67 Yhteinen pöytä ja elintarvikeavun uudistaminen sekä määrärahan myöntäminen uuden toimintamallin käynnistämiseen

Transkriptio

1 635/ Yhteinen pöytä ja elintarvikeavun uudistaminen sekä määrärahan myöntäminen uuden toimintamallin käynnistämiseen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessaan päättämät kohdat 1-6. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 16 puheenvuoroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) palkata elintarvikeavun uuden toimintamallin käynnistämiseen kahden vuoden ( ) määräaikaisen työntekijän, jonka tehtävänä on yhdessä verkoston kanssa luoda rakenteet uudenlaisen toiminnan tueksi, rakentaa tarvittavaa asiakasohjausjärjestelmää ja logistiikkaa, luoda suhteita lahjoittajiin sekä käynnistää toimintarakenteita seurakuntiin ja myöntää tätä tarkoitusta varten euron määrärahan toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalta ; 2) palkata elintarvikeavun uuden toimintamallin käynnistämiseen kahden vuoden ( ) määräaikaisen työntekijän, jonka tehtävänä on käynnistää seurakuntien kanssa yhteisöruokailuja ja niiden ympärillä tapahtuvaa kohtaamista, vastata yhteisövalmennuksesta, konsultaatiosta ja koulutuksesta sekä ylläpitää eri toimijatahojen yhteistyötä ja myöntää tätä tarkoitusta varten euron määrärahan toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalta ; 3) palkata elintarvikeavun uuden toimintamallin käynnistämiseen kahden vuoden ( ) määräaikaisen työntekijän, jonka tehtävänä on hoitaa hävikkiruuan kuljetus lahjoittajilta seurakuntiin ja myöntää tätä tarkoitusta varten euron määrärahan toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalta ; 4) hankkia elintarvikekuljetukseen soveltuva auto, joka mahdollistaa hävikkiruoan kuljetuksen seurakuntien yhteisöruokailuihin ja myöntää tätä tar-

2 koitusta varten euron määrärahan toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalta ; 5) myöntää euron toimintamäärärahan elintarvikeavun uuden toimintamallin käynnistämiseen toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalta ; 6) sijoittaa palkattavat henkilöt ja elintarvikeavun uudistamisen toimintavastuun yhteisen seurakuntatyön diakoniaan; 7) kirkkovaltuuston , 41 kohta C, tekemän päätöksen mukaisesti alistaa päätöskohdat 1-6 yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäviksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan , 41, lisämäärärahana 2,5 M toimintakulttuurin muutoksen kustannuspaikalle käytettäväksi määrärahaesittelyssä olleisiin kohteisiin. Tässä esitettävät määrärahan käyttökohteet sisältyvät yhteisen kirkkovaltuuston pidetyn kokouksen 41 :n esittelyn ehdotukseen 2.1. Yhteinen pöytä ja elintarvikeavun uudistaminen. Elintarvikeavun kehittämisen tausta Toimintakulttuurin muutoksen yhdeksi linjaukseksi on nostettu elintarvikeavun jakamiskäytäntöjen uudistaminen. Tavoitteena on löytää yhdessä eri toimijoiden kanssa vaihtoehtoisia ja helsinkiläiseen toimintaympäristöön sopivia keinoja ruoan jakelulle ilman kadulla jonottamista. Uuden toimintatavan tulisi myös vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, vähentää ruokahävikkiä ja tarjota työllistymisen mahdollisuuksia. Helsingin seurakuntayhtymä osallistui kaupungin sosiaali- ja terveystoimen keväällä 2018 järjestämään Leipäjonoista yhteisöihin työpajoihin, joissa yhdessä ruoka-aputoimijoiden kanssa hahmotettiin nykytilannetta, mahdollisia uusia toimintamalleja ja kehittämisen reunaehtoja sekä tutustuttiin Vantaan Yhteisen pöydän hankkeeseen ja uusiin hävikkiruokaloihin. Työpajojen lisäksi on järjestetty neuvotteluja eri toimijaosapuolten välillä ja niihin osallistuivat mm. Myllypuron elintarvikeapu, Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö Pelastakaa Suomen nuoret, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Helsingin Diakonissalaitos ja Helsingin seurakuntayhtymä. Yhteistyötä on tehty myös Vantaan Yhteisen pöydän ja Sitran kanssa.

