Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/lapin toimintayksikkö Pysyvä yhteistyörakenne sosiaali- ja terveyshuoltoon: Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli - PaKaste PaKaste-hanke on aloittanut Kopene toimii hankkeen hallinnoijana ja Poske koordinoi PaKasteen toimintaa. PaKasteen Lapin ohjausryhmä on kokoontunut kuukausittain ja aktiivisesti ohjannut hankkeen toimintaa. Vuoden aikana hankkeessa on kehitetty sosiaalipalveluita, terveyden edistämistä ja perusterveydenhuollon palveluita. Perusterveydenhuollon kehittäminen kohdistuu vastaanotto-, päivystys- ja neuvolatoiminnan prosessien ja rakenteiden kehittämiseen. Pilottikuntien painopisteet kehittämistyössä: Simo - Hoitaja-lääkäri työparitoiminta vastaanotolla (sis. päivystys ja ajanvaraus), neuvolassa ja työterveyshuollossa. Erityisesti huomioidaan terveyttä edistävä näkökulma. Kemi - Vastaanoton ja päivystyksen potilaslogistiikan kehittäminen Tornio - Päivystävän sairaanhoitajan työn ja virka-ajan päivystystoiminnan kokonaisuuden kehittäminen, Neuvolan perhetyön kehittäminen ja yhteensovittaminen muiden perhetyön muotojen kanssa Ylitornio - Hoitopolkujen selkiyttäminen henkilökunnalle ja asiakkaille, Lääkäri -hoitaja - työparityöskentelyn edelleen kehittäminen sekä Ajanvarauskäytäntöjen yhtenäistäminen Kolari - Sähköisen ajanvarauksen ja tekstiviestipalvelun hyödyntäminen palveluprosessien kehittämisessä yhteistyössä UULA -hankkeen kanssa Ranua - Vastaanoton toiminnan kehittäminen Sosiaalityön kehittämisen sisällöllisinä painopistealueina ovat lastensuojelu, aikuissosiaalityö, sosiaalityön johtaminen ja työn vaikuttavuuden arviointi. Kehittämistyötä tehdään yhdessä kuntien asiakastyön tiimien ja asiakkaiden kanssa. Yhteisöllisen hyvinvoinnin lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmakaudella ja kehittäjät edistävät ryhmätyömenetelmien käyttöönottoa, kehittämistä ja tutkimista yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa. Kehittäjäkuntien kehittämistehtävät ovat: Enontekiö: Saamenkieleen ja kulttuuriin pohjautuva sosiaalityö Inari: Suunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva sosiaalityö Kemi: Suunnitelmallinen sosiaalityö nuorten parissa Kemijärvi: Kokonaisvaltainen ja perhekeskeinen sosiaalityö Kittilä: Suunnitelmallinen sosiaalityö ja työmenetelmien kehittäminen Rovaniemi: Perhehoito ja tukiperhetoiminta Tornio: Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö, erityisesti nuoriin kohdistuva työ

2 Terve Lapilla on neljä toimintalinjaa: 1. Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko 2. Terveyden edistäminen väestötasolla 3. Elämäntapaohjauksen kehittäminen 4. Erityiskysymyksinä terveyserot, kansalaisnäkökulma, saamelaisuus sekä suun terveyden edistäminen Asiantuntemuksen ja erityispalveluiden välittäminen Suomessa tapahtuu alueellista eriytymistä. Useassa Pohjois-Suomen kunnassa väestö vähenee, ikärakenne vanhenee ja työttömyysaste pysyttelee korkeana. Lapissa sosiaalityöntekijöiden toimintaareenat ovat maan suurimpia sekä kuntien pinta-alojen että sosiaalityön sisältöjen suhteen. Alueiden erilaistuminen asettaa sosiaalityön kehittämiselle ja palveluiden tasavertaiselle saatavuudelle ison haasteen. Oletuksemme on, että muissa maissa ja Suomen kaupunkiolosuhteissa kehitellyt sosiaalityön menetelmät eivät sellaisenaan sovi siirrettäviksi lappilaisissa olosuhteissa tehtävään sosiaalityöhön. Konsultaation välittäminen Lapin toimintayksikkö on aloittanut etäkonsultaation pilotoinnin - tietokannassa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kehittää sosiaalialan konsultaatiota ja edistää konsultaation välittymistä Pohjois-Suomen sosiaalialan ammattilaisten käyttöön pitkien välimatkojen päähän. Sosiaalialan konsultaatiomahdollisuuksia Pohjois-Suomessa: 1) verkkokonsultaatio kirjallinen verkkokonsultaatio lastensuojelun, lakiasiain ja varhaiskasvatuksen sekä vammaispalvelun, toimeentuloturvan ja päihdetyön sekä vanhustyön työongelmiin 2) asiantuntijoiden konsultointi: -läheisneuvonpitojen ja menetelmäkoulutusten järjestäminen Posken työntekijän resurssilla -työnohjauspankki 3) työparityöskentely palvelua annetaan Lapin kunnille 1) vaikeissa asiakastilanteissa (esim lastensuojelun tilannearvioinnit), 2) ryhmätyönmenetelmissä sekä 3) oman työn kehittämisessä Posken ja PaKasteen työntekijäresurssilla. 4) IP-pohjaisten videoneuvottelujen käyttö konsultaatiossa sekä asiakkaiden palveluissa ja ohjauksessa Lapin sosiaalityön työskentelymallien kerääminen ja mallintaminen Sosiaalityön nykykäytäntöjen kuvaaminen kuntakohtaisesti Lapin sosiaalityön asiantuntija- ja konsultaatiotietokantaan on ollut ensimmäinen vaihe tehdä Lapin läänin sosiaalityötä näkyväksi. Seuraava askel on ollut mallintaa sosiaalityön työprosesseja. Työprosessien kuvaaminen selkeyttää sosiaalialan ammatillista työtä ja yhteistoimintaa sekä lisää työntekijöiden suunnitelmallisuutta omassa työotteessaan. Hyvän sosiaalialan työn ajatellaan perustuvan selkeälle suunnittelulle, määritellyille tavoitteille ja kokonaisvaltaiselle asiakkaan kohtaamiselle. Työn systemaattisuus tarkoittaa, että toimitaan selvän ja tunnistettavan prosessin puitteissa ja tiedetään, mitä on tapahtumassa ja miksi. Työprosessien kuvaaminen johtaa oman työn kehittämiseen ja tutkimiseen. Lapin alueella on Posken myötävaikutuksella tehty sosiaalialan työprosessien mallinnusta QPR ProcessGuide -

3 ohjelmalla alueellisten ja paikallisten yhteistyöryhmien kanssa. Mallinnukset löytyvät sosiaalikollegan internetsivuilta ( aikuissosiaalityö ja yhteistyö työvoimatoimistojen kanssa (7), lastensuojelun sosiaalityö ja perhetyö (21), menetelmät (8), moniammatillinen yhteistyö (11), päihdetyö (7) sekä seniori- ja vanhustyö (8). Tällä hetkellä tietokannasta löytyy yli 60 eri mallinnusta. Tehtyjä mallinnuksia päivitetään tarpeen mukaan. Teknologian kehittäminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on jatkanut vuonna 2003 aloittamaansa paikallista sosiaalialan tietoteknologian kehittämistyötä. Työssä pyritään huomioimaan sosiaalialan ammattilaisten ja asiakkaiden tarpeet sekä olemassa oleva infrastruktuuri. Verkkokonsultaatiopalvelun kehittämisessä tavoitteena on palvelun laajentaminen ja vakiinnuttaminen sekä konsulttien asiantuntijuuden kehittäminen. Verkkokonsultaatio on tällä hetkellä käytössä Pohjois-Suomen alueella lastensuojelussa, lakiasioissa, vammaispalvelussa, varhaiskasvatuksessa, toimeentulotuessa ja päihdetyössä sekä vanhustyössä. Palvelumallin mukaista verkkokonsultointia on käynnistetty muun muassa Keski-Suomessa vammaispalvelusäätiön toimesta ja lisäksi Pohjois-Suomen kokemuksia on hyödynnetty valtakunnallisen Sosiaaliportin sisällön kehittämisessä. Kokemusten kannustamana verkkokonsultaatiota kehitetään ja laajennetaan uusille sosiaalityön ja sosiaalialan sisältöalueille. Konsulttien asiantuntijuutta vahvistetaan muun muassa järjestämällä heille koulutusta ja vertaistapaamisia. Kuuden vuoden aikana kysymyksiä on tullut 410 (10/ ). Poske on tehnyt yhteistyötä myös valtakunnallisen konsultaatiopalvelun kanssa (Sosiaaliportti). Poske koordinoi aikuissosiaalityön ja lastensuojelun valtakunnallista verkkokonsultaatiopalvelua kysymysten vastaamisen osalta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö aloitti vuonna 2005 yhteistyön Kemijärven kaupungin ja Mawell Oy:n kanssa sosiaalitoimen sähköisten asiakaspalvelujen kehittämiseksi. Kehittämistyön tuloksena avattiin Itä-Lapissa joulukuussa 2005 sosiaalitoimen verkkoneuvonta. Tällä hetkellä kemijärveläiset voivat kysyä verkon kautta neuvoja lasten- ja perheiden palveluihin, päivähoitoon, toimeentulotukeen liittyen. Lisäksi kemijärveläisten ja Sallan, Savukosken ja Pelkosenniemeläisten käytettävissä ovat seutukunnalliset kuluttajaneuvojan verkkoneuvontapalvelut. Torniossa perhe- ja sosiaalipalvelujen verkkoneuvonta avattiin joulukuussa Torniossa kuntalaiset voivat kysyä neuvoja lähes kaikkiin arkisiin asioihin ja elämäntilanteisiin liittyen. Torniossa myös A-klinikka on mukana verkkoneuvonnassa ja tarjoaa neuvontaa päihdeongelmiin liittyen. Rovaniemellä perhe- ja sosiaalipalvelujen verkkoneuvonta avattiin Rovaniemellä verkkoneuvontaa annetaan lasten ja perheiden palveluihin, päivähoitoon, elatusturvaan, toimeentulotukeen ja aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin sekä vanhus- ja kotihoitopalveluihin liittyen.kemissä verkkoneuvonta avattiin Kemissä verkkoneuvontaa tullaan aluksi antamaan toimeentulotukeen, aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun ja sosiaaliseen luototukseen kuuluvissa asioissa. Vuonna 2009 verkkoneuvontapalvelu on avattu Enontekiölle, jossa on mahdollisuus saada myös saamenkielistä verkkoneuvontaa. Vuonna 2010 verkkoneuvontapalvelu on avattu Inariin. Samalla on vastattu Oulun yhteistyöpyyntöön ja koulutettu sekä toteutettu verkkoneuvontapalvelu Ouluun. Palvelu avataan 2011 alussa. Palvelun kehittäminen on jatkunut vuonna UULA kehittämishankkeessa (ks. jossa rakennetaan virtuaalista sosiaali- ja terveyspalvelukeskusta. Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskukseen on tehty sekä sisällöllisiä että teknisiä muutoksia. Vuoden 2010 aikana virtu-keskukseen on rakennettu kansalaisten, kuntalaisten ja ammattilaisten palvelukokonaisuudet. Uudistettu virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus avataan 2011 vuoden alussa.

4 Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen TUKEVA2 TUKEVA2-hanke aloitti Kuntien kanssa on yhdessä valmistelu Lapin perheiden tukiverkko-hanke, joka on oma osahankkeensa Oulun seutuhallituksen hallinnoimassa TUKEVAhankkeessa. Vuoden lopulla valittiin hakkeeseen projektipäällikkö. Julkaisut Tarja Kemppainen, Kaisa Kostamo-Pääkkö, Asta Niskala, Pekka Ojaniemi & Kerttu Vesterinen. Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin ensiaskeleet Lapista - tutkimus sosiaalitoimistojen työn vaikuttavuudesta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 32. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Rovaniemi Henkilöstö ja rahoitus Perushenkilöstö koostuu kehitysjohtajasta, sosiaalityön kehittämispäälliköstä ja suunnittelijasta. Lapin toimintayksikkö on ostanut toimistopalvelut (ja tilat) Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymältä. Hankkeissa vuonna 2010 toimi: PaKaste / Lapin osahanke: Hankkeen toimistotyöntekijä Tiina Ylikangas Sosiaalityö: Erityisosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen Kehittäjä-tutkijasosiaalityöntekijät Pekka Ojaniemi ja Tarja Kemppainen Kehittäjäsosiaalityöntekijät 50%: Tornio: Sirpa Luomaranta ja Seija Saalismaa Enontekiö:Anne-Maria Näkkäläjärvi 100% Inari: Sari Aarnio 100% Rovaniemi Leila Leisto ja Tuula Lampela 50% Kemi Jari Savikuja, Petra Hyvärinen Kemijärvi Erkki Vartiainen Kittilä Emmaleena Salla Terveyden edistäminen: Ohjaajalääkäri (50%): Aimo Korpilähde Suunnittelijat: Tuula Kokkonen ja Inkerelli Vieltojärvi Perusterveydenhuolto: Yleislääketieteen professori / Oulun yo (75%) Jouni Lohi Suunnittelija Riitta Rautalin (Tornio) Suunnittelija Jaana Kupulisoja (Rovaniemi) Eri hankerahoituksiin perustuen on palkattu projektityöntekijöitä: 2 projektityöntekijää UULA-hankkeen rahoituksella teknologian kehittämiseen (Kemissä ja Rovaniemellä. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit hankkeessa työskenteli 1 projektipäällikkö ja 1 tutkija

5 Taatusti turvassa Lapin kylien kehittämishankkeessa aloittivat syksyllä 3 työntekijää. (Kemijärvi, Savukoski, Taivalkoski Tukeva2 Lapin osahankkeessa ( ) on aloittanut projektipäällikkö Lapin toimintayksikön perustoiminta on vuonna 2010 ( eur) rahoitettu valtion talousarvion kautta. Lisäksi erillistä rahoitusta on saatu erillisillä projektirahoituksilla mm. sosiaalialan kehittämishankerahoituksen ja Kasterahoituksen kautta. Lapin läänin kunnat ovat osallistuneet Posken Lapin toimintayksikön perustoiminnan rahoitukseen 0,168 eur/asukas. Lapin yliopisto toimii osaamiskeskuksen oikeushenkilönä, koordinoiden yhteisen neuvottelukunnan avulla toimintayksiköiden toimintaa ja huolehtien keskushallintoon päin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen asemasta, rahoituksesta ja toiminnallisista edellytyksistä.