keskeyttäjän näkökulmasta katsottuna on kuitenkin havaittu, ettei keskeyttäminen suinkaan aina ole negatiivinen ilmiö, vaan sillä voi olla jopa hyvinvointia ja päämäärätietoisuutta lisäävä vaikutus. Valtaosa nuorista suorittaa loppujen lopuksi ammatillisen tutkinnon ja päätyy ennemmin tai myöhemmin onnellisesti työelämään. Suomessa opintojen keskeyttäminen ilmiönä on kansainvälisesti vertailtuna keskitasoa vähäisempää. Korkeakouluissa se on 18

20 OECD:n keskitasoa. Noin 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista suorittaa tutkinnon aloittamastaan koulutuksesta. (Pöyhönen 2007) Komosen (2001) näkökulmaan sisältyy ajatus keskeyttämisen normaaliudesta, jolloin keskeyttäminen voidaan nähdä osana nuoren tai miksei myös aikuisen elämän- ja koulutuspolkuja. Keskeyttämisellä voi toki olla negatiivisia vaikutuksia, joita traditionaalisen keskeyttämiskäsityksen mukaan halutaan välttää. Yhteiskunnallisessa ja korkeakoulupoliittisessa keskustelussa voitaisiin kuitenkin jo vihdoin myöntää, että opintojen keskeyttäminen on täysin normaali ilmiö koulutusjärjestelmässämme. Kaikki nuoret eivät pääse haluamaansa jatko-opinahjoon kuten yliopistoon tai omaksi koetulle alalle heti ensimmäisellä yrittämällä, vaan he joutuvat pyrkimään opiskelemaan useamman kerran. Ammattikorkeakoulutasolla tämä tarkoittaa varsinkin ylioppilaiden keskuudessa melko paljon liikehdintää, siirtymisiäopiskelupaikoista toisiin ja siten myös opintojen keskeyttämisiä. Kuvio 6 kokoaa yhteen keskeyttämistutkimusten esiin nostamia vaikutuksia eri tahojen eli oppilaitoksen, koulutusjärjestelmän sekä yksilön kannalta. Kuvio 6. Näkökulmia keskeyttämiseen (Friman 2001, 34; Hyvönen 2002, 8) Keskeyttämiskeskustelussa on siis pidettävä mielessä kenen näkökulmasta keskeyttämistä katsotaan ja millaisia vaikutuksia keskeyttämisestä pääasiallisesti kyseiselle taholle aiheutuu. Yhteiskunnan näkemys keskeyttämiseen on pääosin negatiivinen, samoin oppilaitoksen. Keskeyttäjän itsensä näkökulmasta katsottuna keskeyttäminen näyttäytyy usein kuitenkin positiivisessa valossa. On hyvä pohtia olisiko nuoren opintojensa keskeyttämistä suunnittelevan hyljättävä haaveensa yhteiskunnan tai oppilaitoksen edun takia ja pysyttävä opiskelijana sellaisessa paikas- 19

21 sa, jossa hän ei syystä tai toisesta halua olla. Keskeyttämisistä keskustellessa voisi myös miettiä, millainen totalitaarinen koulutusjärjestelmä olisi rakennettava, jotta keskeyttämiset voitaisiin karsia minimiin ja jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Toistaiseksi ilmeisesti myös opetusministeriössä ymmärretään keskeyttämisilmiön moniulotteisuus, eikä keskeyttämisastetta käytetä varsinaisena ranking-mittarina ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuden arvioinnissa. Kaiken kaikkiaan keskeyttämiskeskustelussa on siis pidettävä mielessä, että on olemassa paljon rakenteellista, esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rahoitukseen liittyvää jäykkyyttä, joka ikään kuin valuu opiskelijapuolelle aiheuttaen vääristymiä käytävään keskusteluun. Keskeyttämisen syyt ovat usein sidoksissa toisiinsa. Siksi keskeyttäminen ei yleensä johdu vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, vaan pikemminkin se on monen tekijän summa. Teoreettisesti keskeyttämistä on pyritty tarkastelemaan melko moniulotteisilla malleilla. Keskeyttämistutkimuksen klassikkona pidetään Tinton (1975) luomaa jäsentelyä, jonka mukaan keskeyttämisen syyt voidaan jaotella erilaisiin tekijöihin. Merkityksellisenä tekijänä opintojen keskeyttämisprosessissa on integroituminen opintoihin ja opiskelupaikkaan tai nimenomaan sen puuttuminen. Jo ennen opintojaan opiskelijalla on jonkinlaisia ennakko-odotuksia ja ajatuksia opinnoista ja kenties myös koulusta. Ne voivat perustua esimerkiksi hänen aiempiin opiskelukokemuksiinsa tai perheen ajatuksiin kouluttautumisesta. Näiden odotusten pohjalta opiskelija sitoutuu joko vahvasti tai heikosti aikomustensa ja tavoitteidensa kautta opintoihin. Opintojen aikana ja erityisesti alkuvaiheessa opiskelija on sekä akateemisten että sosiaalisten tapahtumien keskipisteessä, joilla on merkittävä vaikutus hänen integroitumiseensa opintoihin ja opiskelupaikkaan. Jos integroituminen opiskelijan kokemusten takia jää puutteelliseksi, seurauksena on todennäköisesti keskeyttämisajatuksia ja sitoutuminen opintoihin heikkenee niiden seurauksenaedelleen. Esimerkkinä voitaisiin mainita huonot kokemukset, vaikkapa heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana, joko opiskeltavasta alasta, opiskelukavereista, opiskelupaikkakunnasta, opettajista tai koulun muusta henkilökunnasta. Lopulta opintoja haittaavia aikomuksia (vrt. Lerkkanen 2002) on liikaa, jolloin syntyy lopullinen keskeyttämispäätös. Kuviossa 7 esitetään Tinton prosessimainen malli yksinkertaistettuna. 20

