Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin käsittelyjärjestys ilman muutoksia.

Transkriptio

1 31 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 33 Käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin käsittelyjärjestys ilman muutoksia. 34 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jaakko Ojala ja Katja Utti-Lankinen. 376/ Ilmoitusasiat toukokuun kokous ehdotus Merkitään tiedoksi

2 Vaali-info klo 18 Vartiokylän kirkko 5.6. Mustasaari 375/ Seurakuntaneuvoston kokousajat syksyllä 2018 ehdotus Merkitään tiedoksi Syksyn 2018 kokousajat Joululounas joulukuussa

3 375/ Seurakuntavaalit 2018 ehdotus Merkitään tiedoksi Seurakuntavaalit lähestyvät ja nyt on aika tehdä ehdokas rekrytointia. Seurakunnan järjestämä vaali-info järjestetään Vartiokylän kirkolla. Olisi hyvä, jos siellä olisi esittäytymässä nykyisiä seurakuntaneuvoston jäseniä ja ehdokaslistojen jäseniä. Ehdokasasettelu päättyy / Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen Helsingin seurakunnissa toimintaohjeen hyväksyminen ehdotus Vartiokylän seurakunnan seurakuntaneuvosto päättää ottaa toimintaohjeen käyttöön Vartiokylän seurakunnassa.

4 Kirkkohallituksen yleiskirjeessä nro 12/2014 (liite 1) kehotetaan seurakuntia laatimaan toimenpideohjeistus ja kokonaissuunnitelma ennaltaehkäisevistä toimista lasten suojelemiseksi ja lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämiseksi. Laki on tullut voimaan Helsingin seurakunnissa ei ole laadittu ohjeistusta, jota voitaisiin yhteneväisesti käyttää kaikissa Helsingin seurakunnissa, kun tarve lasten kanssa toimivien vapaaehtoisen rikostaustan selvittämiseksi ilmenee. Luther potti-hankerahaa saanut VETYKKI-hanke (Vapaaehtoistoiminnan yhteisen koordinoinnin kehittäminen) on ottanut yhdeksi tavoitteekseen vapaaehtoistoiminnan erilaisten esteiden purkamisen. Rikostaustaotteen hakemisen selkeä ohjeistus ja ennaltaehkäisevien toimien ohjeistus on yksi toimienpide, jolla puretaan esteitä ja mahdollistetaan turvallisen ja laadukkaan vapaaehtoistoiminnan järjestäminen, jossa osallistujina on lapsia ja ohjaajina vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnan yhteisen koordinoinnin kehittämisen tiimin yhteisessä työnjaossa tästä rikosrekisteriotteen hakemisen toimintaohjeen valmistelusta on vastannut diakoni Lauri Anttila. Hän on kutsunut kokoon työryhmän, joka on valmistellut tämän toimintaohjeen. Työryhmään on kuulunut lastenohjaaja Tanja Berg Pakilan seurakunnasta, Yhteisen seurakuntatyön pastori Ilmari Syrjälä ja diakoni Lauri Anttila yhteisen vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin kehittämistiimistä. Toimintaohje Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen Helsingin seurakunnissa on käynyt lausuntokierroksella Helsingin seurakuntien johtavien nuoristyöntekijöiden kokouksessa ja sitä on kommentoinut useat eri Yhteisen seurakuntatyön työntekijät. Ohjeistus on hyväksytty Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa ja päätöksessään Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää seurakuntia ottamaan toimintaohjeen käyttöön vapaaehtoistoiminnassa. Toimintaohje ja kirkkohallituksen ohjeistus liitteenä. Liitteet 1 Liite 1 Kirkkohallituksen yleiskirje pdf 2 Toimintaohje Lasten turvallisuutta lisäävät toimintatavat ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen Helsingin seurakunnissa.pdf 384/2018

5 39 Vuosien kehysbudjetin ja vuoden 2019 talousarvion seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen ehdotus Merkitään tiedoksi Tiivistelmä Vartiokylän seurakunnan toimintamääräraha on ja lisämäärärahat ovat Toimintamääräraha on yhteensä Toimintamääräraha kasvaa euroa verrattuna vuoteen Tilamäärärahamme on ja tilavuokramme ovat Toimintaan Vartiokylän seurakunnalla on käytössä euroa. Talousarvion aikataulu on seuraava: Talousarvio valmiina seurakunnissa Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee Seurakunnat antavat omat lausunnot talousarvioista Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee lausunnot Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy talousarviot Toimintasuunnitelmamalli on muuttunut aikaisemmista vuosista ja uudessa mallissa seurakunnan on vastattava seuraaviin kysymyksiin. 1. Tähän meitä tarvitaan Mitä kaupungista puuttuisi ilman meitä? Mikä jäisi tekemättä? 2. Suunnittelukaudella erityisen tärkeää Miten toimintaympäristö muuttuu? Miten uusi tapa toimia näkyy? Mihin käytämme voimavaramme? 3. Kolme konkreettista tavoitetta vuodelle 2019 Mikä alueellamme on vuoden kuluttua toisin? Mitä muutos edellyttää? Miten tavoitteen toteutumista seurataan? Keitä tarvitaan mukaan tavoitteen toteuttajiksi? 4. Henkilöstö- ja tilasuunnitelma ja seurakuntalaisten osallisuus Muuttuuko henkilöstön määrä? Miten huolehditaan työhyvinvoinnista, mitä osaamista tarvitaan ja millaista koulutusta sen aikaansaamiseksi? Onko toiminnalle tarkoituksenmukaiset tilat? Miten vastuu jakautuu työntekijöiden ja seurakuntalaisten kesken?

6 5. Selvitys poikkeuksista talousarvioesitykseen Miten seurakunnan tai yksikön kehysmääräraha riittää? (Jos alijäämä on säästöt mukaan lukien alle neljä prosenttia kehyksestä, kerro tasapainotussuunnitelma tässä. Jos alijäämä on yli neljä prosenttia, tee sen kattamisesta erillinen suunnitelma ja lähetä se talousarvioesityksen liitteenä.) Vuosien kehysbudjetin laadinnassa on otettu huomioon yleisen taloudellisen tilanteen kehitysarviot ja niiden vaikutus verotulojen kehitykseen kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella. Seurakuntayhtymän tulevien vuosien talouden edellytyksiä arvioitaessa on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Kehysbudjetti ja talousarvion laadinta perustuu realistiseen (=ei positiiviseen) verokertymä- ja talousnäkymään. Käyttötalousosan kehys Kokonaistavoite oli säästää 15,0 milj. euroa vuoteen 2018 mennessä niin, että seurakuntien osuus tästä on 6,5 milj. euroa. Yhtymän yksiköiden säästötavoite on 8,5 milj. euroa ja lisäksi toimintakulttuurin muutoshankkeeseen varattava 1,5 milj. euroa, eli yhteensä 10,0 milj. euroa ulkoisista kuluista. Toimintakatetasolla on saavutettu 2017 tilinpäätöksessä toukokuussa 2015 linjattu 73 M toimintakatetaso, joka on nykyennusteiden mukaan pidemmällä aikavälillä riittävä taso. Vuoden 2019 kehyksessä seurakuntien toimintamäärärahat ovat samat kuin vuoden 2018 kehyksessä. Yhtymän yksiköiden määrärahat vuodelle 2019 ovat tilinpäätöksen 2017 tasolla ja pysyvät lähellä vuoden 2018 kehyksen tasoa. Seurakunnille on osoitettu kehyksessä lisämääräraha, jonka käytöstä tulee raportoida yhteiselle kirkkoneuvostolle, miten lisämäärärahan käyttö on toteutettu. Henkilöstön osalta tulee käydä painopistekeskustelu rakenteesta ja osaamisen painotuksista. Jäsenmäärän kehitykseksi on arvioitu -1,6 %. Johtoryhmä päätti, että sisäisiä vuokria korotetaan vuodelle %. Sisäisiä vuokria ei korotettu vuonna Korotus vuonna 2016 oli 5 % ja %. Seurakuntien määrärahat vuosille 2020 ja 2021 ovat saman suuruiset kuin vuonna Vuosien osalta määrärahojen taso on suuntaa antava ja tasoa ennakoidaan uudelleen talousarvion valmistelun yhteydessä syksyllä ja ne määritellään lopullisesti kunkin vuoden talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Kehyslaskelmassa oleva vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa olennaisesti ansioverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen ja työttömyys. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin

7 liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen kysynnästä, hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä. Investointien taso tulee mitoittaa siten, että ne voidaan rahoittaa vuosikatteella. Seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön käytössä on kehysmäärärahan lisäksi toiminnasta aikaisemmin säästyneet määrärahat, joita oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä 9,7 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarviossa on seurakunnissa suunniteltu säästettävän 0,8 milj. euroa kehyksessä osoitetusta määrärahasta ja yhteinen seurakuntatyö on suunnitellut käyttävänsä määrärahan lisäksi noin 0,4 milj. euroa edellisten vuosien säästöjä. Jäljellä oleva säästöjen määrä on näin 10,1 milj. euroa. Kirkollisverotuloarvioissa on arvioitu jäsenmäärän kehitykseksi 1,6%. Kehysbudjettiin sisältyvät seuraavat verotuloarviot, joissa määrät ovat miljoonina euroina: TP 2016 TP 2017 TA 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Arvio 2021 Kirkollisverot 80,4 79,9 76,7 78,5 79,5 78,8 Yhteisöverot 3,1 Valtionrahoitus 12,1 12,2 12,5 12,5 12,6 12,7 Yhteensä 95,6 92,1 89,2 91,0 92,1 91,5 Muutos- % - 4,9-3,7-3,2 +2,0 +1,2-0,66 Vuonna 2016 yhteisövero muuttui valtion rahoitukseksi ja sitä suoritetaan kaupungin asukasluvun mukaisesti. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen vuodelle 2019 Seurakunnallisen toiminnan vuoden 2019 määrärahaksi esitetään yhteensä 49,8 milj. euroa ( milj. euroa). Tämä sisältää: - varsinaisen palkka- ja toimintamäärärahan 31,7 milj. euroa - Tuomiokirkkoseurakunnalle yhteisten tehtävien hoitamiseen euroa - tilamääräraha 12 milj. euroa (vuonna ,9 milj. euroa) Seurakuntien tilamääräraha on tiloista perittävän sisäisen vuokran suuruinen. ehdotuksen 1) kohdan 32,3 M muodostuu 31,707 M + 0,608 M (Toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohje s.11 Seurakunnallinen toiminta KEHYS 2019)

8 ehdotuksen 4) kohdan 4,8 M muodostuu 1,4 M + 3,4 M (Toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohje s.11 Seurakunnallinen toiminta KEHYS 2019 Lisämääräraha 1 ja Lisämääräraha) Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän määrärahojen jakoperusteen mukaan huomioon myöntämällä erillismäärärahoja seurakuntien toimintaa varten. Talousarviokehykseen on otettu euroa tätä tarkoitusta varten. Seurakunta voi myös hakea tukea diakonialeiritoimintaan. Leirien määrärahavaraus on vuodelle euroa. Seurakunnilta tulee antaa määrärahaa koskevat esitykset mennessä. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet noudattavat vuoden 2011 voimaan astuneita laskentaperusteita. Laskenta-perusteet ovat seuraavat: 1) ruotsinkielisten seurakuntien osuus on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. 2) ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä 3) suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne ) 4) kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Liitteenä on jakoperiaatteen mukaan laskettuna vuoden 2019 palkka- ja toimintamääräraha seurakunnittain. Seurakuntien määrärahoihin ei ole tehty vähennystä ja yhtymän yksiköiden osalta määrärahat ovat vuoden 2017 tilinpäätöksen tasolla. Liitteet 3 Toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohje 2019.doc

9