Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken?"

Transkriptio

1 Kirsi Rouhiainen Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken? Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2010 Nro: 56 ISSN: Tutkimuksia ja raportteja B-sarja

2 Viisasten kiveä etsimässä: Miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken? Opintojen keskeyttämisen syiden selvitys Kymenlaakson ammattikorkeakoulun liiketalouden osaamisalalla vuonna 2008 Kirsi Rouhiainen Kotka 2010 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 56.

3 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Liiketalouden osaamisala Keskeyttäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sekä liiketalouden osaamisalalla Opintojen keskeyttäminen prosessina Keskeyttäminen ja sen syyt Opiskelun sujuvuus, opiskelukyky ja sitoutuminen opintoihin Opintojen edistäminen ja keskeyttämisen ehkäiseminen Kehittämishankkeen toteuttaminen Menetelmälliset ratkaisut Aineiston keruu ja käsittely Tradenomiopiskelijan keskeyttämiseen vaikuttaneet seikat Opiskelumotivaatio Keskeyttämissyyt ja -ajankohta Opiskelukykytalon kolme ensimmäistä kerrosta: henkilökohtaiset syyt Opiskelukykytalon neljäs kerros: opintojen harjoittamiseen liittyvät syyt Keskeyttämiseen liittyvät ohjaustarpeet... 72

5 6 Yhteenveto ja pohdinta Lähteet Liite 1 Tutkimusluvat Liite 2 Puhelinhaastattelun kyselylomake Liite 3 Sähköpostikysely keskeyttämisajatuksista... 91

6 1 Johdanto Toimin opinto-ohjaajana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa (KyAMK) liiketalouden osaamisalalla. Rehtorimme Ragnar Lundqvist (2008) totesi henkilökunnan infotilaisuudessa, että kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan olisi tehtävä jotain huolestuttavalta näyttävän keskeyttämistrendin pysäyttämiseksi ja muuttamiseksi laskevaksi. Ongelma on monille ammattikorkeakouluille ja eri koulutusaloille tuttu. Helsingin Sanomien verkkolehden mukaan eniten keskeyttäminen on lisääntynyt viime vuosina juuri ammattikorkeakouluissa, joissa miesten keskeyttämisprosentti on yli 11 ja naisten 7,5 (Helsingin Sanomat ). Vaikka keskeyttäminen ilmiönä on erittäin monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä, pyrin tässä kehittämishankkeessa hahmottamaan tradenomiopiskelijan keskeyttämisen syitä sekä keskeyttämistä edeltäneitä ajatus- ja toimintaprosesseja, kuten opiskelumotivaatiota. Monet tähänastisista keskeyttämisen syihin paneutuneista tutkimuksista on tehty jollakin muulla koulutusalalla tai hyvin yleisluontoisesti amk-opiskelijoiden parissa, joten on tarpeen paneutua tarkemmin erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan keskeyttämisten syihin (Friman 2001, Friman & Kokko 2002, Honkonen 2002, Hyvönen 2001, Laitinen & Halonen 2007, Lerkkanen 2002, Peura 2008, Vuorinen 2001). Keskeyttämisen syistä ja seurauksista keskustellaan lisäksi usein lähinnä koulutusjärjestelmä- tai oppilaitoslähtöisesti. Ammattikorkeakouluille keskeyttämisten minimointi on erityisen tärkeää rahoituksen riittävyyden takaamiseksi ja opetusministeriön tulosjohtamisen apuna käytettyjen mittareiden pitämiseksi tavoitteiden mukaisella tasolla. Erityisen ongelmallista keskeyttäminen on periferia-alueiden ammattikorkeakouluille, joilla ei ole varaa menettää opiskelijoitaan. Onhan keskeyttäneiden tilalle vaikeaa ellei jopa mahdotonta saada riittävä määrä siirto-opiskelijoita paikkaamaan rahoitukseen keskeyttämisen myötä tullutta aukkoa. Maamme hallitus ja opetusministeriö pitävät keskeyttämisten vähentämistä tärkeänä tavoitteena, ja siihen on pohdittu lääkkeitä ja hoitokeinoja muun muassa vuoden 2007 toimenpideohjelmassa (Opintojen keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma 2007). Nykyinen hallitus on päättänyt edelleen panostaa opintoaikojen lyhentämiseen sekä keskeyttämisten vähentämiseen, pyrkimyksenään siis työuran pidentäminen molemmista päistä (Elonen & Mölsä, 2009). Myös SAMOK (Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto) on ottanut kantaa opintojen keskeyttämiseen: puheenjohtaja Anni Murron mielestä keskeyttämisten lisääntyminen osoittaa, että ammattikorkeakoulut ovat epäonnistuneet opintojen yksilöllisessä tukemisessa. Esimerkiksi henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tehdään nykyisin ammattikorkeakouluissa lähes aina, mutta 5

7 sen päivittäminen ja seuraaminen opintojen edetessä ontuu tai saattaa jopa täysin puuttua. SAMOKin mielestä ammattikorkeakoulujen tulisikin varata opinto-ohjaukseen riittävät resurssit ja varmistaa, että koko ammattikorkeakouluyhteisö tukee opintojen etenemistä. (Opiskelijan tarpeista lähtevä opinto-ohjaus 2008) Kiinnostus keskeyttämisten syiden tarkempaan analyysiin juuri opiskelijan näkökulmasta onkin kasvanut: esimerkiksi meneillään oleva korkeakoulutoiminnan esteettömyyttä tukeva Esok-hanke on havahduttanut ammattikorkeakouluja oikeasti poistamaan oppimisen ja opiskelun esteitä, jotka joissain tapauksissa saattavat johtaa jopa opintojen turhaan keskeyttämiseen (Puustinen, 2009a). Kehittämishankkeeni lähtökohtana on opiskelijalähtöinen ajattelu ja sen toteutuminen Ky- AMKin liiketalouden osaamisalalla. Tavoitteena on tuoda esiin keskeyttäjien tarinoita ja antaa keskeyttäjille inhimilliset kasvot, joiden avulla on mahdollisuus arvioida keskeyttämisen hyödyllisyyttä nimenomaan opiskelijan näkökulmasta. Kehittämishanke pyrkii siis opiskelijalähtöisen ja esteettömän opinahjon luomiseen KyAMKin liiketalouden osaamisalalle. Oma henkilökohtainen kiinnostukseni teemaa kohtaan nousee tarpeesta tietää, voivatko ammattikorkeakoulu, toimiala ja osaamisala todellisuudessa tehdä jotain keskeyttämisten estämiseksi. Voisimmeko kaikista nykyisistä ponnisteluistamme huolimatta vielä löytää viisasten kiven, jolla keskeyttämiset saataisiin kuriin? Entä kuinka paljon on niin sanottuja turhia keskeyttämisiä? Tai onko meidän tekemisillämme tai tekemättä jättämisillämme oikeasti vaikutusta keskeyttämispäätöksiin? Erityisenä kiinnostuksen kohteenani on, voinko opinto-ohjaajana jollakin tietyllä keinolla vaikuttaa ehkäisevästi keskeyttämisiin. 6

8 2 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa toimivat koulutusalat ovat tekniikka ja liikenne, luonnonvara- ja ympäristöala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, kulttuuriala sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Opiskelijoita on noin 4 500, joista nuorten koulutuksessa n ja aikuiskoulutuksessa noin 500. Ammattikorkeakoulussa on kolme toimialaa, jotka jakaantuvat osaamisaloihin. 2.1 Liiketalouden osaamisala Liiketalouden osaamisala on osa Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialaa. Toimialalla on opiskelijoita kaikkiaan noin 1500 opiskelijaa, joista reilu 900 opiskelee liiketalouden osaamisalalla. (Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Internet-sivut 2009) Kaikille toimialoille yhteisen pedagogisen strategian kehittämishaasteiksi vuosille oli valittu koulutuksen vetovoiman kehittäminen ja keskeyttämisten vähentäminen. Yhteisiksi kehittämiskohteiksi oli valittu oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen, opetussuunnitelmaprosessin kehittäminen, koulutusohjelmien sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen, ammattitaitoa edistävän harjoittelun tukitoimenpiteet, opinnäytetyöprosessien kehittäminen ja ohjaus, opintojen ohjaus ja tutorointi, kansainvälistymisen edistäminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja verkko-oppiminen. Näiden toimenpiteiden avulla oli tarkoitus myös vaikuttaa suotuisasti keskeyttämisten vähentämiseen. Strategiassa painotettiin keskeyttämisten vähentämisen ja opintojen pitkittymisen estämisen olevan erityisesti opintojen ohjauksen tavoitteita. (Kymenlaakson ammattikorkeakoulun intranet-sivut 2009) Liiketalouden osaamisalalla toimii kolme opinto-ohjaaja ja noin 40 muuta työntekijää, joista suurin osa on opettajia. Opintojen ohjaukseen osallistuu opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien lisäksi aktiivisesti opintotoimisto ja viisi koulutusohjelmavastaavaa. Opettajat ohjaavat oman opintojaksonsa osalta opiskelijaa. Osaamisalan kuukausittain pidettävissä opinto-ohjauksen palavereissa seurataan aktiivisesti opintojen ohjaukseen liittyvien asioiden tilaa eli myös keskeyttämistilannetta. 7

9 2.2 Keskeyttäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sekä liiketalouden osaamisalalla Opinnoista syrjäytyminen ja niiden keskeyttäminen on Suomen korkeakoulujärjestelmässä erityisesti ammattikorkeakoulujen ja varsinkin tiettyjen koulutusalojen ja ohjelmien ongelma. Eri koulutusohjelmissa keskeytyksen yleisyys vaihtelee paljonkin: tekniikan ja liikenteen alalla keskeyttäminen on varsin yleistä, kun taas kulttuurialalla keskeyttämisiä on muita aloja vähemmän (Vuorinen & Valkonen 2001, 12 13). Nuorten ja aikuisten koulutuksen keskeyttämisaste vuonna 2006 Ky- AMKissa oli 10,0 prosenttia, joka on suurempi kuin esimerkiksi lähialueella toimivien kilpailijoidemme eli Lappeenrannan EKAMK:n (9,2 prosenttia) ja Mikkelin MAMK:in (8,5 prosenttia). Vuoden 2006 osalta KyAMKin keskeyttämisaste jäi juuri ja juuri alle koko maan keskiarvon, joka oli 10,1 prosenttia. Vuoden 2008 luku koko KyAMKin osalta oli rohkaiseva: keskeyttämisaste oli nuorten osalta pudonnut 9,1 prosenttiin ja kokonaisuudessaan keskeyttämisaste jäi 9,4 prosenttiin. (AMKOTA 2008, Hakkarainen 2009b) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla keskeyttämisaste on yleisesti ottaen ollut korkeampi kuin koko ammattikorkeakoulussa tai esimerkiksi Ky- AMKin sosiaali- ja terveysalalla. Satu Hakkaraisen (2009a) sähköpostitse toimittaman tilaston mukaan yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan keskeyttämisten suunta on kääntynyt hienoiseen laskuun vuoden 2008 aikana: keskeyttämisaste oli 12,0 prosenttia. Vuoden 2007 osalta yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan keskeyttämisprosentti oli peräti 13,2 prosentti ja vuotta aiemmin eli vuonna 2006 vastaava luku oli niinkin alhainen kuin 11,1 prosenttia. Vuoden 2008 osalta ei kuitenkaan päästy tavoitteeseen, joka oli 10 prosentin luokkaa. Yleisesti viimeisten vuosien aikana yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla keskeyttämisaste on ollut noin 9 10 prosentin luokkaa. Keskeyttämisten vähentäminen on siis edelleen osa-alue, jonka osalta korkeakoulumme johto yhdessä opetusministeriön kanssa toivoisi näkevänsä parempia tuloksia osaamisalallamme. Keskeyttämisten tarkempi analysointi ja niihin puuttuminen onkin jo kirjattu kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan tavoitteisiin muun muassa seuraavien toimintojen muodossa: laatutyöryhmä etsii toimialan parhaat käytänteet käyttöön otettavaksi, opojen työryhmä suunnittelee tehostetun opintojen ohjauksen, ryhmänohjaajat koulutetaan sekä kehitetään edelleen vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tämä kehittämishanke tuottaa tarvittavaa taustatietoa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Taulukko 1 esittelee opiskelijatietojärjestelmä Winhasta otettua tilastollista tietoa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan keskeyttäneistä ja keskeyttäneiden opiskelijoiden osuuksista koulutusohjelmittain vuoden 2008 osalta. 8

10 TAULUKKO 1. Liiketalouden ja hallinnon alan keskeyttäneet ja keskeyttäneiden opiskelijoiden osuudet vuonna 2008 Oppilaitosta vaihtaneet yhteensä % Muut keskeyttäneet yhteensä % Keskeyttäneet yhteensä Koulutus ohjelma Opiskelijamäärä yhteensä (sis. poissaolevat) Keskeyttämisaste Koulutusohjelmaa % vaihtaneet yhteensä International Business International Business Management , , ,3 1 0,7 34 0,0 1 2,9 1 2,9 0,0 (YAMK) Kansainvälinen ,3 3 3,3 6 6,7 4 4,4 kauppa Liiketalous ,1 42 7, ,5 5 0,9 KOULUTUSALA YHTEENSÄ (sis. myös liike toim. logistiikka Kotkassa) ,4 75 7, ,0 12 1,2 Tietojenkäsittely , , ,7 0,0 KOULUTUSALA YHTEENSÄ , , ,7 0,0 9

11 Taulukon luvut eivät täsmää yhteenlaskettuina johtuen tekniikan toimialan sisällä toimivan liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelman kuulumisesta tilastollisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaan. Tässä kehittämishankkeessa keskitytään kuitenkin nimenomaan liiketalouden osaamisalan keskeyttämisiin ja siksi liiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmaa ei oteta mukaan keskeyttämisen syiden selvittämiseen. On tärkeää huomioida, että keskeyttäneiksi tilastoiduista kaikki eivät oikeasti keskeytä opintojaan KyAMKin tai liiketalouden osaamisalan näkökulmasta: siirrot muihin koulutusohjelmiin, esimerkiksi kansainvälisen kaupan koulutusohjelmasta liiketalouden koulutusohjelmaan, kirjataan keskeyttämisiksi, vaikka todellisuudessa opiskelija on edelleen saman osaamisalan opiskelijana. Toinen edellä esitetyn taulukon esiintuomista opintojaan edelleen jatkaneista ryhmistä on oppilaitosta vaihtaneet opiskelijat. Tämän opiskelijaryhmän osuus on suhteellisen suuri. Jos asiaa siis tarkastellaan opiskelijanäkökulmasta, eivät opinnot oikeasti ole keskeytyneet, vaan jatkuneet joko jossain toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Tapa kirjata keskeyttäminen Winhaan ja AMKOTAan tuottaa siis omalta osaltaan keskeyttämisharhaa. AMKOTAssa keskeyttämisen syyksi kirjataan joku yhdeksästä syystä: 1) yliopistoon siirtyminen 2) työhön siirtyminen 3) toiselle koulutusalalle samassa amk:ssa siirtyminen 4) toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla samassa amk:ssa siirtyminen 5) toiseen ammattikorkeakouluun siirtyminen 6) opinto-oikeuden päättyminen (opinto-oikeuden menettäminen) 7) muu syy tai eroamisen syy ei tiedossa 8) ilmoittautumisen laiminlyönti (opinto-oikeuden menettäminen) 9) opintoja ei aloitettu ollenkaan. Eniten keskeyttämisiä tapahtui AMKOTA-tilastojen mukaan vuonna 2008 siksi, että opiskeluoikeus menettettiin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin takia. Toiseksi eniten opinnot keskeytettiin opinto-oikeusajan päättymisen takia. Kolmanneksi eniten opinnot ammattikorkeakouluissa keskeytyivät sellaisten kohdalla, jotka eivät olleet opintoja edes aloittaneet. AMKOTAn mukaan keskimääräinen opiskeluaika ennen keskeyttämistä vuonna 2006 oli 2,2 vuotta. (AMKOTA 2009) Tarkemmin yksilöityä AMKOTA- jaotteluiden mukaista tietoa keskeyttämisten syistä liiketalouden osaamisalalla esitetään kuviossa 1. 10

12 Liiketalouden osaamisalan keskeyttämisen syyt v (n=152) Yliopistoon siirtyneet Työhön siirtyneet Toiselle koulutusalalle samassa amk:ssa Toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneet Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ilmoittautumisen laiminlyöneet, opinto- Ei aloittaneet Liiketalouden osaamisalan keskeyttämisen syyt v (n=152) Kuvio 1. Liiketalouden osaamisalan keskeyttämisen syyt vuonna 2008 (n=152) Kaiken kaikkiaan keskeyttäneitä opiskelijoita vuonna 2008 oli 152. Tähän joukkoon on otettu mukaan niin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan kuin myös osaamisalan puitteissa toimivan luonnontieteiden alan tietojenkäsittelyn koulutusohjelman keskeyttäneet opiskelijat. Luvussa on myös mukana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat. Suurin yksittäinen syy 27 prosentin osuudella vuoden 2008 aikana keskeyttämisille oli edelleen ilmoittautumisen laiminlyönti, joka johti opinto-oikeuden menettämiseen. Erityisesti tässä ryhmässä opintojen keskeyttämisen syy jää usein hämäräksi. Miksi opiskelija ei ilmoittaudukaan jatkamaan opintojaan? Tässä kehittämishankkeessa pääasiallinen tavoite on juuri tällaisten taustalla vaikuttavien keskeyttämissyiden tarkempi selvittäminen. Lähes yhtä suuri joukko (26 prosenttia) vaihtoi toiseen ammattikorkeakouluun. Kehittämishankkeen tavoitteena on myös selvittää aivovuodon syitä tarkemmin. Yleisesti on tiedossa, että pienempien paikkakuntien ammattikorkeakouluihin on helpompi päästä sisään. Sisäänpääsyn varmistumisen jälkeen haetaan siirtoa yleensä toisen opiskeluvuoden alusta jonnekin isommalle paikkakunnalle tai vaikka samalle paikkakunnalle poika- tai tyttökaverin kanssa. Näistä syistä siirtyvien opiskelijoiden joukossa on myös niitä, jotka kaipaavat perhettään ja ystäviään kotipaikkakunnalla tai kokevat jatkuvan matkustamisen koti- ja opiskelupaikan välillä hankalaksi. Esimerkiksi Helsingin ja Lahden seuduilta tulevien opiskelijoiden vierailut liiketalouden osaamisalalla ovat tunnettuja ilmiöitä. Kuten ai- 11

