Edesholmin ranta-asemakaava Edesholm stranddetaljplan. Ranta-asemakaavaselostuksen liitteet nrot 1-8 Stranddetaljplanebeskrivningens bilagor nr 1-8
|
|
- Otto Nurmi
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Edesholmin ranta-asemakaava Edesholm stranddetaljplan Ranta-asemakaavaselostuksen liitteet nrot 1-8 Stranddetaljplanebeskrivningens bilagor nr 1-8
2 Asemakaavan seurantalomake Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 257 Kirkkonummi Täyttämispvm Kaavan nimi Edesholmen, ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 24500/3335 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 16,1016 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 16,1016 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 2,82 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 16, , ,01 16, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 8, ,1 30 0,00 8, R yhteensä 6, , ,02 6, L yhteensä 0,0564 0,4 0,0564 E yhteensä S yhteensä 1,3927 8,6 1,3927 M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
3 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 16, , ,01 16, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 8, ,1 30 0,00 8, VL 8, ,0 30 0,00 8, R yhteensä 6, , ,02 6, RM 6, , ,02 6, L yhteensä 0,0564 0,4 0,0564 LV 0, ,0 0,0564 E yhteensä S yhteensä 1,3927 8,6 1,3927 SL 0, ,7 0,4698 S-1 0, ,3 0,9229 M yhteensä W yhteensä
4 Ote Uudenmaan maakuntakaavayhdistelmästä Utdrag ur sammanställning av landskapsplanerna i Nyland Liite 2 Bilaga 2
5
6 LIITE 4 Bilaga 4 KIRKKONUMMI EDESHOLMEN LUONTOSELVITYS Teppo Häyhä
7 1 JOHDANTO TAVOITTEET SUUNNITTELUALUE MENETELMÄT KASVILLISUUS- JA KASVISTOTUTKIMUKSET LINNUSTOSELVITYS ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT TULOKSET KASVILLISUUS Yleiskuvaus Kasvillisuuskuviot LINNUSTO ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT JA LAJIT ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT ARVOKKAAT LAJIT TAVOITTEET LIITE 1. Edisholmenin kasvisto Kansikuva: Edisholmenin saaren etelärannan poukamaa.
8 1 JOHDANTO 1.1 Tavoitteet Tämä luontoselvitys on tehty Edisholmenin ranta-asemakaavan suunnittelun pohjaksi. Selvityksen tarkoituksena on kattaa maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitukselle asettamat elinympäristöjen- ja lajiensuojelun sekä maisemansuojelun vaatimukset. Työhön sisältyvät: (1) kasvillisuusselvitys (2) kasvistoselvitys (3) arvokkaiden luontotyyppien paikantaminen (4) linnustoselvitys Tulosten pohjalta on määritetty ranta-asemakaavan laatimista varten tavoitteet, joita noudattamalla suunniteltava maankäyttö ei uhkaa alueen luonto- ja maisema-arvoja. Tähän selvitykseen ei sisälly kaavahankkeen vaikutusten arviointi. Tutkimuksen on tehnyt FM Teppo Häyhä (T:mi Teppo Häyhä) kevään ja kesän 2005 aikana. 1.2 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Edisholmenin saaren, joka sijaitsee Kirkkonummella, Porkkalan niemen itäpuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Saari koostuu kahdesta kalliomäestä ja näiden välisestä notkosta. Peruskallion päällä on vain ohut kerros kivennäismaata. Saaren korkein kohta on hieman yli 20 metriä merenpinnasta. Saaren maapinta-alasta noin 80 % on metsää ja kallioista metsää. Loput 20 % ovat avokalliota ja rantaniittyä. Saaressa on yksi vanha saunarakennus, muutoin alue on rakentamaton. Ennen saunaa saaren länsipäässä on ollut maatalo piharakennuksineen. Näistä on enää kivijalat jäljellä. 2 MENETELMÄT 2.1 Kasvillisuus- ja kasvistotutkimukset Suunnittelualueen kasvillisuus selvitettiin jakamalla alue yhdeksääntoista kasvillisuuskuvioon. Kuvioiden erottamisen perusteena oli joko puustorakenteen tai aluskasvillisuuden lajirakenteen muuttuminen. Kuviointi tehtiin maastossa piirtämällä rajat suurimittakaavaiselle (1:2000) kartalle (kuva 1). Kultakin kuviolta selvitettiin ja merkittiin ylös geomorfologiset perustiedot sekä arvioitiin luonnontilaan ja kasvillisuuden kehitykseen vaikuttaneet ja vaikuttavat tekijät. Kuvioiden kasvisto tutkittiin kerroksittain (puu-, pensas-, kenttä- ja pohjakerros), ja havaitut lajit jaoteltiin valta- ja seuralaislajeihin. Tutkitun alueen kasvillisuus on kuvattu kuvioittain luvussa 3.1. Kasvillisuustutkimuksen yhteydessä kirjattiin kaikki alueella havaitut putkilokasvit (liite 1). Kasvillisuus- ja kasvistoselvitykset tehtiin ja Linnustoselvitys Alueen linnusto tutkittiin kartoituslaskentamenetelmällä, jossa tarkoituksena on selvittää
9 alueella pesivä lintulajisto. Kyseisen menetelmän mukaisesti tutkittu alue kierrettiin hitaasti ympäri välillä pysähdellen ja samalla lintuja havainnoiden. Havaitut lintulajien paikat merkittiin kartalle ja havainnoista kirjattiin mahdollisuuksien mukaan ylös laji, sukupuoli, ikä ja käyttäytyminen (laulava, varoitteleva, lentävä jne.). Vesi- ja rantalintuja havainnoitiin kiertämällä saari kanootilla ennen kahta ensimmäistä laskentaa. Laskentojen jälkeen havainnoista tulkittiin huomionarvoisten lajien reviirien määrä. Reviireiksi on tulkittu pesälle ruokaa kantavat, varoittelevat ja laulavat yksilöt. Laskentakertoja oli kolme. 1. laskenta , klo , pilvistä-puolipilvistä, heikkoa tuulta, lämpötila ºC. 2. laskenta , klo , aurinkoista, 1-3 m/s etelätuulta, lämpötila + 4 ºC. 3. laskenta , klo , aurinkoista, 1-3 m/s lounaistuulta, lämpötila ºC Laskennan tulokset on esitetty luvussa Arvokkaat luontotyypit Suunnittelualueen luonnonsuojelullisesti arvokkaat luontotyypit paikannettiin ja rajattiin koko suunnittelualueelta. Arvokkaiksi kohteiksi on tulkittu: (1) Suojelualueet (2) Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain erityisen arvokkaat elinympäristöt (3) Geologisesti arvokkaat muodostumat (4) Arvokkaat vesialueet (5) Perinnemaisemien luontotyypit (6) Uhanalaisten ja harvinaisten eläinten ja kasvien esiintymät (7) Erityisesti suojeltavien lajien esiintymät (8) Ylemmän asteisten kaavojen suojelukohteet (9) Vesi- ja rantalinnustolle tärkeät pesimis- ja ruokailualueet (10) Maisemallisesti arvokkaat kohteet Näihin kohteisiin ei pidä rantakaavassa sijoittaa rakennuspaikkoja, jos rakentaminen on ristiriidassa luontoarvojen säilymisen kanssa. 3 TULOKSET 3.1 Kasvillisuus Yleiskuvaus Edisholmen koostuu kahdesta kalliomäestä, joiden huiput kohoavat 18 metriä merenpinnasta. Kallioiden laajat lakiosat ovat siloutuneita ja loivarinteisiä. Peruskallion päällä on vain ohut kerros kivennäismaata. Eniten kivennäismaata on kertynyt kallioiden väliseen notkoon ja pohjoisrinteiden loivasti viettäviin osiin. Kyseiset kohdat ovat metsää. Valtaosa metsistä on kuivan tai kuivahkon kankaan kaltaista ja mäntyvaltaista. Kalliomäkien välisessä notkossa on tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Saaren länsipäässä on vanhan talon rauniot. Pihat ja entiset niityt ovat pitkälti metsittyneet. Saaren länsikärjessä sijaitsevan rantasaunan takana on pari pientä avokalliolaikkua sekä heinittynyttä ja pensoittunutta niittyä. Saaren rannat ovat kallioisia ja lohkareisia. Rantaniittyjä on pieninä laikkuina eri puolilla saarta,
10 enimmäkseen kallionotkelmissa. Pohjoisrannalla on kaksi pitkähköä, osaksi turvepohjaista niittyrantaosuutta. Rantaniittyä on vähän myös suunnittelualueeseen sisältyvässä Edisholmenin pohjoispuolisessa pikkusaaressa Kasvillisuuskuviot 1. Piha-alue. Entisellä piha- ja niittyalueella kasvaa harvahkoa erirakenteista puustoa. Avokallioiden ympäristöt ja rannan läheiset osat ovat osaksi puuttomia. Kookkain puu on saunarakennuksen kulmalla kasvava iso tammi (Quercus robur). Lisäksi umpeutuvilla niityillä kasvaa pari järeärunkoista rauduskoivua (Betula pendula), mäntyä (Pinus sylvestris), pihlajia (Sorbus aucuparia) sekä yksi kookas kataja (Juniperus communis). Rannassa on harvakseltaan erikokoisia tervaleppiä (Alnus glutinosa). Niittyjen puuttomat osat ovat pitkälti pensoittuneet ja heinittyneet. Pensaista eniten ovat levittäytyneet vadelma (Rubus idaeus) ja orjanruusu (Rosa dumalis), jolla on runsaan neljän aarin laajuinen tiheä kasvusto kuvion eteläosassa, jyrkän kaliorinteen alapuolella. Tuoreiden ja kuivahkojen niittyjen kasvillisuutta luonnehtivat nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis), niittynurmikka (Poa pratensis), koiranheinä (Dactylis glomerata), koiranputki (Anthriscus sylvestris), nurmitädyke (Veronica chamaedrys), niittyleinikki (Ranunculus acris) ja ahomansikka (Fragaria vesca). Pohjoisrannan tuntumassa niitty muuttuu kosteahkoksi. Kyseisellä vadelman osaksi valtaamalla osalla kasvavat vallitsevina vuohenputki (Aegopodium podagraria), mesiangervo (Filipendula ulmaria), voikukka (Taraxacum sp.), nokkonen (Urtica dioica), rönsyleinikki (Ranunculus repens) ja pikkukäenrieska (Gagea minima). Pihan koristekasveista vakiintuneina kasvavat muun muassa idänsinililja (Scilla siberica) ja kevätkaihonkukka (Omphalodes verna). Matalilla pienillä pihakallioilla on vähän ketomaista kasvillisuutta. Näillä kasvavat ketoorvokki (Viola tricolor), isomaksaruoho (Sedum telephium), keltamaksaruoho (S. acre), ahomansikka, lituruoho (Arabidopsis thaliana), karvakiviyrtti (Woodsia ilvensis) ja ahosuolaheinä (Rumex acetosella). Kallioketoa on enää kolmessa laikussa yhteensä noin sadan neliömetrin laajuudella. 2. Saunan rantaniitty. Matalakasvuinen hiekkapohjainen rantaniittylaikku. Rannan suunnassa niitty on 25 metriä pitkä. Leveys on vain 5-8 metriä, joten niittylaikku sijoittuu ylimmän ja alimman keskivedenkorkeuden väliin. Matalan veden aikaan niitty kuivuu ainakin yläosasta. Vesirajan tuntumassa kasvavat suolavihvilävyöhykkeen peruslajit: suolavihvilä (Juncus gerardii), meriluikka (Eleocharis uniglumis), meriratamo (Plantago maritima) ja niityn yläosassa lisäksi ketohanhikki (Potentilla anserina). 3. Pihan pohjoisranta. Ranta on vesirajasta alaspäin ruovikoitunut. Yhtenäisen ja tiheän järviruoko (Phragmites australis) kasvuston leveys on metriä. Vesirajan yläpuolella on kolmesta kuuteen metriä leveä matalakasvuinen niittyvyöhyke, jolla runsaimpina kasvavat merirannikki (Glaux maritima), rantamatara (Galium palustre), rantakukka ja jokapaikansara (Carex nigra ssp. nigra). Niitty rajautuu maan puolella tulvavesirajalla sijaitsevaan matalaan törmään, jonka päällä kasvaa rivi järeitä tervaleppiä. Tämän takana on yhä lähes puuttomana
11 säilynyt kostea niitty. Kyseisen niityn kasvillisuutta luonnehtivat korkeakasvuiset ruohot mesiangervo, nokkonen ja vuohenputki. Kohtalaisen runsaina kasvavat myös rönsyleinikki ja pikkukäenrieska. Metsän reunan lähellä käenkaali (Oxalis acetosella) runsastuu yhdeksi valtalajeista. 4. Mäntyhaka. Kuvio sijoittuu vanhan talon raunioiden ympärille. Entinen talon pihaalue on lähes kokonaan metsittynyt. Valtapuuston muodostavat nuoret männyt ja koivut (Betula sp.). Sekapuina kasvaa kuusia (Picea abies) ja ylispuina harvakseltaan järeitä mäntyjä. Heinittyneen aluskasvillisuuden pääosakkaat ovat metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea), kevätpiippo (Luzula pilosa), vuohenputki, ahomansikka ja nurmitädyke. Koristekasvijäänteistä idänsinililjalla ja kevätkaihonkukalla on useita kasvustoja. Kuvion eteläosassa kasvillisuus muuttuu vähittäin tavallisen kalliometsän kaltaiseksi. Kuva 1. Kasvillisuuskuviot. 5. Kalliometsä. Kallion lakiosissa kasvaa vanhan kotitarvekäytön jäljiltä erirakenteista mäntyvaltaista metsää. Puustossa eri ikä- ja kokoluokat ovat jokseenkin tasaisesti edustettuna. Kilpikaarnaisia järeitä mäntyjä on harvassa, ja lahopuuston määrä on vähäinen. Puutonta poronjäkälävaltaista avokalliopintaa on noin 30 % kuvion pintaalasta. Näillä kasvavat valko- (Cladina arbuscula) ja harmaaporonjäkälä (C. rangiferina), kivikynsisammal (Dicranum scoparium) sekä varvuista kanerva (Calluna vulgaris) ja variksenmarja (Empetrum nigrum). Painanteiden väliosat ovat varpuvaltaisia puolukan (Vaccinium vitis-idaea), mustikan (V. myrtillus) ja kanervan kasvaessa runsaimpina. Kosteimmissa painanteissa on kangasrahkasammaleen (Sphagnum capillifolium) kasvustoja. 6. Kangasmetsärinne. Kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää, jonka latvus on monikerroksinen. Ylispuina kasvaa järeitä runkoläpimitaltaan senttimetrisiä
12 mäntyjä. Kuusi on vallitseva sekä ylemmissä että alemmissa latvuskerroksissa. Sekapuuna kasvaa vähän koivua. Aluskasvillisuus on puuston tiheyden ja varjostuksen takia enimmäkseen niukkaa. Mustikka ja puolukka kasvavat runsaimpina. Kuolleista aluspuista muodostunutta lahopuustoa on kuvion itäosassa jonkun verran, muualla vähän. 7. Kalliopaljastuma. Kaksi lakiosasta lähes puutonta avokalliolaikkua, jotka muodostavat saaren pohjoisrannalle pienen niemen. Rantaan rajautuvalla pienemmällä kalliokumpareella kasvaa muutamia eri kokoisia mäntyjä. Isommalla kumpareella on kaksi kilpikaarnaista mäntyä. Taaemman kumpareen aluskasvillisuuden muodostaa lähes yhtenäinen poronjäkälikkö, jota rikkovat vain seinäsammaleen (Pleurozium schreberi) ja kivikynsisammaleen kasvustot. Rantakallion pohjakerros on aukkoisempi ja monipuolisempi. Sammalista lännentierasammal (Racomitrium lanuginosum) muodostaa laajahkoja peitteitä. 8. Kallioluoto. Luodon etelä- ja pohjoisosa on avokalliota. Kummallakin avokalliokumpareella kasvaa kymmenkunta 8-14 metriä korkeaa mäntyä. Kumpareiden väliin jää pieni hiekkapohjainen rantaniittylaikku. 9. Havupuusekametsä. Nuorta tiheää tuoreen kankaan kuusi-mänty metsää. Ylispuina kasvaa muutama iso kuusi ja mänty. Kenttäkerroksen mustikkavaltainen kasvillisuus on varjostuksen takia niukkaa. Itseharvenemisesta on syntynyt jonkun verran lahopuustoa. 10. Kuusikkonotko. Tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Puusto on erirakenteista ja tiheää. Järeitä ylispuumäntyjä ja kuusia kasvaa etenkin kuvion pohjoisosassa. Notkon kaakkoiskulmauksessa on pieni laikku melko tasaikäistä tiheää nuorta kuusikkoa. Sekapuina kasvavat mänty ja koivu. Kenttäkerroksessa runsaimpina kasvavat mustikka ja puolukka. Valtavarpujen peittävyyttä pienentää puuston varjostus. Lahopuuta on suppealla alueella melko runsaasti. Kuollutta ja kuolevaa pystypuustoa on kohtalaisesti, vanhoja isoja maapuita jonkun verran. Tuulenkaatoja on koko kuvion alueella runsaasti. Pohjoisrannalla tuulenkaatojen joukossa on pari isoa tervaleppää. 11. Rantaniitty. Pohjoisrannan lahdelmassa on samankaltainen liettynyt rantaniitty kuin saaren länsipään pohjoisrannalla (kuvio 3). Vesirajassa kasvavat järviruoko ja merikaisla (Bolboschoenus maritimus). Tämän takana on 4-7 metriä leveä ruohovaltaisen niityn vyöhyke, jonka valtalajit ovat mesiangervo, ranta-alpi, rantakukka, rantamatara, rätvänä, jokapaikansara ja merikeltamaite (Lotus corniculatus var. maritimus). Huomionarvoisista lajeista paikalla kasvaa hetekaalia (Montia fontana), jonka esiintyminen ilmentää lähteisyyttä. 12. Kalliopaljastuma. Kuten kuvion 7 taaempi kalliokumpare. 13. Kalliometsä. Laaja luonnontilainen kalliometsäalue. Puutonta poronjäkälävaltaista avokalliopintaa on yhtä paljon kuin puustoista varpuvaltaista pintaa. Kalliomännikkö on vanhaa, rakenteeltaan vakiintunutta ja luonnontilaista. Valtapuusto on järeää ja vanhaa; kilpikaarnaisia puita on yleisesti. Maapuita ja keloja on hieman alle kymmenen kappaletta hehtaarilla. Valtavarpuina kasvavat variksenmarja, kanerva, puolukka ja mustikka.
13 14. Rinnemetsä. Kuten kuvio 6, mutta puusto on hieman harvempaa. Järeän valtapuuston muodostavat kuusi ja mänty. Aluspuusto on monikerroksinen, havupuuvaltainen. Kuviolla on kymmenkunta lahovikaista kuolevaa pystykuusta, muutoin lahopuuta on niukasti. 15. Kuusikko. Saaren itäpäässä on pieni kallioiden ympäröimä tuoreen kankaan kuusikkonotko. Puusto on erirakenteista ja tiheää. Ylispuuna kasvaa muutama runkoläpimitaltaan yli 40 senttimetriä leveä kuusi. Lahopuustoa on isojen maapuiden, kuolevan pystypuuston ja kuolleen aluspuuston muodossa kohtalaisesti. 16. Rantakalliot. Saaren itäpäässä on noin 200 metriä pitkä ja metriä leveä kalliorantaosuus. Kalliot ovat puuttomia rannasta lähes metsän rajaan asti. Rannan läheiset osat ovat lähes kasvittomia. Kalliopainanteissa on muutama kausikuivia kalliolammikko ja pieniä niittylaikkuja. Näillä kasvavat muun muassa huomionarvoiset ketosilmäruoho (Euphrasia stricta var. tenuis) ja luotosorsimo (Puccinellia distans ssp. borealis). 17. Männikkörinne. Kivikkoinen ja lohkareinen kuivahkon kankaan metsä. Valtapuuston muodostama erirakenteinen männikkö on kallioisiin osiin verrattuna runsaampaa ja tiheämpää. Kuusta on ainoastaan alemmissa latvuskerroksissa ja pensaskerroksessa. Aluskasvillisuuden valtalajit ovat puolukka ja mustikka. 18. Rinnemetsä. Kuten kuvio 17, mutta lehtipuuston osuus on kohtalainen ja ylispuina kasvaa harvakseltaan järeitä mäntyjä. 19. Eteläranta. Etelärannalla on kaksi pientä kallioniemeä ja näiden välissä hiekkapohjaiset rantaniityt. Niittyjen kasvillisuusvyöhykket ovat melko suppeat, mutta hyvin kehittyneet ja kasvistollisesti monipuoliset. Vesirajan suolavihvilävyöhykkeessä kasvavat vallitsevien meriluikan, suolavihvilän ja merirannikin lisäksi meriasteri (Aster tripolium) ja pikkusuolamaltsa (Atriplex longipes ssp. praecox). Suolavihvilävyöhykkeen yläpuoliset niittylaikut ovat matalakasvuisia. Näillä kasvavat merikeltamaite, isorantasappi (Centaurium littorale), suomensuolasänkiö (Odontites litoralis ssp. fennicus), jokapaikansara, tanakkasilmäruoho (Euphrasia nemorosa) ja merirannikki. Ylinnä rantaniityillä on niukasti kasvittunutta hiekkarantaa. Näillä ketomaisilla osilla kasvavat muun muassa merisinappi (Cakile maritima), lituruoho (Arabidopsis thaliana), suola-arho (Honkenya peploides) ja suomenlahdennurmikohokki (Silene vulgaris var. littoralis). 3.2 Linnusto Laskentojen perusteella Edisholmenin linnusto koostuu tavanomaisesta metsälajistosta. Suunnittelualueen runsaimpia lintuja ovat peippo, pajulintu, talitiainen, harmaasieppo ja vihervarpunen. Vesi- ja rantalinnuista tehtyjen havaintojen perusteella saarella ei ole erityistä merkitystä vesilintujen pesimisalueena. Saaren poukamat ovat kuitenkin ajoittain vesilintujen, kuten telkkien, haahkojen, tukka- ja isokoskeloiden, merihanhien, kanadanhanhien ja kyhmyjoutsenten, suosimia ruokailu- ja oleskelualueita.
14 Taulukko 1. Edisholmenin linnustolaskennat. Havaitut lajit ja yksilömäärät. Laji Meriharakka 3 Rantasipi Lehtokurppa 1 Sepelkyyhky 2 Käpytikka 1 1 Metsäkirvinen 3 Västäräkki 2 Rautiainen 1 Punarinta 1 1 Mustarastas 1 1 Räkättirastas 1 Laulurastas 1 Hernekerttu 1 Lehtokerttu 1 Pajulintu 6 5 Hippiäinen 6 1 Harmaasieppo 3 4 Töyhtötiainen 1 Talitiainen Sinitiainen 1 2 Puukiipijä 1 Varis 2 2 Korppi 2 Peippo Viherpeippo 1 Vihervarpunen Käpylintu 3 Punavarpunen 1 Huomionarvoisista linnuista saaressa havaittiin uuttukyyhky, nuolihaukka, kultarinta ja palokärki. Palokärki kuulutti reviiriään kahdella ensimmäisellä kerralla mantereen puolella. Lajin reviirit ovat tunnetusti laajoja, joten Edisholmen saattaa olla osa lajin reviiriä. Uuttukyyhkyn ääntä kuului mantereen puolelta ensimmäisen ja toisen laskennan aikana. Toisen laskennan jälkeen yksi lintu käväisi saaressa. Entinen piha-alue järeine puineen saattaa olla osa lajin reviiriä. Nuolihaukan havaittiin lentävän ennen toista laskentaa saaren itäosaan. Mahdollista pesää etsittiin tuloksetta havaintopaikan läheisyydestä. Laulava kultarinta havaittiin saaressa Kultarintaa ei havaittu lintulaskennoissa, mutta
15 lajilla ilmeisesti on reviiri saaren länsipäässä, entisellä piha-alueella. ARVOKKAAT LUONTOTYYPIT JA LAJIT 4.1 Arvokkaat luontotyypit Alue 1. Keskiosan notko ja rantaniityt. Eteläosan rantaniittyalue (kuvio 19) on Edisholmenin luonnonsuojelullisesti arvokkain osa. Alueella on saaren laajimmat ja edustavimmat rantaniityt. Vyöhykkeisyys on hyvin kehittynyttä, luonnontila on hyvä ja kasvillisuus on monipuolista ja edustavaa. Lajistoon kuuluu useita luontotyypin hyvää suojeluarvoa osoittavia indikaattorilajeja, kuten suomensuolasänkiö, isorantasappi, merisinappi ja suola-arho. Rantaniityt yhdistyvät takamaastossa luonnonmetsäarvoja sisältävään kuusikkonotkoon (kuvio 10). Kuusikon puusto on tiheää ja rakenteeltaan vaihtelevaa. Puustoon kuuluu muutamia järeitä ylispuukuusia. Lahopuustoa on muodostunut melko runsaasti. Pohjoisrannalta arvokkaaseen alueeseen on rajattu vielä ruohovaltainen liettynyt rantaniitty (kuvio 11). Kuva 2. Keskiosan notko ja rantaniityt (Alue 1). 4.2 Arvokkaat lajit Alueelta ei tunneta uhanalaisten eläinten tai kasvien esiintymiä. Näitä ei myöskään havaittu kesän 2005 inventoinneissa. 5 TAVOITTEET Edisholmenin keskiosassa on muusta rantaluonnosta erottuva kolmen luontotyyppikohteen
16 kokonaisuus (Alue 1). Hiekkarantojen kasvillisuus on kulutuskestävyydeltään hyvin herkkää, joten etelärannan keskiosissa rakentaminen ja luontoarvojen säilyttäminen eivät sovi yhteen. Lomarakennuspaikat tulee sijoittaa saaren itä- ja/tai länsipäähän. Jos rakennuspaikkoja sijoitetaan saaren länsipäähän, entiselle piha-alueelle, kaavamääräyksissä tulee kieltää isojen lehtipuiden, etenkin isojen tervaleppien, kaataminen. Siten turvataan linnustoon (uuttukyyhky, kultarinta, palokärki) liittyvien arvojen säilyminen. Isot tervalepät ovat niin sanottuja avainlajeja, joiden esiintyminen on edellytys useiden muiden lajien esiintymiselle. LIITE 1. Edisholmenin kasvisto.