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISTAVOITTEET Imago ja opiskelijapalautteet -> vetovoima (OPM) Läpäisy

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Bologna-seminaari 25.4.2013. Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto

Bologna-seminaari 25.4.2013. Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Bologna-seminaari 25.4.2013 Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Taustaa Tavoitteena opiskelijoiden joustavampi siirtyminen toisen pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijaksi korkeakoulujen

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa

Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Ohjaus- ja hops-prosessi liiketalouden koulutusohjelmassa Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea heidän

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaalialan polkuopinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa Sisällys

Sosiaalialan polkuopinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa Sisällys Sosiaalialan polkuopinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa Sisällys TERVETULOA AVOIMEN AMK:N POLKUOPINTOIHIN!... 2 Mikä on avoin AMK?... 2 Polkuopiskelun idea... 2 Sosiaalialan polulla opiskelu... 3 Polkuopinnoissa

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN

OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN Opintoprosessin tukeminen / Läpäisy-osahanke / FUAS+M Kaija Huhtanen Yliopettaja, MuT Lamk, MDI Mukana: Anne-Mari Karppinen, Laurea Leila Lintula, Metropolia Terhikki

Lisätiedot

Riitta Kalima 30.11.2011. 2/12/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

Riitta Kalima 30.11.2011. 2/12/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences OPINTOJEN PITKITTYMINEN JA KESKEYTTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Tutkimus Helsingin ammattikorkeakoulun opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen syistä vuosina 2002-2007 ja niihin vaikuttamisen keinoista

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle

Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle Piia Valto & Jan Lundell piia.k.valto@jyu.fi, jan.c.lundell@jyu.fi Opintojen alkuvaiheen hops-työskentelyn merkitys opintoihin sitoutumiselle Kirjoituksessa esitellään Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Lukuvuosi 2013-2014 (1/2) Kaikkiaan 99 opiskelijaa kävi vastaanotolla, lukuvuonna 2013-2014, joista: 1. vuoden opiskelijoita

Lisätiedot

yhteyshenkilö ihmeidentekijä?

yhteyshenkilö ihmeidentekijä? eedu 2004/NRO6 VirtuaaliAMK-yhteyshenkil yhteyshenkilö ihmeidentekijä? - Ketä AMKista tarvitaan - tytti.thuren thuren@tamk.fi 1 AMKin toimijat - Opiskelija Läsnäolevana tutkinto-opiskelijana AMKissa (perus-

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus

Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus Miten läpäisyn tehostaminen toimii käytännössä opiskelijoiden kanssa? 31.10.2012 Paasitorni Jari Pöyhönen, Opinto-ohjaaja Koulutuskeskus Salpaus 2 LÄHTÖTILANNE Kysymys 1. 1.1.2007-31.12.2010 Salpauksessa

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus 18.4.2011 Mika Tammilehto Koulutuspoliittisia linjauksia / tavoitteita pitkät koulutusurat lyhyemmiksi suuret koulutustasoerot tasaisemmiksi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa

KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU? Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi Opiskelijabarometrissa Elina Lavikainen Kehittämispäällikkö, tutkija Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Terveyden edistämisen

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUKSEN PALAUTE OSANA LAATUJÄRJESTELMÄÄ

OPINTO-OHJAUKSEN PALAUTE OSANA LAATUJÄRJESTELMÄÄ OPINTO-OHJAUKSEN PALAUTE OSANA LAATUJÄRJESTELMÄÄ Anne Mustonen Tampereen ammattikorkeakoulu OPINTO-OHJAUKSEN PALAUTE OSANA LAATUJÄRJESTELMÄÄ Tässä esityksessä kerrotaan TAMKin opintoohjauksen keskeisistä

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 01.12.2011 Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu Uraryhmä toiminta Taiteiden tiedekunnassa - Uraryhmä aloitti syksyllä 2010 - Osallistujia 6-8

Lisätiedot

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus

Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot