TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA

2

3 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 TALOUSARVION YLEINEN OSA Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset Kuntastrategia ja ohjelmat Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät Käyttötalousosan rakenne Tuloslaskelmaosa Investointiosan rakenne Rahoitusosa Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan Kunnan talouden kehitys Käyttötalousmenojen kehitys Verotulojen kehitys Valtionosuuksien kehitys Lainanotto ja investointien rahoitus Talousarvion sitovuus Tilivelvollisuus Arviointisuunnitelma Käyttösuunnitelmat HALLINTO- JA KEHITTÄMISPALVELUT Hallinnon ja talouden palvelualue Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kotihoito ja vanhustyö Toimeentuloturva Muu sosiaaliturva Terveydenhuolto SIVISTYSPALVELUT Varhaiskasvatuksen palvelualue Perusopetuksen palvelualue Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue TEKNISET PALVELUT Yhdyskuntatekniikan palvelualue Kaavoituksen- ja lupien palvelualue Kiinteistöjen palvelualue Ruoan ja puhdistuksen palvelualue Vesihuollon palvelualue SISÄISET ERÄT... 45

4 YHTEENVETOTAULUKKO Tuloslaskelma Tuloslaskelma Vesilaitoksen tuloslaskelma Investointiosa Rahoituslaskelma Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Liite 1: KUNNAN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMARAKENNE Liite 2: PALVELUALUEET TILIKARTAN MUKAAN Liite 3: KÄYTTÖTALOUSOSAN LIITTYMINEN TULOSLASKELMAAN Liite 4: TULOSLASKELMAN KESKEISET KÄSITTEET Liite 5: INVESTOINTIOSAN JA TULOSLASKELMAN LIITTYMINEN RAHOITUSOSAAN Liite 6: VEROTULOT 2016 Liite 7: VALTIONOSUUDET 2016 Liite 8: TAMMELAN KUNNAN ARVIONTISUUNNITELMA

5 3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Bruttokansantuote on supistunut kolmena viime vuonna, työttömyysaste kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät vuosi vuodelta. Julkinen talous on kokonaisuutena alijäämäinen ja velan määrä kasvaa edelleen vuonna Koko euroalueen kasvu on maltillista ja ensi vuonna Suomen talouden arvioidaan kasvavan reilun prosentin. Kuntatalouden tulevaisuuden näkymät ovat haastavat ja taloudellinen liikkumavara on supistunut maltillisen verotulojen kertymän ja valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteiden vuoksi. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut ollen vuoden 2014 lopussa yhteensä 16 miljardia euroa. Tästä kuntien osuus oli 14.8 miljardia euroa. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa kunnat ovat sopeuttaneet ja tehostaneet omia toimiaan ja tulopuolta on vahvistettu veronkorotuksin. Näiltä toimilta ei ole vältytty Tammelassakaan, vaan tuloveroprosenttia nostettiin prosenttiyksiköllä vuodelle Ilman oman toiminnan sopeuttamista ja toimintojen tehostamista ei veronkorotuksilta oltaisi vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä vältytty. Kunnan taloutta on sopeutettu karsimalla menoja yli miljoonalla eurolla. Tämä tulee näkymään kunnan palveluissa, koska kipeiltä ratkaisuilta ei ole vältytty. Vuoden 2016 talousarviota voi hyvällä syyllä kuvata tiukaksi ja nöyräksi unohtamatta vahvaa panostusta elinvoiman rakentamiseen. Vuosi 2016 on Tammelan kunnan osalta muutoksen vuosi. Marraskuussa 2015 hyväksyttiin kasvavan ja kehittyvän kunnan strategia, jonka tavoitteena on kääntää muuttotappio muuttovoitoksi vuoteen 2023 mennessä. Haasteeseen tartutaan neljän kehitysohjelman kautta, jotka käsittävät toimialojen toiminnallisia kokonaisuuksia. Lähestymistapa poikkeaa perinteisestä hyvien tavoitteiden listauksesta merkittävästi, sillä Tammelan kunta tarvitsee vahvan rytminvaihdoksen kääntääkseen suunnan jälleen positiiviselle uralle. Tässä työssä toimialakohtaiset tavoitelistat eivät sitouta tekijöitä yhteiseen päämäärään riittävästi. Strategian toteuttamista tukee vuoden alussa toimeenpantava uusi organisaatio, joka jakautuu kolmeen toimialaan. Toimialojen rakentamisessa on huomioitu strategian linjauksien lisäksi asiakas. Jatkossa kunta kuuntelee ja osallistuttaa eri sidosryhmiä aikaisempaa tiiviimmin palveluiden kehittämisessä. Uusi strategia ja organisaatio vaativat toteutuakseen vision mukaista oikeudenmukaista ja valmentavaa johtamista. Arjen johtamistilanteet ratkaistaan strategian arvojen pohjalta. Tämä on esimiehille haasteellista, siksi esimiesvalmennukseen panostetaan vuonna Esimiesvalmennuksen lisäksi koko työyhteisöä koulutetaan tulevana vuotena. Koulutuksien keskeisinä teemoina ovat työyhteisötaidot ja muutoksessa toimiminen. Tavoitteena on muutoksen välttämättömyyden ymmärtävä, innostunut ja hyvinvoiva työyhteisö. Kalle Larsson kunnanjohtaja

6 4 TALOUSARVION YLEINEN OSA 1. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (410/2015) 110 pykälään. Siinä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja -suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus (KunL 38 ja 39 :t). Kuntalain 110 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan talousarvion ja suunnitelman laatimista siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja - suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen valmistumista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä. jolla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntalain 47 :ssä säädetään kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeesta. Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset mm. kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta sekä konsernivalvonnan, raportoinnin ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuntalain 14. luvussa, pykälissä annetaan määräykset kunnan talouden ja hallinnon tarkastuksesta.

7 5 2. Kuntastrategia ja ohjelmat Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kuntalain mukaisen Tammelan kunnan , 55. kuntastrategian kokouksessaan

8 6

9 7

10 8 3. Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät Kuntalain 110 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä pyritään yhtenäiseen talousarviokäytäntöön. Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Liite 1 Kunnan talousarvio ja -suunnitelmarakenne 3.1. Käyttötalousosan rakenne Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Kunta määrittelee itse tehtäväkokonaisuudet toimielinkohtaisesti. Käyttötalousosan laskelmassa esitetään tehtäväkohtaiset tulot ja menot. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Poistot otetaan suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaisesti laskettuna kohtaan suunnitelmapoistot. Käyttötalousosassa esitetään tehtävän tavoitteet. Tavoitteet johdetaan tehtävän toiminta-ajatuksesta. Tavoitteita voidaan asettaa määrälle, laadulle, taloudellisuudelle, vaikuttavuudelle yms. sen mukaan mitä kussakin kunnassa ja kunkin tehtävän kohdalla katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteet voidaan asettaa tunnuslukutavoitteina, numerotavoitteina tai sanallisina tavoitteina. Tavoitteet on kuitenkin asetettava siten, että niiden toteutumista voidaan arvioida. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että tavoitteet eivät ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että tehtävän tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Liite 2 Palvelualueet tehtävittäin Tavoitteiden asettaminen valtuustotasolla Hyvin asetetut tavoitteet ovat tuloksellisen arvioinnin perusta. Asetettaessa toiminnalle tavoitteita valtuustotasolla korostuu valtuuston tehtävä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä, kunnalle säädettyjen ja sen itse itselleen ottamien tehtävien toteuttajana tai järjestäjänä, kuntalaisten edustajana, kunnan rajallisten resurssien jakajana ja kunnan yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttajana. Talousarviossa on esitetty vuoden 2016 tavoitteet. Asetetut tavoitteet ovat kunnanvaltuuston hyväksymän uuden kuntastrategian kanssa saman suuntaiset ja johdettu hyväksytystä strayegiasta.

11 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät poistoeron muutokset vapaaehtoisten varausten muutokset rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Hallituksen on tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä tai talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Suunnitelman mukaiset poistot (suunnitelmapoistot) ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Koska poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä päätöksellä, ei poistojen sitovuutta koskevaa päätöstä tarvitse tehdä talousarviossa. Talousarvion tuloslaskelmaosassa ja tilinpäätöksessä käytetään samoin perustein laskettuja poistoja. Liite 3 Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan Liite 4 Tuloslaskelman tunnusluvut 3.3. Investointiosan rakenne Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kokonaisuutena kunnanhallituksen (yleishallinnon), kunkin lautakunnan ja vesilaitoksen käyttöön. Tarkempi erittely investointikohteista esitetään erikseen. Investointiosaan arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha. Lisäksi esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Investointiosassa käsitellään aktivoitavat hankintamenot (yli euroa). Investointivarauksen/investointirahaston käyttö hankkeen tai hankeryhmän rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna.

12 Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin vaikutus maksuvalmiuteen. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnittelukauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Näiden erien muutosten arvioimista ei voida edellyttää talousarviossa. Liite 5 Investointiosan ja tuloslaskelmaosan liittyminen rahoitusosaan 3.5. Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan Talousarvion toteuttamisella on suora vaikutus kunnan taseeseen, joka kuvaa kunnan varallisuusasemaa tiettynä ajankohtana eli tilinpäätöspäivänä. Tuloslaskelmaosan ylijäämäinen tilikauden tulostavoite merkitsee talouden vahvistumista, joka näkyy taseessa oman pääoman lisäyksenä. Alijäämäinen tilikauden tulostavoite vähentää omaa pääomaa. Alijäämä voidaan kattaa varauksilla tai rahastoilla tai muulla vapaalla omalla pääomalla. 4. Kunnan talouden kehitys 4.1. Käyttötalousmenojen kehitys Vuoden 2016 käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoteen 2015 verrattuna yhteensä euroa eli 0,9 %. Euromääräisesti suurin muutos (+4,2 %) kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka on tuottanut vuoden 2014 alusta lukien Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä. Hyvinvointikuntayhtymään siirtyneestä sosiaalitoimesta peruskuntaan ovat jääneet eläkemenoperusteiset maksut sekä työmarkkinatuen kuntaosuudet sekä työpaja Intron kustannukset. Nämä kustannukset on sisällytetty yleishallintomenoihin. Terveydenhuolto-menot kasvavat ensi vuonna vain 0,9 %:a. Kasvusta osa aiheutuu Kanta-Hämeen erikoissairaanhoitopiirin kuntayhtymän vanhojen alijäämien vuosittaisesta kattamisesta. Hyvinvointikuntayhtymään siirtyneen sosiaalitoimen osalta vuoden 2016 talousarvio kasvaa n. 8,6 %:a. Tämä johtuu edellisen vuoden 2015 talousarvion pienentämisestä sosiaalimenojen osalta käsittelyvaiheessa. Sivistyspalvelut sisältäen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelualueet on yhteensä pienentänyt ensi vuoden talousarviossa menojaan yhteensä euroa eli 5,2 %:a. Myös muut palvelualueet ovat supistaneet jonkin verran menojaan ja lisänneet tulojaan, mikä selittää talousarvion kokonaismenojen varsin maltillisen kasvun. Seuraavina vuosina käyttötalouden rahoitus-paineet kasvavat edelleen. Tulorahoituksen kehitys tulee olemaan matalalla tasolla useita vuosia eteenpäin. Euroopan rahoituskriisi ja kotimainen teollisen tuotannon rakennemuutos aiheuttaa pidemmän matalan kasvun ajanjakson. Talouskehitys on jatkunut samantapaisena jo vuoden 2008 syksystä lähtien. Bruttokansantuote supistuu nyt jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Taloussuunnitelmavuodet 2017 ja 2018 näyttävät vielä samantapaisilta, joskin pientä toivoa talouden piristymisestä on näköpiirissä. Taloussuunnitelmavuosien määrärahat ja tuloarviot on esitetty talousarviovuoden rahan arvossa.

13 Verotulojen kehitys Vuonna 2016 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä ainoastaan n. 0,6 prosenttia. Veropohja kohoaa ansiotulojen kasvun myötä, mutta toisaalta vähenee kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen vuoksi. Nettovaikutus veropohjaan on arvioitu +0,8 %:ksi Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan n. 0,8 % ja kiinteistöveron kasvuksi n. 1,2 % sekä yhteisöveron laskuksi n. -14,5 % (marraskuun lopun arvio). Tämä johtuu yhteisöveron osalta kuntien ylimääräisen jako-osuuden korotuksen päättymisestä Tilityksiä kasvattaa kuitenkin monien kuntien tulo- ja kiinteistö-veroprosentin nostaminen. Yleinen arvio on, että muutokset verotuksessa ovat maltillisia. Verovuoden 2014 verotus vahvistui lokakuun 2015 lopussa. Tammelan kunnan kunnallisverojen kasvu v oli maksuunpanotietojen mukaan 6,9 %. Koko maan kunnallisverot kasvoivat edellisvuodesta 3,7 %. Tammelan kunnan osuus yhteisöverosta kasvoi v maksuunpanon mukaan 6,0 %, kun koko maan yhteisövero-osuus kasvoi 14,4 %. Vuoden 2016 verotuloarvio perustuu vuoden 2015 verotuloennusteeseen, johon on laskettu tuloveroon 1,9 % kasvu verotuspohjaan. Tuloveroprosentti pidetään entisenä samoin myös kiinteistöveroprosentit. Kiinteistöveroon odotetaan pientä luontaista kasvua. Yhteisöveroon odotetaan 2,5 % kasvua. Verotulot kasvaisivat tällöin vuoden 2015 hyväksyttyyn talousarvioon nähden n euroa eli 2,0 % ja verotulot kasvaisivat vuoden 2015 verotuloennusteeseen ( ) nähden n euroa eli 2,1 %. Verotuloennusteeseen sisältyy monia taloudelliseen kehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Liite 6 Ennuste verotulojen kehityksestä 4.3. Valtionosuuksien kehitys Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Laskentakriteerejä vähennettiin vanhaan järjestelmään verrattuna. Uusi järjestelmä painottaa mm. sairastuvuutta ja työpaikkaomavaraisuutta. Uusi järjestelmä alentaa Tammelan kunnan valtionosuutta reilun miljoona euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Järjestelmään on liitetty tasausjärjestelmä, jolla vaikutus rajataan vuosittain enintään 50 euroksi asukasta kohden vuositasolla. Järjestelmämuutoksen lisäksi valtionosuutta pienentävät lisäksi hallituksen ns. kehysriihen leikkaukset. Tulevana varainhoitovuonna 2016 kunnille kuitenkin korvataan valtionosuusjärjestelmän kautta veroperustemuutosten aiheuttamia veromenetyksiä. Tammelan kunta saa ennakkotietojen mukaan valtionosuutta v yhteensä n euroa enmmän verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon eli nousua on n. 1,4 %. Kiinteistövero on jätetty vuoden 2012 alusta lukien verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Valtionosuuksiin on ennakoitu suunnitelmavuosille 0,5 % reaalinen vähennys. Valtionosuudet tosiasiallisesti kuitenkin kasvavat veroperustemuutosten korvausten johdosta. Valtionosuuksien määrään liittyy epävarmuutta. Edellinen järjestelmäuudistus toteutettiin vuoden 2010 alusta ns. yhden putken malli. Ensi vuoden lopulliset tasot vahvistetaan vasta joulukuussa. Tammelan osalta järjestelmään liittyvä verotulojen tasaus on ensi vuonna suunnilleen tämänvuotisella tasolla, tosin järjestelmämuutos on muuttanut verotulojen tasauksen muotoa. Liitteenä 7 Ennuste valtionosuuksien kehityksestä 4.4. Lainanotto ja investointien rahoitus Lainanottoa käytetään kunnan investointien rahoittamiseen siten, että kunnan lainamäärä kasvaa (vuosittaiset arviot löytyvät rahoituslaskelmasta). Mikäli tulos on kuitenkin talousarviossa ennakoitua parempi, ja / tai rakentamisohjelma toteutuu suunniteltua suppeampana, niin lainamäärä jää vastaavasti ennakoitua pienemmäksi.

14 12 5. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Investointien hankekohtaiset rajat kunkin toimijan osalta on esitetty hallintosäännössä. Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sitovat erät on tummennettu. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja - velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Lisäksi tehtävittäin on esitetty perusteluja, mitkä eivät ole sitovia vaan ohjeellisia.

15 13 6. Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja hallintojohtaja kunnankamreeri varhaiskasvatusjohtaja päiväkodin johtajat perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta. 7. Arviointisuunnitelma Arviointi on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. Arvioinnin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. Arviointi on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. Arvioinnin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. Arviointikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt uuden kuntastrategian, joka on uuden kuntalain mukainen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kunkin toimialan osalta on myös esitetty tässä talousarviossa. Tavoitteet ovat uuden kuntastrategian mukaiset ja johdettu hyväksytystä strategiasta.

16 14 Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla neljännesvuosittain laadittavien katsausten ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. Arviointi tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. Arviointi on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. Arviointi kuuluu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle. Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa. Liite 8 Arviointisuunnitelma

17 15 8. Käyttösuunnitelmat Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kunnanhallitus tai lautakunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Kunnanhallituksen tai lautakunnan määräämä, sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Edellä tarkoitettu viranhaltija voi vastaavasti antaa alaiselleen viranhaltijalle oikeuden päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta.

18 16 HALLINTO- JA KEHITTÄMISPALVELUT Hallinnon ja talouden palvelualue

19 17

20 18 Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Asukasmäärä Tarkastuspäivät Kokoukset kpl/kv Kokoukset kpl/kh Henkilökuntamäärä Työllistettyjä pitkäaikaistyött Kuntalisä valtuuston nähden sitovat erät Tässä talousarviokirjassa vertailuluvut eli vuoden 2014 tilinpäätösluvut ja vuoden 2015 talousarvioluvut on korjattu uuden organisaatiorakenteen mukaisiksi vertailtavuuden aikaansaamiseksi.

21 Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue 19

22 20 Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Maatilojen sukupolvenvaihdos Rekisterissä olevat maatilat * Peltoa viljelyksessä / ha Toimivat maatilat Peltoalaan perustuvat tukihakemukset Luopumistukihakemukset Satovahinkohakemukset Hirvivahinkohakemukset Maatalouden investointi tukihakemukset Maaseudun puutarha- ja pienyritystukihakemukset Investointi- ja kehittämisavustukset puutarhoille ja pienyrityksille, * Ohjelmistomuutoksen vuoksi osa tiloista perustettu päällekkäin vanhan rekisterin kanssa. Perustelut Toiminnalliset muutokset: Satovahinkokorvausjärjestelmä loppuu vuonna 2016 alusta Henkilöstö Tammelan maaseututoimisto on osa Someron maaseutuyksikköä ja työntekijät ovat Someron kaupungin palveluksessa. Tammelan kunta ostaa Veli-Matti Puran työpanosta yhden päivän viikosta.

23 21 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kotihoito ja vanhustyö Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Kotihoitokäyntejä saaneet ikääntyneet (75 v. ja yli) Kotihoitokäyntejä saaneet muut (alle 75 v. ) Kotihoitokäynnit Kotisairaanhoitokäynnit Omaishoidon tuen saajat vuoden aikana (kaikki ikäryhmät) Tehostetun palveluasumisen ostopaikat vuoden aikana Tehostetun palveluasumisen hoitopaikat, omatuotanto vuoden aikana Tehostetun palveluasumisen asumispalvelupäivät, ostot, lkm Tehostetun palveluasumisen as.palvelupvt, oma tuotanto, lkm Tehostettu palveluasuminen, kaikkien asiakkaiden lkm Laitoshoidon hoitopaikat Laitoshoidon hoitopäivät Lyhytaikaishoitopäivät, tehos tettu palveluasuminen Lyhytaikaishoitopvt, laitoshoito Laitoshoitopv:n nettokust. /pv Tehostetun palveluasumisen hoitopäivän nettokustannus,

24 22 oma tuotanto, /pv Henkilöstömitoitus tehostettu 0,56 0,56 0,56 0,56 0,56 palveluasum. yht., oma tuotanto Henkilöstömitoitus laitoshoito 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 yhteensä Toimeentuloturva Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimeentulotapaukset/perheet Perustoimeentulotuen netto kust. keskimäärin /kk Perustoimeentulotuen nettokustannukset yht. Täydentävän toimeentulotuen kustannukset keskim. /kk Täydentävän toimeentulotuen kustannukset yht. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen kust. keskim tuen kust. keskimäärin / kk Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen kustann. yhteensä Muu sosiaaliturva Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

25 23 Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Lastensuojelun asiakk. (hlöä) Lastensuojeluilmoituksia Huostaanotettuja lapsia/nuoria Lastensuojelulaitosten ja amm. perhekotien hoitopäivät Lastensuojelun perhehoidon hoitopvt Perhetyön asiakasperheitä Perhetyön käyntejä SHL kuljetuspalveluasiakkaita TYP asiakkaita Kuntouttavan työtoiminnan toimintapvt VPL:n mukaisten as.palvelupvt VPL:n mukaisten kuljetuspalveluasiakkaat Henkilökohtaista apua saavat Kehitysvammaisten työtoiminnan toim.pvt Päivätoiminnan toimintapäivät Kehitysvamm. asumispalvelupvt Kehitysvamm. perhehoitopvt Mielenterveys- ja päihdekunt asumispalvelupäivät Terveydenhuolto Määrärahat TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä: perusterveydenhuoltoa Avohoito Erityistoiminnot Vuodeosaston hoitopäivät Suun terveydenhuolto

26 24 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä: Forssan sairaala, erikoissairaanhoitoa Poliklinikkakäynn./yleissairaudet Hoitojaksot/yleissairaudet Avohoito/mielenterveystyö Hoitopäivät/psykiatrian erikoissairaanhoito Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, erikoissairaanhoito Yleissairauksien erikoissairaanhoito Poliklinikkakäynnit Hoitojaksot Psykiatrian erikoissairaanhoito Avohoito Hoitopäivät

27 25 SIVISTYSPALVELUT Varhaiskasvatuksen palvelualue

28 26 Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Päiväkodin läsnäolopäivät Päiväkotipaikat Perhepäivähoidon läsnäolopäivät Perhepäivähoitopaikat Muu päivähoito/ lapsia per toimintapäivä Muu päivähoito/toimintapvt Esiopetuksen läsnäolopäivät Esiopetuspaikat Kerhopaikat Kerhon läsnäolopäivät Perustelut Investointimenot: Hoitoaikaperusteista maksulaitteistoa harkitaan Tietokonehankintoja esiopetukseen Tammitarhan päiväkodin pihan laajennus ja aita Muuta: toiminnasta poistuu 2 päiväkotiyksikköä Norrintieltä. Vuosien 2016 ja 2017 aikana päivähoitopaikkojen saatavuus ja riittävyys on turvattu väestöennusteen mukaan nykyisellä vakituisella henkilökunnalla.

29 Perusopetuksen palvelualue 27

30 28 Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Peruskoululaiset Peruskoulujen opettajat Peruskoulujen kuljetusoppilaat Oppilashuollon työntekijät Yhteisten koulujen oppilaat Lukion opiskelijat

31 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue 29

32 30

33 31

34 32 Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 016 TA 2017 TA 2018 Työllistettäviä nuoria Nuorisotyön ohjaustunnit Kulttuuritilaisuuksiin osallistujat Kirjastossa käyntejä Kirjastoaineiston lainat Liikunnanohjaustunnit Musiikkiopiston opiskelijoita Musiikkileikkikoulun ryhmiä Kuvataidekoulun opiskelijoita Kansalaisopiston opiskelija tunnit Perustelut Liikuntatoimi Toiminnalliset muutokset Seniorikuntosali Liikkuvat koulut ja päiväkodit- hanke Saaren kansanpuiston luontoliikuntapaikan suunnittelu Investointimenot Seniorikuntosali 2016 Frisbeegolf-jatkohanke 2016 Nuorisotoimi Toiminnalliset muutokset Kylien nuorisotoiminnan kehittäminen Etsivä nuorisotyö ja Nuorten työpaja osana Introa Mustialan vapaa-ajan ohjaus 3 t /vko

35 33 Investointimenot Manttaalin salin akustointi 2016 Skeittipuisto 2016 Henkilöstömuutokset Ei muutoksia Kulttuuritoimi Toiminnalliset muutokset Kulttuuriyhteistyön lisääminen seutukunnalla (Kulttuuriyhdistys Kuvio) Tannisen Museo, museon nettisivut ja markkinointi Kaukolanharjun näkötorni 90 vuotta- tapahtumia ja julkaisu Henkilöstömuutokset Ei muutoksia

36 34 TEKNISET PALVELUT Yhdyskuntatekniikan palvelualue

37 35 Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Avustettavat tiet / km Hoidettavat puistoalueet / ha 11 13,5 15,3 15,3 15,3 Venesillan leirintäalue / ha 1,7 1,7 1,7 1,7 1,7 Kadut ja tiet / km 29,7 29,7 30,2 30,2 30,2 Metsien hoito

38 36 Kaavoituksen- ja lupien palvelualue

39 37 Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Rakennusluvat Poikkeusluvat Korjausavustuspäätökset Maa-ainesluvat Ympäristöluvat Suunnittelutarveratkaisut Ilmoitukset / muutospiirustukset

40 38 Kiinteistöjen palvelualue

41 39 Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimitilat / m Rakennusalat / m Asunnot / m Muut tilat / m

42 40 Ruoan ja puhdistuksen palvelualue

43 41 Määrärahat ja tuloarviot (Ruokapalvelut) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Määrärahat ja tuloarviot (Puhdistuspalvelut) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Koulukeskuksen keittiö Portaan keittiö Riihivalkaman keittiö Päiväkodin keittiö Ruisluodon keittiö Teuron keittiö Tammikartanon keittiö Siivottavat alat / m Perustelut Toiminnalliset muutokset: alkaen Ruisluodon keittiöltä toimitetaan ruoka myös Fshky:n Iltatuulen palveluyksikköön alkaen vanhusten ateriapalveluannosten valmistus Ruisluodon keittiöllä päättyy Päiväkotien/ FAI:n keittiö Norrintiellä suljetaan ja päiväkotien ruuanvalmistus siirtyy Ruisluodon keittiölle. FAI:n oppilaat ruokailevat koulukeskuksen ruokasalissa syyslukukauden 2016 alusta alkaen Tammikartanon keittiö muuttuu palvelukeittiöksi, johon ruoka kuljetetaan Ruisluodon keittiöltä alkaen Ruisluodosta siirtyy yksi laitoshuoltaja siivoustiimiin eläkkeelle jääneen siistijän toimeen alkaen siivoustiimistä vähenee yksi siistijä ja siivousalueet suunnitellaan uudelleen.

44 42 Henkilöstö: Toiminnallisten muutosten vuoksi Päiväkotien/ FAI:n keittiön henkilökunta siirtyy toistaiseksi Ruisluodon keittiölle. Henkilöstöstä eläköityy vuoden 2016 aikana kaksi laitoshuoltajaa ja yksi siistijä. Investoinnit: Jakelukeittiöiden kylmätilojen uusiminen Mahdollisten rikkoutuneiden ja vanhentuneiden laitteiden uusiminen

45 Vesihuollon palvelualue 43

46 44 Määrärahat ja tuloarviot TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Suoritteet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Vesimäärä / m 3 Verkostoon pumpattu Laskutettu Jätevesimäärä / m 3 Jätevedenpuhdistamolle pumpattu Laskutettu Perustelut Toiminnalliset muutokset: Vesihuoltolaitoksen peruspääoman korko on 0,5 % vuonna Hulevesi on siirretty yhdyskuntatekniikan palvelualueelle.

47 45 SISÄISET ERÄT Puhdistuspalvelut Ruokapalvelut Toimitila- ja talonmiespalvelut ATK-palvelut Posti-, puhelin- ja kopiointimaksut Vesimaksut Jätemaksut Liikuntapalvelut Yhteensä YHTEENVETOTAULUKKO TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

48 46 Tuloslaskelma TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos % Toimintatuotot Myyntitulot ,7 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,2 Toimintatuotot yht ,8 Toimintakulut Henkilöstökulut ,0 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,4 Muut kulut ,5 Toimintamenot yht ,4 TOIMINTAKATE ,9 Verotulot ,9 Valtionosuudet ,4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,5 Muut rahoitustuotot ,1 Korkokulut ,0 Muut rahoituskulut ,8 Rah.tuotot ja -menot yht ,4 VUOSIKATE ,5 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot ,3 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS ,0 Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) ,4 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,9 * Vuonna 2015 on tehty 1,5 milj. :n lisäpoisto rakennukseen. Tämän johdosta vuoden 2016 talousarviossa suunnitelman mukaiset poistot ovat pienentyneet merkittävästi.

49 47 Tuloslaskelma TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot ,8 % 0,0 % 0,0 % Toimintakulut ,4 % 0,0 % 0,0 % TOIMINTAKATE ,9 % 0,0 % 0,0 % Verotulot ,9 % 2,3 % 1,9 % Valtionosuudet ,4 % -0,7 % -0,5 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,5 % 0,0 % 0,0 % Muut rahoitustuotot ,1 % 0,0 % 0,0 % Korkokulut ,0 % 0,0 % 13,3 % Muut rahoituskulut ,8 % 0,0 % 0,0 % VUOSIKATE ,5 % 20,4 % 14,2 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot ,3 % 5,5 % 6,7 % Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,0 % 211,1 % 124,9 % Poistoeron lis.(-) tai väh.(+) ,4 % -4,0 % -3,6 % Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,9 % 2421,7 % 68,2 %

50 48 Vesilaitoksen tuloslaskelma TP 2014 TA 2015 TA 2016 Liikevaihto Valmiiden ja keskener. tuotteiden varastojen lisäys (+) tai väh.(-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 373 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai väh.(-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus jäännöspo:sta Muun taseyksikön korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Alijäämä ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Alijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai väh. (+) Tilikauden alijäämä *Vuoden 2016 talousarvion huleveden tulot ja menot siirretty yhdyskuntatekniikan palvelualueelle.

51 49 Investointiosa Arvio Arvio Arvio Arvio KUNNANHALLITUS Investointimenot Investointitulot Investoinnit netto KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Investointimenot Investointitulot Investoinnit netto TEKNINEN LAUTAKUNTA Investointimenot Investointitulot Investoinnit netto YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Investointimenot Investointitulot Investoinnit netto VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Investointimenot Investointitulot Investoinnit netto VESILAITOS Investointimenot Investointitulot Investoinnit netto YHTEENVETOTAULUKKO Investointimenot ,4 % 66,0 % -20,7 % Investointitulot ,5 % -17,1 % 0,0 % Investoinnit netto ,4 % 69,4 % -21,1 %

52 50 Rahoituslaskelma TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA2017 TA 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -490 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 800 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -55 Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Investointien tulorahoitus% Lainakanta Lainat/as Lainanhoitokate 3,3 1,7 2,2 2,4 2,4

53 51 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto *) N= sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B= bruttomääräraha/-tuloarvio Sitovuus 1) Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Toimielin Hallinnon ja talouden palvelualue N Elinvoiman ja työllisyyden palvelualue N Varhaiskasvatuksen palvelualue N Kotihoito ja vanhustyö N Toimeentuloturva N Muu sosiaaliturva N Terveydenhuolto N Perusopetuksen palvelualue N Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelualue N Kiinteistöjen palvelualue N Yhdyskuntatekniikan palvelualue N Kaavoituksen- ja lupien palvelualue N Ruoka- ja puhdistuspalvelut N Vesihuollon palvelualue N TULOSLASKELMAOSA Verotulot N Valtionosuudet N Korkotulot N Muut rahoitustulot N Korkomenot N Muut rahoitusmenot N Satunnaiset erät N INVESTOINTIOSA Investoinnit yhteensä N RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys N Pitkäaikaisten lainojen vähennys N Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen TALOUSARVION LOPPUSUMMA

54 52 TALOUSARVION 2016 LIITTEET

55 53 Liite 1 Kunnan talousarvio ja -suunnitelmarakenne KÄYTTÖTALOUSOSA Kohderahoitteisten tehtävien yhdistelmä Tavoitteet Tulosbudjetti Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikaudenyli-/alijäämä Budjettirahoitteisten tehtävien yhdistelmä Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot INVESTOINTIOSA Hanke 1 Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot Hanke 2 TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä Tulosrahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen