KESÄ 2005 SAVONLINNASSA PERHEMATKAILIJAN SILMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESÄ 2005 SAVONLINNASSA PERHEMATKAILIJAN SILMIN"

Transkriptio

1 Satu Korhonen KESÄ 2005 SAVONLINNASSA PERHEMATKAILIJAN SILMIN Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Joulukuu 2005

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Satu Korhonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma, Savonlinna Matkailun liiketoiminta Nimeke Kesä 2005 Savonlinnassa perhematkailijan silmin Tiivistelmä Perhematkailun merkitys yrityksille on tällä hetkellä huomattava, ja sen odotetaan yhä kasvavan tai ainakin pysyvän ennallaan. Perhematkailun kasvuun vaikuttavat tulotason nouseminen ja vapaa-ajan lisääntyminen. Uhkana kasvulle voi olla perheiden määrän kehitys ja muut yhteiskunnalliset asiat. Perhematkailijoita voidaan pitää myös Savonlinnassa yhtenä merkittävimmistä asiakasryhmistä, ja he tulevat pysymään samassa asemassaan myös tulevaisuudessa. Perhematkailun merkittävyyden vuoksi, päätin tehdä oman opinnäytetyöni aiheeseen liittyen. Opinnäytetyöni tutkimusongelmana oli selvittää, millä eri perusteilla perhematkailijat valitsevat matkakohteensa ja siihen liittyvä päätöksentekoprosessi. Opinnäytetyöni teoriaosa etenee matkailijan ja perhematkailijan käsitteistä, tarpeiden ja motiivien kautta perheiden päätöksentekoprosessiin. Teoriaosassa käsitellään myös matkailukohteen vetovoimatekijöitä ja Savonlinnan matkailua. Opinnäytetyöni käytännön tutkimuksen tavoitteena oli kyselyn avulla kartoittaa Savonlinnan perhematkailun nykytilaa ja selvittää perhematkailijan kävijäprofiilia. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa perhematkailijan matkailuun liittyvistä päätöksistä, matkailun motiiveista, perhematkailijan tyytyväisyydestä Savonlinnaan ja kehittämistoiveista. Kyselyn avulla selvitettiin myös perhematkailijoiden huomioiminen Savonlinnan tietyissä perhematkailukohteissa. Opinnäytetyöni tutkimusosa perustuu kesällä 2005 Savonlinnassa toteutettuun kyselytutkimukseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja aineiston keräämiseen kyselylomaketta. Tutkimustuloksieni perusteella voidaan sanoa, että tyypillisin perhematkailija Savonlinnassa on kotoisin Etelä-Suomesta ja matkustaa Savonlinnaan päivän vierailulle heinäkuussa. Matkaseurueeseen kuuluvat kaksi lasta ja kaksi aikuista. Lapset ovat iältään 8 11-vuotiaita. He vierailevat vierailunsa aikana melko varmasti Olavinlinnassa ja ovat tyytyväisiä liikkumisen helppouteen ja Savonlinnan kauneuteen. Kehittämistä he toivoisivat Savonlinnan liikenteen ja parkkipaikkojen suhteen. Perhematkailijat huomioidaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyvin tutkimuksessa mukana olleissa Savonlinnan perhematkailukohteissa. Savonlinnassa vierailevat perhematkailijat näkevät paikkakunnan matkailun tilanteen melko samanlaisena kuin muut matkailijaryhmät. Asiasanat (avainsanat) matkailijat, motiivit, perhe, päätöksenteko, Savonlinna, tarpeet, vetovoimatekijät Sivumäärä Kieli URN 71 s. +13 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk.opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eeva-Riitta Niinimäki Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis December 20, 2005 Author(s) Satu Korhonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Tourism, Savonlinna Tourism Management Summer 2005 in Savonlinna, from a Family Traveller s Point of View Abstract The significance of family travel is very important for companies. In the next few years family travel is expected to grow or at least to stay at the present level. The rising of the income level and the increased spare time are the reasons for the growth of family travel. The trends in society and negative development in the number of families are the threats for the growth of family travel. The family traveller is a very important customer group also in Savonlinna and they will stay at present level in the future. Because of the significance of family travel, I decided to make my bachelor s thesis about it The research problem was to clarify how the family travellers choose their destination and decisionmaking. The theoretical part deals with travellers decision-making, starting from the concept of traveller and family traveller, through the needs and motives, ending to decision-making. The theoretical part deals also with attractions generally and tourism in Savonlinna. The aim of my bachelor s thesis was to get information on: who the family travellers in Savonlinna are and what they think about Savonlinna and what they are satisfied with in Savonlinna and what they want to develop in Savonlinna. The aim of the survey was also to clarify the family travellers needs, motives, decision-making and how are they are taken into account in travel attractions in Savonlinna. The empiric study of this bachelor s thesis was carried out by questionnaires in summer The research method used was quantitative. According to this survey a typical family traveller in Savonlinna is from Southern Finland and he travels with his wife and two children in July. The children are aged 8 11-years. They stay only one day in Savonlinna and visit in Olavinlinna castle. They are satisfied with the smallness of the town and want to develop the traffic and the parking lots in Savonlinna. They are taken into account well in travel attractions in Savonlinna. Subject headings, (keywords) attraction, decision-making, family, motives, needs, Savonlinna, travellers Pages Language URN 71 p + app.13 p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Employer of the bachelor's thesis Eeva-Riitta Niinimäki

4

5 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustaa Opinnäytetyön tutkimusongelma ja tavoitteet Aikaisemmat tutkimukset Opinnäytetyön rakenne MATKAILIJAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Matkailija Perhematkailija Tarpeet ja motiivit Tarvehierarkiamalli matkailussa Matkailijan tarpeet perheen eri elinkaaren vaiheissa Matkustusmotiivit Ostopäätösprosessi Kuluttajan käyttäytyminen palvelujen ostajana Matkailupalvelun ostopäätösprosessi Perheen päätöksenteko SAVONLINNAN MATKAILU Tietoa Savonlinnan seudun matkailusta Vetovoimatekijät Savonlinnan seudun matkailun Swot-analyysi Savonlinnan perhematkailukohteet Savonlinnan perhematkailutapahtumat PERHEMATKAILUTUTKIMUS SAVONLINNASSA Tutkimusmenetelmän valinta ja tutkimuksen toteutus Kyselylomake Tutkimukselle asetettavat kriteerit Tutkimuksen tulokset Savonlinnan perhematkailijoiden kävijäprofiili Savonlinnan vierailua koskevat tiedot Päätöksentekoprosessi...36

6 4.4.4 Perhematkailun kasvatuksellisuus Perhematkailijoiden huomioiminen Matkailijoiden tyytyväisyys Uudelleen vierailu Suositteleminen Lasten mielestä parasta Savonlinnassa Aikuisten mielestä parasta Savonlinnassa Matkailijoiden tyytyväisyyden kohteet Kehittämistoiveet PÄÄTELMÄT Yhteenvetoa tutkimustuloksista Pohdintaa ja jatkotutkimusehdotukset...65 LÄHTEET...68 LIITTEET Liite1. Saatekirje Liite2. Kyselylomake Liite 3. Vastaajien kotipaikkakunnat Liite 4. Perhematkailijoiden tyytyväisyys Liite 5. Perhematkailijoiden kehittämistoiveet

7 1 JOHDANTO Opinnäytetyön taustaa Pienen lapsen äitinä minua kiinnostavat kovasti lapsiperheiden asiat, kun taas matkailualan opiskelijana luonnollisesti kiinnostus kohdistuu matkailuun. Yhdistämällä nämä kaksi minua kiinnostavaa asiaa, opinnäytetyöni suunnittelu lähti käyntiin. Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä Savonlinnassa matkailun parissa. Sen perusteella mietin, että opinnäytetyöni antaisi parhaimman hyödyn itselleni, jos tekisin sen Savonlinnan matkailuun liittyen. Itä-Suomen Matkailun Kehitys Oy:n (2000a, 15) mukaan tärkeimpiä asiakasryhmiä Savonlinnassa olivat vuonna 1999 lapsiperheet ja pariskunnat. Saman tutkimuksen mukaan lapsiperheet tulevat säilymään myös tulevaisuudessa yhtenä merkittävimmistä asiakasryhmistä. Tämän perusteella aloin suunnitella opinnäytetyötäni Savonlinnan perhematkailijoista, koska näen heidät Itä-Suomen Matkailun Kehitys Oy:n tavoin tärkeäksi matkailijaryhmäksi Savonlinnassa. Matkailun edistämiskeskuksen (2000, 8) mukaan perhematkailun merkitys yrityksille etenkin kesällä on suuri. Vuoteen 2006 mennessä perhematkailun odotetaan pysyvän samalla tasolla tai kasvavan hieman. Varsinkin kotimaan talvimatkailun uskotaan lisäävän suosiotaan. Perhematkailun kasvamisen syitä ovat vapaa-ajan lisääntyminen ja tulotason parantuminen. Toisaalta perhematkailun kasvua voi tulevaisuudessa uhata lähinnä yhteiskunnalliset asiat, kuten perheiden määrän kehitys. Suomessa perhematkailijoiden tarpeet otetaan huomioon jo melko hyvin, mutta tulevaisuudessa perhematkailijoihin panostetaan entistä enemmän. Matkailun edistämiskeskus on myös lähtenyt mukaan perhematkailun kehittämiseen, laatimalla yhdessä Suomen matkailukohteiden kanssa kriteeristön, jonka avulla määritellään kohteen lapsiystävällisyyden taso esimerkiksi vertailemalla lastenhoitopalveluja, perhehuoneita ja turvallisuutta. (ks. esim. Lapsen Maailma 2000.) Lisäksi Matkailun edistämiskeskus on tehnyt perhematkailun kehittämisstrategian Suomen lähimarkkinoille vuoteen Tarkoituksena on ollut selvittää, mitä kehityshankkeita Suomen eri alueilla on menossa ja mitä eri alueiden olisi vielä tarpeen tehdä perhematkailun kehittämiseksi. (Matkailun edistämiskeskus 2000, 3.)

8 2 Savonlinnassa perhematkailua ei ole aikaisemmin tutkittu, joten ajattelin tutkimukseni tuovan uutta tietoa Savonlinnan ja myös Savonlinnan seudun matkailu- ja muillekin yrittäjille. Tutkimukseni avulla yrittäjät saavat tarpeellista tietoa Savonlinnan perhematkailijoiden profiilista ja perhematkailun kehittämistarpeista. Yrittäjät voivat kehittää toimintaansa perhematkailijoille sopivammaksi näiden tietojen avulla. Vaikka en saanut tutkimukselleni toimeksiantajaa, ovat monet Savonlinnan yritykset ilmaisseet kiinnostuksensa opinnäytetyötäni kohtaan. Olen luvannut antaa heille valmiin työni, että mahdollisimman monet pääsevät hyötymään tutkimukseni tuloksista. 1.2 Opinnäytetyön tutkimusongelma ja tavoitteet Opinnäytetyöni tutkimusongelmana on selvittää, millä eri perusteilla perhematkailijat valitsevat matkakohteensa ja valintaan liittyvää päätöksentekoprosessia. Vastauksia haen sekä omasta suorittamastani kyselystä että matkakohteen valintaa ja päätöksentekoa käsittelevistä tutkimuksista, joita tarkastelen työni teoriaosuudessa. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastelen Savonlinnan matkailua. Käytännön tutkimukseni tavoitteena on kyselyn avulla kartoittaa perhematkailun nykytilaa ja selvittää perhematkailijan kävijäprofiili Savonlinnassa saada tietoa Savonlinnassa matkailevan perhematkailijan matkapäätöksenteosta ja matkailun motiiveista selvittää perhematkailijan tyytyväisyyttä ja kehittämistoiveita koskien Savonlinnan perhematkailua selvittää miten Savonlinnan tietyt matkailukohteet huomioivat perhematkailijat Tutkimuksessani kuvaan Savonlinnan perhematkailun nykytilaa ja kehittämistoiveita perhematkailijan näkökulmasta ja kyselystä saatuja tietoja vertaan teoriaosuudessa tarkastelemiini tutkimuksiin. Tutkimusmenetelmänä käytän kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää, jonka avulla saan parhaiten selvitettyä olemassa olevan tilanteen. Tiedonkeruu tapahtuu suuren tutkimusjoukon vuoksi survey-tutkimuksella, toisin sanoen tietoja kerätään kyselylomaketta käyttäen.

9 1.3 Aikaisemmat tutkimukset 3 Jaana Airola on tehnyt vuonna 1987 tutkimuksen Turku perhematkailukohteena: perhematkailun nykytila ja kehittämismahdollisuudet Turussa. Tutkimuksessaan hän tutki Turun perhematkailun sen hetkistä tilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Tutkimukseen oli otettu mukaan sekä perhematkailijat että turkulaisperheet. Matkailun Edistämiskeskus ja Suomen Matkailun Kehitys Oy ovat tehneet vuonna 2000 Perhematkailun kehittämisstrategian Suomen lähimarkkinoille, jonka tavoitteena oli luoda projektityönä Suomeen valtakunnallinen perhematkailustrategia vuoteen 2006 asti. Tutkimuksessa selvitettiin meneillä olevia kehittämistoimenpiteitä Suomen eri alueilla ja miten alueiden perhematkailua voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Sami Komppula on tehnyt vuonna 2003 Matkailun edistämiskeskukselle tutkimuksen, jossa hän käsittelee koko Suomea perhematkailukohteena. Sen nimi on Suomi perhematkailukohteena ja siinä käsitellään Norjasta, Venäjältä ja Virosta Suomeen lasten kanssa matkustavia, heidän matkustustottumuksia ja Matkailun Edistämiskeskuksen perhematkailuesitteen toimivuutta. Mikkelin ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2005 opinnäytetyö aiheesta perhematkailun kehittäminen Lahden seudulla. Opinnäytetyön tekijä on Riikka Kivinen ja hän on tutkinut Lahti Travel Oy:n toimeksiannosta, millaiset mahdollisuudet Lahden seudulla on nostaa perhematkailu keskeiseksi matkailun painopistealueeksi. Juha Kuukasjärven vuonna 1995 tekemästä tutkimuksesta Mitä lapset odottavat lomalta? selviää, millaisia odotuksia ja toiveita 7-12-vuotiailla lapsilla on lomanvieton suhteen. Tutkimuksessaan hän tarkastelee lasten toiveita ja odotuksia lasten omasta näkökulmasta. Opinnäytetyöni käsittelee matkailua Savonlinnassa ja siksi, on tärkeää tutustua Savonlinnan matkailuun. Itä-Suomen Matkailun Kehitys Oy on tehnyt Itä-Savon kuntayhtymän toimeksiannosta tutkimuksen: Savonlinnan seudun matkailu Lisäksi he ovat tehneet saman toimeksiantajan toimesta Savonlinnan matkailustrategian vuosille

10 4 Joensuun yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen tekemä matkailututkimus Savonlinnan kesästä 2003 käsittelee Savonlinnan seudun kesän 2003 kokemuksia matkailusta Kansainvälisen Matkailututkimuksen Akatemian (IAST:n) näkökulmasta. Savonlinnaseutu -työryhmä on tehnyt selvitykset Savonlinnan seudun matkailun nykytilasta ja alueen matkailun kehityksestä Molemmissa selvitetään Savonlinnan seudun matkailun vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia vuonna 2000 ja miten kyseiset asiat muuttuvat vuoteen 2004 mennessä. 1.4 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöni jakautuu neljään osaan: johdantoon, teoriaosaan, tutkimusosaan ja päätelmiin. Johdannossa kerron opinnäytetyöni taustaa: mistä sain idean opinnäytetyöni aiheesta, ja miksi lopulta päädyin tähän aiheeseen. Johdanto-osiossa selvitän myös tutkimukseni tavoitteet, tutkimusongelman ja käyttämäni tutkimusmenetelmän. Lisäksi johdantoon kuuluvat aiheeseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset ja kirjallisen työni rakenne. Opinnäytetyöni teoriaosiossa selvennän matkailijan ja perhematkailijan käsitteitä, mitä ovat matkailija ja perhematkailija yleisesti ja omassa tutkimuksessani. Niiden jälkeen käsittelen matkailijan päätöksentekoprosessia tarpeiden, motiivien, ja vetovoimatekijöiden valossa. Koska kysymyksessä on perheitä koskeva matkailututkimus, on tärkeää tuntea perheiden päätöksentekoprosessia eli kuka perheessä tekee päätöksen mistäkin matkustamiseen liittyvästä asiasta. Teoriaosassa olen käsitellyt lisäksi Savonlinnan matkailua, koska mielestäni opinnäytetyöni lukijan on tunnettava Savonlinnan matkailun yleisimpiä piirteitä ja Savonlinnana seudun matkailun Swot -analyysi. Swot -analyysissa ovat alueen matkailun vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet voi luokitella Savonlinnan vetovoimatekijöiksi, samoin kuin Savonlinnan perhematkailukohteet ja -tapahtumat, joista on teoriaosassa lyhyt selvitys. Luku 4 on opinnäytetyöni tutkimusosa, jonka alussa olen käsitellyt tutkimusmenetelmiä perustellen, miksi päädyin valitsemaani tutkimusmenetelmään. Luvussa arvioin myös oman tutkimukseni luotettavuutta ja pätevyyttä. Lisäksi tutkimusosassa esittelen

11 5 tutkimustulokset ja analysoin niitä. Viimeinen luku on päätelmät, jonka alussa on päätelmiä tutkimukseni tuloksista ja lopuksi pohdin opinnäytetyöprosessini onnistumista ja muita sen myötä syntyneitä ajatuksia jatkotutkimusehdotuksineen. 2 MATKAILIJAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI 2.1 Matkailija Matkailijan määrittely on usein hyvin vaikeaa, joten matkailijoita määritellään hyvin monin eri perustein. Hemmin ja Vuoriston (1993, 126) mukaan matkailijalla tarkoitetaan kansainvälisenä tilastollisena yksikkönä henkilöä, joka vapaa-aikanaan tai ammatillisista syistä matkustaa kotipaikkakuntansa ulkopuolelle. Näin luokiteltuna matkailijoita ovat tilapäiskävijät, jotka viipyvät vähintään 24 tuntia. Heidän matkansa tarkoituksena tulee olla vapaa-ajanvietto, liiketoiminta, perheasioiden hoito, jokin tehtävä tai kokoukseen osallistuminen. Lisäksi matkailijoita ovat päiväkävijät, jotka viipyvät vähemmän kuin 24 tuntia. Tähän luetaan mukaan myös risteilijät, jotka poikkeavat maissa. Edellä mainittu luokitus on selkeästi matkustusmotiivipainotteinen. Kansainväliset matkailijan määritelmät eivät usein päde paikallisissa oloissa, kuten kunnassa tai paikkakunnassa. Paikallisissa oloissa matkailija määritellään karkeasti sukulaisissa ja tuttavissa yöpyviin vieraspaikkakuntalaisiin ja ulkokuntalaisiin, jotka omistavat kesähuvilan paikkakunnan alueella. Tähän luokitukseen kuuluvat myös henkilöt, jotka yöpyvät majoitusliikkeissä tai vastaavissa eivätkä harjoita pysyvää ansiotoimintaa paikkakunnalla. Lisäksi veneilijät ja henkilöt, jotka pysähtyvät lyhyeksi aikaa läpikulkumatkalla. Oman kunnan tai kaupungin asukasta ei voi määritellä matkailijaksi, eikä niitä, jotka käyvät toiselta paikkakunnalta töissä säännöllisesti. (Hemmi & Vuoristo 1993, 126.) 2.2 Perhematkailija Yksi tapa määritellä matkailija on luokitella matkailija matkaseurueen mukaan. Lasten kanssa matkustavat luokitellaan perhematkailijoiksi. Suomeen suuntautuvan perhematkailun tilastoinnissa perhematkailijaksi määritellään yleisesti henkilö, joka matkustaa seuranaan alle 15-vuotias lapsi. (Komppula 2003, 8.) Tämä tarkoittaa sitä, että

12 6 kyseessä ei tarvitse olla tyypillinen ydinperhe, vaan perhematkailija voi olla esimerkiksi mummo, joka matkustaa alle 15-vuotiaan lapsenlapsensa kanssa. Omaan tutkimukseeni otan perhematkailijan määritelmäksi saman, koska silloin on helpompi tutustua aiempiin tutkimuksiin ja tilastotietoihin. Matkailunedistämiskeskuksen Anne Lind-Jääskeläisen mukaan perhematkailijat matkailevat erityisesti kotimaassa ja lähialueilla (ks. esim. Lapsen Maailma 2000). Syynä siihen on usein se, että pienten lasten kanssa matkustaminen on rankkaa sekä lapsille itselleen, että heidän kanssaan matkustaville aikuisille (Komppula 2003, 5). Matkailun edistämiskeskuksella oli vuonna 2002 Internet-sivuillaan oma erityinen osio nimeltään Perhetuotteet. Kyseisen sivuston mukaan perheet matkustavat ympäri vuoden, vaikka valtaosa perhematkailijoista matkustaakin kesällä. Varsinkin alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on hyvät mahdollisuudet suunnitella lomansa vapaasti ja mihin vuodenaikaan tahansa. Perhematkailulla uskotaan olevan hyvät mahdollisuudet menestyä myös ympärivuotisesti. (Komppula 2003, 6.) Komppulan (2002, 5) mukaan perhematkailijat ovat hyvin kohde- ja tuoteuskollisia. Kerran löydettyään mieleisen paikan, he palaavat usein samaan paikkaan. Perhematkailijat ovat hyvin haluttu asiakasryhmä matkakohteissa, koska he omaavat keskimääräistä suuremman kohdeuskollisuuden. Perheisiin kuuluu hyvin eri-ikäisiä lapsia ja aikuisia, se aiheuttaa suuria vaatimuksia matkakohteelle, jotta matkakohde tyydyttäisi kaikkia perheenjäseniä. Perhematkailukohteen tarjonnan tulisi olla kattava koko perheelle, jotta perhe palaisi sinne uudestaan. Tilastokeskuksen (2005) mukaan Suomessa oli vuoden 2004 lopussa perhettä. Perheiden määrä oli kasvanut perheellä edellisestä vuodesta. Lapsiperheitä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia, oli samana vuonna Määrä oli vähentynyt edellisestä vuodesta perheellä. Tilastokeskus käyttää lapsen määrittelyssä 18-vuoden ikää, kun matkailussa kutsutaan perhematkailijaksi henkilöä, joka matkustaa alle 15-vuotiaan kanssa. Omassa tutkimuksessani käytän matkailun määritelmää perhematkailijasta.

13 2.3 Tarpeet ja motiivit 7 Vuoriston (2002, 41) mukaan motivaatio on päämäärään suuntautuvaa, tavoitteellista käyttäytymistä ohjaavien vaikuttimien kokonaisuus. Motivaatiota tutkittaessa, tutkitaan, miksi ihminen toimii tietyllä tavalla eli tarkastellaan niitä tarpeita, jotka ohjaavat käyttäytymistä. Tarve on puolestaan sisäinen voima, jonka ihminen kokee haluna epätyydyttävän tilanteen korjaamiseen, elämyksellisesti jonkin puutteena tai toimintaa ohjaavana tekijänä. Ennen kuin tutustutaan tarpeisiin matkailumotivaation osatekijänä, on tunnettava Maslowin tarvehierarkiamalli. Maslow on kehittänyt viisiportaisen pyramidinmallisen tarvehierarkian, jossa alimpana tasona ovat fysiologiset tarpeet joihin kuuluvat nälkä, jano, lepo ja liikunta. Kun nämä tarpeet on tyydytetty, ihminen voi siirtyä seuraavalle tasolle, joka on turvallisuuden tarve. Kolmantena tasona on rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarve ja neljäntenä tasona arvostuksen tarve. Viimeisellä, viidennellä tasolla on itsensä toteuttamisen tarve. Maslowin mukaan alemman tason tarpeet tulee olla tyydytettynä ennen kuin voi siirtyä ylemmälle tasolle. Matkailussa voi soveltaa Maslowin tarvehierarkiaa, mutta selkeämpi on käyttää esimerkiksi McIntoshin ja Goeldnerin esittämää nelijakoa, joka on sovellettu matkailua varten Maslowin tarvehierarkiasta. Muita matkailuun soveltuvia malleja on kehitetty myös, mutta McIntoshin ja Goeldnerin on ehkä selkein. (Vuoristo 2002, 42.) Tarvehierarkiamalli matkailussa McIntoshin ja Goeldnerin mallissa ensimmäinen taso on fyysiset tekijät, kuten Maslowin mallissa, mutta matkailussa korostetaan nälän ja janon sijasta henkistä ja ruumiillista virkistystä, terveyttä, urheilua ja huvittelua. McIntosh ja Goeldner ovat jättäneet väliin Maslowin mallista turvallisuuden tarpeen ja määritelleet toiselle tasolle kulttuuritekijät, eli halun nähdä ja tietää enemmän kulttuureista. Kolmannen tason muodostavat ihmisten väliset tekijät, jotka sisältävät halun tavata uusia ihmisiä, vierailla ystävien ja sukulaisten luona, paeta rutiininomaisista päivittäisistä ihmissuhteista ja työympyröistä. Tämä vastaa Maslowin rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarvetta. Viimeiselle tasolle McIntosh ja Goeldner ovat asettaneet status- ja arvostustekijät, joka on samankaltainen kuin Maslowin kaksi ylintä tasoa, arvostuksen tarve ja itsensä toteuttamisen tarve. Status- ja arvostustekijöihin kuuluvat muun muassa halu syventää

14 harrastuksia ja täydentää opintoja ja tietoa, halu saada arvostusta muilta ihmisiltä ja oman egon vahvistaminen. (Vuoristo 2002, 42.) Matkailijan tarpeet perheen eri elinkaaren vaiheissa Perhematkailijoiden tarpeiden sanotaan määräytyvän sen mukaan, missä vaiheessa elinkaarta perhe on. Perheen elinkaarta määritteleviä malleja on luotu monia erilaisia, mutta olen ottanut mukaan Swarbrooken ja Hornerin (1999, 95) määritelmän. Heidän mallissaan perhematkailijoiden tarpeet matkakohteessa ovat määritelty perheen eri elinkaaren vaiheiden mukaan. Mallissa on kahdeksan eri elinkaaren vaihetta. Ensimmäisessä elinkaaren vaiheessa on nuori pari ilman lapsia. Heidän saadessaan vauvan, tilanne muuttuu ja heistä tulee kasvava perhe. Elinkaaren vaiheisiin kuuluvat myös vanhemmat pienten lasten, teini-ikäisten ja nuorten kanssa. Lisäksi mukaan on otettu vanhemmat, joiden lapset ovat lähteneet kotoa ja seniorit. Neljä elinkaaren vaihetta koskee lapsiperheitä, mutta loput neljä ovat myös tärkeitä. Perhematkailija ei ainoastaan ole lapsiperheen äiti matkalla lapsensa kanssa, vaan esimerkiksi mummo lapsenlapsensa kanssa. Siinä tapauksessa molemmilla sekä lapsenlapsella että mummolla on omia erilaisia tarpeita matkustaessa. (Swarbrooke & Horner, 1999, 95.) Swarbrooken ja Hornerin (1999, 95) mukaan nuori pari, joka matkustaa vauvan kanssa arvostaa ja tarvitsee luonnollisesti hyvin erilaisia asioita matkakohdetta valitessa ja itse matkakohteessa, kuin nuori pari, jolla ei ole lapsia. Vauvan kanssa matkustavalle tärkeitä asioita ovat taloudellisuus, palvelut vauvoille ja vaunujen kanssa liikkumisen helppous, kun lapseton pariskunta haluaa uusia kokemuksia ja romantiikkaa matkustaessaan. Perhekoon kasvaessa korostuvat aktiviteetit koko perheelle ja taloudellisuus. Kasvava perhe toivoo usein perhelippuja tapahtumiin ja nähtävyyksiin. Pienet lapset tarvitsevat matkakohteessaan erilaisia virikkeitä, vanhempien tukea ja ohjausta ja toisia lapsia leikkitovereiksi. Pienten lasten kasvaessa teini-ikään, heidän tarpeissaan korostuvat uudet kokemukset, jännitys, status ja tilaisuudet aktiiviseen osallistumiseen. Teini-ikäiset tarvitsevat pienten lasten tavoin oman ikäistensä kanssa sosiaalista kanssakäymistä. Lisäksi he toivovat usein saavansa lomakohteessa ainakin jonkin verran itsenäisyyttä ja erillään oloa vanhemmista. Swarbrooken ja Hornerin (1999, 95) mallissa nuori aikuinen on otettu omaksi elinkaarenvaiheeksi, vaikka se ei poikkea teini-ikäisestä muutoin kuin, että nuori aikuinen tarvitsee enemmän liikkumi-

15 sen vapautta kuin teini-ikäinen. Nuori aikuinen ei enää kaipaa myöskään jännitystä ja statusta niin paljoa. (Swarbrooke & Horner 1999, 95.) 9 Tarpeet muuttuvat lasten lähdettyä pois kotoa. Niin sanotun tyhjän pesän -vaiheessa halutaan oppia uutta ja ollaan mieluummin passiivisia kuin aktiivisia osallistujia. Nämä seikat asettavat omat vaatimuksensa matkakohteelle, kuten seniorien tarpeet. Seniorit kaipaavat muiden senioreiden seuraa, helppokulkuisuutta ja taloudellisuutta. Lisäksi heidän toiveenaan on ennemmin katsoa, kuin osallistua itse tekemiseen. (Swarbrooke & Horner 1999, 95.) Matkustusmotiivit Matkailijan tarpeet muodostuvat niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakkaan matkustuspäätöksiin. Matkailijalla on myös erilaisia toiveita ja odotuksia koko matkailutuotetta, kuten matkakohdetta, majoituspaikkaa ym. kohtaan. Niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat matkailijan matkustuspäätöksiin, kutsutaan matkustusmotiiveiksi. (Komppula & Boxberg 2002, 68.) Voidaan sanoa, että matkailumotivaatio ja matkailukäyttäytyminen syntyvät ihmisen tarpeista. Motivaatio perustuu sosiologisiin ja psykologisiin normeihin ja asenteisiin, kulttuuriin ja havantoihin, ilmentyen yksilöllisin muodoin. Motivaatioon ja matkatyypin valintaan vaikuttaa luonnollisesti myös matkakohteen imago. (Cooper ym. 1993, ) Ensisijaiset matkustusmotiivit Komppulan ja Boxbergin (2002, 68) mukaan matkailututkimuksissa, kirjallisuudessa ja etenkin World Tourism Organization (WTO) käyttää yleensä seuraavanlaista matkustusmotiivien luokittelua: 1. Työhön liittyvät motiivit a) työmatkat, koulutustilaisuudet, kokoukset, konferenssit, näyttelyt ja kurssit b) yleensä matkustaminen kotoa pois työhön liittyvistä syistä 2. Fyysiset ja fysiologiset motiivit a) osallistuminen urheiluun tai ulkoilma-aktiviteettiin kuten golfiin

16 10 b) osallistuminen aktiviteetteihin joiden tarkoituksena on terveyden, hyvinvoinnin tai kuntoutuksen hoito tai ylläpitäminen c) lepääminen, rentoutuminen ja arjesta irrottautuminen d) lämpö, aurinko ja rentoutuminen rannalla 3. Kulttuuriset, psykologiset ja henkilökohtaiseen oppimiseen liittyvät syyt a) osallistuminen festivaaleille, teatteriin tai musiikkitapahtumiin b) osallistuminen omiin kiinnostuksen kohteisiin 4. Sosiaaliset, henkilöiden väliset sekä etniset syyt a)vierailut sukulaisten ja tuttavien luona ja matkustaminen heidän kanssaan siksi, että halutaan viettää aikaa heidän kanssaan b) matkustaminen sosiaalisten velvoitteiden vuoksi (häät, hautajaiset) c) matkustaminen jonkun perheenjäsenen tms. mukana kumppanin liikematkan tai muun matkan vuoksi d) omien juurien etsiminen, synnyinpaikalla vierailu 5. Viihde, huvittelu, nautinto ja ajanviete a) urheilutapahtumiin tai muihin katsojatapahtumiin osallistuminen b) ostosmatkailu c) teema- ja huvipuistoissa vierailu 6. Uskonnolliset syyt a) osallistuminen pyhiinvaellukselle b) osallistuminen retriittiin tai meditointiin, opintomatkat uskonnollisista syistä Toissijaiset matkustusmotiivit Ensisijaisten matkustuspäätösten jälkeen täytyy tehdä päätöksiä sen suhteen minne, milloin ja miten matkustetaan ja kuinka kauan matkalla ollaan. Mietittävä on myös millaisessa seurassa matkustetaan, millainen majoitus halutaan, ja millaisia aktiviteetteja harjoitetaan. Päätöksiä on tehtävä myös raha-asioista eli paljon ollaan valmiita maksamaan. Nämä ovat toissijaisia matkustusmotiiveja, jotka vaikuttavat siihen, millaiselle matkalle tai mihin matkakohteeseen lähdetään. Ne jaetaan usein sisäisiin eli henkilökohtaisiin ja ulkoisiin tekijöihin. (Komppula & Boxberg 2002, 71.)

17 11 Sisäisiin tekijöihin kuuluvat olosuhteisiin liittyvät tekijät, joita ovat esimerkiksi terveys, vapaa-aika, käytettävissä olevat tulot, auto ja työhön ja perheeseen liittyvät sitoumukset. Perheen tulot esimerkiksi voivat olla pienet, mutta silti perhe haluaa lähteä matkalle. Silloin on mietittävä edullista matkakohdetta ja edullisinta matkustusmuotoa. Matkustuspäätöksiin vaikuttavat olosuhteisiin liittyvien tekijöiden lisäksi asenteet ja käsitykset. Niistä esimerkkeinä ovat käsitykset kohteista ja matkailuorganisaatioista, pelko tiettyjä matkustusmuotoja kohtaan, matkan suunnitteluun, varaamiseen käytettävä aika ja asenteet matkailijoiden käyttäytymissääntöjä kohtaan. Samaan ryhmään lasketaan kuuluvaksi myös tiedot esimerkiksi kohteesta, hintaeroista ja matkailutuotteiden saatavuudesta. Sisäisiä tekijöitä ovat myös kokemukset. Erilaisia kokemuksia voivat olla esimerkiksi kokemukset erityyppisistä lomista, eri kohteista, yrityksistä löytää alennettuja hintoja, ja matkailuorganisaatioiden tuotteista. (Komppula & Boxberg 2002, ) Matkailijan käyttäytymiseen vaikuttavat ulkoiset tekijät ovat sukulaisten ja tuttavien mielipiteet. Matkailuyritysten markkinointitoimenpiteet ja julkinen sana pyrkivät myös vaikuttamaan omalla tavallaan matkailijan käyttäytymiseen. Ulkoisiin tekijöihin kuuluvat myös kansalliset, yhteisölliset, poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, globaalit ja tekniset tekijät. (Komppula & Boxberg 2002, 73.) Vapaa-ajan matkailun motiivit Swarbrooke ja Horner (1999, 54) ovat määritelleet vapaa-ajan matkailumotivaatiotyyppejä Maslowin tarvehierarkian pohjalta. Heidän tyypittelynsä perustuu Komppulan ja Boxbergin (2002, 70) mukaan selkeästi matkailijan syvimpiin tarpeisiin ja odotuksiin siitä, mitä lomalta on odotettavissa. Heidän mukaansa matkailijalla voi olla samanaikaisesti monia syitä matkustaa, ja vaihtelua syntyy esimerkiksi ikäryhmien, kansallisuuksien ja sulkupuolten kesken. Yksilötasollakin on vaihtelua, riippuen esim. henkilön persoonallisuudesta, elämäntyylistä ja imagosta. Swarbrooken ja Hornerin (1999, 54) vapaa-ajan matkailumotiivit on luokiteltu seuraavanlaisesti: 1. Kulttuuriset motiivit (esim. nähtävyyksien katselu ja uusien kulttuurien kokeminen) 2. Fyysiset motiivit (esim. rentoutuminen, auringonotto, terveys ja seksi)

18 12 3. Emotionaaliset (esim. sukulaisten ja tuttavien tapaaminen, uusien ystävien löytäminen, tarve tehdä muut tyytyväisiksi ja taloudellisuuden tavoittelu) 4. Statusmotiivit (esim. muodikkuus, hyvän kaupan saaminen ja pöyhkeilevä tuhlailu) 5. Henkilökohtainen kehittyminen (esim. tiedon lisääminen ja uuden taidon oppiminen) 6. Henkilökohtaiset motiivit (esim. pako arjesta, nostalgia, romanssi ja henkinen tyydytys) 2.4 Ostopäätösprosessi Kuluttajan käyttäytyminen palvelujen ostajana Kuluttajan käyttäytymisellä tarkoitetaan tarpeiden tyydyttämiseen liittyviä henkisiä ja fyysisiä toimintoja, joihin kuluttaja joutuu valitessaan, ostaessaan ja käyttäessään tuotteita. Riippumatta ostettavasta tuotteesta kaikille kuluttajille on tyypillistä, että käyttäytyminen on tavoitteellista. Tämän mukaan kuluttaja on motivoitunut tyydyttämään erilaisia tarpeitaan. Kuluttajan ostokäyttäytymiseen sisältyy erilaisia toimintoja, kuten palveluja koskevan tiedon hankkiminen, palvelujen vertailu, yhteydenotto palveluorganisaatioon ja itse palveluiden käyttäminen. Kuluttajan käyttäytymistä voidaan kutsua prosessiksi, vaikka hän ei itse välttämättä pohdi, mitä vaihetta on parhaillaan läpikäymässä. (Ylikoski 2001, ) Kuluttajan käyttäytyminen vaihtelee usein ajan ja päätöksenteon monimutkaisuuden suhteen. Joskus päätöksentekoon kuluu aikaa paljon ja se vaatii paljon pohdintaa. Käyttäytymiseen vaikuttavat myös hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa kuten ikä, sukupuoli, taloudellinen tilanne, motivaatio ja oppiminen. Lisäksi oman vaikutuksensa kuluttajan käyttäytymiselle luovat lähiympäristöön liittyvät ja ulkoiset tekijät. Tärkein ulkoinen tekijä on yhteiskunta ja sen kulttuuriin liittyvät tekijät. Myös maan taloudellinen tilanne heijastuu kuluttajan resursseihin. Markkinoinnin lasketaan kuuluvan ulkoisiin tekijöihin, jonka avulla organisaatiot pyrkivät vaikuttamaan kuluttajan ostopäätöksiin. (Ylikoski 2001, )

19 2.4.2 Matkailupalvelun ostopäätösprosessi 13 Matkailupalvelun ostopäätösprosessissa tehdään toissijaisiin motiiveihin verrattavissa olevia päätöksiä, millaiselle matkalle ja mihin kohteeseen matkustetaan. Matkapäätös ei useinkaan suju rutiinilla kuten elintarvikkeiden osto, vaan tarvitaan syvällisempää päätöksentekoprosessia. Matkailijan kuluttajakäyttäytymisestä on tehty useita tutkimuksia, jotka osoittavat, että matkailijan päätöksentekoprosessi vie paljon aikaa, siihen liittyy voimakas tunnelataus ja siinä koetaan paljon riskejä. Matkailija ei tee päätöstään rutiininomaisesti ja tueksi etsitään paljon tietoja eri tietolähteistä. (Albanese & Boedeker 2002, 104) Albanesen ja Boedekerin (2002, ) mukaan matkailupalvelun ostopäätös on monimutkainen prosessi, johon kuuluvat seuraavat vaiheet: 1) ostoa edeltävät prosessit: tarpeen havaitseminen, informaation etsiminen ja vaihtoehtojen arviointi 2) ostoaktiviteetit: valinta ja ostaminen 3) oston jälkeiset prosessit: tyytyväisyys/tyytymättömyys, palaute ja henkilökohtainen viestintä Matkailijan ostopäätökseen vaikuttavat monet eri tekijät. Sisäiset tekijät motivoivat matkailijaa matkustamaan ja auttavat määrittämään, mitä matkalta halutaan ja mihin haluaa matkustaa. Tärkeimpiä sisäisiä vaikutustekijöitä ovat motivaatio matkustamiseen, asenteet, persoonallisuus, havaitsemis- ja oppimisprosessit. Ulkoiset tekijät taas myötävaikuttavat matkailijan sisäisiin vaikutustekijöihin. Niitä ovat esimerkiksi kulttuuri, viiteryhmät, kaupallinen, muu matkailuviestintä ja muut sosiaalisyhteiskunnalliset tekijät. (Albanese & Boedeker 2002, 106.) Hemmi ja Vuoristo (1993, 139) ovat määritelleet myös matkailijan valintoihin ja ostopäätösprosessiin vaikuttavia tekijöitä. Heidän määritelmästään löytyy selvästi yhtäläisyyksiä Albanesen ja Boedekerin määritelmään. Matkailijan valintoihin vaikuttavat tekijät ovat käytettävissä olevat resurssit, kuten aika ja varat. Yksilön psyykkinen rakenne psykologisine prosesseineen, kuten mielikuvat, asenteet ja uskomukset matkakohteesta vaikuttavat myös matkailijan valintoihin. Mainitsematta ei voi jättää ulkopuolisia sosiologisia vaikuttimia, joista esimerkkinä on muoti. Jonkin kohteen ollessa

20 14 muodissa, ihmiset matkustavat mielellään sinne. Asuin- ja työympäristön erityispiirteet ja matkailukohteen ominaisuudet vaikuttavat omalla tavallaan myös matkailijan valintoihin. Asuin- tai työympäristössä voi olla sosiaalista painetta matkustaa esimerkiksi aurinkorannikolle. Osan asuinympäristön asukkaiden matkustettua aurinkorannikolle, lopuille tulee paine matkustaa samaan paikkaan. Toisaalta asuinympäristön maantieteellinen sijainti voi vaikuttaa. Viileän ilmastotyypin alueelta matkustetaan mielellään aurinkoiseen paikkaan, koska omassa lähiympäristössä ei ole mahdollista ottaa aurinkoa. Matkailukohteen ominaisuudet vaikuttavat valintoihin ja ostopäätöksiin. Tärkein on luultavasti kohteen hinta, mutta päätöksen voi ratkaista myös palvelun laatu, hygienia, turvallisuus, luonto ja liikenneyhteydet matkakohteessa. Tutkimukset osoittavat, että matkailuviestintä vaikuttaa hyvin vähän ihmisten matkustuspäätöksiin, koska ihmisten lomatottumukset ovat suhteellisen pysyviä. Matkailuviestinnällä pyritään kuitenkin muuttamaan ihmisten mielikuvia ja asenteita tiettyä matkakohdetta kohtaan. Tarkoituksena on, että ihmiset saadaan matkustamaan kyseiseen kohteeseen. ( Hemmi & Vuoristo 1993, 141.) Perheen päätöksenteko Nicholsin ja Schnepengerin (2000, ) mukaan perheiden erilaisia päätöksentekoprosesseja on tutkittu paljon. Tutkimusten tarkoituksena on ollut selvittää, kuka tekee perheissä päätöksen matkustamisesta ja muut valinnat matkan suhteen. Perheiden tulee tehdä päätös itse matkakohteesta ja lisäksi esimerkiksi matkareitistä ja majoituspaikasta. Perheiden päätöksentekoprosessi on yleensä jaettu kolmeen osaan: yhteispäätös vanhempien kesken, vaimon päätös ja miehen päätös. Yleisin päätöksentekotapa näyttäisi olevan vanhempien yhteispäätös. Moutinho (2000, 55) on määritellyt perheiden päätöksentekotyylejä. Hänen mielestään perheen mies päättää lomakohteen ja majoitusmuodon. Yhteisvoimin päätös tehdään, kun mietitään minne mennään lomalla ja kuinka paljon käytetään rahaa lomaan. Päätökset otetaanko lapset mukaan vai ei, matkan keston, matkan ajankohdan, matkustusmuodon ja loman aktiviteettien suhteen tekee joko jompikumpi puolisoista yksin tai ne tehdään yhteisvoimin. Se tehdäänkö edellä mainitut päätökset yksin vai yhteisvoimin riippuu aivan perheestä.

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Juho Pesonen Yhteistyössä Raija Komppula, Mike Peters ja Christopher Kronenberg juho.pesonen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus-

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 2.1./jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli elokuussa noin 2,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 2,1 prosenttia

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.2.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,4 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 6,9

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 35 59 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 696 936 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 17.3.216/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 131 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet italialaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Vuosiraportin liite: Ulkomaalaiset matkailijat Porvoon-Loviisan seudulla Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Yöpymiset ja matkat...

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1

Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

ZA5478. Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland

ZA5478. Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland ZA5478 Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland Questions for Eurobarometer FLASH-survey (February 2011) Q1. Kuinka monta matkaa

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Savonlinnan seudulla vuonna 2010 Osa I. Matkailijoiden päivittäinen rahankäyttö Noora Tahvanainen Raija Komppula Eero Vatanen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2.

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Kuluttajakysely 2009

Kuluttajakysely 2009 Kuluttajakysely 2009 - Ostospaikan valinta ja käsitys itsestä kuluttajana Viikot 47-52 Kuluttajakysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Kuluttajakysely 2009 Innolink

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved.

Hyvän palvelun muotoilutoimisto. Copyright Diagonal Mental Structure Oy. All rights reserved. Hyvän palvelun muotoilutoimisto 1 TEKES LIIKKUMINEN PALVELUINA 27.5.2014 Käyttäjäprofiilit palveluiden luomisen pohjana Case: Helsingin risteilymatkustajien profilointiprojekti Mikko Koivisto, johtava

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari,

Suomalaisten matkailu Viroon. Ossi Nurmi The Baltic Guide seminaari, Suomalaisten matkailu Viroon The Baltic Guide seminaari, 13.1.216 Esityksen teemat 1. Suomalaisten matkat Viroon eri tietolähteet 2. Matkailijakohtainen rahankäytön profiili 3. Suomalaisten matkailijoiden

Lisätiedot

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Johdanto tutkimukselle Matka 2017 ennakkotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaiselta yleisöltä ajankohtaisia, matkailuun liittyviä mielipiteitä

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016

VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 VENÄJÄ : Markkinakatsaus 2016 20.4.2016 JA LUVUT 2 MARKKINAPOTENTIAALI SUOMEN TILASTOLUVUT 2015 Venäläisten yöpymiset Suomessa vähenivät 41,6% vuonna 2015 Yöpymiset 2016 tammi-helmikuussa vähenivät 14,6%

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 KOTIMAASSA MATKUSTANEET 75 % teki lomamatkan kotimaassa viime kesänä Oletko käynyt aikaisemmin samassa kohteessa? 30-50 vuotiaista 80 % teki lomamatkan kotimaassa

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot