Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeen neuvottelukunnan kokous 1/2010

Transkriptio

1 1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 1/2010 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie ROVANIEMI Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli hankkeen neuvottelukunnan kokous 1/2010 Aika Keskiviikko klo Paikka Kolpeneen palvelukeskuksen ky, hallintola-rakennus, monitoimitila, Myllärintie 35, Mahdollisuus osallistua videoneuvotteluteitse.

2 2 Ohjausryhmän jäsenet Alaräisänen Timo, Kemijärvi - Peronius Nina, Pelkosenniemi Guttorm Sari, Saamelaiskäräjät - Eriksen Heidi, Saamelaiskäräjät Häikiö Mikko, Lapin shp - Salomaa Eva, Lapin shp Harju Lahja, Pello Kauhanen Ritva, Lapin liitto Kilpeläinen Auvo, Rovaniemi - Oinaala Markku, Rovaniemi - Kivimäki Jarmo, Kallio Pohjois-Pohjanmaa - Puroila Anna-Maija, Oulun yliopisto Kivistö Juha-Matti, Kolpeneen palvelukeskuksen ky - Niemelä Eija, Kolpeneen palvelukeskuksen ky Kronqvist Eeva-Liisa, Oulun yliopisto - Puroila Anna-Maija, Oulun yliopisto Leväsvirta Leena, Kemi-Tornio AMK - Kähkölä Sinikka,Kemi-TornioAMK Luosujärvi Riitta, L-P shp - Kursu Juha, L-P shp Mattila Seppo, Kokkola - Pirjo Höri, Kokkola Niiranen Liisa, Kemi - Helena Huhtala, Simo Norrkniivilä Kaisu, Tornio - Leukumaa Eeva, Ylitornio Oikarainen-Nybacka Tarja, JYTA - Pirjo Höri, Kokkola Pantti Raimo, Lapin lh, Peisa Timo, Ranua puheenjohtaja Pikkarainen Marita, Kainuun maakunta ky - Marja-Liisa Komulainen Pohjola Anneli, Lapin yliopisto - Laitinen Merja, Lapin yo Seppänen Raija Rovaniemen AMK Niskala Aila Rovaniemen AMK Valvoja Martti Lähteinen STM, hankkeen valvoja Asiantuntijajäsenet: Ahonen Liisa, Keski-Pohjanmaan osahanke Knif Pirjo, Keski-Pohjanmaan osahanke Kostamo-Pääkkö Kaisa, Lapin osahanke Lohi Jouni, Lapin osahanke Pekkala Terho, Kainuun osahanke Vähärautio Aira, Pohjois-Pohjanmaan osahanke Ylikangas Tiina, Poske, sihteeri Loukkola Paula, Pohjois-Pohjanmaan osahanke

3 3 Käsiteltävät asiat 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Timo Peisa avaa kokouksen ja toteaa kokouksen osallistujat. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja totesi osallistujat. 2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan pöytäkirjantarkastajat kokouksessa. Pirjo Knif ja Sari Guttorm valittiin pöytäkirjantarkastajiksi. 3. Kaste-ohjelman ajankohtaiset asiat Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän kokoukset ja teemat 2010 AIKA JA PAIKKA TILAISUUS TEEMA klo Kaste-arvioinnin alueellinen työpaja, Net Effect Kaste-ohjelman arviointi Nuorten Ystävät ry Torikatu 28, Oulu Oy klo Tukeva-hankkeen seminaari ja johtoryhmä sekä Lasten, nuorten ja perheiden Oulu, paikka avoin 4.3. klo Nuorten Ystävät ry Torikatu 28, Oulu Lappi, Saamelaiskäräjät, Inari/Ivalo klo Nuorten Ystävät ry Torikatu 28, Oulu klo Nuorten Ystävät ry Torikatu 28, Oulu aluejohtoryhmän kokous Aluejohtoryhmän kokous Aluejohtoryhmän kokousmatka Pakaste-hanke Aluejohtoryhmän kokous Tervein mielin-hanke Aluejohtoryhmän kokous Terveempi Pohjois-Suomi-hanke hyvinvointi STM:n hankepäätökset Aluejohtoryhmän rooli ja tehtävät Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Saamelaisten palvelut Vuoden 2011 hankeaihiot Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden näkymät / lainsäädäntö Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen Hankeaihioiden priorisointi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenne ja johtaminen SYKSY 2010 Aluejohtoryhmän kokoukset Hankehaku vuodelle 2011 Sosiaali- ja terveystoimijat Kaste-ohjelman toimeenpanossa

4 4 POHJOIS-SUOMEN KASTE-HAKEMUKSET VUODELLE 2010 Budjetti STM osuus Kuntaosuus Tukeva 2, jatkohaku Kytke-hanke Saamenkiel.hv-palvelut Lapin seniori- ja vanhushanke Tenonlaakson sote-kehitt.hanke YHTEENSÄ OSAHANKEHAKEMUKSET MUILLE ALUEILLE Budjettiarvioita Vammaispalvelujen hanke, Kainuu / Etelä-Suomi RAMPE- rautaisia ammattil.., Kainuu / Itä- ja Keski-Suomi OSUMA hanke, Kainuu / Etelä-Karjalan sote-piirit OSUMA hanke, Keski-Pohjanmaa / Vammaispalvelujen hanke, Lappi / Etelä-Suomi Hyväksyttyjen hankkeiden julkistamis- ja tiedotustilaisuus Stm. Merkitään tiedoksi P-S aluejohtoryhmän kokoukset ja niiden sisällöt vuodelle 2010 sekä muut ajankohtaiset asiat. Merkittiin tiedoksi Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä pysähtyy Rovaniemellä matkalla Inariin. PaKaste hankkeen esittelytilaisuus n. 1 tunti. Todettiin, että osahankkeiden edustajat osallistuvat videoyhteyksin esittelytilaisuuteen. Pohjois-Suomessa valmistelussa olevat hankkeet vuosille ( hakuun): - KAMPA-hanke - Sosiaali- ja terveysalan johtaminen - Nuorten syrjäytymishanke - muut? Merkitään tiedoksi P-S alueen hankeaihiot ja keskustellaan PaKasteen jatkosta. Merkittiin tiedoksi hankeaihiot. Mikäli alueet tai kunnat ovat kiinnostuneita hankkeista yhteydessä voi olla Margit Päätaloon. Mikäli PaKastetta halutaan jatkaa ilman katkoksia jälkeen, uusi hanke hakemus pitäisi valmistella 2010 loppuun mennessä. Neuvottelukunta päättää, että jatkohankehakemus tehdään. Osahankkeet esittelevät lyhyesti jatko kaavailuja 15.4 aluejohtoryhmälle järjestettävässä esittelytilaisuudessa.

5 4. PaKaste: Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli kokonaishankkeen toiminta ja taloudellinen tilanne. a. yhteiset kehittämisrakenteet PaKaste hankkeen hanketyöntekijöiden yhteiset kehittämispäivät Kokkolassa (Keski-Pohjanmaan osahanke) Posken työseminaarissa keskustellaan Posken strategiasta sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteista. 5 Käydään keskustelua kehittämisrakenteen muotoutumisen reunaehdoista. Merkitään tiedoksi. b. sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset toimintamallit ja pilotit Tammikuussa 2010 järjestettiin Lapissa yhteiset terveyden edistämisen ja sosiaalityöntekijöiden yhteiset kehittämispäivät Keminmaassa. Terveyden edistämisen ja sosiaalihuollon osalta ollaan perustumassa yhteisiä hyvinvoinnin ryhmiä kuntalaisille, sosiaalitoimiston asiakkaille jne. Kehittäjäkuntien (Kemijärvi, Inari, Enontekiö, Rovaniemi, Kemi, Tornio) osalta vielä tarkennetaan tulevia pilotteja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten toimintamallien osalta. Käydään keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistä piloteista Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan osahankkeissa. Käytiin keskustelua ja todettiin, että yhteistyötä on jo osin tehty ja jatkossa yhteistyötä tullaan vielä tiivistämään. Hankkeen taloudellinen tilanne: Ensimmäinen maksatushakemus on tehty syksyllä 2009 Länsi-Suomen lääninhallitukselle ajanjakso (Jaetaan materiaali kokouksessa) Toinen maksatushakemus ajalta esitellään kokouksessa. Merkitään tiedoksi maksatushakemus Merkittiin tiedoksi. Hyväksytään maksatushakemus Hyväksytään maksatushakemus ja hyväksytään, että siihen tullaan lisäämään vielä Kolpeneelle maksettavat tilavuokrat. 5. Kainuun osahankkeen toiminnallinen tilanne Hanke on edennyt tavoitteiden ja suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tavoitekokonaisuus 1: Perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen.

6 Hankkeen alkuvaiheessa tarkennetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kehittämiskohteet ja valmistellaan kehittäjätyöntekijä-toimintaa: - Perusterveydenhuollon kehittäminen keskittyy CCM-pitkäaikaissairauksien hoitomallin kehittämisen valmisteluun ja esitestaukseen. CCM toimii myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhdistävän kehitystyön viitekehyksenä. - Kehittäjäsairaanhoitajat (2 50%) rekrytoidaan kahdelle pienelle terveysasemalle, joissa heidän tehtävänsä tulee liittymään sekä hoitotyön itsenäisen vastaanottotoiminnan kehittämiseen sekä pitkäaikaissairauksien hoitomallin valmisteluun. - Sosiaalityön osalta on päätetty panostaa ensisijaisesti aikuissosiaalipalveluihin rekrytoimalla kehittäjäsosiaalityöntekijä suunnitelmallisen asiakastyön sekä kuntouttavan ja aktivoivan orientaation kehittämiseksi. Kehittäjäsosiaalityöntekijä vastaa myös terveyssosiaalityön kehittämisestä perusterveydenhuollossa yhteistyössä kehittäjä-sairaanhoitajien kanssa. Tavoitekokonaisuus 2: Sote-toimialan kehitystyön koordinointi PaKaste - Kainuu tukee soten kehittämistyön uudistamista osallistumalla kuntayhtymän tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu -vastuualueen suunnitteluun ja muutostyön toteuttamiseen: - Valmisteltu ja tuettu soten kehittäjätyöntekijä-konseptia (suunnittelu- ja käynnistystuki) - Käynnistetty henkilöstön aloitetoiminta sote-toimialalla. - Käynnistetty perusterveydenhuollon kehittämisohjelman suunnittelu sekä seuraavien kehitysvaiheiden valmistelu Tavoitekokonaisuus 3: Tutkittuun tietoon perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessä Kumppanuuksia vahvistetaan ja tiedon käyttöä palveluiden ohjauksessa lisätään: - Perusterveydenhuollon kehittämisen suunnittelu toteutettu yhteistyössä Kainuun yleislääketieteen professorin kanssa - Vahvistettu yhteistyötä Kajaanin korkeakoulukonsortion toimijoiden kanssa 6 Tilannekatsauksen pohjalta todetaan ja merkitään tiedoksi osahankkeen toiminnallinen tilanne ja hyväksytään Kainuun väliraportti. Todettiin ja merkittiin tiedoksi Kainuun osahankkeen toiminnallinen tilanne ja hyväksyttiin väliraportti. 6. Keski-Pohjanmaan osahankkeen toiminnallinen tilanne Nuppu-hankkeen tilannekatsaus /Keski-Pohjanmaa Kehittäjätiimit (Kokkola ja Jyta-alue) ovat kartoittaneet nykytilaa ja hahmottaneet pääkehittämiskohteet. Toimintarunko sisältää: moniammatillinen työ varhainen tuki ennaltaehkäisevät työmuodot resurssit vaikuttaminen. Työn alla on uusien toimintatapojen määrittelyt ja mahdollisten pilotointikohteiden valinta. Neuvolan perhetyö Kokkolan alueella on yksi sisällöllisen kehittämisen kohde. Koulutustarvekartoituksen perusteella neuvotellaan em. sisältöjä tukevista koulutuksista. Helmikuussa on perhekeskusseminaari (asiantuntijat stm ja thl). Sosiaalialan klinikkatiimi on nostanut kehittämiskohteiksi: sosionomi-sosiaalityöntekijä työparityöskentely - käytännön opettajien valmennus asiakkaan kohtaaminen. Teemoja tukevia opinnäytetöitä on alkamassa amk ja yamk-tutkinnoissa sekä projektitöitä maisteriopinnoissa. Sosiaalialan seminaari on maaliskuussa.

7 7 Tilannekatsauksen pohjalta todetaan ja merkitään tiedoksi osahankkeen toiminnallinen tilanne ja hyväksytään Keski-Pohjanmaan väliraportti. Todettiin ja merkittiin tiedoksi Keski-Pohjanmaan osahankkeen toiminnallinen tilanne ja hyväksyttiin väliraportti. 7. Lapin osahankkeen toiminnallinen tilanne Perusterveydenhuollon toiminnallinen tilannekatsaus (Liite kts Lapin osahankkeen väliraportti) Terveyden edistäminen toiminnallinen tilannekatsaus (Liite kts Lapin osahankkeen väliraportti) Sosiaalityön kehittämisen toiminnallinen tilannekatsaus Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne on alkanut loppuvuodesta Osallistujia on 18 lapin kunnasta, yhteensä 34 henkilöä (Vastuuhenkilöt/vetäjät: Niskala Asta, Kemppainen Tarja ja Pohjola Anneli). Lastensuojelusuunnitelmien laatimisen tukiprosessin osalta on järjestetty kaksi työkokousta. Suunnitelmien osalta yhtenäistetään ja työstetään yhteismitallisia indikaattoreita kuntien tueksi. Suunnitelmia on kommentoitu ja tuettu eteenpäin. (Vastuuhenkilöt/vetäjät: Vesterinen Kerttu, Ojaniemi Pekka, Martin Maria). Kunnissa Inarissa, Kemijärvellä, Torniossa kehittäjätyöntekijät ovat osallistuneet/osallistuvat lastensuojelusuunnitelmien tekemiseen. Ryhmätyönmenetelmien osalta on kartoitettu työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeita ja kehittämistoiveita, joiden pohjalta käynnistetään syksyn ja kevään aikana asiakaskehittäjätyhmiä kaikkiin kehittäjäkuntiin. Ryhmämenetelmien käyttöönottoa pyritään viemään kuntiin asiakastyön osaksi. Tornioon ja Rovaniemelle on perustettu asiakaskehittäjäryhmät. Puhelinrinki on perustettu ryhmätyönmenetelmien käyttöönoton tukemiseksi. (Vesterinen Kerttu). Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan pilotteina toimii ryhmätyön ja johtamisen tukirakenteen osaalueet, johon sosiaalityön käytännön opiskelijat (8) on kytketty mukaan. Inarissa on ollut käytännön opiskelija kehittäjä-työntekijän ohjauksessa. Erityissosiaalityöntekijä (Vesterinen Kerttu) on toiminut Lapin kunnissa työparina vaikeissa lastensuojelun tilanteissa ja läheisneuvonpidon koollekutsujina. Sisältöalueina läheisneuvonpidon menetelmää on laajennettu/kokeiltu myös terveydenhuollon toimialueella sekä vanhustyössä. Tällä hetkellä asiakasprosesseja on meneillään: yksi lastensuojelun työpariprosessi Lapissa (Muonio) sekä viisi läheisneuvonpitoprosessia Lapissa (Salla, Kolari) ja Pohjois-Pohjanmaalla (Haapajärvi). Kolme prosesseista on lasten neuvonpitoja, 1 vanhuksen ja 1 aikuisen neuvonpito. Tunturi-Lapin seutukunnan sosiaalialan työntekijät ovat jatkaneet yhteisiä vertaiskonsultaatiotapaamisia eri teemoista (seudullinen päihdetyön rakenne, elatusturvakysymykset, sosiaalipäivystys). (Vastuuhenkilöt: Vesterinen Kerttu ja Näkkäläjärvi Anne-Maria) Itä- ja Pohjois-Lapin sosiaalityöntekijöiden vertaiskonsultaatiopäivät järjestetään helmikuulla. (Vastuuhenkilöt: Aarnio Sari ja Vartiainen Erkki). Länsi- Pohjassa järjestetään seututapaaminen keväällä 2010 sekä seudullisen sosiaalipäivystyksen prosessin mallinnus ja kehittämistehtävä aloitettu (Saalismaa Seija). Vaikuttavuuden arviointi (Vastuuhenkilö: Ojaniemi Pekka) suunnitellaan kuntien kanssa tiedonkeruun mallia. Kehittämistyöhön sitoutuneet kunnat työstävät tiimikohtaisesti omaa kehittämistehtävää toimintasuunnitelmien mukaisesti: Enontekiö: Saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuva sosiaalityö o mettäterapian aloittaminen Inari: Suunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva aikuissosiaalityö o mielenterveys- ja päihdesuunnitelman laatiminen monialaisessa työryhmässä o kartoitettu lastensuojelutarpeen alkuarviointi malleja. Sosiaalityöntekijöiden kautta on selvitetty mallia, kuinka alkuarviointia Inarissa toteutetaan. o lasten- ja nuorten hyvinvointiohjelma, jonka loppuvaiheen työstämisessä on ollut myös kehittäjätyöntekijä mukana. Suunnitelma hyväksytään vuoden 2010 alussa. o Sosiaalitoimiston asiakastyökokouksiin osallistuminen kerran viikossa o Lastensuojelun työparina toimiminen muutaman haastavan asiakastapauksen kanssa Kemi: Suunnitelmallinen sosiaalityö nuorten parissa o Nuorten syrjäytymisen ja pitkäaikaisasiakkuuksien ehkäisemisessä sosiaalityötä kehitetään sekä sosiaalivirastossa että yhteistyökumppaneiden kanssa. Sosiaalivirastossa nuorille asiakkaille

8 o 8 varataan aikoja virastoon tai kotiin. Nuorille tehdään palvelusuunnitelmat ja osalle laajempi sosiaalityöntarpeen arviointi. Sosiaalityöntarpeen arvioinnissa kartoitetaan nuoren tuen tarpeet, mahdollinen tukiverkosto ja omat voimavarat. Sosiaalityöntarpeen arviointi kohdistuu erityisesti nuoriin lapsiperheisiin ja sisältää tiiviimpää tapaamista. Pitkäaikaisasiakkuuksien ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi yhteistyöverkostojen kanssa kehitetään nopeampaa varhaisemman puuttumisen mallia. Tätä työtä tehdään alueella toimivan kouluttajaorganisaation Lappian kanssa. Työvoimatoimiston kanssa on pidetty myös yhteisiä tapaamisia jotta työvoimapoliittisten toimien osuvuus ja seuranta tehostuisi. o Etsivän nuorisotyön kanssa tehdään yhteistyötä ja uusia yhteistyöalueita avataan terveyspuolen toimijoiden kanssa. o Erityispalveluiden tuottamisessa ja teknologian hyödyntämisessä olemme avanneet nuorille oman palvelujonon verkkoneuvontaan (alle 25-vuotiaille). Tätä osiota kehitetään edelleen, jotta nuoret voisivat myös tätä kautta saada infoa, jättää aikavarauksia ja osallistua sosiaalityön kehittämiseen Kemijärvi: Kokonaisvaltainen ja perhekeskeinen sosiaalityö o moniammatillisen ja perhekeskeisen varhaisen tuen toimintamallin juurruttaminen o lakisääteisen lastensuojelusuunnitelman työstäminen ja prosessoiminen erikseen määritellyn työryhmän kanssa o kunnassa lasten ja nuorten kanssa toimivien hankkeiden sekä projektien kartoittaminen ja koolle kutsuminen o ryhmätoimintojen suunnittelu yhdessä sivistys-, nuoriso- ja sosiaalitoimen kanssa Kittilä: Suunnitelmallinen sosiaalityö ja työmenetelmien kehittäminen o Kittilän työntekijän valinta on vielä kesken, mutta tiimissä on aloittamassa yhteisöpedagogikoulutuksen saanut henkilö kehittäjätyöntekijänä (100%) Rovaniemi: Perhehoito ja tukiperhetoiminta o Perhehoitajien ja tukiperheiden tiedottaminen hoitopalkkioiden ja kulukorvausten korotuksista sekä maksuperusteiden muutoksista (muutokset alkaen). o Yhteisistä käytännöistä sopiminen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tiimissä. o Lomakkeen kehittäminen (maksatusta varten) tukiperheille työvälineeksi tukiperhekäynneistä raportoimiseen. o Pride-valmennukseen pyrkivien perheiden haastattelut ja valmennukseen valinnat yhdessä työparin kanssa syyskuussa ja joulukuussa o Koulutuksen suunnitteleminen syksyllä 2009 aloittaneen ryhmän täydentämiseksi (toteutus ). o Sijaisperheiden verkostotapaamisen suunnitteleminen yhteistyössä kaupungin verkostokoordinaattorin kanssa (toteutus ). o SAS-ryhmän työskentelyyn osallistuminen o Perhetyön tiimin aktivointi kehittämistyöhön ja perhetyön suunnitelmapohja tietojärjestelmään (effica) suunnitteleminen o Tornio: Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö, erityisesti nuoriin kohdistuva työ o Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen: Suunnitelma on lausuntokierroksella. o Sosiaalityön jalkautuminen: Yhteistyötä Tornion kaupungin nuorisotoimen kanssa on ideoitu ja käynnistetty: 1) sosiaalityöntekijä-nuorisotyöntekijä työpari on marras-joulukuun 09 aikana kiertänyt Tornion kahden yläkoulun kaikki seitsemännet luokat, yhteensä 14 luokkaa, kertomassa mitä on kaupungissa tehtävä nuorisotyö ja mitä on kaupungissa tehtävä lastensuojelutyö sekä missä kohdin ne kohtaavat 2) Sosiaalityöntekijä on vieraillut Tornion kaupungin nuorisotiloilla marraskuusta 09 alkaen noin kerran viikossa. 3) Sosiaalityöntekijä on osallistunut kaikkeen normaaliin nuorisotilatoimintaan yhdessä ohjaajien ja nuorten kanssa o Lapsi- ja perhetyön tiimi on läpikäynyt toimenkuviaan ja tehtäviään o Seudullisen sosiaalipäivystyksen prosessin mallinnus ja kehittämistehtävä on aloitettu Vastuuhenkilöiden tilannekatsauksen pohjalta todetaan ja merkitään tiedoksi osahankkeen toiminnallinen tilanne ja hyväksytään Lapin väliraportti. Merkittiin tiedoksi osahankkeen toiminnallinen tilanne ja hyväksyttiin Lapin väliraportti..

9 9 8. Pohjois-Pohjanmaan osahankkeen toiminnallinen tilanne Lapsen hyvä arki-hanke Lapsen hyvä arki-hankkeessa on meneillään aktiivinen kehittämisen vaihe. Syksyn aikana kaikille kehittämisalueille on perustettu moniammatilliset lapsiperhepalveluiden edustajista koostuvat kehittämistiimit: Kallio, Selänne ja Koillismaa. Kehittämistiimit ovat laatineet alueen yhteistyö- ja kehittämissuunnitelman yhdessä kehittämiskoordinaattorin kanssa. Kehittämistiimi seuraa ja arvioi hankkeen etenemistä ja sen käytännön toteutumista alueellaan. Kehittämistyön konkreettinen toteutus tapahtuu alueille perustetuissa työryhmissä sekä pilottiyksiköissä. Keskeisiksi kehittämisen teemoiksi ovat nousseet mm. moniammatillinen lapsiperhepalveluiden palveluprosessien kehittäminen (varhaiskasvatus, neuvolan perhetyö, ehkäisevä lastensuojelu, seurakunnan ja järjestöjen palvelut), varhaisen tuen osaamisen vahvistaminen kasvatuskumppanuuden ja muiden työmenetelmäkoulutusten avulla, asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen, varhaiskasvatussuunnitelmatyö ja pedagoginen johtaminen. Kehittämisalueilla on käynnissä Bikva-arvioinnit (Kallio-Selänne) ja vertaishaastattelut (Koillismaa), joiden avulla kehittämiskoordinaattorit keräävät asiakaspalautetta kehittämissuunnitelmia varten. Prosessit toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston kasvatustieteen opiskelijoiden kanssa. Tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välisen yhteyden kehittäminen on konkretisoitunut syksyllä perustetussa alueellisessa kehittäjäverkostossa. Hanke on solminut kumppanuussopimuksen Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Diakonian ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikan, Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikön, Oulun diakoniaopiston, Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön, Ylivieskan ammattiopiston (KAM) ja MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa. Hankkeen työntekijät ovat esitelleet hankkeen tarjoamia mahdollisuuksia alan oppilaitoksissa. Verkkosivuille on perustettu opinnäytepankki, joka palvelee laajasti Pohjois-Pohjanmaan oppilaitosten opiskelijoita. Kehittämisalueilla toteutetaan kevään aikana tutkijoiden, kouluttajien ja alan opiskelijoiden yhteisiä ajankohtaisfoorumeita. Hankkeen on verkostoitunut syyskaudella paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti muiden Pohjois-Pohjanmaan hankkeiden, osaamiskeskusten varhaiskasvatuksen kehittäjien sekä THL:n varhaiskasvatuksen ja lapsiperhepalvelujen toimijoiden kanssa. Hankkeen etenemistä dokumentoidaan sivustolle. Vuodelta 2009 siirtyvää hankerahaa on suunnattu kehittäjätyöntekijän palkkaamiseen (50 % ajalle ) sekä lisäresurssina kehittämistyötä tukevaan koulutukseen ja konsultaatioon ohjausryhmän tekemän linjauksen mukaisesti. Tilannekatsauksen pohjalta todetaan ja merkitään tiedoksi osahankkeen toiminnallinen tilanne ja hyväksytään Pohjois-Pohjanmaan väliraportti. Merkittiin tiedoksi osahankkeen toiminnallinen tilanne ja hyväksyttiin Pohjois- Pohjanmaan väliraportti. 9. Muut asiat Ei muita asioita. 10. Seuraava kokous Syötteellä kokopäivän kokous. Kokous on avoin. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

10 10 Timo Peisa Puheenjohtaja Tiina Ylikangas Sihteeri Pöytäkirjantarkastajat Pirjo Knif Sari Guttorm