Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8/2018 Yhteinen kirkkovaltuusto

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8/2018 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika klo 17:00-20:20 Paikka Seurakuntien talo, Engel-sali Saapuvilla olleet jäsenet Kaisa Raittila, puheenjohtaja Kai Ahola Alli Ailio Susanna Airola Sonja Alanko Viivi Ali-Löytty Jukka Annala Anki Arpiainen Riitta Asikanius Sirpa Asko-Seljavaara Kristiina Kartano Poissa: Liisa Berghäll Johan Bärlund Liisa Elovainio Tomi Riihimäki Irja Eskola Leea Halmetoja Jorma Hentilä Miikka Hietaranta Juha-Pekka Hippi Pertti Hyvärinen Sirkku Ingervo Poissa: Ville Jalovaara Raisa Jarkkola Jukka Rakemaa Ari Järvinen Tarja Kantola Saimi Kautonen Leena Kontula Samuel Kopperoinen Lauri Kopponen Lauri Koski Anna Laine Ami Lainela Johanna Laisaari Antti Lanamäki Sanna Lehtinen Raija Lehtonen Laura Leipakka Jarmo Leppiniemi Satu Marvo-Kallio Tiina Lintunen Hedvig Långbacka Lotta Keskinen

2 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (71) Pekka Majuri Anja Malm Petri Merenlahti Eero Minkkinen Hanna Mithiku Anna Munsterhjelm Liisa Mustajärvi Seija Muurinen Juhani Lönnroth Johanna Nuorteva Jaakko Ojala Poissa: Jessi Orpana Matti Paavonen Poissa: Risto Peltokorpi Matteus Pentti Christoffer Perret Tuula Pontela Lea Purhonen Heikki Pynnönen Timo Raittinen Ilari Rantakari Jukka Relander Laura Rissanen Veronica Saarela Timo Sahi Leena Saastamoinen Kirsi Salo Pekka Salomaa Caroline Sandström Juha Saunamäki Maija-Liisa Seppä Petri Seppä Helena Seppälä Arja Sihvonen Juha-Pekka Sihvonen Anna-Maria Soininvaara Satu Sopanen-Helisalo Poissa: Sini Suomalainen Juha-Matti Terämä Sini Terävä Eeva Tikka Ingmar Tollander Anhild Träskman Jukka Tuominen Tuula Tynjä Sirpa Tyrkkö Paavo Untamala Eeva Vallisaari Minna Valtonen Sinikka Vepsä Arto Virkkunen

3 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (71) Wiking Vuori Tuulikki Vuorinen Saapuvilla oli 71 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 6 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Margareta Back, talouspäällikkö Stefan Forsén vs. yhteisen seurakuntatyön johtaja Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja Kimmo Holappa, viestintäpäällikkö Jukka Pakarinen, ykn:n puheenjohtaja Juha Rintamäki, seurakuntayhtymän johtaja Poissa 105 Juha Tuohimäki, hallintojohtaja Kirsi Wickström, lakimies, sihteeri Alkuhartaus Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävänä ajalla Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouksesta on myös ilmoitettu Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja Kyrkpressen-lehdessä Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty kaikille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille. Asioiden nro 7, 10, kohdalla ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli joulukuun 20. päivästä alkaen 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana. Kokous päättyi klo Kokouksen jälkeen ei pidetty kyselytuntia.

4 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (71) Allekirjoitukset Kaisa Raittila puheenjohtaja Kirsi Wickström sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki Helsinki Miikka Hietaranta Christoffer Perret Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululle laitetulla ilmoituksella. Helsingissä Kirsi Wickström

5 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (71) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 94 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 95 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 96 Esityslistan hyväksyminen 8 97 Puheenjohtajan ilmoitukset Kirkon maine- ja tunnettuustutkimus Lehtisaaren maanvuokrasopimusmallin hyväksyminen Vuoden 2018 talousarvion toinen muutos Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 18 hyväksyminen Kirkkovaltuuston hyväksymien toimintakulttuurin muutoksen linjausten tilannekatsaus Toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle lisämäärärahana myönnetyn 2,5 M käyttäminen ja periaatteet lisämäärärahan 28 käytöstä kohteittain Helsingin seurakuntien tulevaisuusprosessin valmistelu Seurakuntayhtymän johtajan valinta kaudelle Petruksen seurakunnan rippikouluteologin viran perustaminen Projektin loppuraportti 2/ Maa-alueen vuokraaminen Elisa Oyj:lle tukiasemaa varten Porkkalan leirikeskuksen alueelta Kirkko ja kaupungin jakelusopimus vuosiksi

6 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (71) 94 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

7 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (71) 95 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Miikka Hietaranta ja Christoffer Perret.

8 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (71) 96 Esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja ilmoitti, että Kirkon maine- ja tunnettuustutkimus sekä Lehtisaaren maanvuokrasopimusmallin hyväksyminen käsitellään kokouksena alussa. Esityslistan muutettu käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

9 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (71) 97 Puheenjohtajan ilmoitukset Asioiden käsittelyn pohjaksi otettiin yhteisen kirkkoneuvoston ehdotukset asioissa Syksyn kokouspalkkiot maksetaan Joulukuun palkkio maksetaan todennäköisesti tammikuussa.

10 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (71) 660/ Kirkon maine- ja tunnettuustutkimus Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee tutkimuksen tiedoksi. Käsittely Tutkija Kimmo Ketola esitteli Kirkon maine- ja tunnettuustutkimusta. Käsittelyn aikana käytettiin 1 puheenvuoro. Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Käsittely Päätös Merkitään tiedoksi. Tutkija Kimmo Ketola esitteli tutkimuksen tuloksia. Merkittiin, että esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavalla tavalla: Yhteinen kirkkoneuvosto 1) merkitsee tiedoksi kirkon maine- ja tunnettuustutkimuksen 2) päättää lähettää tutkimuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Yhteinen kirkkoneuvosto 1) merkitsi tiedoksi kirkon maine- ja tunnettuustutkimuksen; 2) päätti lähettää tutkimuksen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Selostus Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta esittelee kirkon maine- ja tunnettuustutkimuksen uunituoreita tuloksia. Helsinki oli yksi 12 suuresta kaupungista, jossa tämä tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna (N = 6500, joista helsinkiläisiä 1000) elo lokakuussa. Kaupunkilaiset ovat eri puolilla Suomea erittäin yhtenäisiä suhteessaan seurakuntaansa ja

11 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (71) odotuksissaan sitä kohtaan. Vastaajien mielestä seurakuntien tulisi toiminnassaan keskittyä erityisesti lapsiin ja nuoriin, vanhuksiin sekä avuntarvitsijoihin. Vastaajille nousi tärkeäksi myös se, että kirkko tukee ihmistä elämään kristittynä itselleen merkityksellisellä tavalla. Liitteet 1 Seurakuntien_tunnettuus_2018_Hki

12 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (71) 648/ Lehtisaaren maanvuokrasopimusmallin hyväksyminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Lehtisaaren maanvuokrasopimusmallin ja valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen tekemään sopimuksiin mahdollisesti tarvittavia pieniä kustakin vuokrattavasta kohteesta johtuvia teknisiä muutoksia. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 33 puheenvuoroa. Valtuutettu Laura Rissanen teki Ari Järvisen ja Ville Jalovaaran kannattamana ehdotuksen asian jättämisestä pöydälle. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne jotka kannattavat käsittelyn jatkamista äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle äänestävät Ei. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että jaa-ääniä on annettu 44, ei-ääniä 29, tyhjää 4 ja poissa 14. Asian käsittelyä jatkettiin. Käsittelyn aikana valtuutettu Samuel Kopperoinen teki Hanna Mithikun kannattamana kaksi muutosehdotusta vuokrasopimusmalliin. Ensimmäinen muutosehdotus: muutetaan kohdan 4.2. viimeinen lause muotoon: "Vuosivuokraa määriteltäessä on erityisestä syistä käytetty tapauskohtaista harkintaa vuokralaisen hyväksi". Toinen muutosehdotus: sopimuksen kohtaan lisätään: "Jos seurakuntayhtymä omasta aloitteestaan vuokrakauden aikana tai sen päättyessä päättää myydä vuokraoikeuden kohteena olevan kiinteistön, seurakuntayhtymällä olisi velvollisuus tarjota tonttia myös vuokralaisen ostettavaksi. Tonteista mahdollisesti järjestettävän tarjouskilpailun ehdoiltaan parhaan tarjouksen selvittyä vuokralaiselle tulisi antaa mahdollisuus tulla samoilla ehdoilla alkuperäisen korkeimman tarjouksen tehneen tarjo-

13 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (71) ajan sijaan myös siinä tapauksessa, että korkeimman tarjouksen tekijä on muu taho kuin vuokralainen. Tätä sopimusehtoa ei sovelleta sopimuksentekohetkellä käyttämättömän rakennusoikeuden luovutukseen rakentamistarkoitukseen". Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen. Muutosehdotus 1: Ne jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston esitystä äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat Kopperoisen 1. muutosehdotusta äänestävät Ei. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että jaa-ääniä oli annettu 13, ei-ääniä 61, tyhjää 3 ja poissa 14. Valtuutettu Kopperoisen muutosehdotus 1. hyväksyttiin. Sitten äänestettiin muutosehdotuksesta 2. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston esitystä äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat Kopperoisen muutosehdotusta 2. äänestävät Ei. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että jaa-ääniä oli annettu 3, ei-ääniä 72, 2 tyhjää ja 14 poissa. Valtuutettu Kopperoisen muutosehdotus 2. hyväksyttiin. Päätös Valtuutettu Ville Jalovaara esitti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan. Päätösehdotus hyväksyttiin edellä käsittely-osassa olevin muutoksin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) osaltaan hyväksyä oheisen sopimusmallin ehtoineen käytettäväksi sopimuspohjana Helsingin seurakuntayhtymän maanvuokrasopimuksissa 2) esittää sopimusmallia hyväksyttäväksi yhteiselle kirkkovaltuustolle ja että yhteinen kirkkovaltuusto valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen

14 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (71) Käsittely allekirjoittamaan sopimukset ja tekemään niihin mahdollisesti tarvittavia pieniä kustakin vuokrattavasta kohteesta johtuvia teknisiä muutoksia. Merkittiin, että esittely lähetettiin jäsenille sähköpostilla ja jaettiin pöydälle. Merkittiin, että lisäesityslistan asianro 2 käsiteltiin ennen esityslistan asianroa 10. Jäsen Jalovaara ehdotti Mithikun kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavalla tavalla: Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) osaltaan hyväksyä oheisen sopimusmallin ehtoineen käytettäväksi sopimuspohjana Helsingin seurakuntayhtymän Lehtisaaren maanvuokrasopimuksissa 2) esittää sopimusmallia hyväksyttäväksi yhteiselle kirkkovaltuustolle ja valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen tekemään sopimuksiin mahdollisesti tarvittavia pieniä kustakin vuokrattavasta kohteesta johtuvia teknisiä muutoksia. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyn jatkamisesta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen, jonka mukaan asian käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät Jaa ja asian pöydälle jättämistä kannattavat äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Päätös Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että asian käsittelemisen jatkamisen puolesta äänesti kahdeksan jäsentä (Asikanius, Kopponen, Perret, Pontela, Salomaa, Stenman, Sundberg, Vuorinen), asian pöydälle jättämistä kannatti neljän jäsentä (Hentilä, Jalovaara, Mithiku, Seppälä), kaksi jäsentä oli poissa (Laisaari, Hyvärinen). Asian käsittelyä jatkettiin. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 1) osaltaan hyväksyä oheisen sopimusmallin ehtoineen käytettäväksi sopimuspohjana Helsingin seurakuntayhtymän Lehtisaaren maanvuokrasopimuksissa 2) esittää sopimusmallia hyväksyttäväksi yhteiselle kirkkovaltuustolle ja valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen tekemään sopimuksiin mahdollisesti tarvittavia pieniä kustakin vuokrattavasta kohteesta johtuvia teknisiä muutoksia.