17 Achillea millefolium Achillea ptarmica Agrostis capillaris Agrostis stolonifera Agrostis vinealis Allium schoenoprasum Anemone nemoralis Angelica archangelica ssp. litoralis Anthoxanthum odoratum Anthriscus sylvestris Arabidopsis thaliana Artemisia vulgaris Aster tripolium Athyrium filix-femina Atriplex littoralis Atriplex longipes ssp. praecox Atriplex prostata Barbarea vulgaris Betula pendula Betula pubescens Bolboschoenus maritimus Cakile maritima Calamagrostis arundinacea Calamagrostis epigejos Calamagrostis purpurea Calluna vulgaris Caltha palustris Carex canescens Carex nigra ssp. nigra Carex pallescens Centaurium littorale Cerastium fontanum Cirsium arvense Cirsium palustre Cirsium vulgare Convallaria majalis Cornus suecica Crataegus grayana Deschampsia cespitosa Deschampsia flexuosa Dryopteris carthusiana Dryopteris filix-mas Eleocharis uniglumis Empetrum nigrum ssp. nigrum Epilobium angustifolium Epilobium montanum Equisetum sylvaticum Eriophorum angustifolium Euphrasia nemorosa Euphrasia stricta var. tenuis Festuca pratensis Festuca rubra Filipendula ulmaria Fragaria vesca Galeopsis bifida Galium album x verum Galium aparine Galium palustre Galium x pomeranicum Glaux maritima Gymnocarpium dryopteris Hieracium coll. Hierochloë odorata Hippuris vulgaris Honcenya peploides Juncus gerardii siankärsämö ojakärsämö nurmirölli rönsyrölli jäykkärölli ruoholaukka valkovuokko meriputki tuoksusimake koiranputki lituruoho pujo meriasteri hiirenporras merimaltsa pikkusuolamaltsa isomaltsa peltokanankaali rauduskoivu hieskoivu merikaisla merisinappi metsäkastikka hietakastikka korpikastikka kanerva rentukka harmaasara jokapaikansara kalvassara isorantasappi nurmihärkki pelto-ohdake suo-ohdake piikkiohdake kielo ruohokanukka aitaorapihlaja nurmilauha metsälauha metsäalvejuuri kivikkoalvejuuri meriluikka etelänvariksenmarja maitohorsma lehtohorsma metsäkorte luhtavilla tanakkasilmäruoho ketosilmäruoho nurminata punanata mesiangervo ahomansikka peltopillike piennarmatara kierumatara rantamatara piennarmatara merirannikki metsäimarre keltano lännenmaarianheinä vesikuusi suola-arho suolavihvilä
18 Juniperus communis Ledum palustre Leucanthemum vulgare Leymus arenarius Linnaea borealis Lotus corniculatus var. maritimus Luzula multiflora Luzula pilosa Lychnis viscaria Lysimachia nummularia Lythrum salicaria Maianthemum bifolium Malva alcea Melampyrum pratense Melampyrum sylvaticum Melica nutans Molinia caerulea Montia fontana Myosotis arvensis Myosotis stricta Myosotis sylvatica Odontites litoralis ssp. fennicus Orthilia secunda Persicaria laphathifolia Phalaris arundinacea Phleum pratense ssp. pratense Picea abies Pinus sylvestris Plantago major ssp. intermedia Plantago maritima Poa pratensis Poa trivialis Polygonatum odoratum Populus tremula Potentilla anserina Potentilla argentea Potentilla erecta Pteridium aquilinum Puccinellia distans ssp. borealis Ranunculus acris Ranunculus auricomus Ranunculus repens Rhinanthus serotinus Rubus idaeus Rubus saxatilis Rumex acetosa Rumex acetosella Rumex crispus Sagina procumbens Salix caprea Schoenoplectus tabernaemontani Scrophularia nodosa Senecio vulgaris Silene dioica Silene vulgaris var. littoralis Solidago virgaurea Sonchus arvensis var. maritimus Sorbus aucuparia Spergula morisonii Stachys palustris Stellaria media Succisa pratensis Syringa vulgaris Tanacetum vulgare Taraxacum coll. Trientalis europaea kataja suopursu päivänkakkara rantavehnä vanamo merikeltamaite nurmipiippo kevätpiippo mäkitervakko suikeroalpi rantakukka oravanmarja ruusumalva kangasmaitikka metsämaitikka nuokkuhelmikkä siniheinä hetekaali peltolemmikki hietalemmikki puistolemmikki suomensuolasänkiö nuokkutalvikki ukontatar ruokohelpi nurmitähkiö kuusi mänty rantapiharatamo meriratamo niittynurmikka karheanurmikka kalliokielo haapa ketohanhikki hopeahanhikki rätvänä sananjalka luotosorsimo niittyleinikki kevätleinikki rönsyleinikki isolaukku vadelma lillukka niittysuolaheinä ahosuolaheinä poimuhierakka rentohaarikko raita sinikaisla syyläjuuri peltovillakko puna-ailakki suomenlahdennurmikohokki kultapiisku merivalvatti pihlaja kalliohatikka peltopähkämö pihatähtimö purtojuuri pihasyreeni pietaryrtti voikukat metsätähti
19 Triglochin maritima Tripleurospermum maritimum Typha latifolia Vaccinium myrtillus Vaccinium vitis-idaea Valeriana sambucifolia ssp. salina Veronica chamaedrys Veronica longifolia Veronica serpyllifolia Vicia cracca Vicia sepium Vicia tetrasperma Viola canina ssp. montana Viola palustris Viola riviniana Woodsia ilvensis merisuolake merisaunio leveäosmankäämi mustikka puolukka merivirmajuuri nurmitädyke rantatädyke orvontädyke hiirenvirna aitovirna mäkivirvilä isoaho-orvokki suo-orvokki metsäorvokki karvakiviyrtti
20 Liite 5 Bilaga 5 EDESHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava, joka koskee Kirkkonummen kunnan Bergstadin kylässä sijaitsevaa tilaa LIITESELVITYS EDISHOLMENIN JA LÄHIRANTA-ALUEIDEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ SEKÄ RAKENNUSKANNASTA EDISHOLMIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA OY WIXPLAN AB