3 Nykytoiminnan arviointi Työpajoissa arvioitiin ruoka-aputoiminnan nykytilan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Vahvuutena nykytoiminnassa nähtiin toimijoiden vahva osaaminen, kustannustehokkuus ja verkostot. Heikkoutena tuli esiin henkilöstöresurssit ja asiakasohjauksen puute. Mahdollisuuksiksi nähtiin yhdessä tekeminen ja voimien yhdistäminen sekä tuotantokeittiöiden hyödyntäminen. Toiminnan uhkana nousi esiin rahoituksen epävarmuus ja hävikkiruuan riittävyys. Uusi toimintamalli Työpajoissa ideoidulta uudelta toimintamallilta odotetaan osallisuuden ja toimijuuden lisäämistä, joustavuutta, asiakkaan tarpeiden huomioimista, tehokkuutta, linkittymistä muuhun palvelujärjestelmään, erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisutapoja sekä olemassa olevien resurssien hyödyntämistä. Myös palvelun saatavuutta, esteettömyyttä ja monikanavaisuutta haluttiin kehittää. Samoin nousi esiin tarve hyödyntää uusia teknologisia ratkaisuja ja digitalisaatiota. Kehitettävä toimintamalli koostuu seuraavista elementeistä: asiakasohjauksesta, logistiikkakeskuksista, ruuan jakelupisteistä, ruoka-avusta, kuljetuksesta, yhteisistä ruokailuista, vertaistuesta, kohtaamisista, toimijoiden yhteistyöverkostosta, työllistämisestä, sosiaaliohjauksesta ja tietoteknisistä ratkaisuista. Elintarvikeavun toimintaprosessi etenisi seuraavasti: - logistiikkakeskuksen autot hakevat hävikkiruokaa kaupoista, kaupan keskusvarastoista tai tukusta - tukut voivat myös tuoda tavaraa ja ruokaa logistiikkakeskukseen - hävikkiruoka varastoidaan, luetteloidaan ja punnitaan logistiikkakeskuksessa - logistiikkakeskus selvittää ruoka-avun jakajien kanssa kunkin jakelupisteen ja hävikkiravintolan tarpeet - keskus kuljettaa hävikkiruuan jakelupisteisiin ja hävikkiravintoloihin - keskus tekee sopimukset hävikkiruuan antajien kanssa sekä valvoo elintarvikkeiden kuljetusten ja varastoinnin turvallisuutta Ruoan jakelupiste - ilmoittaa tarpeensa logistiikkakeskukseen - jakaa ruoan sovittuna jakelupäivänä Hävikkiravintola/ruokala - ilmoittaa ruokatarpeensa logistiikkakeskukseen - valmistaa ruoan sovittuna päivänä - antaa ilmaista ruokaa tai perii ruoasta maksun. Logistiikkakeskusten määrää tulee suunnitella yhdessä Espoon ja Vantaan sekä nykyisten Helsingin toimijoiden kanssa. Helsingissä olisi hyvä

4 olla ainakin yksi logistiikkakeskus. Alkuvaiheessa voitaneen hyödyntää Vantaan terminaalia. Logistiikkakeskus tarvitsee käyttöönsä kaksi isoa pakettiautoa ja yhden kylmäkuljetusauton. Henkilöstöä tarvitaan tavaroiden kuljetuksiin, varaston organisointiin ja siivoamiseen sekä hallintoon, verkoston rakentamiseen ja toiminnan johtamiseen. Lisäksi varaston, kuljetuksen ja ns. tilausten hallintaan tarvitaan tuotannonohjausjärjestelmä. Helsingissä on tällä hetkellä muutamia isoja ruoan jakelupisteitä: Myllypuron elintarvikeapu ja Hurstin jakelu sekä Pelastusarmeijan leipäjako ja ruoka-apu. Lisäksi Helsingissä ruokajakelua toteuttaa Malmin Saalem, Helsingin Saalem-seurakunta ja Andreas Helps-ruokajakelu. Yhteensä elintarvikejakelupaikkoja on neljätoista. Kehittämishankkeen periaatteena on, että elintarvikkeiden jakelu tapahtuu ilman ulkona olevia jonoja. Hävikkiruokaloita tai ilmaisia tai edullisia ateriamahdollisuuksia on Helsingissä noin 34 kappaletta, joista suurin osa on seurakuntien järjestämiä. Lisäksi tarjolla on yksityissektorin hävikkiravintoloita. Uuden toimintamallin tavoitteena on rakentaa maantieteellisesti kattava hävikkiruokaverkosto. Ruokailut järjestetään niin, etteivät ne erottele ruokailijoita; maksavat asiakkaat ruokailevat yhdessä ilmaista ruokaa saavien kanssa. Luodaan keskitetyn asiakasohjauksen toimintamalli, jossa sovituissa toimipisteissä todetaan asiakkaan ruoka-avun tarve ja määrä sekä selvitetään, onko henkilö tai perhe tarvitsemiensa yhteiskunnan palvelujen piirissä. Keskitetty asiakasohjaus auttaa toimijoita tunnistamaan paremmin erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita ja ohjaamaan heitä sopivien palvelujen piiriin. Asiakasohjausta voidaan toteuttaa esim. seurakuntien diakonian, kaupungin sosiaalineuvonnan, asukastalojen sosiaaliohjauksen tai etsivän lähityön yhteydessä. Toimintamalliin sisältyy ruoka-aputoiminnassa olevien toimijoiden yhteistyön lisääminen. Helsinkiläisiä hyödyntää, jos toimintaa suunnitellaan ja koordinoidaan yhdessä, hyviä käytäntöjä jaetaan, eivätkä toimijat kilpaile keskenään. Samoin on hyvä sopia yhdessä ruokajakeluiden porrastamisesta ja aukioloajoista. Asiakkaat hyötyvät myös toimijoiden välisestä asiakastyön yhteistyöstä. Ideana on luoda yhtenäinen monitoimijainen prosessi, jossa avun tarve tunnistetaan, asiakas pääsee ruoka-avun ja palveluiden piiriin, yhteisölliseen toimintaan tai työhön. Ruoka-apua ei tarvitse enää jonottaa. Tarkoituksena on luoda kasvualustaa myös uusille toimintamalleille, mitkä liittyvät hävikkiruokaan, yhteiseen ruokailuun tai ruoka-apuun. Kustannukset ja aikataulu Ruoka-aputoiminnan järjestämiseen osallistuu tällä hetkellä satoja ihmisiä. Myös seurakuntien ja kaupungin sosiaalihuollon työntekijöiden työpanosta käytetään asiakastyössä. Lisäresursseja tarvitaan keskitetyn logistiikkakeskuksen toimintaan sekä toimijoiden verkostojen kehittämiseen. Logistiikkakeskuksen rakentaminen on suurin kustannuserä.

5 Helsingin seurakuntayhtymän ja kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa käytyjen alustavien neuvottelujen perusteella kaupunki kantaisi päärahoitusvastuun hankkeesta, mutta myös seurakuntayhtymä olisi valmis resursoimaan hankkeeseen ja osallistumaan kustannuksiin. Hankkeelle on mahdollisuus hakea myös projektirahoitusta ja selvittää muita rahoitusvaihtoehtoja. Helsingin seurakuntayhtymän tulee olla aktiivinen ja vahvasti hanketta eteenpäin vievä toimijataho, joka yhdessä Helsingin kaupungin kanssa kehittää ruoka-aputoiminnan uudenlaista organisointia ja toteuttamista. Samalla seurakuntayhtymän tulee vahvistaa seurakuntien mahdollisuutta toteuttaa yhteisöllisiä ruokailuja, kehittää uudenlaisia ruoka-avun toimintatapoja sekä ottaa käyttöön yhteisölliset työtavat seurakunnan omassa työssä ja kansalaistoiminnan tukena. Jotta edellä kuvattu elintarvikeavun uusi toimintamalli saisi käynnistämiseen tarvittavaa lisäresurssia sekä seurakunnat tukea yhteisöllisten ruokailujen toteuttamiseen, uudenlaisten ruoka-avun toimintatapojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, Helsingin seurakuntayhtymä osoittaa yhteisen kirkkovaltuuston kesäkuussa 2018 vahvistaman päätöksen mukaisesti diakonisen vaikuttavuuden vahvistamiseen tarkoitetun lisämäärärahan elintarvikeavun uudistamiseen. Lisämäärärahalla 1) palkataan työntekijä, jonka tehtävänä on yhdessä verkoston kanssa luoda rakenteet uudenlaisen ruoka-aputoiminnan tueksi eli olla mukana rakentamassa tarvittavaa asiakasohjausjärjestelmää ja logistiikkaa, luoda suhteita lahjoittajiin sekä käynnistää toimintarakenteita seurakuntien kanssa; 2) palkataan työntekijä, jonka tehtävänä on käynnistää seurakuntien kanssa yhteisöruokailuja ja niiden ympärillä tapahtuvaa kohtaamista, vastata yhteisövalmennuksesta, konsultaatiosta ja koulutuksesta sekä ylläpitää eri toimijatahojen yhteistyötä; 3) palkataan työntekijä, jonka tehtävänä on hoitaa hävikkiruuan kuljetus lahjoittajilta seurakuntiin (tähän tehtävään voidaan työllistää pitkäaikaistyötön ja hyödyntää mahdollista palkkatukea); 4) hankitaan elintarvikekuljetukseen soveltuva auto, joka mahdollistaa hävikkiruoan kuljetuksen seurakuntien yhteisöruokailuihin; 5) varataan toimintamäärärahaa ruoka-aputoiminnan kehittämiseen.

6