2. perimällä korvaus muista lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (7 3 mom.)

Transkriptio

1 Lastensuojelun asiakasmaksut ohjeistus Lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetuista perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan periä korvaus. Lastensuojelun hoidon korvaus voidaan periä kolmella eri tavalla: 1. perimällä lapselle vahvistettu elatusapu (7 2 mom.) 2. perimällä korvaus muista lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (7 3 mom.) 3. vahvistamalla vanhemmille erillinen lastensuojelun asiakasmaksu (7 1 mom.) 1. Elatusapu Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua: jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempiensa luona elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla Asiakasmaksulain 7 2 mom. mukaan: kunta voi maksua vahvistamatta periä hoidon korvauksena lapselle maksettavan elatusavun siltä ajalta, jolloin lapselle järjestetään perhehoitoa, laitoshoitoa tai asumispalvelua elatusapu tulee olla vahvistettu sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä perittävä elatusapumaksu saa olla enintään 1 432,40 /kk (vuonna 2014) (Asiakasmaksuasetus 20 2 mom.) perittävä elatusapumaksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee elatusavun suuruisen perintäpäätöksen toistaiseksi. Hoidon korvauksena peritään 60 % ja loput 40 % varataan itsenäistymisvaroina lapsen tilille. Elatusavut ovat sidotut indeksiin. 2. Lapsen muiden tulojen, korvausten ja saamisten periminen hoidonkorvauksena Lapsen tai nuoren tulojen huomioonottaminen asiakasmaksua määrättäessä Asiakasmaksulain 7 :n 3 mom. mukaisesti: lastensuojelulaissa tarkoitetusta perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä kohtuulliseksi katsottava maksu myös lapsen tai nuoren asiakasmaksulain 14 :n mukaisista tuloista, korvauksista ja saamisista

2 asiakasmaksulain 14 :n mukaan lapsen tuloilla tarkoitetaan muun muassa eläkkeitä, elinkorkoja, avustuksia tai muita jatkuvia taikka kertakaikkisia tuloja, korvauksia ja saamisia, jotka maksetaan siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää jos kysymys on muista lapsen elatukseen tarkoitetuista, hänestä itsestään maksettavista korvauksista tai tuloista, ei niitä osaksikaan voida käyttää annetun hoidon ja huollon korvaamiseen. Esimerkiksi, mikäli lapsi saa tapaturmasta aiheutuneen pysyvän haitan vuoksi vakuutuskorvauksen, ei sitä voida käyttää hoidon korvaamiseen Asiakasmaksuasetuksen 20 :n 2 mom. mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista perittävä korvaus saa olla enintään 1 432,40 /kk (vuonna 2014), eikä se saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia. Lapsen lapsilisä Lapsilisälaki 11 :n mukaan, jos lapsi on kunnan kustannuksella hoidettavana laitos- tai perhehoidossa kalenterikuukautta pidemmän ajan, lapsilisä maksetaan kunnan esityksestä hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta sille kunnalle, joka ensisijaisesti vastaa hänen hoitokustannuksistaan. Lapsen elatustuki Elatustukilain 11 4 mom. mukaan: kunta voi hakea elatustuen maksamista itselleen, jos lapsi on kunnan kustantamassa ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan elatustuki maksetaan tällöin kunnalle aikaisintaan hoidon alkamista seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien kunnan on haettava myönnetyn elatustuen maksamista itselleen vähintään kaksi viikkoa ennen elatustuen maksupäivää (kuukauden 10. päivä). Lapsen muut tulot, korvaukset ja saamiset Muita lapsen tuloja, korvauksia ja saamisia, jotka peritään hoidon korvauksena: Laitoshoidossa: perhe-eläkkeet kertakorvaukset opintotuki (yli 17 v.) opintokustannukset kuuluvat kilpailutettuun hintaan vammaistuki Perhehoidossa ei peritä: vammaistuki opintotuki (yli 17 v), ohjataan opintokustannuksiin Laitos- ja perhehoidossa ei peritä vanhempien työttömyyskorvauksen lapsikorotusta vaan se ohjataan yhteydenpitokuluihin. Lapsen tulot, joita ei peritä hoidon korvauksena lapsen tuloina ei oteta huomioon sellaisia tuloja, korvuksia tai saamisia, jotka maksetaan lapselle ja ovat luonteeltaan henkilökohtaisiksi katsottavia tuloja tai varoja, eivät lapsen elatukseen tai elämiseen tarkoitettuja tuloja tai varoja tällaisia eriä ovat esimerkiksi tapaturmavakuutuksen perusteella maksetut pysyvän haitan korvaukset ja perintönä saadut varat

3 Päätöksenteko, asiakasmaksun maksaminen, seuranta ja perintä Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee erillisen perintäpäätöksen kuukausimaksuna toistaiseksi. Palvelun hintaa ei kirjata perintäpäätökseen. Lapsen tuloista korvauksena peritään 60 % ja loput 40 % varataan itsenäistymisvaroina lapsen tilille. Perintäpäätös annetaan tiedoksi asianosaisille virkakirjeellä Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee maksuvaatimuksen Kelaan, vakuutusyhtiöön yms. Perintäpäätöksestä toimitetaan kopio Hallinto- ja talouspalvelut/toimistosihteerille Alaikäisen lapsen osalta muutoksenhakuun ovat oikeutettuja 15 vuotta täyttänyt lapsi itse ja hänen huoltajansa 18 vuotta täyttänyttä nuorta koskevan maksun osalta asianosainen on vain nuori itse Perintäpäätöstä ei voi tehdä takautuvasti, vaan perinnästä päätetään, kun palvelu alkaa. Mikäli riittäviä selvityksiä lapsen tuloista ei ole saatu hoidon alkaessa, perintäpäätökseen kirjataan esim.: Lapsen X hoito on alkanut pvm Lapsen tuloista peritään seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien hoidon korvaus, kun tarvittavat tuloselvityksen on saatu. Maksua tarkistetaan, jos lapsen tai nuoren maksukyky on olennaisesti muuttunut, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Mikäli lapsi tai nuori käy sijaishuollon aikana ansiotyössä, on lapsen edun kannalta suotavaa, että sosiaalityöntekijä tekee lapsen kanssa säästösopimuksen (lapselle avattava tili rahalaitoksessa). Perintää ei mielellään tehdä lapsen ansiotuloista. 3. LAPSEN VANHEMMILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Lastensuojelun asiakasmaksun määrittäminen Asiakasmaksulain 7 : mukaan: lapsen vanhemmilta voidaan periä maksu, jos lapsi on sijoitettuna avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalveluihin maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan, se ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten määrää eikä maksun määrääminen saa johtaa siihen, että vanhemman kyky vastata muun kuin sijoitettuna olevan lapsen hoidosta ja huolenpidosta vaarantuu maksu voi määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen perittävästä korvauksesta tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, johon asianosainen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella perusturvalautakunnalta. Lautakunnan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Perintäpäätös annetaan tiedoksi virkakirjeenä. Perintäpäätös annetaan tiedoksi sille, ketä se koskee. asiakasmaksuasetuksen 3 :n mukaisesti maksukyvyn perusteella määräytyvät maksut määrätään toistaiseksi maksua on tarkistettava silloin, kun palvelun käyttäjän tai perheen maksukyky on olennaisesti muuttunut (tai osoittautunut virheelliseksi). arvioitaessa vanhempien toimeentulon edellytyksiä pyydetään vanhemmilta tulo- ja olosuhdeselvitykset. Molemmille vanhemmille määritellään oma lastensuojelun asiakasmaksu vanhemman omien nettotulojen perusteella, mikäli vanhemmalle ei ole vahvistettu lapselle maksettavaa elatusapua. mikäli riittäviä selvityksiä maksun määräämistä varten ei ole saatu hoidon alkaessa, palvelujen maksupäätös kirjataan esim. seuraavasti: Lapsen x hoito on alkanut (pvm).