21 SELVITYS EDISHOLMENIN JA LÄHIRANTA-ALUEIDEN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ SEKÄ RAKENNUSKANNASTA EDISHOLMIN ASEMAKAAVA-ALUEELLA 1 Yleistä Tämä selvitys on inventointi ranta-asemakaava-alueen olemassa olevasta rakennuskannasta ja rakennetusta ympäristöstä. Selvityksessä on esitetty Edisholmenin saaren ja lähialueiden kulttuuriympäristön historiallinen kehitys sekä perustiedot alueen rakennuksista sekä niiden mahdollisesta rakennushistoriallista ja/tai rakennustaiteellista arvosta. 2 Rakennetun ympäristön historiallinen kehitys Edisholmin saari on pääosiltaan kallioinen saari ja rannat ovat yleensä kivikkoisia. Niityiksi ja viljelykseen sopivia alueita on varsin niukasti, minkä takia saareen ei syntynyt pysyvää asutusta, vaikka mantereen puolella on syntynyt useita tiloja (torppia) jo 1800-luvun alkupuolella. Edesholmen esiintyy jo kuninkaan kartalla vuodelta Vanhin arkistoista löydetty tarkempi kartta alueesta on rajankäyntikartta vuosilta Björckströmin (rusthåll) ratsutilasta, johon myös kuului Putvik. Toimitustekstissä mainitaan mm. että kartalle merkitsemättä jääneet saaret, Edes Holmen, Hästholmen, Mössö, Mickelskären luotoineen ym. kuuluvat myös ratsutilaan. Tekstissä on maininta vuoden 1706 kartasta (ilmeisesti verollepanokartasta) mutta sitä ei löydy arkistoista. Björckströmin talo on piirretty kartalle kahden savupiipun talona, eli se on ollut varsin iso talo ja merkittävä tila jo siihen aikaan. Samaan kokonaisuuteen kuuluva Putvik oli pienempi vain yhden savupiipun talo. Björckströmin rusthållin nimi on sitten joskus 1800-luvun alussa muuttunut Bergstadiksi. Björckström ja Putvik rusthåll rajankäyntikartta ja selitelmä Vuoden 1841 pitäjänkartasto
22 Vuoden 1841 pitäjänkartalla, joka on kooste vanhemmista kylien ja talojen tilakartoista, näkyy Edisholmenin saaren luoteisrannalla olevan pieni viljelty niitty/pelto. Asuinrakennuksia ei ole merkitty. Pitjänkartalla vuodesta 1841 näkyy pelto/niitty Edisholmilla. Samalla kartalla näkyy Putvikin ja Bergstadin talojen tilakeskukset. Begstadin talon alue näkyy vaaleampana, koska kartta on todennäköisesti 1800-luvun alkupuolelta, kun naapurikylän kartat ovat noin luvulta. Kartta on eri mittakaavassa kuin yllä oleva.
23 Senaatin kartasto 1872 Senaatin kartaston kartta vuodelta 1872 osoittaa Wårby strömmenin alueen rakennukset, pellot ja niityt sekä tiet. Senaatin kartastolla oli myös tärkeä sotilaallinen tavoite ja merkitys, minkä takia erityisesti tiet, asutus, rannikko ja ranta-alueet kartoitettiin varsin tarkasti. Kuten karttaotteesta ilmenee, oli tie rakennettu rantaan laiturialueelle Wäransbyn puolella ja asutus oli levinnyt molemmissa kylissä rantaan asti. Edisholmenilla näkyy selvästi aidattu viljelysalue, mikä samalla osoittaa, että saari käytettiin muilta osin ehkä metsälaitumena. Saari oli kuitenkin rakentamaton. Ote senaatin kartastosta vuodelta Lohkominen Bergstadin ja Putvikin yksinäistaloilla v. 1928
24 Lohkomisessa muodostettiin 9 tilaa ja Edisholm tuli kuulumaan Edisö nimiseen tilaan RN:o 1:9. Edisön tila oli silloin vielä rakentamaton. Vihreä niittyalue oli merkitty karttaan. Ortoilmakuva vuodelta 1944 Ote alueen ilmakuvasta vuodelta Imakuvalla näkyy isohko huvila/asuinrakennus talousrakennuksineen saaren länsipäässä. Kävely/kärrysilta saareen oli jo silloin rakennettu. Kuvasta näyttää siltä, että sillan keskiosa olisi perustettu noin kymmenellä ponttoneille taikka puuarkuille. Saaressa näyttää olevan puutarha ja heinäniittyjä. Missä vaiheessa rakennukset oli rakennettu, ei ole tarkkaa tietoa.
25 Vuoden 1961 peruskartta Vuoden 1961 peruskartalla näkyy Edisön päärakennukset mantereen puolella sekä myös edelleen huvila/asuin rakennus talousrakennuksineen Edesholmenin saarella. Saareen johtava kävely/kärrysilta (arkku- taikka ponttonisilta) oli myös edelleen paikalla ja kunnossa. Niittyalue on jo jonkin verran kasvanut reunoiltaan umpeen. Ote vuoden 1960 peruskartasta Vuoden 1981 peruskartta Vuoden 1981 peruskartalla ei enää näy saaren päärakennusta, eli se on purettu vuosien 1961 ja 1981 välillä. Saunarakennus nimennokalla ja yksi talousrakennus ovat vielä jäljellä. Ranta- ja reunalepikot ovat pienentäneet avoimen niittyalueen entisestään ja itäosan kuusikot ovat muuttuneet enemmän mäntyvaltaisiksi. Kiinteän laiturin osat näkyvät tällä kartalla tarkemmin sekä mantereen että saaren puolella. Lohkomistoimituksessa 1969, jolloin Edisholm muodostettiin itsenäiseksi tilaksi, on merkintä ainoastaan niemenkärjen saunarakennuksesta. Todennäköisesti päärakennus on purettu (tuhoutunut tulipalossa?) vuosien 1961 ja 1969 välillä.
26 Vuoden 1981 peruskartalla on ainoastaan niemenkärjen saunarakennus jäljellä. 3 Yhteenveto Historiallisesta kartta-aineistosta käy ilmi, että osa Edesholmenin saaren länsipäästä on osittain vanhaa kulttuuriympäristöä, joka on ollut viljelyskäytössä lähinnä heinäniittynä jo 1800-luvun alkupuolelta Porkkalan luovutukseen asti vuonna Sen jälkeen niittyalue on hoitamattomana vähitellen kasvanut umpeen. Silta saareen on varmaan rakennettu saaren rakennusten rakentamisen aikoihin 1930-luvulla ja se oli paikallaan vuoteen 1990 asti. Saaren rakennukset oli rakennettu joskus 1930-luvulla. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Päärakennus talousrakennuksineen on purettu joskus luvulla. Epävirallisten tietojen mukaan rakennus olisi palanut maan tasalle. Tuhoutuneista rakennuksista ei ole löytynyt valokuvia. Entisestä pihapiiristä ja rakennelmista ei ole enää paljon jäljellä maastossa, eikä sitä tarvitse erikseen huomioida alueen kaavoituksessa.