15 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (71) Selostus Helsingin seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto päätti Lehtisaaren maanvuokrasopimuksissa käytettävistä jatkosopimusehdoista kokouksessaan Koska valtuuston päätösesityksen liitteenä ei ollut mallisopimusta, jossa olisi määritelty kaikki vuokrasopimusten ehdot, olemme nyt laatineet mallin sopimuksesta ja esitämme liitteenä olevan sopimuspohjan hyväksymistä käytettäväksi myös Lehtisaaren vuokrasopimuksissa. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen pohjalta kiinteistöosasto laati vuokralaisille asianajotoimisto Mäkitalo & Rantasen juristien avustuksella sopimusehdotukset, jotka lähetettiin marraskuussa 2017 vuokramiesten kommentoitavaksi. Vuokramiehet lähettivät sopimuksesta lukuisia kirjallisia kommentteja ja muutosehdotuksia vuoden 2018 alussa. Joitakin vuokramiehiä edustavan Lexia asianajotoimiston ja yhden vuokramiehen kanssa järjestettiin keväällä tapaamiset, joissa Lexia ja vuokramiehet toivat esiin joitakin sopimuskohtia koskevat näkemyksensä ja huolensa. Syksyllä 2018 kiinteistöosaston edustajat ja Mäkitalo & Rantasen juristi Aimo Halonen vielä pohtivat sopimusta vuokramiesten ehdottamien muutosten ja näkemysten pohjalta ja laativat nyt liitteenä olevan sopimusmallin käytettäväksi sekä Lehtisaaren maanvuokrasopimuksissa, että muissa yhtymän asuntotarkoitukseen laadittavissa maanvuokrasopimuksissa. Lehtisaaren maanvuokrasopimusten pääehdot ovat yhteisen kirkkovaltuuston päättämien ehtojen mukaisia. Maanvuokrasopimuksissa on tarkoitus käyttää kaikissa samaa sopimusmallia siten, että lopullisiin sopimuksiin tulee vain vielä kutakin sopimusta koskevat kiinteistökohtaiset mm. vuokran suuruutta ja pituutta koskevat tiedot ja mahdollisesti kyseessä olevaa kiinteistöä koskevia pieniä teknisiä muutoksia. Kaikki lopulliset sopimukset tuodaan vielä erikseen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Liitteet 2 Mallisopimus Lehtisaaren maanvuokrasopimuksia varten (korjattu) 3 Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto

16 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (71) 20/ Vuoden 2018 talousarvion toinen muutos Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy esittelyn mukaisesti vuoden 2018 talousarvion toisen muutoksen. Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että tämä hyväksyy esittelyn mukaisesti vuoden 2018 talousarvion toisen muutoksen. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Vuoden 2018 talousarvioon esitetään toista muutosta. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa menoja lisätään 0,5 milj. eurolla. Suurin lisäys menoihin 0,3 milj. euroa tulee Prime resurssienhallinnasta, jonka talousarvio oli jäänyt tekemättä organisaatiomuutoksessa. Yhteiseen kirkkoneuvostoon on tullut ylimääräisiä ulkopuolisia kuluja liittyen luottokortti- ja matkalaskutarkastuksiin. Investointiosa Investointiosaan esitetään liitteen mukaisia määrärahojen vähennyksiä 4 milj. euroa. Perustelut muutoksille esitetään erillisessä liitteessä. Käyttö-omaisuusinvestointiosan loppusumma on ennen muutosta 19,9 milj. euroa ja muutoksen jälkeen 15,9 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio investoinneille oli 23,1 milj. euroa. Talousarvion sitovuustaso investoinneissa on hankkeen kustannuspaikka.

17 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (71) Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosan muutokset johtuvat edellä esitetyistä muutoksista sekä kirkollisverotulo ennusteen korottamisesta 2,7 milj. euroa ja Helsingin seurakuntayhtymän sijoitusinstrumenttien myynnistä tappiollisena 1,5 milj. euroa. Muutosten vaikutus kassavaroihin on +4,6 milj. euroa. Liitteet 4 Käyttötalous 5 Käyttötalousosan muutosten erittely 6 Tuloslaskelma 7 Investointimuutokset 8 Investointimuutosten perustelut 9 Rahoitusosa

18 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (71) 23/ Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen. Käsittely Hallintojohtaja Juha Tuohimäki esitteli talousarvioehdotusta. Käsittelyn aikana käytettiin 4 puheenvuoroa. Valtuutettu Heikki Pynnönen teki Jukka Tuomisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Kansanvälisen seurakunnan (IEC) yleisavustus euroa palautetaan talousarvioehdotukseen. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat yhteisen kirkkoneuvoston esitystä äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat Pynnösen muutosehdotusta äänestävät Ei. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että jaa-ääniä oli annettu 46, ei-ääniä 27, 4 tyhjää ja 14 poissa. Yhteisen kirkkoneuvoston päätösehdotus hyväksyttiin. Valtuutetut Tuominen ja Perret jättivät eriävän mielipiteen päätökseen. Tuomisen kirjallinen eriävä mielipide liitetään pöytäkirjaan. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto

19 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (71) Päätösehdotus Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja henkilökuntaliitteen sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen, 2) pyytää ehdotuksesta seurakuntaneuvostojen lausunnot mennessä ja 3) käsitellä lausunnot kokouksessaan Margareta Back selosti asiaa. Jäsen Kopponen esitti Mithikun kannattamana, että yhtymän talousarvioehdotuksesta 2019 poistetaan Kansainväliselle seurakunnalle (International Evangelical Church in Finland) osoitettu yleisavustus ennen kuin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksesta pyydetään lausuntoja seurakunnilta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen, jonka mukaan ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät Jaa ja vastaehdotusta äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että avustusehdotuksen mukana pitämisen puolesta äänesti kolme jäsentä (Lanamäki, Stenman, Vuorinen) ja avustuksen poistamista kannatti kahdeksan jäsentä (Asikanius, Hentilä, Hyvärinen, Jalovaara, Kopponen, Leppiniemi, Mithiku, Ojala), kolme äänesti tyhjää (Perret, Pontela, Sundberg). Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että Kansainvälisen seurakunnalle (IEC) esitetty yleisavustus poistetaan talousarvioehdotuksesta. Päätösehdotus hyväksyttiin, sillä muutoksella, että Kansainväliselle seurakunnalle (IEC) osoitettu yleisavustus poistetaan vuoden 2019 talousarvioehdotuksesta. Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä lausunnot sekä esittelyssä ja liitteessä esitetyt vastineet tiedoksi,

20 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (71) 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja 3) hyväksyä omasta puolestaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä lausunnot sekä esittelyssä ja liitteessä esitetyt vastineet tiedoksi, 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja 3) hyväksyä omasta puolestaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi. Käsittely Jäsen Perret ehdotti Vuorisen kannattamana, että talousarvioehdotukseen 2019 palautetaan Kansainväliselle seurakunnalle (International Evangelical Church in Finland) osoitettu yleisavustus Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki äänestysesityksen, jonka mukaan ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät Jaa ja vastaehdotusta äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotusta kannatti kahdeksan jäsentä (Asikanius, Hentilä, Kopponen, Mithiku, Pontela, Salomaa, Stenman, Sundberg), ja vastaehdotuksen puolesta äänesti kaksi jäsentä (Perret, Vuorinen), tyhjää yksi (Seppälä) ja kolme oli poissa (Hyvärinen, Jalovaara, Laisaari). Perret ja Vuorinen jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Christoffer Perret jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, joka on pöytäkirjan liitteenä. Tuulikki Vuorinen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Selostus Seurakunnan talousarvion laatimista koskevat säännökset on koottu kirkkojärjestyksen 15. lukuun, missä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuosi on

21 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (71) kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tuotot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Esitys vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä. Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2019 on seurakuntien määrärahojen lähtökohtana vuoden 2018 kehys. Seurakunnat ovat saaneet kehykseensä 4,8 milj. euron kertaluonteisen lisämäärärahan. Seurakuntayhtymän yksiköiden lähtökohtana on vuoden 2017 tilinpäätös. Vuoden 2019 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2020 ja 2021 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman jakoperusteen mukaan. Seurakunnilla ja Yhteisillä seurakunnallisilla tehtävillä oli tilinpäätöksessä 2017 yhteensä säästöjä 9,7 milj. euroa. Seurakuntien säästöt kasvavat 0,03 milj. euroa vuoden 2019 talousarviossa. Yhteisen seurakuntatyön talousarvioon sisältyy säästöjen käyttöä 0,8 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa on seurakunnissa suunniteltu säästettävän 0,8 milj. euroa ja yhteinen seurakuntatyö on suunnitellut käyttävänsä 0,4 milj. euroa edellisten vuosien säästöjä. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä -72,2 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa toimintakate on 77,8 milj. euroa. Vuoden 2019 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -83,7 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tulolaskelmaosa Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Vuonna 2018 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat kasvaneet edellisvuodesta elokuun loppuun mennessä 5,2% ja verotulojen ennakoidaan kasvavan 3 milj. euroa talousarvi-

22 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (71) osta. Kasvu johtuu työllisyyden parantumisesta ja ansiotason noususta. Vuonna 2019 ansiotaso kasvaisi 2,4% ja vuonna 2020 kasvu olisi 2,7%. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin pienehköjä veronkevennyksiä. Verokevennysten vaikutus verotuloihin on noin prosentti. Vuonna 2019 leikataan edelleen julkissektorin lomarahoja 30 prosenttia. Talouden kasvun ennustetaan hidastuvan tulevina vuosina. Kasvu-uran taittuminen yhdessä vähenevän jäsenmäärän kanssa tullee kääntämään tilitettävien verotulojen määrän laskuun suunnittelukauden jälkeen. Vuoden 2019 kirkollisverotulo nousisi 1 %:a vuoden 2017 tilinpäätöksestä ja vuoden 2018 ennustettuihin kirkollisverotilityksiin nousua olisi 1,5 %:a. Valtionrahoituksen osuuteen ei ole odotettavissa suuria muutoksia suunnittelukaudella. Talousarviossa vuodelle 2019 on maksut kirkon keskushallinnolle arvioitu yhteensä 9,1 milj. euroa (vuonna milj. euroa). Keskusrahastomaksu määräytyy viimeisen vahvistetun verotuksen mukaisena siten, että se on vuonna ,1 milj. euroa, 6,5 % vuoden 2017 laskennallisesta kirkollisverotulosta (vuonna 2018 talousarviossa 7,5 %, toteumassa 6,5 %). Vuoden 2013 alusta seurakunnille tuli kirkollisverotulojen perusteella kannettava eläkerahastomaksu, jonka on arvioitu olevan vuodelle milj. euroa. Maksu on 5 % viimeisestä vahvistetusta laskennallisesta kirkollisverosta (v %). Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 25,7 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa vuosikatteen määrä on 9,3 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2019 talousarvioehdotuksen mukaan 7,8 milj. euroa. Vuoden 2019 vuosikate riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 6,8 milj. euroa. Tilikauden tulos on 1 milj. euroa ja ylijäämä 1,5 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle ,1 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa. Vuosikate riittää vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, realisointien aikatauluihin sekä rakennuskustannusten kehityksestä. Sijoitustoiminta ja investoinnit Seurakuntayhtymän sijoituksista oli rahavarojen sijoituksia 177,1 milj. euroa, joista pääomaturvattuja oli 54 %. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella ja pääomaturvatuilla sijoituksilla. Pää-

23 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 23 (71) oman säilyttävät sijoitukset ovat pääosin kilpailutettuja, seurakuntayhtymää varten räätälöityjä tuotteita. Strukturoidut sijoitukset, joissa tyypillisesti on % suoja osakemarkkinoiden laskua vastaan ovat varovaisuusperusteisesti mukana pääomariskillisissä sijoituksissa. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella yhteensä noin miljoonalla eurolla vuosittain. Näistä talousarviovuoden 2019 osuus on noin 28,6 miljoonaa euroa, josta kiinteistöjen peruskorjausinvestoinneista 3,0 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Henkilöstöresurssien vähyydestä johtuen kaikkia vuosille talousarvioon määritettyjä kiinteistöinvestointeja ei ole kyetty toteuttamaan. Tämä on lisännyt kiinteistöjen korjausvelkaa. Kiinteistöosasto on ohjeistettu rajoittamaan investointien määrää siten, että ne ovat suunnittelukaudella enintään 30 miljoonaa euroa lisättynä kiinteistömyynneistä saatavien varojen ja vuonna 2018 käyttämättä jäävien investointivarojen määrällä. Tämä pakottaa siirtämään etenkin suurten kirkkojen peruskorjausinvestointeja suunnittelukauden jälkeisille vuosille. Korjausinvestointien lykkääminen lisää entisestään Helsingin seurakuntayhtymän korjausvelan määrää. Vuosille 2020 ja 2021 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa vielä karkeita arvioita yksikkötasolla, mutta niiden kokonaistasoa voidaan pitää hyvin suuntaa antavina ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta suunniteltaessa Nykyisen kiinteistösijoituskannan edellyttämät investoinnit vuonna 2019 ovat yhteensä n. 4,3 miljoonaa euroa ja TTS-kaudella yhteensä n. 12,8 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit liittyvät lainavastikkeisiin, vanhan rakennuskannan peruskorjausmenoihin, maankäyttömaksuihin ja maanhankintaan. Kiinteistösijoitussalkun sisältöä pyritään jatkuvasti muokkaamaan siten, että vanhemmasta ja paljon peruskorjausvastuuta sisältävästä kiinteistökannasta pyritään realisoimaan kiinteistökohteita siten, että vuonna 2019 niistä kertyisi yhteensä noin 1,7 miljoonan euron myyntivoitot ja TTS-kaudella yhteensä 5,0 miljoonan euron myyntivoitot. Rahoitusosa Tilinpäätöksessä 2017 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 179,3 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 68,4 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9,0 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu myymällä kiinteistösijoitusomaisuutta. Kassavarojen arvioidaan vähenevän 4,5 milj. euroa suunnittelukaudella

24 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 24 (71) Liitteet 10 Toiminta- ja talousarviosuunnitelma ja vuoden 2019 talousarvio 11 Henkilökuntaliite 12 Seurakuntaneuvostojen lausunnot 13 Yhteisen kirkkoneuvoston ja kiinteistötoimiston vastine 14 Perret, eriävä mielipide ykn

25 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 25 (71) 635/ Kirkkovaltuuston hyväksymien toimintakulttuurin muutoksen linjausten tilannekatsaus Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 5 puheenvuoroa. Päätös Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) käydä keskustelun ja merkitä tiedoksi toimintakulttuurin linjausten tilannekatsauksen 2) lähettää toimintakulttuurin linjausten tilannekatsaus tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle Toimintakulttuurimuutoskoordinaattori Antti Alanen esitteli tilannekatsauksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Toimintakulttuurin muutos Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan suuntaviivat toimintakulttuurin muutoksen (TKM) toteuttamiselle. Toimintakulttuurin muutoksen keskiöön nousi helsinkiläisten kuuleminen, yhteyden rakentaminen sekä pienen, heikon, torjutun ja unohdetun puolelle asettuminen.

26 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 26 (71) Toimintakulttuurin muutosta ovat ohjanneet Kirkko Helsingissä 2020 strategian periaatteet. Toimintaympäristö muuttuu ja pääkaupunkiseudulla kohdataan ajan ilmiöt ensimmäisenä. Toimintakulttuurin muutoksen kautta Kirkko Helsingissä vahvistaa identiteettiään ja etsii syvempää vaikuttavuutta helsinkiläisten arjessa. Toimintakulttuurin muutoksen tavoitteet kiteytyvät kuuteen keskeiseen periaatteeseen: 1. Toimintaa ohjaa helsinkiläisen tarve. 2. Etsitään hädänalaisimmat. Mennään sinne, mihin muut eivät mene. 3. Ollaan enemmän yhdessä. 4. Reagoidaan rohkeasti ja ripeästi. 5. Varustetaan työntekijöitä uuteen toimintakulttuuriin. 6. Käytetään tiloja monipuolisesti. Näitä periaatteita toteutettiin seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yhteisissä yksiköissä sovittujen hankkeiden kautta. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymä Helsingin seurakuntien ja yhteisten työmuotojen toimintakulttuurin muutoksen diakonisen vaikuttavuuden vahvistaminen ja seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen tapahtuu seitsemän painopistealueen kautta, joista raportoidaan erikseen myöhemmin. Toimintakulttuurin muutoksen aikana syntyneitä hyviä ideoita sekä seurakuntien vakiintuneita hyviä käytäntöjä on kerätty kasaan seurakuntakierroksilla. Näitä ideoita esitellään videosarjassa, joka on käynnistynyt lokakuussa ja jatkuu vuoden 2019 puolelle. Tilannekatsaus Hankkeiden vastuullisilta edistäjiltä on pyydetty palaute. Toimintakulttuurin muutoksen linjausten tilannekatsaus on tehty kevyen liikennevalomallin mukaisesti. Vastaajat saivat yksinkertaisimmillaan kirjata hankkeen etenemisen seuraavasti: Vihreä (toteutunut) Keltainen (hyvässä vauhdissa) Punainen (vielä työtä jäljellä) Vastaajilla oli lisäksi mahdollisuus kirjata hankkeista sanallinen raportti sekä kommentoida yleisemmin toimintakulttuurin muutosta. Sanallisia raportteja on koottu yhteen liitteenä olevaan asiakirjaan, jossa ne on erotettu aiemmista tilannekatsauksista sinisellä värillä. Liikennevaloarvioita ei ole kirjattu erikseen asiakirjaan.

27 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 27 (71) Palautteita saatiin kaiken kaikkiaan 63 kappaletta. Näistä palautteista liikennevaloarvioinnin antoi yhteensä 49 vastaajaa. Liikennevaloarviot jakautuivat seuraavasti: Vihreä (toteutunut) - 16 vastausta Keltainen (hyvässä vauhdissa) - 26 vastausta Punainen (vielä työtä jäljellä) - 7 vastausta Maaliin viedyistä ja vauhtiin lähteneistä hankkeista on saatu hyviä kokemuksia ja valtaosa raporteista kirjattiin joko toteutuneeksi tai käynnissä olevaksi. Palautteet, joista ei saatu liikennevaloarviota annettiin sähköpostitse ja näistä sanallisista palautteista käy ilmi, että hankkeet ovat käynnissä. Sanalliset palautteet on kirjattu liitteenä olevaan asiakirjaan. Huomioita Yhteyksiä on onnistuttu rakentamaan yhteiskunnan eri tahoihin, esimerkkinä Avoimet ovet kulttuuri- ja uskontodialogiin hanke, jonka osalta kokemukset yhteyksistä seurakuntien, ministeriöiden, yliopiston, ammattikorkeakoulujen, ala-asteiden, kansalaisjärjestöfoorumeiden ja viranomaistahojen kanssa ovat olleet myönteisiä. Varsinkin viranomaistahot käyttivät uskontodialogipapin osaamista monissa eri yhteyksissä. Uskontodialogipappi toimi merkittävässä määrin median konsulttina näiden kysyessä arviota sekä asiasisällöistä että relevanteista haastateltavista. Yhteistyö on koettu hedelmälliseksi myös seurakuntien ja seurakuntayhtymien välillä mm. kasteen ja kummiuden osalla. Monet verkostoista ulottuvat myös pääkaupunkiseudun yli ja yhteistyötä tehdään laajasti myös oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. Yksittäisiä hankkeita olisi mahdollista monistaa eri seurakuntiin. Useat hankkeet ovat yhä käynnissä ja toiminta jatkuu. Hankkeiden ja tavoitteiden korkea lukumäärä ja yksittäisten hankkeiden hukkuminen kokonaisuuteen koettiin ongelmallisena. Tietyissä hankkeissa on havaittu päällekkäisyyttä ja sisällöllistä yhtenevyyttä olemassa olevan toiminnan kanssa. Suurempien hankkeiden toteuttaminen vaatii määrätietoista yhteisöllistämistä, toteuttavien tahojen motivoimista ja selkeää johtamista. Haasteena on ollut yhden ihmisen varaan rakennettu suunnittelu. Suuremmille hankkeille vaaditaan laajempaa kantokykyä. Liitteet 15 Toimintakulttuurin muutoslinjaukset Sponssi- ja pottiryhmän raportti

28 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 28 (71) 635/ Toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle lisämäärärahana myönnetyn 2,5 M käyttäminen ja periaatteet lisämäärärahan käytöstä kohteittain Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto päättää vahvistaa kunkin toteuttavan kohteen kustannusten enimmäismäärän (sitovuustason) kohteesta esitetyn toimintasuunnitelman ja kokonaisbudjetin pohjalta. Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Otto-oikeusrajan asettaminen yhteisen kirkkovaltuuston , 41, toimintakulttuurin muutoksen hankkeisiin myöntämillä määrärahoilla tehtäviin hankintoihin ja rekrytointeihin Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Käsittely Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle: Yhteinen kirkkovaltuusto päättää olla käyttämättä asettamaansa ottooikeutta kirkkovaltuuston , 41, toimintakulttuurin muutoksen hankkeisiin myönnetyn määrärahan osalta 1) hankintoihin, jotka ovat määrältään enintään ; 2) rekrytointeihin, joissa työntekijä otetaan enintään kolmen vuoden määräajaksi. Merkittiin, että esittelijä lisäsi päätösehdotuksen kohtaan 1) sanan "ilman arvonlisäveroa". Yhteinen kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle: Yhteinen kirkkovaltuusto päättää olla käyttämättä asettamaansa ottooikeutta kirkkovaltuuston , 41, toimintakulttuurin muutoksen hankkeisiin myönnetyn määrärahan osalta

29 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 29 (71) 1) hankintoihin, jotka ovat määrältään ilman arvonlisäveroa enintään ; 2) rekrytointeihin, joissa työntekijä otetaan enintään kolmen vuoden määräajaksi. Yhteinen kirkkovaltuusto Päätösehdotus Käsittely Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto päättää olla käyttämättä asettamaansa ottooikeutta kirkkovaltuuston , 41, toimintakulttuurin muutoksen hankkeisiin myönnetyn määrärahan osalta 1) hankintoihin, jotka ovat määrältään ilman arvonlisäveroa enintään ; 2) rekrytointeihin, joissa työntekijä otetaan enintään kolmen vuoden määräajaksi. Käsittelyn aikana käytettiin 4 puheenvuoroa. Keskustelun aikana valtuutettu Mithiku teki valtuutettujen Ali-Löytty ja Vuoren kannattamana palautusehdotuksen. Puheenjohtaja Raittila päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät Jaa, ja ne jotka kannattavat asian palauttamista äänestävät Ei. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että jaa -ääniä oli annettu 15, ei -ääniä 51, tyhjää 4 ja poissa 21. Valtuutettu Mithikun palautusehdotus hyväksyttiin. Asia päätettiin palauttaa valmisteltavaksi. Toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle lisämäärärahana myönnetyn 2,5 M käyttäminen ja periaatteet lisämäärärahan käytöstä kohteittain Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi kunkin toteuttavan kohteen kustannusten enimmäismäärän (sitovuustason) kohteesta esitetyn toimintasuunnitelman ja kokonaisbudjetin pohjalta.

30 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 30 (71) Käsittely Päätös Merkittiin, että täydennetty esittely lähetettiin jäsenille sähköpostilla ja jaettiin pöydälle. Päätettiin, että esitystä täydennetään selostustekstin osalta ennen valtuustokäsittelyä. Pohjaksi otetaan yhteisen kirkkovaltuuston kokoukseen tehty kustakin hankkeesta tehty toimintasuunnitelma Päätösehdotus hyväksyttiin niin, että esitystä täydennetään selostustekstin osalta ennen valtuustokäsittelyä. Käsittely Täydennetty esittely lähetettiin asiaa päättämässä olleille jäsenille klo 16. Jäsenistä kymmenen (Asikanius, Hentilä, Kopponen, Perret, Pontela, Salomaa, Seppälä, Stenman, Sundberg ja Vuorinen) hyväksyi täydennetyn esityksen, yksi jäsen (Mithiku) ei vastannut määräaikaan klo 18 mennessä. Selostus Yhteinen kirkkovaltuusto on , 41 päättänyt myöntää lisämäärärahana 2,5M toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle käytettäväksi erikseen esittelyssä päätettäviin kohteisiin vuosina Lisäksi päätettiin, että esittelyssä mukana olevien ehdotusten yksityiskohtaiset sisällöt tuodaan vielä erikseen päätettäväksi. Tämä toteutetaan siten, että kustakin hankkeesta on esitetty toimintasuunnitelma ja tässä esittelyssä tarkempi hankekohtainen budjettierittely, jonka kustannusten enimmäismäärän yhteinen kirkkovaltuusto vahvistaa. Hankekohtaisesti on määritelty myös, kuka on sisällöstä vastaava (hankevastaava) sekä hankkeen talouden hoitamisesta vastaava. Yksittäisistä hankinnoista ja rekrytoinneista tehdään tämän jälkeen päätökset Helsingin seurakuntayhtymän ohjesäännön ja toimivaltarajojen mukaisesti. Yhteinen kirkkoneuvosto edellytti, että yhteiselle kirkkovaltuustolle täydennetään esitystä esittelytekstin osalta. Pohjaksi on otettu yhteisen kirkkovaltuuston kokoukseen tehty kustakin hankkeesta tehty toimintasuunnitelma. Tähän yhteyteen yhteinen kirkkoneuvosto on pyytänyt kirkkovaltuustolle tarkempaa raporttia valmistelun tämän hetken vaiheesta. Tämä raportointi on tässä ohessa ja kirjoitettu kursiivilla. I Vaikuttavuuden vahvistaminen ja seurakuntien toimintaedellytysten parantaminen

31 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 31 (71) Helsingin seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yhteisissä työmuodoissa on käyty läpi mittava sopeutusohjelma ja tehty työtä toimintakulttuurin muuttamiseksi. Sopeuttamisessa on toimintakatteen osalta tavoitettu vuoden etuajassa toukokuussa 2015 esitetty sopeutustavoitetaso 73 M. Vuoden 2017 tilinpäätös on ylijäämäinen noin 16 M. Tulos on noin 20 M budjetoitua parempi. Ylijäämäiseen tulokseen vaikuttavat verotulot (mukaan lukien jakoosuuden muutos), toimintakatteen parantuminen sekä sijoitustoiminnan tuotto Verotulojen ylijäämä tuloutetaan takaisin seurakunnille Vuodelle 2018 päätetty keskusrahastomaksun alennus vaikuttaa Helsingin seurakuntayhtymän tulokseen 0,8 M. Kokonaiskirkon päätös maksun alennuksesta tehtiin talousarvion laatimisen jälkeen. Vuoden 2017 tilinpäätökseen vaikutti myös 3,4 M arvioitua parempi verokertymä. Tästä 2,5 M johtuu jako-osuuden muutoksesta ja 0,9 M budjetoitua paremmasta verokertymästä. Ehdotuksen mukaan keskusrahastomaksun alenemasta koituva tulo tuloutetaan seurakunnille lisämäärärahana käytettäväksi vuoden 2018 aikana. Arvioitua 3,4 M parempi verotulo palautetaan seurakunnalliseen toimintaan lisämäärärahana vuodelle 2019 seurakuntien budjettivalmisteluissaan tekemien päätösten mukaisesti Toimintakatteesta neljäsosa toimintakulttuurin edistämiseen Tilinpäätöksen tulokseen vaikuttaa 10,9 M budjetoitua parempi toimintakate. Toimintaan käytettiin 5,2 M vähemmän kuin budjetoitiin. Lisäksi toimintatuotot ovat 5,7 M budjetoituja suuremmat (pääsylipputulot 1,5 M, vakuutuskorvaukset mm. Honkalinna). Ehdotuksen mukaan toimintakatteen ennakoitua paremmasta tuloksesta palautetaan diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseen ja seurakunnallisten toimintaedellytysten parantamiseen 2,5 M. Siirtomääräraha on käytettävissä toimintakulttuurin muutokseen vuosina Sijoitustoiminnan tuotot jätetään jakamatta Vuoden 2017 tulokseen vaikuttivat 16,4 M euron rahoitustuotot, jotka olivat 8,6 M ennakoitua paremmat ja noin 6 M yli pitkän aikavälin normaalitason (10 M ). Tämä tulo on satunnaista ja suhdanteista riippuvaa eikä ole mukana laajentamassa rahoituspohjaa tässä ratkaisussa.

32 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 32 (71) 1.4. Arvio verotulojen ja toimintakatteen palauttamisesta Etupainotteinen sopeuttaminen sekä kuluvan vuoden näkymä mahdollistavat edellä mainitut palautukset seurakunnille ja erillishankkeiden rahoituksen. Yhteiselle kirkkoneuvostolle raportoidussa pitemmän aikavälin talousnäkymässä (Perlacon Oy) on arvioitu kestäväksi toimintakatetasoksi -73 M. Siitä on pidettävä kiinni taloutta suunniteltaessa. Lisäpanostuksen edellytyksenä on sen jakaminen erillismäärärahana. Seurakunnissa kirkkoherran ja seurakuntaneuvoston on yhdessä päätettävä, miten erillismääräraha kohdennetaan toimintakulttuurin muutoksen mukaisesti niin, ettei sitä käytetä rakenteisiin. Lisäksi on huolehdittava, että investoinnit ovat samalla tasolla kuin vuosikate ja että kiinteistökanta sopeutetaan tasolle, joka voidaan pitää kunnossa M investoinnein Johtopäätös toimintakulttuurin muutoksen edistämisestä Vuodesta 2015 edistetyn uuden toimintakulttuurin diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi on ehdotuksessa kiteytetty kokonaisuudet, joihin keskitytään. Samassa yhteydessä ehdotetaan seurakuntien toimintaedellytysten vahvistamista, digimahdollisuuksien, seurakuntien viestinnän, someosaamisen ja markkinoinnin parantamista sekä varmistaa sopeutustoimien jälkeen toimitilojen mahdollisimman monipuolinen käyttö. II Diakonisen vaikuttavuuden vahvistaminen Yhteinen pöytä ja elintarvikeavun uudistaminen Taustaa Leipäjonot ovat symboli yhteiskuntamme eriarvoisuudelle ja sosiaalijärjestelmämme aukoille. Ruoka-apua tarjoaa jo yli 400 toimijaa eri puolilla maata, ja leipäjonoissa on viikoittain arviolta kävijää. Tutkimuksissa leipäjonossa kävijöistä on havaittu huono-osaisuuden kasaantuvan. Monella on paitsi taloudellisia myös sosiaalisia, terveydellisiä ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. (Ohisalo 2017, Laihiala 2018) Vapaaehtoisuuteen, hyväntekeväisyyteen ja kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuva elintarvikeapu korjaa alhaisesta perustulosta johtuvia aukkoja. Köyhyysongelmaan pitää kuitenkin etsiä rohkeampia ratkaisuja, joissa tuetaan myös ihmisen omaa toimijuutta.

33 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 33 (71) Yhteinen pöytä Toimintakulttuurin muutoksen yhdeksi linjaukseksi on nostettu elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistaminen. Tavoitteena on löytää yhdessä eri toimijoiden kanssa vaihtoehtoisia ja helsinkiläiseen toimintaympäristöön sopivia keinoja ruuan jakelulle ilman kadulla jonottamista. Uuden toimintatavan tulisi myös vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, vähentää ruokahävikkiä ja tarjota työllistymisen mahdollisuuksia. Edellä kuvattu toteutuu Vantaan seurakuntien ja Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä -mallissa. Yhteinen pöytä on ammatillisesti ja laadukkaasti toimiva yhteisöllisen ruoka-avun ja hävikkiruuan jakelun keskus. Keskus tarjoaa keskitetyn logistiikkapalvelun (kylmätilat, kylmäkuljetus ja hävikkiterminaali) ja huolehtii elintarvikehygieniasta, prosesseista ja työnjaosta. Se työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja työharjoittelijoita ja tarjoaa mahdollisuuden vapaaehtoistyöhön. Keskus antaa käynnistysapua yhteisöllisten ruokailujen järjestäjille, konsultoi ja kouluttaa hävikkiruuan hyödyntämisessä ja järjestää yhteisövalmennusta kansalaistoiminnan tueksi. Yhteinen pöytä luo verkostomaista toimintakulttuuria, innovoi, jakaa hyviä käytäntöjä ja hyödyntää yhteyksiä oppilaitoksiin. Ruokajakelu tapahtuu sisätiloissa, ihmiset kutsutaan aterialle yhteiseen pöytään ja toimimaan yhteisössä sen jäseninä. Elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistaminen Helsingissä Vuoden 2017 lopulla Helsingin seurakuntayhtymä tiedusteli Helsingin kaupungin halukkuutta lähteä yhdessä valmistelemaan Yhteinen pöytä - toimintamallin helsinkiläistä konseptia. Tapaamisen tuloksena kaupungin sosiaali- ja terveystoimi kutsui koolle helsinkiläisiä ruokaaputoimijoita ja käynnisti ruoka-aputoiminnan kehittämisen työpajat. Tavoitteena on uudistaa ruoka-aputoimintaa niin, ettei ruokaa enää tarvitse jonottaa ulkona. Ruoka-aputoiminnan uudistaminen tarvitsee Helsingin mittakaavassa monien eri toimijoiden yhteistyötä. Parhaiten tavoite saavutetaan paikallisia tarpeita tarkasti kuullen, olemassa olevaa toimintaa kehittäen sekä ruoka-aputoimijoita verkostoon kooten. Vantaan Yhteinen pöytä aloitti joulukuussa 2017 yhteistyöprojektin Sitran kanssa tarkoituksenaan levittää Yhteisen pöydän mallia eri puolille Suomea. Projekti mallintaa toiminnan ja arvioi sen vaikuttavuutta. Projektin yhteistyökumppaniksi Vantaan Yhteinen pöytä etsi kahta kumppania. Helsingin seurakuntayhtymälle ja Helsingin kaupungille tarjoutui näin mahdollisuus päästä mukaan hankkeen kehittämiseen. Helsingin seurakuntayhtymä mukana uudistuksessa Toimintakulttuurin muutoksen diakonian kärkihankkeen ohjausryhmä on syksyn 2017 aikana tutustunut Vantaan Yhteisen pöydän toimintaan. Yhteisen pöydän ja Sitran projektia johtavaa Hanna Kuismaa kuultuaan

34 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 34 (71) ohjausryhmä on vakuuttunut siitä, että Yhteisen pöydän mallissa toteutuvat elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistamisen tavoitteet. Syksyllä 2017 ryhdyttiin osana diakonian kärkihanketta yhdessä diakoniatyöntekijöiden kanssa kehittämään seurakuntien yhteisöllisiä ruokailuja. Kävi ilmi, että Helsingin seurakunnissa ja yhteisissä työmuodoissa toteutetaan yhteisöruokailuja lähes 30 paikassa. Myllypurossa on jaettu ansiokkaasti ruokaa, ja hyvät käytännöt halutaan mukaan valmisteluun. Monin paikoin yhteisöllisen ruokailun elintarvikkeet ovat hävikkiruokaa tai saadaan lähikaupoista lahjoituksena. Toiminnan kehittämiseksi kaivataan lisäresurssia hävikkiruoan logistiikkaan, uusien lahjoittajien etsimiseen ja ruuan kuljetukseen, hävikkiruoan hyödyntämiseen ruoanlaitossa ja vapaaehtoiskokkien koulutukseen. Myös seurakuntalaisia tarvitaan erilaisiin tehtäviin. Helsingin seurakuntayhtymän tulee olla vahvasti mukana ja sitoutua yhdessä Helsingin kaupungin kanssa kehittämään ruoka-aputoiminnan uudenlaista organisointia ja toteuttamista. Samalla sen tulee vahvistaa seurakuntien mahdollisuutta toteuttaa yhteisöllisiä ruokailuja, kehittää uudenlaisia ruoka-avun toimintatapoja ja ottaa käyttöön yhteisölliset työtavat seurakunnan omassa työssä ja kansalaistoiminnan tukena. Edellä kuvattuja asioita edistetään 1) palkkaamalla työntekijä, jonka tehtävänä on yhdessä verkoston kanssa luoda rakenteet uudenlaisen ruoka-aputoiminnan tueksi (suhteet lahjoittajiin, logistiikka, toimintarakenteet seurakuntien kanssa). Tätä tarkoitusta varten varataan vuodessa. 2) palkkaamalla työntekijä, jonka tehtävänä on käynnistää seurakuntien kanssa yhteisöruokailuja ja niiden ympärillä tapahtuvaa kohtaamista (konsultaatio ja koulutus, yhteisövalmennus). Tätä tarkoitusta varten varataan vuodessa. 3) palkkaamalla työntekijä, jonka tehtävänä on hoitaa hävikkiruuan kuljetus lahjoittajilta seurakuntiin. Tähän tehtävään voidaan työllistää pitkäaikaistyötön ja hyödyntää mahdollista palkkatukea. Tätä tarkoitusta varten varataan vuodessa. 4) hankkimalla elintarvikekuljetukseen soveltuva auto, joka mahdollistaa hävikkiruoan kuljetuksen seurakuntien yhteisöruokailuihin. Tätä tarkoitusta varten varataan ) varaamalla toimintamäärärahaa ruoka-aputoiminnan kehittämiseen vuodessa. Toiminta on alustavasti suunniteltu alkavaksi seurakuntien kanssa jo kevään 2018 aikana. Vuoden 2018 aikana käydään myös Helsingin kaupungin kanssa neuvottelu mahdollisen uuden yhteistyössä toteutettavan toimintamallin käynnistämisestä (vrt. Vantaan Yhteinen pöytä). Tuleva malli edellyttää Helsingin seurakuntayhtymältä jatkuvaa taloudellista panosta. Yhteis-