U 40/2012 vp. tehtävä assosiaatiosopimus) Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen neuvottelemisesta (Georgian kanssa tehtävä assosiaatiosopimus) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle muistio EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen neuvottelemisesta. Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2012 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Lähetystöneuvos Harri Kämäräinen

2 2 ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO NEUVOTTELUT EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ GEORGIAN VÄLISESTÄ ASSOSIAATIOSOPIMUKSESTA 1 Tausta Euroopan unionin ja Georgian suhteet perustuvat kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen (Partnership and Co-operation Agreement, PCA), joka tuli voimaan v Sopimus tehtiin alunperin 10 vuodeksi, mutta sopimuksen voimassaolo jatkuu automaattisesti vuoden kerrallaan niin kauan kunnes uusi korvaava sopimus tulee voimaan. Neuvottelut Georgian kanssa tehtävästä uudesta laaja-alaisesta perussopimuksesta aloitettiin heinäkuussa EU:n itäisten kumppanimaiden (Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova ja Ukraina) kanssa neuvoteltavat assosiaatiosopimukset ovat sisällöltään lähes samankaltaiset. Neuvoteltavat uudet perussopimukset nimetään assosiaatiosopimuksiksi, mutta ne eivät sisällä Länsi- Balkanin maiden assosiaatiosopimusten tapaan lupausta EU-jäsenyydestä tai jäsenyysneuvottelujen avaamisesta. Assosiaatiosopimuksen on tarkoitus uudistaa Euroopan unionin ja Georgian väliset institutionaaliset puitteet, syventää EU:n ja Georgian suhteita kokonaisvaltaisesti, lisätä EU:n ja Georgian välistä vuoropuhelua, oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä sekä yhteistyötä energia-, liikenne- ja ympäristöasioissa. Neuvottelut laajasta vapaakauppa-alueesta (Deep and Comprehensive Free Trade Area, DCFTA) muodostavat assosiaatiosopimuksen keskeisen osan. Keväällä 2010 annettu assosiaatiosopimusneuvottelumandaatti sisälsi täydet vapaakauppaneuvotteluvaltuudet, mutta neuvosto katsoi, että päätös vapaakauppaneuvottelujen aloittamisesta tulee tehdä erikseen myöhemmin, kun Georgia kykenee osoittamaan pystyvänsä neuvottelemaan laajasta ja syvälle ulottuvasta vapaakauppaalueesta ja panemaan täytäntöön neuvotteluissa tehdyt, pitkälle menevät sitoumukset. Marraskuussa 2011 komissio katsoi Georgian täyttäneen vaaditut kriteerit neuvotteluiden käynnistämiselle ja antoi suosituksensa neuvostolle. Ensimmäinen neuvottelukierros käytiin maaliskuussa Laajan vapaakauppasopimuksen tavoitteena on tulliton ja esteetön kauppa EU:n ja Georgian välillä sekä Georgian lainsäädännön lähentäminen EU:n säännöstöön. Vapaakauppaosio on erottamaton osa assosiaatiosopimusta, mikä tarkoittaa, että vaikka neuvottelut vapaakauppa-alueesta ja sopimuksen muista osioista etenevät eri tahtiin, ne tulevat sisältymään samaan sopimukseen ja tulevat voimaan yhtäaikaisesti 2 Sopimusneuvottelut ja käsittely EU:ssa Neuvotteluja Georgian kanssa käyvät Euroopan komissio ja yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvien määräysten osalta unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joille EU:n neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet hallitusten edustajat antoivat neuvottelumandaatin Neuvottelut Georgian kanssa tehtävästä assosiaatiosopimuksesta aloitettiin heinäkuussa 2010 ja vapaakauppa-alueesta keväällä Kesäkuuhun 2012 mennessä on käyty yhdeksän neuvottelukierrosta. Neuvottelut ovat edenneet hyvin. Vapaakauppaosion neuvottelut ovat kuitenkin vasta alkamassa, eikä neuvottelujen päättymisajankohtaa voida arvioida. Sopimus tulee voimaan kokonaisuutena vasta sitten, kun kauppaosuudet ovat valmiit. EU:n neuvoston Itä- Euroopan ja Keski-Aasian työryhmä käsittelee assosiaatiosopimuksen yleisiä kappaleita, Kauppapoliittinen komitea vapaakauppaaluetta. Käsittelijä(t): UM, Leena Liski, UM, Annika Naskila, UM, Sara Ohls,

3 3 3 Pääasiallinen sisältö ja Suomen kannat Assosiaatiosopimuksen yleiset osiot Assosiaatiosopimuksen yleisistä osioista on pitkälle päästy sopimukseen. Nämä tekstit ovat luonteeltaan melko yleisluontoisia ja lyhyitä. Yleisiin osioihin tulevat kuulumaan seuraavat osa-alueet: pyrkimykset poliittiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön sekä sen muodot; vuoropuhelu ja yhteistyö sisäisissä uudistuksissa; ulko- ja turvallisuuspolitiikka; kansainvälisiä liittymiä omaava, vakava rikollisuus; konfliktinesto ja kriisinhallinta; alueellinen vakaus ja rauhanomainen konfliktinratkaisu; joukkotuhoaseiden riisunta; aseistariisunta ja asevalvonta sekä terrorismin vastainen taistelu. Sopimuksen johdanto-osa, tavoitteet ja pääperiaatteet, samoin poliittinen vuoropuhelu ja uudistus sekä poliittinen yhdentyminen ja yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ovat pääosin valmiit. Jäljellä ovat neuvottelut vaikeimmista sanamuodoista, jotka koskevat alueellista vakautta sekä konfliktinratkaisua. Valtioneuvosto katsoo Euroopan komission neuvotelleen sille annetun mandaatin mukaisesti ja neuvottelujen edenneen EU:n ja Suomen etujen mukaisesti. Valtioneuvosto ei ole nähnyt päätökseen saaduissa osioissa Suomelle ongelmallisia kohtia. Sopimuksen tarkoituksena on muodostaa perusta pitkän tähtäimen yhteistyölle. Valtioneuvosto katsoo, että myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja erityisesti konfliktinratkaisua ja alueellista vakautta koskevissa kappaleissa on tärkää hakea muotoiluja, jotka vastaavat tätä sopimuksen tarkoitusta. Oikeus, vapaus ja turvallisuus Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusosio on neuvoteltu melko pitkälle. Osapuolet sopivat tässä osiossa tavoitteista, jotka koskevat oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista; henkilötietojen suojaamista; yhteistyötä maahanmuutossa, turvapaikka-asioissa ja rajahallinnossa; ihmisten liikkuvuutta ja takaisinottoa; järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa; huumeiden torjuntaa; rahanpesua ja terrorismin rahoitusta; terrorismin torjuntaa ja oikeusalan yhteistyötä. Osapuolet sitoutuvat sopimustekstissä puuttumaan maahanmuuton syihin; laatimaan yhdessä tehokkaan ja ennaltaehkäisevän politiikan laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa vastaan, joka sisältää ihmiskaupan verkostoihin puuttumisen ja uhrien suojelemisen. Osapuolet sitoutuvat kehittämään ja soveltamaan kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöjä täyttääkseen Geneven pakolaiskonventioon vuodelta 1951 ja pakolaisten statuspöytäkirjaan vuodelta 1967 ja muihin relevantteihin instrumentteihin, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen, sisältyvät määräykset. Osapuolet sopivat takaavansa voimaan tulleiden EU:n ja Georgian välisien viisumihelpotussopimuksen sekä takaisinottosopimuksen täyden toimeenpanon. Sopimukset noudattavat käytännössä samaa muotoa kuin EU:n ja kahdeksan muun kolmannen maan kanssa tehdyt vastaavat sopimukset. Viisumihelpotussopimuksella sopimuksessa määriteltyjen ryhmien, mm. virallisten delegaatioiden, perheenjäsenten ja autonkuljettajien viisumiprosessia helpotetaan. Diplomaattipassien haltijat on vapautettu viisumivelvollisuudesta. Lisäksi yleinen viisumimaksu on alennettu 35 euroon. Georgia on yksipuolisesti vapauttanut kaikki EUkansalaiset viisumivelvollisuudesta, joten käytännössä sopimusta sovelletaan vain EUjäsenmaiden myöntäessä viisumeita georgialaisille. EU on lisäksi päättänyt käynnistää viisumivapautta koskevan vuoropuhelun Georgian kanssa EU:n sisäisten menettelyjen mukaisesti. Osapuolet sitoutuvat tehostamaan lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä, ml. Europolin kanssa tehtävä yhteistyö, sekä toimeenpanemaan tehokkaasti asiaankuuluvat kansainväliset standardit, erityisesti YK:n yleissopimuksen rajat ylittävästä järjestäytyneestä rikollisuudesta ja sen kolme pöytäkirjaa sekä YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen. Yhteistyötä huumeiden vastaisessa taistelussa koskevassa osiossa osapuolet sitoutuvat toimimaan YK:n 20. huumeita käsitelleen yleisistunnon deklaraation mukaisesti (kesäkuu 1998). Yhteistyöllä taistellaan laittomia

4 4 huumeita vastaan, vähennetään niiden tarjontaa, kauppaa ja kysyntää, käsitellään niiden terveys- ja sosiaalisia vaikutuksia ja pyritään tehokkaampaan kemiallisten aineiden leviämisen estoon huumeiden ja huumaavien aineiden käytössä laittomassa huumausainetuotannossa. Osapuolet sopivat yhteistyöstä korruption torjunnassa koskien sekä aktiivista että passiivista korruptiota yksityisellä ja julkisella sektorilla, sekä muun muassa tietoverkkorikollisuuden torjunnasta. Rahanpesua ja terrorismin rahoitusta käsittelevässä osiossa osapuolet sitoutuvat työskentelemään yhdessä rahanpesua ja terrorismin rahoitusta vastaan sekä rikoshyödyn takaisinsaamiseksi. Yhteistyö pohjautuu relevanttien kansainvälisten standardien omaksumiseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla. Osapuolet ovat sopineet siviili- ja kauppaoikeudellisen yhteistyön kehittämisestä, muun muassa neuvottelemalla, liittymällä ja toimeenpanemalla siviilioikeudellista yhteistyötä koskevia monenvälisiä sopimuksia, erityisesti Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä ja lasten suojelua koskevia yleissopimuksia. Rikosoikeusasioissa osapuolet sopivat lisäävänsä yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa olemassa olevien monenvälisten sopimusten, erityisesti YK:n ja EN:n yleissopimusten, puitteissa. Yhteistyötä myös tiivistetään Eurojustin ja Georgian toimivaltaisten viranomaisten välillä. Oikeus-, vapaus- ja turvallisuusosioon kuuluvassa oikeudellisessa yhteistyössä valtioneuvosto on painottanut monenvälisiä sopimuksia yksityisoikeudellisen yhteistyön piirissä ja niiden tehokasta toimeenpanoa. Sekä rikos- että siviilioikeudellisessa yhteistyössä Suomi pitää tärkeänä, että Georgia sitoutuu ja panee tehokkaasti täytäntöön olemassa olevia monenvälisiä yleissopimuksia ja näin integroituu tiiviimmin kansainväliseen ja eurooppalaiseen oikeudelliseen yhteistyöhön. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan EU:n on kiinnitettävä erityistä huomiota järjestäytyneen, vakavan rikollisuuden, korruption ja terrorismin torjunnassa kansainvälisten sopimusten tehokkaaseen toimeenpanoon ja viranomaisten väliseen rajat ylittävään yhteistyöhön. Muut yhteistyöalat Tässä osassa 27 luvusta on suljettu 20 osiota. Osiot tulevat käsittelemään seuraavia aloja: liikenne; energia; ympäristö; teollisuus- ja yrityspolitiikka; yhtiölaki; pankki-, vakuutus ja finanssipalvelut; tietoyhteiskunta; matkailu; maatalous ja maaseudun kehitys; kalastus ja merihallinto; kaivosala; tutkimus ja teknologinen kehitys; kuluttajansuoja; työllisyys; sosiaalipolitiikka; terveys; koulutus ja nuoriso; kulttuurialan yhteistyö; audio-visuaalisen ja media-alan yhteistyö; urheilu ja liikunta; kansalaisyhteiskuntayhteistyö; rajatylittävä ja aluetason yhteistyö; hallinnollisen kapasiteetin ja instituutioiden kehittäminen. Valtioneuvosto pitää tärkeänä yhteistyön tiivistämistä edellä mainituilla aloilla. Monet sektorialan yhteistyötä koskevat osuudet liittyvät läheisesti vapaakauppaalueneuvotteluihin. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että osiossa sovitut yhteistyöalat tukevat vapaakauppaneuvotteluja ja sen toteuttamista. Sopimuksen tulee muodostaa perusta laaja-alaiselle, pitkän tähtäimen yhteistyölle ja tukea myös ihmisten välisten yhteyksien tiivistämistä. Syvä ja kattava vapaakauppa-alue. Neuvotteluissa laajasta ja kattavasta vapaakauppa-alueesta tavoitteena on pitkälle menevä kaupan vapauttaminen koskien olennaisilta osin kaikkea tavara- ja palvelukauppaa. Lisäksi tavoitteena on eri sääntökysymyksiä koskevien määräysten sisällyttäminen sopimukseen. Tällaiset määräykset koskisivat esimerkiksi kauppamenettelyjen helpottamista, teknisiä kaupanesteitä, terveys- ja kasvinsuojelutoimia, teollis- ja tekijänoikeuksia sekä eri palvelusektoreiden sääntelyperiaatteita. Painopiste neuvotteluissa tulee olemaan Georgian säännöstön yhdenmukaistamisessa ja lähentämisessä EU:n säännöstöön. Osa neuvotteluteksteistä on saatu, mutta niitä ei ole vielä käsitelty Georgian kanssa.

5 5 Seuraavaa neuvottelukierrosta suunnitellaan kesäkuulle Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että Georgiaa kannustetaan taloudellisissa uudistuksissa ja katsoo, että vapaakauppaneuvottelut edistäisivät taloudellista integraatiota EU:n naapuruuspolitiikan mukaisesti. Assosiaatiosopimuksen puitteissa käytävät laajat ja kattavat vapaakauppaneuvottelut, joiden tavoitteena on muun muassa Georgian taloudellinen lähentyminen EU:iin, ovat vahva väline taloudellisten uudistusten ja kehityksen edistämiseksi. Neuvotteluasiakirjat: Yleisperiaatteet: , ; poliittinen vuoropuhelu ja uudistukset, yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla: ; taloudellinen yhteistyö: , , ; oikeus, vapaus ja turvallisuus: ; muut yhteistyöalat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ; institutionaaliset, yleiset ja loppumääräykset: Asian kansallinen käsittely Ulkoasiainministeriö on valmistellut asiaa yhteistyössä eri ministeriöiden ja muiden viranomaistahojen kanssa, erityisesti sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön kanssa. Kansalliset kannat koordinoidaan ulkoasiainministeriön vetämässä Euroopan naapuruuspolitiikan alaisen itäisen kumppanuuden koordinaatiokokouksessa, jossa valmistellaan ministeriöiden edustajien osallistumista kumppanuuden käytännön työhön. Sopimuksen kauppaosuuksia on käsitelty säännöllisesti kauppapoliittisessa jaostossa (EU2) sekä sen sektorikohtaisissa alajaostoissa. Valtioneuvoston kantoja vapaakauppaneuvotteluihin on valmisteltu EU2-jaostossa sekä sektorikohtaisissa alajaostoissa. Eduskunnalle on toimitettu E-kirje Etelä- Kaukasian maiden eli Armenian, Georgian ja Azarbaidzhanin assosiaatiosopimusten neuvottelumandaattiejn käsittelystä joulukuussa 2009 (E 173/2009 vp). Eduskunnalle on tiedotettu EU:n ja Georgian välisestä yhteistyöstä silloin, kun Georgia, Euroopan naapuruuspolitiikka tai itäinen kumppanuus ovat olleet käsittelyssä EU:n ulkoasiainneuvostossa ja Eurooppaneuvostossa (huhtikuussa 2011, kesäkuussa 2011, syyskuussa 2011, helmikuussa 2012). U-kirjelmää on käsitelty ulkosuhdeasioiden jaostossa ja kauppapoliittisessa jaostossa. Assosiaatiosopimusneuvotteluista tullaan antamaan tarkempia tietoja U-jatkokirjeellä. Samoin vapaakauppa-alueneuvottelujen edistyessä neuvotteluista annetaan syksyllä 2012 eduskunnalle tietoja erillisellä U- jatkokirjeellä. 5 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta Valtioneuvostolla ei ole käytettävissään vielä komission ehdotusta neuvoston päätökseksi sopimuksen allekirjoittamisesta, koska neuvottelut ovat kesken. EU:n ja sen jäsenvaltioiden tekemien assosiaatiosopimusten aineellisena oikeusperustana on assosiointia koskeva SEUT 217 artikla yhdessä menettelyä koskevan SEUT 218 artiklan kanssa. Georgian kanssa neuvoteltava assosiaatiosopimus on luonteeltaan sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että EU:n toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Päätöksenteko edellyttää neuvostossa yksimielisyyttä. Neuvoston päätös sopimuksen allekirjoittamisesta ei edellytä Euroopan parlamentin kuulemista tai hyväksyntää. Parlamentille tiedotetaan kuitenkin SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa. Neuvoston päätös sopimuksen tekemisestä edellyttää kuitenkin parlamentin hyväksyntää. 6 Suhde Suomen lainsäädäntöön ja Ahvenanmaan asema Georgian kanssa tehtävä assosiaatiosopimus olisi luonteeltaan niin sanottu sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Neuvottelujen tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida vielä tyhjentävästi todeta, mitkä kaikki sektorit tulevat olemaan osana tehtävää so-

6 6 pimusta ja kuinka sitoviksi määräykset kirjoitetaan ts. ulottuvatko määräykset yhteistyövelvoitteita pidemmälle. Näin ollen ei voida vielä tarkasti arvioida sopimusmääräysten kuulumista lainsäädännön alaan. Myös sopimuksen vapaakauppaa käsittelevään osioon voi sisältyä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä muun muassa palveluiden kauppaa ja sijoittautumista (investointeja) sekä henkisen omaisuuden suojaa koskeviin sopimusosiin. Tarkempi arvio näidenkin kuulumisesta lainsäädännön alaan voidaan antaa vasta myöhemmin. Neuvotteluissa ei ole myöskään lopullisesti sovittu sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltävistä määräyksistä sekä niihin liittyvästä neuvottelu- ja sanktiomekanismista, joiden perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 31/2004 vp) lähtökohtaisesti katsonut sitovuutensa takia kuuluvan lainsäädännön alaan. Ahvenanmaan erityisoikeudet, muun muassa yritysten sijoittautumisoikeuden sekä julkisten hankintojen osalta, pyritään neuvotteluissa turvaamaan. Sopimuksen määräysten suhdetta Suomen lainsäädäntöön samoin kuin Ahvenanmaan toimivaltaan on arvioitava tarkemmin sopimuksen lopullisen sisällön valossa. 7 Taloudelliset vaikutukset Syvän ja kattavan vapaakauppasopimuksen taloudellisia vaikutuksia on palveluiden, kaupan ja investointien osalta tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida. Suomen kauppa Georgian kanssa on vähäistä. Kauppatase on Suomelle ylijäämäinen. Vienti oli vuonna 2011 arvoltaan 7,6 miljoonaa euroa. Merkittävimmät vientituoteryhmät olivat tietoliikennelaitteet ja elektroniika, paperi ja kartonkituotteet, sähkökoneet, maitotaloustuotteet sekä farmaseuttiset tuotteet. Tuonti oli arvoltaan 1,0 miljoonaa euroa ja käsitti enimmäkseen malmia ja metalliromua. Sopimusten myötä yritysten oikeudellinen toimintavarmuus kohdemaassa kasvaa, mitä voidaan yleisesti pitää kauppaa ja investointeja lisäävänä tekijänä sopimuspuolten välillä. 8 Sopimuksen allekirjoittaminen, väliaikainen soveltaminen ja voimaantulo Sopimusneuvottelut ovat vielä kesken, ja vapaakauppa-alueneuvottelut ovat vasta alkamassa. Sopimuksen allekirjoittamisajankohdasta ei ole vielä tietoa. Sopimuksen mahdollisesta väliaikaisesta soveltamisesta ei ole toistaiseksi sovittu. Tullessaan voimaan sopimus korvaa vuonna 1999 allekirjoitetun Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden sekä Georgian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 9 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvoston asiakohtaiset kannat on esitelty yllä. Valtioneuvosto on aktiivisesti tukenut Euroopan naapuruuspolitiikan ja sen itäisen kumppanuuden kehittämistä. Valtioneuvosto katsoo, että assosiaatiosopimusneuvottelujen tuloksena on mahdollista aikaansaada EU:n ja Georgian suhteiden kehityksen tiivistymistä tukeva, kattava sopimusjärjestely Georgian kanssa. Tavoite laajasta ja kattavasta vapaakauppa-alueesta vastaa Suomen näkemyksiä. Valtioneuvosto pitää tärkeänä taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön tiivistämistä sekä laaja-alaisen vapaakauppa-aluesopimuksen tekemistä Georgian kanssa. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että assosiaatiosopimuksen vapaakauppa-aluetta koskevat tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja että sopimuksessa tavoitellaan muun muassa kaupan sääntelyn lähentämistä EU:n lainsäädännön kanssa. Sopimuksessa painotetaan perinteisen markkinoillepääsyn rinnalla vahvasti Georgian uudistusprosessin tukemista ja jo tehtyjen sitoumusten toteutusta. Valtioneuvosto pitää tätä hyvänä. Sopimuksen odotetaan parantavan eurooppalaisten, mukaan lukien suomalaisten yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että assosiaatiosopimusneuvotteluissa varmistetaan Georgian kyky täyttää sovitut ehdot. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että sopimuksessa sovitaan olennaisiksi osiksi määriteltävistä sopimusmääräyksistä ja niihin kytkeytyvästä sanktiomekanismista.