Ohjausryhmän jäsenet. + Niemelä Eija, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, puheenjohtaja

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ PÖYTÄKIRJA 1/2009 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie ROVANIEMI Lapin Kaste -valmisteluhankkeen ohjausryhmän kokous 1/2009 Aika tiistai klo Paikka Lapin keskussairaalan Auditorio, 0 krs., mahdollisuus osallistua videoneuvotteluteitse Ohjausryhmän jäsenet läsnä poissa Varsinainen jäsen läsnä Varajäsen + Niemelä Eija, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, puheenjohtaja + Anita Uusitalo, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, johtaja + Kilpeläinen Auvo, Rovaniemi Oinaala Markku, Rovaniemi + Salomaa Eva, Lapin shp Häikiö Mikko, Lapin shp + Alaräisänen Timo, Kemijärvi Myllykangas Antero, Kemijärvi - Ståhle Liisa, Kemin kaupunki + Niiranen Liisa, Kemi - Leväsvirta Leena, Kemi-Tornio AMK + Kähkölä Sinikka, Kemi-Tornio AMK - Luosujärvi Riitta, L-P shp + Kursu Juha, L-P shp + Norrkniivilä Kaisu, Tornio Herala Mika, Tornio + Oikarinen Kerttu Rovaniemen AMK Hannola Heikki, Rovaniemen AMK + Pantti Raimo, Lapin lh, Pöllänen Riitta, Lapin lh varapuheenjohtaja + Peisa Timo, Ranua - Pohjola Anneli, Lapin yliopisto - Laitinen Merja, Lapin yo - Magga Ristenrauna, SámiSoster ry - Eriksen Heidi, SámiSoster ry - Ruotsala Piia, Saamelaiskäräjät - Pietikäinen Anu, Saamelaiskäräjät + Varesmaa-Korhonen Leena, Inari - Kauhanen Ritva, Lapin liitto - Harju Lahja, Pello - Leukumaa Eeva, Ylitornio Asiantuntijajäsenet: + Kostamo-Pääkkö Kaisa, Poske, esittelijä + Guttorm Sari, Poske/Saamelaisyksikkö + Lohi Jouni, yleislääketieteen aluekoordinaattori + Martin Maria, Poske, sihteeri + Martti Lähteinen STM, hankkeen valvoja + Terho Pekkala, Kainuun maakuntaky.

2 + Pirjo Knif, Kokkola + Pirjo Forss-Pennanen, Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulu + Niina Rantamäki, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Eija Niemelä avasi kokouksen klo 10:07 ja toivotti kaikki tervetulleiksi. Valmisteluhankkeen aikana puheenjohtajana toiminut Juha-Matti Kivistö on vuorotteluvapaalla toukokuun loppuun asti, hänen sijaisenaan puheenjohtajana toimii Eija Niemelä ja vs. johtajana Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymässä Anita Uusitalo. 2 Ohjausryhmän päätösvaltaisuudesta päättäminen Kokous on päätösvaltainen kun jäsenistä puolet ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ovat paikalla. Todetaan paikalla olevan laajennettu ja täydennetty kokoonpano Lapin Kasteen valmisteluhankkeen ohjausryhmästä ja että päätösvaltaisuuskriteerit täyttyvät. Todetaan ohjausryhmä päätösvaltaiseksi. 3 Ohjausryhmän laillisuudesta päättäminen Kokouskutsu lähetetään kahta viikkoa ennen kokousta ja kokousaineisto viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään sähköpostilla. Todetaan kokouskutsu ja kokousaineisto lähetetyksi ajoissa. Materiaalit löytyvät Lapin Kasteen ohjausryhmän sivulta -sivustolta. 4 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Tarkastetaan edellisen kokouksen pöytäkirja. Kaisa Kostamo-Pääkkö kävi läpi edellisen kokouksen pöytäkirjan. Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja. 5 Pohjois-Suomen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelma (Liite 1) Laitetaan tiedoksi Pohjois-Suomen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelma, joka on lähetetty STM:öön. Toimitetaan ministeriöön lähetetty versio ohjausryhmän jäsenille. Todetaan alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelman tuodun tiedoksi.

3 6 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli. Todetaan Kaste-hankkeiden päätökset Kaisa Kostamo-Pääkön esittelyiden pohjalta. Kaisa Kostamo-Pääkkö kävi läpi päätöksen valtionavustuksen myöntämisestä kehittämishankkeeseen (liite 2) ja päätös jaettiin kaikille kokoukseen osallistuneille. STM on myöntänyt valtionavustusta saatiin haettua vähemmän valtionavustusta. Valtionavustuksen perusteeksi on hyväksytty kaikki kokonaiskustannukset. Toteuttamisaika Valtionavustus maksetaan osittain vuoden 2008 määrärahasta, joka on käytettävä vuoden 2010 loppuun mennessä ( ), 2009 vuoden määräraha ( ) käytettävä vuoden 2011 lokakuun loppuun mennessä. Maksatushakemus tulee tehdä puolen vuoden välein. Hankkeelle perustetaan oma kustannuspaikka. Muut alueet tekevät laskun Kolpeneelle, Kolpene laskuttaa sitten Länsi- Suomen lääninhallitusta. Palkat asiantuntijapalveluihin eikä suoraan palkkoihin Muuntaa kokonaisbudjetteja siten, että kustannuksia siirretään asiantuntijakustannuksiin. Hankkeen ohjaustilaisuus toukokuussa. Hankkeella tulee olla yhteinen kirjanpito vaikka kustannuspaikat erilliset. Hallinnointiin liittyvät sopimukset. Teema-alueen asiantuntijaan tulee ottaa yhteyttä 3kk.n sisällä valtionavustuspäätöksen tiedoksisaannista. o Martti Lähteiseen on otettu yhteyttä ja todetaan tämän asian olevan kunnossa. THL verkostoi hankkeiden osalta tuen. Martti Lähteinen on nyt yhteyshenkilö, joten vastuu enempi nyt STM:lle kuin THL:lle. THL:n osalta nimet ovat vielä auki, mutta menettely tämän asian suhteen on joustava ja alue voi esittää toivomuksia esim. niihin hlöihin, joiden kanssa on ollut aiempaa yhteistyötä. Tulisi edetä hankesuunnitelman mukaisesti. Muutokset esim. aikatauluissa tulee ilmoittaa välittömästi STM:ään tai LSLH:een. Kustannukset. Laskennallisia kustannuksia ei hyväksytä ja esimerkiksi vuokrakustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Työnohjaus ja koulutuskustannuksia ei hyväksytä, sillä niiden katsotaan aiheutuvan kunnan lakisääteisestä järjestämisvelvoitteesta. Ulkomaanmatkat vaativat erillisen perustelun ja näihin on pyydettävä ennakkoon lupa valvojalta. Valtionavustusselvitys tulee tehdä 6 kk kuluessa hankkeen päättymisen jälkeen. Todetaan Kaste-hankkeen päätös. Hankkeen valvojana toimiva sosiaalineuvos Martti Lähteinen esittäytyi ja piti tietoiskupuheenvuoron ministeriön suunnalta. Martti Lähteinen toimii hankkeen yhdyshenkilönä ministeriön päässä ja on samalla hankkeen valvoja.

4 Lähteinen totesi, että tämä on valtakunnallisesti merkittävä hanke, jossa pysyvä rakenne selkeästi tavoitteena ja jossa erityistä on myös se, että sosiaali- ja terveydenhuolto ovat molemmat mukana. Hankesuunnitelma on haastava, mutta tästä on mahdollista saada hyvä kokonaisuus, se tosin vaatii paljon työtä. PowerPoint-esitys: Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus Uutta tietopohjaa Paras-uudistuksesta: Kunnissa parhaillaan vastattavana ns. Sote-kysely. Ajankohtainen ja kattava tieto Paras-hankkeen etenemisestä kunnissa Tietoja käytetään mm. eduskunnalle annettavan selonteon ja sosiaalija terveydenhuollon lainsäädännön valmisteluun. Sote-kyselyn lisäksi uudistuksesta saadaan tietoa Arttuseurantatutkimuksesta, Lapin yliopiston arviointitutkimuksesta, STKL:n kansalaisbarometrista sekä perusturvajohtajien, terveyskeskusjohtajien ja luottamushenkilöiden näkemyksiä luotaavasta sosiaalibarometristä. Kaisa Kostamo-Pääkkö esitteli Pohjois-Suomen hankkeen lyhyet esittelykalvot, jotka löytyvät myös sosiaalikollegasta ja jotka ovat kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Haasteita: Mistä saadaan henkilöstö, osaajat ja turvataan niiden saatavuus alueelle? Alueellinen kattavuus myös haasteena. Sosiaali- ja terveystoimi tekevät jo monissa pienissä kunnissa tiivistä yhteistyötä. Tähän liittyen tarvitaan kehittämistyötä ja pysyvä kehittäminen on tavoitteena. Kehittämistoimintaa on jo nyt paljon ja olemassa olevaa tulee hyödyntää luomalla samalla uutta ja kokeilemalla. Kehitättämisrakenne pohjautuu sopimuksellisuuteen, rakentuu vaiheittain. Sopimuksista liikkeelle. Kehittämistyö on kuntien vastuulla, mutta oppilaitokset kiinnitetty mukaan, sillä kehittämistoimintaan tarvitaan myös opetus- ja tutkimustoimintaa. Osken rooli nivoa yhteen alueen kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Sosiaali- ja terveyspuolella paljon omia asioita, mutta myös rajapintoja. Joitain yhteistä on otettu keskiöön, josta lähdetään liikkeelle. o Sosiaalityö (Kemi, Tornio, Kemijärvi, Rovaniemi, Inari, Kittilä ja Enontekiö). Asiakkaiden osallisuus nähdään tärkeänä. o Terveyden edistäminen ja perusterveydenhuollon kehittäminen. Kemi ja Tornio pilottikuntia, Simo, Ylitornio, Ranua ja Kolari myös mukana pilottikuntina. o Kemi-Torniossa sekä sosiaalityön, että terveydenhuollon kehittämispilotit. Kehittäjä-työntekijät alueelle levittäytyneenä. 50% perustyössä, 50%kehittämistyösä. Konkretisointi: Yhteiset palvelusuunnitelmat, osallisuuden näkökulma. Työparityöskentely. Yhteistyökäytäntöjen mallintaminen. Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen. Esimerkiksi vaativiin lastensuojelutilanteisiin saatavilla työpariksi erityissosiaalityöntekijä. Saamelaiskysymykset: Kehittäjä-sosiaalityöntekijä palkataan Enontekiölle, toimii myös Inarissa, Utsjoella ja Sodankylässä. Terho Pekkala esitteli Kainuun osiota.

5 Lapissa monella osa-alueella pidemmällä. Kainuussakin on tehty jo ratkaisuja, jotka täälläkin vielä edessä. Ehkä Kainuussa yhteinen rakenne helpottaa tavoitteiden edentämistä. Tavoitteena hyödyntää myös sitä, mikä on keksitty jo muualla. 1) Palveluiden ja henkilöstön osaamisen kautta: kehittäjä-terveyskeskustoiminta ja palvelukehittäminen. Kehittäjätyöntekijätoimintamalli ja sen hyödyntäminen. 2) kehittämistyön pysyviin rakenteisiin panostaminen, yhteinen sosiaali- ja terveydenhuolto. 3) Tietoon perustuvan työn vahvistaminen tutkimustyö ja näyttöön perustuva työ. Yliopistotyö puuttuu maakunnasta, tähän tarvitaan sopimuksia. Hankkeen ulkopuolella terveyspuolen professuurin saaminen, vastaava kuin Lapissa. Myös sosiaalityön osalta tutkimustyön vahvistaminen. Yleisesti tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä: Kainuun hallintokokeilun jatkoa käsittelevä tilaisuus nyt meneillään. Tämän vuoden puolella jo vastauksia/esityksiä siitä, kuinka Kainuu toimii vuoden 2012 jälkeen. Kainuun osahanke käynnistyy ja varsinainen kehittämistyö käynnistyy vuoden vaihteessa. Terho Pekkala on yhteyshenkilö Kainuusta ja myös Marita Pikkarainen toimii yhteyshenkilönä virkansa puolesta. Pirjo Knif esitteli Keski-Pohjanmaan osiota. Keski-Pohjanmaa fokusoituu lastensuojelu- ja perhetyöhön. Pysyvän rakenteen saaminen kehittämistyölle on se kirkas ajatus, josta lähdetään liikkeelle. Maakunnan rakenne, toimijat ja osaaminen ovat pohjana: hanke on perustettu sille osaamiselle ja toimijoille, mitä alueella on. Konkreettinen sisältö: keskitytään enemmän sosiaalipuolen toimintaan, tavoitteena ja haasteena laajentaa terveydenhuoltopuolelle. Suuria muutoksia vuoden vaihteessa kuntarakenteessa, Kokkolaan yhdistyi vuoden alusta 3 pienempää kuntaa. Moniammatillinen kehittäjä-tiimityöskentely kiinnostaa. Tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön työn klinikkatoiminnan malli: Yhteistyökumppanuudet on muodostettu jo suunnitteluvaiheessa. Puolikkaiden työntekijöiden, kehittäjä-sosiaalityöntekijöiden myötä käytäntöön juurruttaminen helpottuu. Myös johtaminen tärkeässä roolissa. 1 kokonainen työntekijä tulee koordinoimaan hanketta Keski- Pohjanmaalla Kaisa Kostamo-Pääkkö esitteli Pohjois-Pohjanmaan tilanteen. Lasten ja perheiden palvelut fokuksessa. Elinkaarimallin mukainen verkosto perheiden palveluihin. Mukana Kallion ky, Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Selänteen ky. Koordinoija ei ole enää töissä Pohjois-Pohjanmaan alueella ja Posken Pohjois-Pohjanmaan yksikkö on linjaamassa niin, ettei varhaiskasvatus olisi enää Posken osa, vaan koordinointi siirrettäisiin VAKAn laitokselle yo:lle. Kunnat ovat kuitenkin sitoutuneet hankkeeseen. Projektipäällikön paikka oli suunniteltu siten, että 50% hankkeen ja 50% Posken työntekijänä, tämä voi nyt muuttua. Projektipäällikön lisäksi Pohjois- Pohjanmaalle palkataan hanketyöntekijöitä.

6 Todetaan hankkeen kokonaisbudjetti ja eri vaiheiden osabudjetit Kaisa Kostamo-Pääkön esittelyiden pohjalta. Budjetit on jaettu kaikille (Liitteet 3 a ja b), Kaisa Kostamo-Pääkkö esitteli eri alueiden budjetit lyhyesti. Todetaan hakemusten mukaiset budjetit tässä vaiheessa. Lapin kaste -hankkeen ohjausryhmä jatkaa ja toimii Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hankkeen ohjausryhmänä. Keskustellaan ja päätetään ohjausryhmää täydennettävän tarvittavilla asiantuntijoilla ja yhteistyötahoilla Kainuun maakunnan kuntayhtymästä, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilta. Muut tahot. Ohjausryhmän päätettiin jatkavan entisellä pohjalla ja täydennettävän Keski- Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilta siten, että näiltä alueilta nimetään kultakin kaksi varsinaista jäsentä ja heille yhteinen varajäsen. Kainuun osalta nimettiin seuraavat henkilöt: Terho Pekkala, Marita Pikkarainen ja heille yhteiseksi varajäseneksi Marja-Liisa Komulainen. Keski-Pohjanmaa esittää edustajansa ohjausryhmään myöhemmin. Pohjois-Pohjanmaata pyydetään nimeämään 2 varsinaista ja 1 varajäsen. Inarista Varesmaa-Korhonen on jäämässä vuoden aikana, ja hänen tilalleen tullaan etsimään uusi henkilö alueelta. Ohjausryhmän jäseneksi nimitetään myös hankkeen valvoja Martti Lähteinen. Ohjausryhmä kokoontuu 2-3 kertaa/vuosi. Keskustellaan ja päätetään hankkeen rakenteesta, hallinnoinnista ja koordinoinnista kokouksessa. Kaisa Kostamo-Pääkön avuksi kootaan työryhmä, joka tulee tekemään esityksen hankkeen rakenteesta, hallinnoinnista ja koordinoinnista. Työryhmään esitetään valittavaksi Kaisa Kostamo-Pääkön lisäksi Kaisu Norrkniivilä, Terho Pekkala, Pirjo Knif, Timo Peisa, Markku Oinaala sekä saamelaisalueen edustajana Sari Guttorm. Todetaan, että hankkeen hallinnoinnista ja koordinoinnista tulee tehdä huolellinen suunnitelma ja päätettiin perustaa esityksen mukainen työryhmä organisointia varten. Koottu työryhmä toimii samalla ohjausryhmän sihteeristönä, joka kokoaa kaikki osahankkeet yhteen. Keskustellaan ja hyväksytään hankkeessa tehtävät sopimukset eri vaiheiden/alueiden osalta koskien Kainuun maakunnan ky, Pohjois- Pohjanmaata sekä Keski-Pohjanmaata. Keskustellaan ja hyväksytään Lapin vaihetta/osuutta koskevat sisäiset sopimukset. Odotetaan mallisopimuksen saapumista molempien sopimuskohtien osalta.

7 Keskustellaan ja päätetään hankkeeseen palkattavan henkilöstön rekrytoinnista Kaisa Kostamo-Pääkön esityksen pohjalta. Kaisa Kostamo-Pääkkö esitti, että suuri osa paikoista laitettaisiin auki, mutta osin käytettäisiin kutsumenettelyä. Sosiaalityön kehittämisyksikkörakenteessa on luotu vahva pohja, joten kutsumenettelyä esitetään käytettäväksi erityissosiaalityöntekijän sekä rakenteen kehittäjä-sosiaalityöntekijän osalta. Erityissosiaalityöntekijäksi esitetään kutsuttavan Kerttu Vesterinen ja rakenteen kehittäjä-sosiaalityöntekijäksi Pekka Ojaniemi. Lapin kuntien kanssa on käyty sosiaalityön osalta keskusteluita ja osa kunnista voisi aloittaa jo kevään aikana siten, että kuntien perustyöntekijöistä palkattaisiin kehittäjä-sosiaalityöntekijöitä. Terveydenhuollon osalta paikat laitetaan auki ja näihin paikkoihin tehdään yhteinen hakuilmoitus. Kainuun aloittaa osahankkeensa vasta kesällä, mutta vaikuttaa todennäköiseltä, että kehittäjä-työntekijät palkataan ensi vuoden alussa Lapin mallin mukaisesti eli työntekijät toimisivat 50% perustyössä ja 50% kehittäjinä. Keski-Pohjanmaalla tarkoitus laittaa työpaikat hakuun mahdollisimman pian. Toinen paikka sisäiseen, toinen ulkoiseen hakuun. Valvojan mukaan kutsuntamenettely on mahdollinen. Aiemmin taustaorganisaatio on voinut olla mikä tahansa. Nyt ilmeisesti taustatahon täytyy olla kunta tai kuntayhtymä, joten yliopistolinkitys professuurin suhteen täytyy vielä miettiä. 7 Muut asiat Tiedoksi: Sama työryhmä, joka työstää hallintoa, työstää myös työnhakuilmoitukset. Jouni Lohi otetaan mukaan suunnitteluporukkaan asiantuntija-jäsenenä. Valmisteleva työryhmä jatkaa tältä osin. Todetaan, että kutsumenetelmä on myös mahdollinen Ministerikierros Oulussa. Tapahtuma on osa STM:n aluekierrosta. Kaste-kuulumisia sinne kuulemaan. Ei muita asioita. 8 Seuraava kokous Laaja ohjausryhmä kokoontuu loppukesästä. Lapin liiton asettaman työryhmän tulisi kokoontua aika pian hallintomenettely, työntekijävalinnat ja niiden hyväksyminen mahdollisimman pian klo 10 kokoontuu Lapin osahankkeen ohjausryhmä. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:17. Koko hankkeen ohjausryhmä klo 10.