13 emmin jo todettiin, ei tämä keskeyttäminen opiskelijanäkökulmasta katsottuna ole varsinaista keskeyttämistä. Kolmanneksi suurin joukko (15 prosenttia) keskeyttäneistä ei edes aloittanut opintojaan KyAMKin liiketalouden osaamisalalla. Vastaavasti Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyn keskeyttämistutkimuksen mukaan valtaosa keskeyttäneistä ei ollut opiskellut ennen opintojensa keskeyttämistä Tampereen ammattikorkeakoulussa hetkeäkään (Penttilä 2007, 31). Opiskelupaikka on otettu vastaan kenties sen takia, että olisi edes joku opiskelupaikka varalla. Myöhemmin haetaan toiseen, mieluisampaan ammattikorkeakouluun, itselle sopivammalle alalle tai yliopistoon. Tampereen ammattikorkeakoulussa heikoiten opintoihinsa sitoutuivat juuri liiketalouden opiskelijat, joiden merkittävin hakuperuste oli ollut pääsyn estyminen ensisijaiseen opiskelupaikkaan (Penttilä 2007, 30). Loppujen lopuksi opiskelijan tie on suuntautunut jonnekin muualle ja hän on keskeyttänyt opintonsa ammattikorkeakoulussa. Neljänneksi suurin yksittäinen syy keskeyttämiselle 13 prosentin osuudella oli jokin muu syy tai syytä ei ollut tiedossa. Kehittämishankkeen puitteissa pyritään myös paneutumaan näihin syihin tarkemmin. Hieman yllättävää on se, että kerätyn tiedon mukaan työhön siirtyneitä ei ole kovin paljon. Aiempien keskeyttämisen syitä kartoittaneiden tutkimusten mukaan työssäkäynti sekä yliopistoon siirtyminen olivat yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle ominaisimpia keskeyttämissyitä (Friman & Kokko 2002; Vuorinen 2001; Laitinen & Halonen 2007). Vuoden 2008 kohdalla KyAMKin liiketalouden osaamisalalla näin ei kuitenkaan näytä tilastollisen tiedon mukaan olevan. Toisaalta kehittämishanke saattaa valaista tätä asiaa lisää. On mahdollista, että muiden syiden kuten ilmoittautumisen laiminlyönti tai niiden syiden joukossa, joita ei ole tiedossa, löytyy vielä lisää sellaisia opiskelijoita, jotka ovat todellisuudessa siirtyneet työelämään tai yliopistoon. Erittäin hankala keskeyttämistilanne on ollut esimerkiksi englanninkielisen International Business -koulutusohjelman kohdalla, jossa opinnot alkavat tammikuussa ja siirtoa toiseen ammattikorkeakouluun voidaan hakea jo heti puolen vuoden opiskelun jälkeen eli syyskuussa. Näin opiskelijat eivät ehdi sitoutua oppilaitokseen, opiskelijaryhmäänsä tai opiskelupaikkakuntaansa lainkaan. Keskeyttämisaste onkin ollut perinteisesti melko korkea tämän koulutusohjelman osalta (noin 20 prosenttia). Kuvio 2 kuvastaa vuoden 2008 keskeyttämisten syitä kyseisellä toimialalla. 12

14 Keskeyttämisen syyt: International Business ko (n=32) Työhön siirtyneet Toiseen koulutusohjelmaan l samalla alalla samassa Toiseen ammattikorkeakouluun Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden menettäneet Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Keskeyttämisen syyt: International Business ko (n=32) Ilmoittautumisen laiminlyöneet, opinto- Ei aloittaneet Kuvio 2. Keskeyttämisen syyt: International Business koulutusohjelma (n=32) Toiseksi eniten keskeyttämisen syyksi on mainittu toiseen ammattikorkeakouluun siirtyminen. Suurimpana syynä on ilmoittautumisen laiminlyönti ja opinto-oikeuden menettäminen, joka ei siis sulje pois mahdollisuutta, että tämäkin syy on todellisuudessa sisältänyt siirtymisen toiseen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Myös työelämään siirtyminen on mahdollista. Viisumiongelmat ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdalla ovat myös hyvin yleisiä opintojen aloittamisen estäjiä. Kansainvälisen kaupan koulutusohjelman (Venäjän kaupan suuntautuminen) osalta tilanne on ollut myös jossain määrin ongelmallinen. Nykyisin suuri osa opiskelijoista aloittaa venäjän kielen opinnot alkeista lähtien ja näin ollen joutuu opiskelemaan venäjää melko intensiivisesti koko 3,5 opiskeluvuoden ajan. Kaikki eivät pysy vauhdissa mukana ja siksi tästä koulutusohjelmasta vaihdetaan melko paljon esimerkiksi liiketalouden koulutusohjelmaan. Toisaalta havaittavissa on myös ollut, ettei hakijoilla välttämättä ole ollut riittävää tietoa koulutusohjelman suuntautumisesta, jolloin joillekin hakuvaiheessa kansainvälisen kaupan valinneille Venäjän kaupan suuntautuminen tulee opiskelujen alettua suurena yllätyksenä. Huomattavan suuri joukko keskeyttäneistä ei myöskään ole lainkaan aloittanut opintojaan KyAMKissa. Toiset ammattikorkeakoulut ovat myös kiehtovia vaihtoehtoja tämän suuntautumisen opiskelijoille, koska siirtyminen on mahdollista jo heti puolen vuoden opiskelun jälkeen. Opinnot nimittäin alkavat tammikuussa. 13

15 Keskeyttämisen syyt: kansainvälisen kaupan ko (n=17) Yliopistoon siirtyneet Toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla samassa amk:ssa Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneet Keskeyttämisen syyt: kansainvälisen kaupan ko Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ei aloittaneet Kuvio 3. Keskeyttämisen syyt: kansainvälisen kaupan koulutusohjelma (n=17) Suurin koulutusohjelmistamme eli liiketalouden koulutusohjelma noudattaa melko lailla samanlaista jakaumaa keskeyttämissyiden osalta kuin aiemmat kaksi koulutusohjelmaa. Toiseen ammattikorkeakouluun siirrytään ahkerasti, samoin ilmoittautuminen laiminlyödään tai opinto-oikeus menetetään monessa tapauksessa. Myös ei aloittaneiden ryhmä on melko suuri. 14

16 Keskeyttämisen syyt: Liiketalouden ko (n=90) Yliopistoon siirtyneet Työhön siirtyneet Toiselle koulutusalalle samassa amk:ssa Toiseen koulutusohjelmaan samalla alalla samassa amk:ssa Toiseen ammattikorkeakouluun Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden menettäneet Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ilmoittautumisen laiminlyöneet, opinto- Keskeyttämisen syyt: Liiketalouden ko (n=90) Ei aloittaneet Kuvio 4. Keskeyttämisen syyt: liiketalouden koulutusohjelma (n=90) Kuviosta 5 käy ilmi tietojenkäsittelyn koulutusohjelman suurin keskeyttämissyy. Korkea keskeyttämisaste (noin 20 prosenttia) selittyy pitkälti koulutusohjelman lopettamisella. Suuri ilmoittautumisen laiminlyöneiden ja opinto-oikeuden menettäneiden määrä saattaa kertoa vaikeudesta saattaa opintojaan loppuun tällaisessa tilanteessa ja aikuisopiskelijoiden kohdalla työelämän kiehtovuudesta. Tämän kehittämishankkeen avulla toivon mukaan löydetään taustalla olevia syitä keskeyttämiselle. 15

17 Keskeyttämisen syyt: tietojenkäsittelyn ko (n=12) Työhön siirtyneet Toiseen ammattikorkeakouluun siirtyneet Opinto-oikeus päättynyt, opinto-oikeuden oikeuden menettäneet Keskeyttämisen syyt: tietojenkäsittelyn ko (n=12) Muu syy/eroamisen syy ei tiedossa Ilmoittautumisen i laiminlyöneet, opintooikeuden menettäneet Kuvio 5. Keskeyttämisen syyt: tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (n=12) Ryhmä, johon ei muutoin tämän kehittämishankkeen parissa sen tarkemmin paneuduta, on poissaolevaksi ilmoittautuneet opiskelijat. Näiden poissaolevien opiskelijoiden voidaan katsoa olevan mahdollisten tulevien keskeyttäjien riskiryhmää. Kalima (2004) on todennut, että poissaolevien opiskelijoiden joukossa on yleensä välttämättömien syiden takia (esimerkiksi vanhempain vapaa tai armeija) poissa olevien lisäksi sellaisia opiskelijoita, joiden opiskelumotivaatio on heikentynyt. Siksi heidän motiiviensa ja aikomustensa kartoittaminen sekä osaamisalan puolelta aktiivinen yhteydenpito olisi enemmän kuin toivottavaa. KyAMKin suunnittelijan Sanna Mäenpään (2009) opiskelijatietojärjestelmä Winhasta tuottaman tilastollisen tiedon mukainen tilanne liiketalouden osaamisalan poissaolevien opiskelijoiden osalta esitetään taulukossa 2. 16

18 TAULUKKO 2. Liiketalouden osaamisalan poissaolevat koulutusohjelmittain KOULUTUSOHJELMA POISSAOLEVAT NUORET POISSAOLEVAT AIKUISET POISSAOLEVAT YHTEENSÄ International Business Management (YAMK) International Business Johdon assistenttityö ja kielet (UUSI alkanut ko) Kansainvälinen kauppa Liiketalous Tietojenkäsittely Liiketoiminnan logistiikka (vain yksi ryhmä aikuisille) YHTEENSÄ Johdonmukaisempi yhteydenpito koulun taholta on vähintä, mitä voidaan tehdä riskiryhmään kuuluvien opiskelijoiden keskeyttämisten ehkäisemiseksi. Useiden opiskelijoiden kohdalla ongelmia opintojen jatkamiseen sujuvasti poissaolon jälkeen voi tuoda opetussuunnitelman muuttuminen tai suuntautumisen tai peräti koulutusohjelman loppuminen tai siirtyminen toiselle paikkakunnalle. Tällaisissa tilanteissa joustavuus uuden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman luomisessa ja runsaan opinto-ohjauksen tarjoaminen voivat ehkäistä opintojen keskeyttämistä. 17

19 3 Opintojen keskeyttäminen prosessina Tämän kehittämishankkeen teoreettisina lähtökohtina ovat opintojen keskeyttämisen prosessimaisuus, opiskeluun integroituminen sekä opiskelijan opiskelukyky. Myös opiskelukyvyn käsite sisältää ajatuksen systeemisyydestä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen: opiskelijan opiskelukyky rakentuu siis vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa, vaikka suurelta osin onkin kyse yksilön ominaisuuksista ja valmiuksista (Säntti 1999, 8). Tässä mielessä myös opiskelukykyisyys on prosessimaista ja dynaamista. Aluksi paneudutaan kuitenkin keskeyttämiseen yleisemmällä tasolla. 3.1 Keskeyttäminen ja sen syyt Keskeyttämistä voidaan tarkastella moniulotteisesti ja monesta eri näkökulmasta. Usein varsinkin oppilaitosten kannalta katsottuna keskeyttäminen nähdään epänormaalina ja epäsuotavana ilmiönä, joka pitäisi eliminoida ja estää. Totta onkin, että keskeyttämisestä aiheutuvat kustannukset ovat suuria ja aiheuttavat oppilaitoksessa hyvin helposti ongelmallisen kierteen tuloksellisuusmittareiden painuessa miinukselle ja opetusministeriön virkamiesten paheksuessa mittareiden heikkoja tuloksia. Koulutuksen keskeyttämistä pidetään usein myös väylänä syrjäytymiseen, vaikkakin nykyään keskeyttäneet usein jatkavat opintojaan muualla. Kyseessä on siis myös jossain määrin yhteiskunnallinen ongelma, johon vaikuttaminen voi säästää myöhemmässä vaiheessa suuria rahasummia. Myös yhteiskunnallisesti keskeyttämisestä nousevat haitat on nähty mittaviksi: opiskeluajat pitenevät, työelämään siirtyminen hidastuu ja kustannukset lankeavat loppujen lopuksi valtion talouden kannettavaksi. Varsinkin vuoden 2009 aikana on nostettu esiin huoli työurien pidentämisen keinoista. Yhtenä keinona on opintoaikojen nopeuttaminen, mikä puolestaan tarkoittaisi suorempia ja nopeampia siirtymiä esimerkiksi toiselta asteelta kolmannelle asteelle. Nuoriin siis kohdistuu paljon vaatimuksia tehdä oikeita ja järkeviä koulutusvalintoja. Kuitenkin usein nuoren tai edes vanhemmankaan henkilön päätöksentekotaidot eivät ole vielä kehittyneet, kun jo pitäisi kyetä sitoutumaan loppuelämän tai ainakin pidempiaikaisen uran valintaan (Lerkkanen 2002; Lerkkanen 2009). Nuoren ja miksei aikuisenkin keskeyttäjän näkökulmasta katsottuna on kuitenkin havaittu, ettei keskeyttäminen suinkaan aina ole negatiivinen ilmiö, vaan sillä voi olla jopa hyvinvointia ja päämäärätietoisuutta lisäävä vaikutus. Valtaosa nuorista suorittaa loppujen lopuksi ammatillisen tutkinnon ja päätyy ennemmin tai myöhemmin onnellisesti työelämään. Suomessa opintojen keskeyttäminen ilmiönä on kansainvälisesti vertailtuna keskitasoa vähäisempää. Korkeakouluissa se on 18

20 OECD:n keskitasoa. Noin 70 prosenttia korkeakouluopiskelijoista suorittaa tutkinnon aloittamastaan koulutuksesta. (Pöyhönen 2007) Komosen (2001) näkökulmaan sisältyy ajatus keskeyttämisen normaaliudesta, jolloin keskeyttäminen voidaan nähdä osana nuoren tai miksei myös aikuisen elämän- ja koulutuspolkuja. Keskeyttämisellä voi toki olla negatiivisia vaikutuksia, joita traditionaalisen keskeyttämiskäsityksen mukaan halutaan välttää. Yhteiskunnallisessa ja korkeakoulupoliittisessa keskustelussa voitaisiin kuitenkin jo vihdoin myöntää, että opintojen keskeyttäminen on täysin normaali ilmiö koulutusjärjestelmässämme. Kaikki nuoret eivät pääse haluamaansa jatko-opinahjoon kuten yliopistoon tai omaksi koetulle alalle heti ensimmäisellä yrittämällä, vaan he joutuvat pyrkimään opiskelemaan useamman kerran. Ammattikorkeakoulutasolla tämä tarkoittaa varsinkin ylioppilaiden keskuudessa melko paljon liikehdintää, siirtymisiäopiskelupaikoista toisiin ja siten myös opintojen keskeyttämisiä. Kuvio 6 kokoaa yhteen keskeyttämistutkimusten esiin nostamia vaikutuksia eri tahojen eli oppilaitoksen, koulutusjärjestelmän sekä yksilön kannalta. Kuvio 6. Näkökulmia keskeyttämiseen (Friman 2001, 34; Hyvönen 2002, 8) Keskeyttämiskeskustelussa on siis pidettävä mielessä kenen näkökulmasta keskeyttämistä katsotaan ja millaisia vaikutuksia keskeyttämisestä pääasiallisesti kyseiselle taholle aiheutuu. Yhteiskunnan näkemys keskeyttämiseen on pääosin negatiivinen, samoin oppilaitoksen. Keskeyttäjän itsensä näkökulmasta katsottuna keskeyttäminen näyttäytyy usein kuitenkin positiivisessa valossa. On hyvä pohtia olisiko nuoren opintojensa keskeyttämistä suunnittelevan hyljättävä haaveensa yhteiskunnan tai oppilaitoksen edun takia ja pysyttävä opiskelijana sellaisessa paikas- 19

21 sa, jossa hän ei syystä tai toisesta halua olla. Keskeyttämisistä keskustellessa voisi myös miettiä, millainen totalitaarinen koulutusjärjestelmä olisi rakennettava, jotta keskeyttämiset voitaisiin karsia minimiin ja jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Toistaiseksi ilmeisesti myös opetusministeriössä ymmärretään keskeyttämisilmiön moniulotteisuus, eikä keskeyttämisastetta käytetä varsinaisena ranking-mittarina ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuden arvioinnissa. Kaiken kaikkiaan keskeyttämiskeskustelussa on siis pidettävä mielessä, että on olemassa paljon rakenteellista, esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rahoitukseen liittyvää jäykkyyttä, joka ikään kuin valuu opiskelijapuolelle aiheuttaen vääristymiä käytävään keskusteluun. Keskeyttämisen syyt ovat usein sidoksissa toisiinsa. Siksi keskeyttäminen ei yleensä johdu vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, vaan pikemminkin se on monen tekijän summa. Teoreettisesti keskeyttämistä on pyritty tarkastelemaan melko moniulotteisilla malleilla. Keskeyttämistutkimuksen klassikkona pidetään Tinton (1975) luomaa jäsentelyä, jonka mukaan keskeyttämisen syyt voidaan jaotella erilaisiin tekijöihin. Merkityksellisenä tekijänä opintojen keskeyttämisprosessissa on integroituminen opintoihin ja opiskelupaikkaan tai nimenomaan sen puuttuminen. Jo ennen opintojaan opiskelijalla on jonkinlaisia ennakko-odotuksia ja ajatuksia opinnoista ja kenties myös koulusta. Ne voivat perustua esimerkiksi hänen aiempiin opiskelukokemuksiinsa tai perheen ajatuksiin kouluttautumisesta. Näiden odotusten pohjalta opiskelija sitoutuu joko vahvasti tai heikosti aikomustensa ja tavoitteidensa kautta opintoihin. Opintojen aikana ja erityisesti alkuvaiheessa opiskelija on sekä akateemisten että sosiaalisten tapahtumien keskipisteessä, joilla on merkittävä vaikutus hänen integroitumiseensa opintoihin ja opiskelupaikkaan. Jos integroituminen opiskelijan kokemusten takia jää puutteelliseksi, seurauksena on todennäköisesti keskeyttämisajatuksia ja sitoutuminen opintoihin heikkenee niiden seurauksenaedelleen. Esimerkkinä voitaisiin mainita huonot kokemukset, vaikkapa heti ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana, joko opiskeltavasta alasta, opiskelukavereista, opiskelupaikkakunnasta, opettajista tai koulun muusta henkilökunnasta. Lopulta opintoja haittaavia aikomuksia (vrt. Lerkkanen 2002) on liikaa, jolloin syntyy lopullinen keskeyttämispäätös. Kuviossa 7 esitetään Tinton prosessimainen malli yksinkertaistettuna. 20

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

Opintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen

Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen Jatko-opintosuunnitelman ohjaaminen 19.4.2013 Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Anu Turunen Lyseonpuiston lukio Taustaa Syksyllä 2010 OKM myönsi rahoituksen lukioiden opintoohjauksen

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Lisätiedot

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN CARRY ON 1.2.2016-30.6.2018 OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN Ohjauksen ajankohtaispäivä 2017 Aikuiskoulutuskeskus Kouvola 19.5.2017 Hilkka Huisko Carry on

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN

OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN OHJAUSTARPEEN ARVIOINNISTA PÄÄTÖKSENTEKOVALMIUKSIEN KEHITTÄMISEEN KT JUKKA LERKKANEN 12.12.11 ESITTELY Research Associate, FSU 2011- Koulutuspäällikkö (opettajien jatkokoulutus, henkilöstöhallinto), ammatillinen

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä. Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Tutkimustietoa lukiopiskelijoiden opintomenestyksestä Anitta Liinamaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Sekin opiskelija on niin nolla kuin vain voi olla. Lukivaikeuden määrittely Lukivaikeuden tunnistaminen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ JUKKA LERKKANEN 20.9.2011 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 SISÄLTÖ Koulutus- ja uravalinnan päätöksentekoprosessi Ohjaustarve

Lisätiedot

Bologna-seminaari 25.4.2013. Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto

Bologna-seminaari 25.4.2013. Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Bologna-seminaari 25.4.2013 Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Taustaa Tavoitteena opiskelijoiden joustavampi siirtyminen toisen pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijaksi korkeakoulujen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISTAVOITTEET Imago ja opiskelijapalautteet -> vetovoima (OPM) Läpäisy

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa

Lisätiedot

TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA

TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA KOPSU-HANKKEEN TYÖPAJA 27.3.2012 ANNELI AIROLA SISÄLTÖ Taustaa teemalle Esittäytymiset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura ja jatko

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x Ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Turun normaalikoulussa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot