Ruoppaushankkeen yhteenveto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruoppaushankkeen yhteenveto 2008-2011"

Transkriptio

1 1 Kauniaisten kaupunki Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Ruoppaushankkeen yhteenveto Sito-Rakennuttajat Oy,

2 2 Sisällys 1 Johdanto Tietoja kohteesta Hankkeen osapuolet Hankkeen tavoitteet Koetoiminta ja rakentamisen valmisteluvaihe Koetoiminta Suunnittelu ja vesilupa Rakentamisen valmistelu Toteutuneet toimenpiteet Alustavat työt Kunnostuksen toteutus Käsitelty liete Työnaikainen laatu- ja päästötarkkailu Vesistö- ja ympäristövaikutustarkkailu Kasviplanktonselvitys Yhteenveto Jatkotoimenpiteet Lähteet 1. Gallträsk, kunnostushankkeen vuosiraportti 2009 liitteineen, Sito rakennuttajat Oy 2. Gallträsk, kunnostushankkeen vuosiraportti 2010 liitteineen, Sito rakennuttajat Oy 3. Gallträsk, kunnostushankkeen vuosiraportti 2011 liitteineen, Sito rakennuttajat Oy

3 3 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään Kauniaisten kaupungissa sijaitsevan Gallträsk-järven kunnostusruoppauksen ja kunnostuksen aikaisen ympäristöseurannan tulokset Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen Nro 3/2009/2, Dnro LSY-2008-Y-33 (annettu ) ja aluehallintoviraston päätöksen Nro 175/2010/4, Dnro ESAVI/346/04.09/2010 (annettu ) mukaisesti. Keskeneräiset asiat ovat kolmannen ruoppausvaiheen sedimentin poiskuljettaminen, joka tehdään lupaehtojen mukaisesti viimeistään toukokuuhun 2012 mennessä. Käynnissä on vielä vesistön tarkkailu FCG:n toimesta. Kasvillisuusinventointi ja kasviplanktontutkimukset on suoritettu vuosina 2008 ja 2010 ja seuraava tutkimus on tehtävä vuonna Nämä toimenpiteet raportoidaan erikseen niiden valmistuttua. 2 Tietoja kohteesta Gallträsk on Kauniaisten kaupungin ainoa järvi. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,0 metri. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä. Järven vesitilavuus on keskivedenkorkeudella noin m3. Gallträskjärven kunnostusta on suunniteltu 1960luvulta lähtien ja järveä on tutkittu ja toteutettu muun muassa kunnostuskokeilu kaivamalla 1980-luvulla, vesikasvillisuuden niittoa vuosittain 1980-luvulta lähtien sekä juurakoiden poistoa vuosina 1992, 2000, 2002 ja Kunnostamisen suunnittelussa on tutkittu useita erilaisia menetelmiä, joista parhaimmaksi on todettu imuruoppaaminen. Geotuubimenetelmän käyttöön päädyttiin suotuisiin tuloksiin johtaneiden, vuonna 2005 tehtyjen ennakkokokeiden perusteella. Vuosina 2006 ja 2007 järvellä on tehty koeruoppaukset sekä sedimentin käsittely geotuubimenetelmällä Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntojen mukaisia ehtoja noudattaen. Järven nykytilan taustalla on pitkäaikainen ihmisen toiminta luvulta lähtien järveen laskettujen jätevesien saastuttamana järvi jouduttiin 1950-luvulla asettamaan uimakieltoon. Jätevesien laskeminen järveen loppui 70-luvulla. Alueella on aikaisemmin ollut myös muutakin järven tilaan vaikuttavaa toimintaaa, kuten mm. paristotehdas, matonpesulaitureita, kaatopaikka ja pesula.

4 4 3 Hankkeen osapuolet Hankkeen osapuolet: Hankkeen tilaaja: Kauniaisten kaupunki Hankkeen projektinjohto, suunnittelu, vesilupahakemukset, rakennuttaminen ja työnaikainen valvonta: Sito Oy Vesistö- ja vakavuustarkkailu, asiantuntijakonsultti: FCG Oy Kunnostusurakoitsija: Vesirakennus Ojanen Oy Maisematyölupa: Kauniaisten kaupunki Lupaviranomainen: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Nykyisin Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. 4 Hankkeen tavoitteet Järven tilan parantamisen tavoitteena oli poistaa noin 2 hehtaarin alueelta yhteensä noin m 3 löyhää pohjasedimenttiä. Pohjasedimentin poiston tarkoituksena on kasvattaa järven happivarantoa, lisätä vesisyvyyttä, parantaa veden vaihtuvuutta ja vähentää vesikasvillisuutta sekä parantaa virkistyskäyttöarvoa. Poistamalla ravinteikasta sedimenttiä voidaan myös vaikuttaa järven sisäiseen kuormitukseen. Toteutuksen tavoitteena oli tehdä hanke vuoteen 2011 mennessä budjetoiduilla kustannuksilla, ympäristölupaehtojen ja hyvän ympäristöpolitiikan mukaisesti. 5 Koetoiminta ja rakentamisen valmisteluvaihe 5.1 Koetoiminta Ennen tämän hankkeen suunnittelua toteutettiin laboratoriomittakaavaiset kokeet vuonna Kokeiden perusteella valittiin soveltuva geotuubi ja polymeerimateriaali sekä määritettiin suunnittelua varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin kustannusarvio. Tulosten perusteella suunniteltiin ja toteutettiin koetoimintaluvalla koeruoppaus vuosina Koetoiminnan tulokset ja kokemukset toimivat tämän laajemman kunnostushankkeen suunnittelun kulmakivenä.

5 5 Kuva 1 ja 2. Koetoimintavaiheen ruoppaus Ruoppaus tehtiin hydraulisella imuruoppauspumpulla ponttoonilautalta. Kuva 3 ja 4. Koetoimintavaiheessa ruoppausliete käsiteltiin kahdessa GT500D geotuubissa ja poistuva vesi palautettiin järveen. 5.2 Suunnittelu ja vesilupa Suunnitelma ja vesilupahakemus järven kunnostushanketta varten laadittiin Vesilupahakemus laitettiin vireille Ympäristölupavirasto antoi ruoppausta koskevan päätöksen Suunnittelun aikana selvitettiin erilaisia vaihtoehtoja lietteenkäsittelyalueiksi. Hankkeen toteutuksen kannalta haasteena oli lietteenkäsittelyalueiden löytäminen. Hankkeen toteuttamista varten löytyi kaksi aluetta lietteenkäsittelemiseksi, pinta-alaltaan yhteensä n m2. Ruoppausalue jaettiin kolmeen 7000m2 alueeseen A, B ja C.

6 6 Kuva 5. Ruoppausalueet A, B ja C sekä lietteen käsittelyalueet. 5.3 Rakentamisen valmistelu Kunnostusurakka kilpailutettiin noudattaen julkisten hankintojen lainsäädäntöä. Hankintailmoitus julkaistiin hilmassa Tarjousten vertailuperusteena oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Tarjousten arviointi suoritettiin vertailulaskennan avulla. Kaluston tehokkuuden, kokemuksen ja laadun suhteellinen painoarvo on 30 % ja hinnan painoarvo on 70 %. 6 Toteutuneet toimenpiteet Alustavat työt Kunnostushankkeen rakennustyöt aloitettiin lietteenkäsittelyalueiden maatöistä. Järven itäpäänhän tehtiin käsittelyalueiden alustat moreeni- ja murskekerroksesta, jonka alle asennettiin lujiteverkko. Molemmat alustat mitoitettiin siten, että niille voitiin sijoittaa 4 kpl 9m*25m kokoista geotuubia, joiden päälle asennettiin 2 kpl 7m*25m kokoista tuubia. Käytettävissä oleva geotuubi-

7 määrä oli siten 6+6 yhtä ruoppausjaksoa kohti. Altaat päällystettiin tiiviillä muovilla ja niihin tehtiin tarvittavat putkistot geotuubeista suotautuvan veden johtamiseksi takaisin järveen. 7 Alueiden pohjamaa oli heikosti kantavaa ja kokoonpainuvaa turvetta. Tästä syystä käsittelyalueiden rakenteita jouduttiin korjaamaan hankkeen aikana lietteen poistamisen yhteydessä. Kuva 6 ja 7. Lietteen käsittelyalueille rakennettiin alusta murskeesta. Kuva 8 ja 9. Käsittelyalueille asennettiin GT500D geotuubit. Kuva 10 ja 11. Käsittelyalueiden alustat korjattiin lietteen poistamisen yhteydessä pohjamaan heikon kantavuuden ja painumien vuoksi.

8 8 6.2 Kunnostuksen toteutus Kunnostaminen eteni ruoppausalueittain kolmessa vaiheessa. Kussakin vaiheessa suoritettiin imuruoppaus ja ruopattu liete ohjattiin käsittelyalueille asennettuihin geotuubeihin. Työn aikana ruoppauslietteeseen lisättiin veden erottumisen tehostamiseksi polymeeriä. Ruoppauksen jälkeen geotuubeissa kuivunut liete poistettiin, uudet geotuubit asennettiin paikoilleen ja ruoppaustyötä jatkettiin seuraavalta alueelta. Alue A imuruopattiin keväällä 2009 ja alue B syksyllä Alue C imuruopattiin syksyllä 2010 ja keväällä Alueen C ruoppaustyö jakautui kahdelle vuodelle, koska työ keskeytyi loppuvuonna 2010 erittäin kylmien sääolosuhteiden vuoksi. Imuruoppauksessa poistettavaan lietteeseen sekoittuu lisävettä työn yhteydessä. Tässä tapauksessa käsittelyyn johdettava vetinen lietemäärä oli nelinkertainen poistettuun lietemäärään verrattuna. Hankkeen aikana järven pohjasta poistettiin m3 pohjalietettä, käsiteltiin m3 vetistä lietettä, josta jäi käsittelyn jälkeen hyötykäytettävää materiaalia 7700 m3. Taulukko 1.Ruoppausajankohdat ja toteutuneet määrät. Ruoppausajankohta Ruopattu lietemäärä, järven pohjalta m3 Käsittelyyn johdettu lietemäärä, Käsittelyalueilta järveen palautettu vesimäärä, Käsittelyn jälkeinen lietemäärä, Käytetty polymeerimäärä, m3 m3 m3 kg ja Yhteensä Kuva 12 ja 13. Ruoppaus tehtiin vesimestari III - imuruoppaajalla.

9 9 Kuva 14 ja 15. Liete johdettiin geotuubeihin, joista poistuva vesi palautettiin järveen. Kuva 16 ja 17. Geotuubit GT500D asennettiin käsittelykentälle kahteen kerrokseen tilan säästämiseksi. Kuva 18 ja 19. Jauhemaisena työmaalle toimitettusta polymeerista valmistettiin liuos merikontissa olevassa liuotusyksikössä.

10 Käsitelty liete Käsitellystä lietteestä otettiin näytteet aina ruoppausjakson päätyttyä ja niistä analysoitiin raskasmetallipitoisuudet. Tulosten perusteella käsitellyn lietteen raskasmetallipitoisuuden alittivat Pima-asetuksen (214/2007) kynnysarvon. Käsitelty liete soveltuu maanrakentamiseen. Käsitelty sedimentti on ohjautunut pääosin hyötykäyttöön. Kohteet on esitetty taulukossa 2. Alueen C sedimentit (n. 2500m3) on käsittelyalueilla geotuubeissa ja ne ohjataan hyötykäyttöön toukokuuhun 2012 mennessä. Sedimentin kuljettajina ovat toimineet Vesirakennus Ojanen Oy sekä Kauniaisten kaupunki. Kuva 20 ja 21: Kuivuneen, käsitellyn lietteen kuormaus. Kuva 22 ja 23. Lietteen hyötykäyttöä Kauniaisten pujottelurinteen muotoilussa.

11 11 Taulukko 2. Käsitellyn lietteen loppusijoitus ja hyötykäyttö. Kohde Määrä Käyttötarkoitus Ajankohta Alue A, Kulmakorven maankaatopaikka, Espoo Alue A, Lahoniityntie 29, Punkalaidun Alue A, Omakotitalotyömaa, Sipoo Alue A, Poppari Oy, Nellintie 2, Rusutjärvi Alue B, Kauniaisten kaupunki, pujottelurinne n m3 Maankaatopaikka m3 Täyttömaa m3 Täyttömaa m3 Oma käyttö m3 Maisemointi, maanrakennus Alue C 2500 m Työnaikainen laatu- ja päästötarkkailu Ruoppaustyön aikana seurattiin ruopattavan lietteen ja palautettavan veden ominaisuuksia. Tavoitteena oli valvoa työn aiheuttamaa samentumista tai veden mahdollista pilaantumista työn aikana. Käsittelyyn johdettu liete ei sisältänyt merkittäviä määriä kadmiumia ja tai elohopeaa, mutta se sisälsi lyijyä ja sinkkiä. Käsittelyssä lyijyn ja sinkin pitoisuudet järveen palautettavassa vedessä laskivat merkittävästi. Vesi täytti esimerkiksi talous- ja kaivovedelle asetetut suositukset kadmiumin, elohopea ja lyijyn osalta (sinkille ei ole asetettu laatusuositusta, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000). Fosfori on toisen pääkasviravinteen typen ohella vesien tuotannon ja rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Järven rehevyystaso määritetään usein kuitenkin fosforin perusteella, koska se on yleensä järvivesissä ns. minimitekijä eli se tekijä jonka puute alkaa ensimmäiseksi rajoittaa tuotantoa. Fosforin lisäys vesistöön lisää siis rehevöitymistä. Käsittelyyn johdettu liete sisälsi runsaasti kokonaisfosforia ja typpeä, mutta käsittelyssä näistä poistettiin vastaavasti 99,6 ja 96,9%:tia. Nitraattitypen määrä sen sijaan kasvoi palautettavassa vedessä keskiarvon ollessa 154 µg/l verrattuna käsittelyyn johdettavaan lietteeseen. Talousvedelle asetettu laatusuositus nitraattitypelle on µg/l. Käsittelyssä järveen johdettiin n m3 kaivovettä vastaava määrä nitraattityppeä.

12 Taulukko 3. Ruopatun pohjalietteen ja käsittelystä järveen palautetun veden ominaisuudet, keskiarvo. Suure Ruopattu pohjaliete Käsittelystä järveen Reduktio käsittelyyn palautettu vesi Kuiva-aine, % 0,905 0,016 98,2 % (n=14) (n=15) Kokonaisfosfori, µg/l ,1 99,6 % (n=2) (n=10) Fosfaattifosfori, µg/l ,2 99,6 % (n=4) (n=10) Kokonaistyppi, µg/l ,9 % (n=4) (n=10) Ammoniumtyppi, µg/l ,7 % (n=2) (n=9) Nitraattityppi, µg/l 27, % (n=2) (n=9) Kadmium, µg/l 3,99 1,09 72,7 % (n=12) (n=17) Elohopea, µg/l 0,36 0,05 85,2 % (n=12) (n=17) Lyijy, µg/l 125 5,59 95,5 % (n=12) (n=17) Sinkki, µg/l 1097 (n=12) 27,35 (n=17) 97,5 % 12 Kuva 24 ja 25. Geotuubi-käsittelyssä poistuva vesi palautettiin järveen. Palautuva vesi oli kirkkaampaa kuin järvestä otettu luonnontilainen vesinäyte.

13 Vesistö- ja ympäristövaikutustarkkailu Gallträsk- järven vedenlaadun seurantaa on suoritettu 2002, 2003 sekä Vesinäytteistä on analysoitu klorofylli-a, happi, ph, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, väri, kiintoaine, sameus, kokonaistyppi, ammonium- ja nitraattityppi, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori sekä kemiallinen hapenkulutus. Lisäksi niistä on määritetty alkuaineiden As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn kokonaispitoisuudet. Vesistötarkkailun tulosten perusteella ruoppauksen samentavaa vaikutusta ei näkynyt sameuden arvoissa edes ruoppausalueella, kokonaisfosforipitoisuus tai liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus ei noussut ja happipitoisuus oli hyvä eikä metallipitoisuuksissa havaittu merkittävää nousua ruoppauksen aikana. Järven imuruoppauksen mahdolliset vaikutukset veden laatuun näkyisivät todennäköisesti herkimmin kiintoainepitoisuuden nousuna ja sameuden kasvuna. Gallträskin vesi on kuitenkin ollut varsin kirkasta imuruoppauksen aikana vuosina , eikä ruoppauksen vaikutuksia ole ollut kiintoainepitoisuudessa tai sameusmittauksissa nähtävissä. Imuruoppaus ja käsitellystä lietteestä vapautuneen ravinteikkaan veden laskeminen takaisin järveen voi kohottaa Gallträskin ravinnepitoisuuksia. Näillä toimilla ei kuitenkaan näytä olleen merkittävää vaikutusta järviveden ravinnepitoisuuksiin, vaan kokonaistyppi ja -fosforipitoisuudet ovat olleet järvelle tavanomaisia ja pitoisuuksien vaihtelu on noudattanut normaalia vuodenaikaisvaihtelua. Ravinnepitoisuuksin perusteella järven ekologinen tila on vaihdellut erinomaisen ja tyydyttävän välillä (Suomen ympäristökeskus, pintavesien ekologinen tilan luokittelu 2009). Levien määrää kuvaavan klorofyllipitoisuuden taso sen sijaan näyttäisi ajoittain selvästi kohonneen jaksolla , kun vertailukohtana on jakso , mutta matalien humusjärvien arvoihin verraten järven ekologinen tila oli vuoden 2011 klorofyllipitoisuuden perusteella kuitenkin hyvä. Selkeää yhteyttä ruoppauksen ja klorofyllipitoisuuden perusteella ei näyttäisi olevan, koska mm. kokonaisfosforissa tai kokonaistypessä ei ole ollut havaittavissa vastaavaa suuntausta. Arseenin, kromin, kadmiumin, lyijyn ja nikkelin pitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä. Kupari- ja sinkkipitoisuudet ovat vaihdelleet jonkin verran ja ne ovat olleet ajoittain lievästi järvien perustasoa korkeampia, mutta selvää yhteyttä ruoppausjaksoihin ei ole ollut nähtävissä. Metallien hetkelliset pitoisuusnousut voivat johtua osittain myös tuulen aiheuttamasta pohjasedimentin hetkellisestä sekoittumisesta veteen. Tarkkailu on vuoden 2011 osalta käynnissä ja tulokset raportoidaan vuonna Gallträsk järven rannoilla olevien kiintopisteiden asemat mitattiin ja tuloksia verrattiin vuonna 2007 tehtyihin mittauksiin. Mittauksen perusteella rannoilla ei ollut tapahtunut ruoppauksesta ja pohjalietteen liikkumisesta johtuvaa siirtymistä. 6.6 Kasviplanktonselvitys 2010 kasvillisuusaineiston perusteella voidaan todeta, että: - ruoppauskohdissa kasvien peitteisyydet ovat selvästi alentuneet sekä kelluslehtisten ja pohjalla kasvavien kasvien osalta. - kohdilla missä ruoppauksia ei ole tehty, peitteisyysmuutokset ovat olleet vähäisiä.

14 kasvillisuusaineiston perusteella voidaan todeta, että (kartoitus tehtiin samaan aikaan kun kasvillisuuden poistoa tehtiin järvellä): - kasvien poisto ainakin hetkellisesti poisti kasvillisuuden tehokkaasti. Kelluslehtisten ja pohjalla kasvavien kasvien esim. ulpukan ruusukkeiden peitteisyys oli pieni poiston jälkeen. - Kasvillisuuden poistoa on tehtävä useaan kertaan, jotta toimet ilmenevät vesikasvillisuudessa mm. ulpukan kasvattaa keväällä uuden verson juuressa olevan vararavinnon avulla. Juuri juuren vararavintotilaa on heikennettävä riittävästi että keväällä vararavintoa olisi niin vähän, ettei versokasvua tapahtuisi. Kasviplanktonin biomassan perusteella Gallträskin ekologinen tila oli vuonna 2010 erinomainen ja vuonna 2008 ennen ruoppausta suoritetussa tutkimuksessa se oli tyydyttävä/huono. Myöskään haitallisiksi luokiteltuja sinileviä ei havaittu vuonna Valtalajit olivat tyypillisiä tyydyttävän ja välttävän välillä oleville järville. Klorofylli a:n pitoisuuden perusteella Gallträsk tila oli tyydyttävä. Kasviplanktonin perusteella järven ekologinen tila oli parempi kuin edellisellä tutkimuskerralla v. 2008, joka tehtiin ennen ruoppausta. Suuri vaihtelu on näille vedenlaatutekijöille tyypillistä, eikä pienestä havaintokertojen määrästä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä Kuva 26 ja 27. Vesikasvillisuuden poistamista

15 15 7 Yhteenveto Kunnostamisen aikana järvestä poistettiin noin 2 hehtaarin alueelta yhteensä noin m 3 löyhää pohjasedimenttiä. Alkuperäinen tavoite m3 ylittyi noin 20 %:tia. Hankkeen aikana käsiteltiin m3 vetistä ja ravinteikasta lietettä. Käsittelyn tuloksena syntyi hyötykäyttöön kelpaavaan materiaalia 7700 m3. Kunnostusruoppaus toteutettiin vuosien välisenä aikana tavoiteaikataulun mukaisesti. Hanke suoritettiin budjetoiduilla kustannuksilla, vaikka toteutuma kasvoi yli 20%:tia ja käsittelyalueiden painumien korjaamisesta aiheutui yllättäviä kustannuksia. Hankinnan kilpailuttamisen valintaperusteena ja tavoitteena oli kokonaistaloudellisuus, jossa laadun painoarvo oli 30 %:tia. Toteutetun imuruoppauksen ja lietteenkäsittelyn työ- ja kustannustehokkuus oli noin 1,6-kertainen verrattuna koeruoppausvaiheen saavutukseen eli oikeilla toimenpiteillä hankintavaiheessa saavutettiin toivottu merkittävä parannus. Hankkeen aikana havaittiin, että kunnostusruoppaus ja lietteen käsittely ei aiheuttanut merkittäviä haittatekijöitä vesistössä tai ympäristössä. Vesistötarkkailun tulosten perusteella ruoppauksen samentavaa vaikutusta ei näkynyt sameuden arvoissa edes ruoppausalueella, kokonaisfosforipitoisuus tai liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus ei noussut ja happipitoisuus oli hyvä eikä metallipitoisuuksissa havaittu merkittävää nousua ruoppauksen aikana. 8 Jatkotoimenpiteet Käsittelyalueilla oleva liete (n. 2500m3) poistetaan alueilta ja alueet maisemoidaan toukokuuhun 2012 mennessä. Vesistö- ja ympäristötarkkailun tulokset vuodelta 2011 raportoidaan FCG Oy:n toimesta helmikuuhun 2012 mennessä. Kunnostushankkeen vaikutuksia järven vesikasvillisuuteen ja planktonlevästöön seurataan luvan mukaisesti vielä vuonna 2013 tehtävillä kasvillisuusinventoinneilla ja kasviplanktontutkimuksilla. SITO-RAKENNUTTAJAT OY Espoossa Vesa Isokauppila Anton Palolahti

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2016 P11644P001 Vuosiyhteenveto 2015 1 (16) Kari Kamppi

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Gallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen

Gallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI Gallträsk-järven vedenlaadun, kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tarkkailu vuodesta 2015 alkaen Tarkkailuohjelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta

Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 ASIA Pimijärven itäosan ruoppaamista koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 84/2009/2

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1 HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6. E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.2012 E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Hankkeen toteuttaja SeAMK,

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Annukka Puro Tahvanainen 7.11.2008 1 Tutkimuksen tavoite Lähtökohta: Inarijärvessä havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä (rantakivien ja pyydysten

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue. Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula

Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla

Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla Metallipitoisten hulevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla Hulevesitutkimusten katsaus 2016 Lepaa, 11.8.2016 Heini Postila, Tiina Leiviskä, Harshita Gogoi, Oulun yliopisto Esityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU:

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU: LAMMIN PÄIVÄT 5.10.2016 JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU: - ESIMERKKEJÄ LUPAVELVOITTEISTA JA ANALYYSEISTÄ Ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen Jätteenkäsittely/vastaanotto/välivarastointikohteita

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 56/2014/2 Dnro ISAVI/19/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 56/2014/2 Dnro ISAVI/19/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 56/2014/2 Dnro ISAVI/19/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 22.8.2014 ASIA HAKIJA Joroisselän rannan ruoppaus, Joroinen Joroisten kunta HAKEMUS Joroisten kunta on aluehallintovirastoon

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila.

Raahen edustan merialue on luokiteltu ekologiseltaan tilaltaan tyydyttäväksi. Alueen tavoitetilana on hyvä tila. 13. Kuvaus (sanallinen yhteenveto) hankkeen vaikutusalueen ympäristön ja vesistön tilasta sekä kalastosta ja kalastuksesta ja tilan kehittymisestä sen jälkeen, kun kaivoksen vesiä on alettu johtamaan purkuputken

Lisätiedot

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992

SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1993 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1992 ~Oulun kaupunki,,,, Ympäristövirasto ~ Julkaisu

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland

UUMA-inventaari. VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa. Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland UUMA-inventaari VT4 429/6715-6815 (Keminmaa) Teräskuona massiivirakenteissa 2008 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755 6740 www.ramboll.fi Sisältö 1. Kohteen kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaan

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013 Joni Virtanen Pietarsaari 2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 5 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi Katumajärvi (35.236.1.001; A= 377,7 ha, max. syvyys 18,9 m, keskisyvyys 7,1 m, V=26 700 000 m 3, valuma-alueen A=51 km 2, peltoisuus 20 %, järvisyys 13,2 %, viipymä 630 vrk, ravinnesuhde 26,95, rantaviiva

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot