Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat oppijoina kielitietoinen opetus monikulttuurisen koulun näkökulmasta
|
|
- Akseli Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat oppijoina kielitietoinen opetus monikulttuurisen koulun näkökulmasta Suaad Onniselkä Vesalan yläasteen koulu on monikulttuurinen ja kansainvälinen koulu. Kielien ja kulttuurien kirjo näkyy koulun arjessa. Siksi kielitietoisuus ei ole vain äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen osa, eikä vieraiden kielten opetusta vaan se näkyy kaikessa aineenopetuksessa. Kielitietoisuudesta hyötyvät kaikki: niin eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat kuin ne, jotka puhuvat äidinkielenään suomea. Kielitietoisuus on yksi yhdenvertaisen koulujärjestelmän kulmakivistä. Se mahdollistaa erilaisille oppijoille yhdenvertaisen mahdollisuuden edetä opinnoissaan aina korkeakouluopintoihin asti. Kielitietoinen opetus on myös osa kansalaiseksi kasvamista, koska se tuo tarvittavat taidot yhteiskunnassa toimimiseen, mikä on demokratian toimivuuden edellytys. Koulun taustaa Vesalan yläkoulussa Helsingin Kontulassa lähes neljäkymmentä prosenttia oppilaista puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään. S2-oppijoita on noin 130, joista osa osallistuu S2-opetukseen ja osa suomi äidinkielenä opetukseen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Vaikka koulu on monikulttuurinen ja kansainvälinen, Vesalassa on vasta toista lukuvuotta valmistavan luokan opetusryhmä. Valmistavan luokan oppilaita integroidaan mahdollisimman varhain kunkin oppilaan taitojen mukaan yleisopetuksen ryhmiin. Kieltenopetuksessa koulu on tyypillinen helsinkiläinen koulu, sillä esimerkiksi valmistavan luokan oppilaille vapautuksia B-kielenä opiskeltavasta ruotsista ei tehdä 1 / 7
2 automaattisesti. Jokaisen oppilaan kohdalla kielten opetuksen tilanne arvioidaan erikseen. Osalle oppilaista yleisopetukseen siirtyminen tarkoittaa käytännössä jopa kahden uuden kielen opiskelua eli suomea ja englantia. Osalle vain suomi on uusi kieli. Kielten moninaisuudesta huolimatta tai sen ansiosta suurin osa koulun oppilaista opiskelee kuitenkin suomea äidinkielenä, oli heidän kotikielensä mikä tahansa. Vieraiden kielten opetuksesta Koulun kielellisestä ulottuvuudesta puhuttaessa ensimmäiseksi nousee esille vieraiden kielten opetus. Vesalassa oppilaille vieraista kielistä englanti on ylivoimaisesti suosituin valinta ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Englanti nähdään tarpeellisena aineena oppilaan kielitaustaan katsomatta. Suurin osa on valinnut englannin A1-kieleksi. Myös saksan ja ruotsin A1- ja A2-kielen ryhmiä perustetaan vuosittain. Tällöin B1-kieli on ruotsi tai englanti. Valinnaisaineena Vesalassa tarjotaan B2-kielinä ranskaa ja saksaa. Oppilaiden monikielisyys on ollut positiivinen asia opetuksessa. Monet oppilaat käyttävät esimerkiksi oman äidinkielensä rinnalla englantia kommunikoidessaan sukulaistensa kanssa. Henkilökohtaisesti olen huomannut, että suomalaisissa lähiöissä eri kieli- ja kulttuuritaustaiset nuoret vaihtavat sujuvasti suomesta englantiin, kun taas Tukholman lähiöissä saman ikäisiltä nuorilta sujuu vain ruotsi. Toki kielenkäyttöön liittyvään huomioon voi vaikuttaa yleinen suhtautuminen maahanmuuttoon: Ruotsissa kaikkien odotetaan puhuvan ruotsia taustaan katsomatta, mutta Suomessa taas eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ei odoteta puhuvan hyvää suomea, joten silloin nuoret vaihtavat sujuvasti kielestä toiseen. Oppilaan ja huoltajien odotukset koulumenestyksestä Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden ja huoltajien odotukset oppilaan omasta koulumenestyksestä vaihtelevat aivan kuin missä tahansa perheessä. Jossakin perheessä oppilas voi edustaa ensimmäistä sukupolvea, jolla on ylipäätään mahdollisuus koulunkäyntiin, kun taas toisessa perheessä lapsen uraa lääkärinä pidetään itsestäänselvyytenä. Juuri maahan muuttaneelle oppilaalle akateemisen suomen kielen taidon kehittyminen ymmärretään kodeissakin haasteeksi. Monissa eri kieli- ja kulttuuritaustaisissa perheissä, joissa lapset ovat syntyneet ja kasvaneet Suomessa, sekä huoltajat että oppilas itse olettavat akateemisen kielitaidonkehittyvän itsestään arkikielen rinnalla. Haasteena on se, että akateemista kieltä ja puhekieltä pidetään synonyymeinä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppilaan puhuessa 2 / 7
3 sujuvaa suomea huoltajien ja myös oppilaan on hankala hahmottaa, miten oppimiseen liittyvät haasteet liittyvät koulun oppiaineissa käytettävään kieleen. Jotta yhteistyötä voidaan tehdä koulun ja kodin välillä, opettajan täytyy tiedostaa oman aineensa kielelliset vaatimukset ja tehdä ne opetuksessa näkyviksi. Myös oppilaiden kielellinen taso on tunnistettava ja sitä on kehitettävä järjestelmällisesti. Jos tiedonvaihto kielellisistä vaatimuksista jätetään huomiotta, oppilaalle ja/tai huoltajille voi tulla tunne siitä, että oppilasta syrjitään arvioinnin osalta. Esimerkiksi matematiikassa oppilaan tavoitteena on oppia ymmärtämään ja puhumaan matematiikkaa, sillä sanaston opiskelu on yksi matematiikan osaamisen osa-alueista. Tarve opiskella sanastoa koskee myös suomenkielisiä oppilaita. Jos matematiikan kielentäminen jää opetuksessa vähäiseen asemaan oppilas jää ilman opetuksen tuomaa tukea sanallisten tehtävien osalta. Tällöin oppilas pysähtyy jo tehtävänantoon esimerkiksi geometriassa, jos hän ei tunnista suorakulmion ja suoran kulman eroa. Oppilaiden kielellisen tason seuraaminen pitää olla selkeä osa arviointia. Kielitietoisuus luokassa ei hyödytä vain eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, vaan myös suomea äidinkielenään puhuvat oppilaat hyötyvät opetuksen avaamisesta kielen näkökulmasta. Tilastojen mukaan (Myrskylä 2009) Suomessa korkeasti koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat todennäköisemmin korkeakouluopintoihin kuin alemman koulutuksen hankkineiden vanhempien lapset. Kielen näkyväksi tekeminen mahdollistaa sen, että kaikilla oppilailla taustaan katsomatta on mahdollisuus menestyä korkeakouluopinnoissa, eikä kielestä muodostu estettä oppimiselle ylemmillä tasoilla. Käytännön luokkahuonetoteutuksia Osallistuvan kansalaisyhteiskunnan kannalta on tärkeää, että kenenkään oppilaan koulumenestys ei ole kiinni siitä, ettei koulun opetus ole kielitietoista. Osallisuuden tunne liittyy aktiiviseen kansalaisuuteen ja sitä kautta demokratiaan ja globaaliin vastuuseen. Nämä osa-alueet vaativat kielellisiä taitoja, joita tulee oppia koulussa. Siksi opettajan velvollisuutena on avata koulun kieltä ja oppiaineissa käytettävää kieltä siten, että oppilaalla on mahdollisuus saavuttaa sekä vaadittu akateeminen kielitaito että riittävä kielitaito voidakseen olla osallisena yhteiskunnassa. Kielen eri osa-alueiden kehittäminen tasapuolisesti kuuluu tähän oikeuteen. Luokkahuoneessa pitää olla mahdollisuus harjoitella esimerkiksi arvioinnissa käytettävää kirjallista kielitaitoa muutenkin kuin vain koetilanteessa. Jos kirjallista 3 / 7
4 harjoittelua ei ole, on tarpeen pohtia, mitä osaamista kirjallinen koe oikeastaan mittaa. Yläluokilla erityisesti aineet, joita opetetaan lukuvuoden aikana yhden vuosiviikkotunnin verran, ovat suuren haasteen edessä ajallisesti siinä, että oppilaat ehtivät tekemään kirjallisia harjoituksia ja saamaan palautetta niistä. Fysiikassa ja kemiassa kirjallinen harjoittelu voi olla esimerkiksi kokeellisen työskentelyn raportointia. Opettajan ei tule silti unohtaa suullista tuottamista. Se antaa opettajalle myös käsityksen siitä, miten lähellä tai kaukana suullinen ja kirjallinen tuottaminen ovat toisistaan. Oppilaiden akateemisen kielitaidon mittaamisen on syytä olla systemaattista, jotta jokainen oppilas pääsee omaan tavoitteeseensa päättöarviointiin mennessä. Opetuksen tavoitteena pitää olla oppiaineen kielen tuottaminen, joka on merkki syväoppimisesta. Hyvät oppimistulokset ovat parasta syrjäytymistä ennaltaehkäisevää työtä, koska ne tuottavat samalla taitoja aktiivista kansalaisuutta varten. Monipuolinen kieli aineenopetuksessa vahvistaa kaikkien niiden oppilaiden akateemista kielitaitoa ja valmiuksia jatko-opintoihin, jotka eivät sitä saa kodin perintönä. Arviointikeskustelut oppilaan kanssa toimivat kielenopetuksen tukena. Keskustelun pohjana voi käyttää kurssilla tehtyjä kirjallisia töitä. Oppilas saa silloin palautetta siitä, millainen hänen kielitaitonsa on juuri sillä hetkellä, millä osa-alueilla on tapahtunut kehitystä ja mitä pitää vielä harjoitella lisää. Selkokielisen materiaalin käyttö Perusopetuksen tulee tukea oppilaiden kielellistä oppimista. Osa oppilaista tarvitsee selkokielisiä materiaaleja erityisesti silloin, kun oppilas on siirtynyt juuri valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen. Vaikka luokassa on heikosti suomea osaavia, opetuksen kielen tulee kuitenkin olla monipuolista. Selkokielinen materiaali ei saa ohentaa kielen verukkeella opetuksen sisältöä. Sisällön kaventaminen edesauttaa pitkällä aikavälillä vain koulumenestyksen heikentymistä. Selkokielinen materiaali on hyvä opetuksen tukena, mutta opettajan on hyvä varmistaa, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus päästä käsiksi koko ryhmän yhteisiin kirjallisiin materiaaleihin.. Oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen osaamisen katsotaan olevan muiden kielien oppimisen perusta. Vähemmistökielen haasteena on sen kehittyminen akateemisesti koulun kielen rinnalla. Oppilaalla on oikeus oman äidinkielen opetukseen kahden vuosiviikkotunnin verran koko perusopetuksen ajan. Yläluokilla oppilaiden osallistuminen opetukseen kuitenkin 4 / 7
5 vähenee ja opetus joudutaan pitämään usein alakouluilla. Syitä, miksi oman äidinkielen tunneilla ei käydä, on useita. Ensinnäkin opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Osa huoltajista ei edes tiedä, miten oman äidinkielen opetukseen ilmoittaudutaan. Helsingissä ilmoittautuminen on edellisen lukuvuoden keväällä. Syksyllä oppilaat tai huoltajat eivät muista, ovatko he ylipäätään ilmoittautuneet opetukseen. Käsitys akateemisesta kielitaidosta vaihtelee perheittäin. Hyvänä äidinkielen kielitaitona voidaan ymmärtää arjen tilanteista selviytymistä. Osa perheistä haluaa oppilaan parantavan suomen kielen taitoaan, jolloin oman äidinkielen opetuksen arvoa ei nähdä kielitaitoa vahvistavana voimavarana. Perheiden kielteisiin asenteisiin ei vaikuta yksistään koulu, vaan myös muut viranomaiset voivat vähätellä oman äidinkielen osaamista osana kotoutumista tai ylipäätään nähdä oman äidinkielen säilyttämisen toisarvoisena. Vuosien varrella olen tavannut huoltajia, jotka ovat viranomaisten kanssa asioidessaan ymmärtäneet, että heidän tulee Suomessa puhua lapsilleen vain suomea. On myös olemassa monia käytännön syitä, miksi oman äidinkielen opetukseen ei osallistuta. Tunnit ovat usein koulupäivän jälkeen ja ne voivat olla toisella puolella kaupunkia. Oppilasryhmät voivat koostua oppilaista 1. 9.vuosiluokilta, jolloin opettajan painopiste opetuksessa on alaluokkien oppilaissa. Yläluokkien oppilaat voivat tällöin kokea, että heidän opetuksensa jää pienempien oppilaiden opetuksen varjoon. Oman äidinkielen opettajat eivät ole myöskään yhdenvertaisessa asemassa suhteessa toisiinsa, mitä tulee opettajan kelpoisuuteen. Esimerkiksi somalin kielestä ei voi saavuttaa virallista kelpoisuutta Suomen yliopistoissa. Näin yksikään opettaja ei ole kelpoinen opettamaan somalin kieltä, vaikka hänellä muuten olisi ylempi korkeakoulututkinto ja pedagogiset opinnot suoritettuina. Opettajan ammattia arvostetaan muutenkin eri kieli- ja kulttuuritaustaisissa ryhmissä eri tavoin verrattuna suomalaiseen yhteiskuntaan. Opettajan ammatti saatetaan nähdä esimerkiksi väliaikaisena ratkaisuna akateemisella uralla. Työtä tehdään, kun ei ole muutakaan palkkatuloa. Toisaalta myöskään työehdot itsessään eivät houkuta alalle: tuntiopettajan työehdot ovat heikommat erityisesti kiertävällä opettajalla kuin lehtorin virassa toimivalla opettajalla. Lisäksi opetustunnit ovat työjärjestyksen ääripäissä aiheuttaen paljon hyppytunteja. Erityisesti niissä kielissä, joissa ei tarjota opettajankoulutusta, ei ole myöskään valmiita materiaaleja vaan opettaja joutuu tuottamaan opetusmateriaalin pääosin itse. Osa opettajista ei myöskään tunne suomalaista peruskoulua, eikä siellä opetettavien aineiden sisältöjä. Kun tuntemus muiden oppiaineiden kielellisistä tarpeista on ohuella pohjalla, niitä ei myöskään pystytä tukemaan oman äidinkielen opetuksessa. Osalle 5 / 7
6 opettajista käsite akateeminen kieli voi olla yhtä epäselvä kuin oppilaille ja heidän huoltajilleen. Näin opetuksen laadussa voi olla suuriakin vaihteluita. Opettajankoulutuksen kehittäminen on oman äidinkielen opetuksen näkökulmasta avainasemassa. Miksi et osallistu oman äidinkielen opetukseen? Osaan sitä niin hyvin. Se on turhaa. Mitä trigonometriset funktiot ovat äidinkielelläsi? En tiedä. Miten sitten voit sanoa osaavasi sitä niin hyvin? Ei tuollaisia sanoja opeteta siellä tunneilla. Miksi et osallistu oman äidinkielen opetukseen? Suurin osa muista oppilaista on pieniä. Opettajan aika menee pienten kanssa, enkä opi tunnilla mitään. Miksi et osallistu oman äidinkielen opetukseen? Tunnit ovat myöhään. Minulla on välissä kahden tunnin hyppytunti. Jos menen kotiin, en enää jaksa lähteä uudelleen kouluun. Jos odotan koululla, siellä muut oppilaat kiusaavat, eivätkä opettajat puutu. Taulukko 1. Oppilaiden vastauksia siitä, miksi he eivät osallistu oman äidinkielen opetukseen. Oppilaiden vastaukset ovat kursiivilla. Koulujen kielitietoisuuden merkitys vähemmistönäkökulmasta Opettajalla on luokassaan kielellistä valtaa: hän voi avata tai olla avaamatta oppiaineensa kieltä. Tämän lisäksi opettajalla on myös valta koulussa ja luokkahuoneessa, kuinka luokkatilanteissa esille tuleviin asenteisiin voidaan suhtautua. Niin kieli kuin asenteet vaikuttavat oppilaiden koulumenestykseen. Gloria Ladson-Billings: Ongelma, johon afroamerikkalaiset opiskelijat törmäävät, on heidän kulttuurinsa jatkuva arvon alentaminen, devalvaatio, joka tapahtuu niin koulumaailmassa kuin laajemmin yhteiskunnassa. (1995: 485, oma suomennos). 6 / 7
7 Powered by TCPDF ( Kieli, koulutus ja yhteiskunta - joulukuu 2015 Esimerkiksi jos yllä olevassa lainauksessa viitattaisiin afroamerikkalaisten sijaan romanitai muslimioppilaisiin, huomattaisiin, että koulussa olisi tärkeää suhtautua kaikkiin eri kieli- ja kulttuuritaustaisiin oppilaisiin tasa-arvoisesti ja positiivisesti. Altavastaajan asemassa oleminen ei kehitä aikuista, eikä etenkään oppilasta. Erityisesti nyt, kun Suomessa myös rasistiset mielipiteet ovat saaneet jalansijaa julkisessa keskustelussa on tärkeä huomioida, millaista arvoilmapiiriä koulussa välitetään eteenpäin. Lopulta opettaja on se, joka luokkahuoneessa välittää koulun arvoja oppilailleen. Kielet ja niihin liittyvät arvot ovat siis niitä asioita, joiden avulla oppilaat saavat taitoja elää monikulttuurisessa Suomessa ja globaalissa maailmassa. Kirjoittaja työskentelee fysiikan ja matematiikan lehtorina Vesalan yläasteen koulussa Helsingin Kontulassa. Syksyn 2015 hän on opettanut Somalimaassa, Hargeisassa Suomesta tulleita oppilaita, joista suurin osa on S2-oppijoita. Lähteet Ladson-Billings, G. (1995). Toward a Theory of Culturally Relevant Pedagogy. American Educational Research Journal, 32 (3), Saatavissa: Myrskylä, P. (2009). Koulutus periytyy edelleen. Hyvinvointikatsaus 1/2009, 1 8. Saatavissa: 7 / 7
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotPohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014
Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotKielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotYläkoulun valinnaiset opinnot
Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotOman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta
LisätiedotSuomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
LisätiedotESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS
ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistava opetus - yleistä Oppilas, joka ei vielä osaa suomea tai tarvitsee tukea suomen kielen vahvistamisessa, aloittaa koulunkäyntinsä perusopetukseen valmistavassa
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat
LisätiedotMaahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler
Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,
LisätiedotKÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus
KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
LisätiedotPerusopetuksen kieliohjelma
Opetuslautakunta 24 12.03.2019 Perusopetuksen kieliohjelma 961/12.00.01.00/2019 Opetuslautakunta 12.03.2019 24 Valmistelija: opetuspäällikkö Inkeri Lahti p. 044 7784688, inkeri.lahti@salo.fi Perusopetuksen
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotMaahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto
Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
Lisätiedot10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia
LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ
Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava
LisätiedotS2-opetuksen toimintamalli
Kuopion S2-opetuksen toimintamalli Kuopion kaupungin peruskoulut S2-opetus ja opetuksen järjestämisen tavat S2-oppilaalla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaista oppilasta, paluumuuttajaa tai Suomeen adoptoitua
LisätiedotKAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014
KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen
LisätiedotValinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet
Valinnaisuus 5.-6. luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaiset aineet alakoulussa Oppilaalla on yhteensä 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia aineita sekä 5. luokalla että 6.luokalla. Oppilas
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotOPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen
OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotKielivalinnat 2. ja 3. luokalla
Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotA2-kieli. Puolalan koulussa
A2-kieli Puolalan koulussa Mikä on A1-kieli? A1-kieli on ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 1. luokalta, ns. varhennettu kielenopetus. A1-kieli on kaikille oppilaille yhteinen aine. A1-kieli on Puolalan
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotAlavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella
Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotLAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä
LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotKielten opiskelu Oulussa
Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa
LisätiedotOulun kaupungin kieliohjelma
Oulun kaupungin kieliohjelma Lähtökohdat Oulun kaupungin kieliohjelma on laadittu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, ja se on osa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia. Kieliohjelman tavoitteena
LisätiedotYläkoulujen lukkarityöpaja
Yläkoulujen lukkarityöpaja 14.11.2017 Uuden opsin mukainen arviointikulttuuri Arviointisykli sama kaikille oppilaille, syksyllä kirjallinen väliarviointi ja lukuvuosiarviointi (sama pohja molemmissa).
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotKoulu kansallisen kielitaitovarannon
Koulu kansallisen kielitaitovarannon tuottajana Pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus Venäjä-foorumi Oulussa www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Kielitaidon tarve Elinkeinoelämän keskusliitto
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
Lisätiedot1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö
1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta kevät 2018 A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka.
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
Lisätiedotluokanopetuksen tai erityisopetuksen opettajan kelpoisuus ( alkaen C51)
YLEISKIRJEEN 3/2001 LIITE 2 1 (7) PERUSKOULUN, LUKION JA AIKUISLUKION 1.8.2001 ALKAEN TOTEUTETTAVAT SOPIMUSMUUTOKSET PERUSKOULU Palkkauksen perusteet muuttuvat lehtorin, erityisopetuksen opettajan ja luokanopettajan
LisätiedotArviointi Isojoen Koulukolmiossa
Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
Lisätiedot12. Valinnaisuus perusopetuksessa
12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden
LisätiedotLahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin
Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden
LisätiedotA2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli
A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.
LisätiedotOpas valinnaisuuteen. Saarnilaakson koulu
Saarnilaakson koulu Opas valinnaisuuteen Sisällysluettelo 1. Valinnaisuus perusopetuksessa... 2 2. Valinnaiset aineet... 3 3. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit... 3 4. Arviointi... 4 Valinnaiset
LisätiedotKieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen. Tampere
Kieltenopetuksen varhentamisen hanketapaaminen Tampere 18.1.2018 Hankkeet 2017: määrällisiä indikaattoreita 95 hanketta, 3.8 miljoonaa euroa yli 60 000 oppilasta osallistuu varhentamiseen (hakuvaihe) Syksyn
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotInklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
Lisätiedot