4 Lapsen vanhemmilta peritään seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien asiakasmaksulain 7 :n 1 mom. mukaan määräytyvä maksu. Maksun suuruus vahvistetaan erikseen, kun tarvittavat tulo- ja olosuhdeselvitykset on saatu. Hoitopäiviksi katsottavat päivät maksua määrättäessä Kaikki laitoksessa ja perhehoidossa kirjoilla olopäivät ovat hoitopäiviä, koska hoitovastuu on laitoksella tai toimintayksiköllä ja lapselle on jatkuvasti varattu siellä hoitopaikka. Siten korvaus voidaan periä päätöksen mukaisesti esimerkiksi karkumatkankin ajalta. Korvaus peritään hoitoon tulopäivältä ja lähtöpäivältä. Mikäli laitos- tai perhehoito keskeytyy sovitusti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä asiakasmaksuasetuksen 32 :n 2 mom. mukaisesti viisi päivää ylittävältä ajalta. Vanhemmilta perittävän maksun määräytyminen Vanhemmilta, joille ei ole määritelty elatusmaksua, peritään maksu oheisen taulukon mukaan. Vanhemmilta peritään maksu käytettävissä olevien nettokuukausitulojen perusteella. Yhdessä asuvalle vanhemmalle määritellään maksu kummankin vanhemman nettotulojen perusteella erikseen ja molemmille tehdään oma maksupäätös. Lastensuojelun palveluista vanhemmilta perittävässä maksussa otetaan huomioon huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Maksu jätetään perimättä, jos henkilö tai perhe on varaton tai vähävarainen. Huomioon otettavat tulot Maksua määrättäessä huomioon otetaan ansiotulojen lisäksi eläkkeet, elinkorot, elatusavut, elatustuki ja kiinteistöluovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta sekä muusta omaisuudesta maatavat tulot, kuten korko-, osinko- ja vuokratulot sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot. Lapsilisä peritään yleensä hoidon korvaukseksi, eikä sitä silloin pidetä vanhempien tulona. Mikäli lapsilisää ei poikkeuksellisesti peritä hoidon korvaukseksi, katsotaan se vanhempien tuloksi. Tulot, joita ei oteta huomioon Lastensuojelun asiakasmaksua määrättäessä tulona ei oteta huomioon lapsen vammaistukea, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia etuuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia. Huomioon otettavat menot Lastensuojelun asiakasmaksua arvioitaessa voidaan ottaa huomioon vanhemman tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat maksukykyyn vaikuttavat seikat. Vanhemman maksukykyä arvioitaessa noudatetaan soveltuvin osin oikeusministeriön antamaa ohjeistusta (OMJU 2007:2) lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.

5 Lastensuojelun asiakasmaksua määriteltäessä vanhemman nettotuloista vähennetään asumismenojen omavastuu (asuntolainan lainanhoitokulut, vuokra/yhtiövastike, josta vähennetään mahdollinen asumistuki, asumislisä) ja maksetut elatusavut. Lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen taustalla on usein pitkään jatkuneita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Lastensuojelussa perheen kokonaistilanne ja mahdollisuudet lapsen hoitamiseen sijoituksen jälkeen tulee erityisesti ottaa huomioon. Lastensuojelun asiakasmaksu ei saa missään tilanteessa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä selviytyä omatoimisesti ongelmistaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7, 10 ja 11 :n ohjeelliset normit antavat viranhaltijalle liikkumavaraa ja mahdollisuuden käyttää harkintaa lastensuojelun asiakasmaksun suuruutta määriteltäessä. Maksun perimättä jättäminen ja/tai alentaminen Maksu jätetään perimättä tai sitä alennetaan siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa lapsen, nuoren, vanhemman tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Maksu ei saa vaarantaa perheen toimeentuloa tai sen pyrkimystä selviytyä omatoimisesti ongelmistaan. Erityisiä perusteluja voivat olla muun muassa perheenjäsenen sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset sekä perheen maksukyvyn heikentyminen poikkeuksellisten korkeiden asumiskustannusten, työttömyyden tai muun sellaisen syyn vuoksi. Jos vanhemmalle ei määrätä maksua, tulee se päätöksessä todeta ja perustella. Tarkoituksena on, että asiakasmaksusta ei aiheudu toimeentulotuen tarvetta.