27 Liite 8 Bilaga 8
28
29
30
31
32
33 EDISHOLMIN RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUKSEEN LIITE 8 BILAGA 8 ESIMERKKI MAHDOLLISEN LAUTTAYHTYDEN TOTEUTTAMISTAVASTA. EXEMPEL PÅ HUR FÄRJEFÖRBINDELSEN KAN GENOMFÖRAS Lossi ja lossin rantautumislaituri: Färjan och dess bryggkonstruktion:
34 Tämän lossin kantavuus voi olla 10 tai 18 t. Denna färja kan ha en bäförmåga på 10 eller 18 t. Suurempi kantavuus riittää henkilöautoille, ambulansseille, pikkubusseille, kevyille kuorma-autoille sekä palo- ja pelastuskalustolle. Den större bärförmågan är tillräcklig för personbilar, ambulanser, minibussar, lätta lastbilar samt brand- och räddningsfordon. Lossi ei tarvitse erikseen kuljettajaa, vaan ylikulkijaa voi käyttää sitä itse hyvin helposti pienen opastuksen jälkeen. Färjan behöver ingen särskild förare, utan varje användare kan köra den själv efter en kort introduktion.
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
Lisätiedot56 merenrantakasvia Helsingissä. Lajeja (24) (110) (177) 1-10 (288) ei tutkittu (12)
56 merenrantakasvia Helsingissä Lajeja 31-38 (24) 21-30 (110) 11-20 (177) 1-10 (288) ei tutkittu (12) 56 MERENRANTAKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT LISÄTIETOJA Juncus gerardii Suolavihvilä
LisätiedotEDESHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava, joka koskee Kirkkonummen kunnan Bergstadin kylässä sijaitsevaa tilaa Edisholm RN:o 1:45
KIRKKONUMMEN KUNTA 31.05.2017 KAAVOITUS- JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄPALVELUT EDESHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava, joka koskee Kirkkonummen kunnan Bergstadin kylässä sijaitsevaa tilaa Edisholm RN:o
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotKasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa
Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien
LisätiedotSiirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos
Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä
LisätiedotRauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys
Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona
LisätiedotLuontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta
Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotKYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT
KYLMÄPIHLAJAN PUTKILOKASVIT Lähde: Kylmäpihlajan kasvillisuusselvitys Irmeli Suokas 2001 Piirros: Mariana Ravonius 2002 Kylmäpihlajan kahdeksan hehtaarin saari on lähes puuton, kallioinen ulkoluoto. Tyrnin
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotKASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset
KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila 6.7.2010 kalliomäkiniitty talon lähellä Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset alleviivatut lajit = huomionarvoisia lajeja Savossa VU = valtakunnallisesti
LisätiedotMIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari
MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen. Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Hoikkahiue - Luodeletto tuulivoimalapuistohankkeen luotojen putkilokasvillisuusselvitykset 2009. Merikohokki on alueen saarilla yleinen Suomen Luontotieto Oy 3/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I. Raisio
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SIIRI I Raisio Päivi Heino 2003 Tutkimuskohde Raision Siiri 1 sijaitsee Raision kaakkoisosassa peruskarttakoordinaattien X= 6707 40 ja Y= 565 45 välillä (pk- lehti 1043 09 Raisio
LisätiedotVirrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys
Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä 25.0.202 Sisällys JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2. Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Maankäyttö... 2 2.3 Vesistöt... 3 2.4 Metsät ja suot...
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI Turussa 30.8.1999 Tanja Aalto Tutkimuskohde Savemäki sijaitsee Soukaisten kylässä Laitilan kunnassa peruskarttakoordinaattien X=675637 ja Y=153741 välillä (pk-lehti
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti
LisätiedotMittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km
Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630
LisätiedotRymättylän kunta. Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys
Herrankukkaron asemakaava-alueen luontoselvitys 31.8.0 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 2 TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT 1 2.1 SELVITYSALUE JA TYÖVAIHEET 1 2.2 ARVOKKAIDEN ALUEIDEN VALINTAPERUSTEET 1 2.3 UHANALAISUUSLUOKITUS
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotVanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa
Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
HANKO TJÄRUHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 18.8.2014. Korjattu27.3.2015 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 sähköp: phartikainen@kolumbus.fi
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
Lisätiedot1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM
ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,
LisätiedotSoltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys
YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo
LisätiedotNatureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) Kaupunkiniittyjen hoitosuunnitelmat Hamina, Salo, Vihti
Natureship / Silvestris luontoselvitys oy: 1 (24) PUTKILOKASVIEN LAJILUETTELOT (nimistö: Hämet-Ahti ym. 1998 ja 2005) Hamina, Pappilansaaren suojelualue... 2 Hamina, Pappilansaaren niitty... 5 Hamina,
LisätiedotUPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys
UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotLUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen
LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI. Turku, Koroinen
KASVISTOINVENTOINTI KOROISTENNIEMI Turku, Koroinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Koroistenniemi sijaitsee Turun kaupungin itäosassa Koroisten kylässä peruskarttakoordinaattien X= 6706 90 ja Y= 571 05
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012
1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotVihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys
Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotPUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-
LisätiedotSUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE. Luontoselvitys
1 SUOMUSJÄRVEN KUNTA KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 2 SUOMUSJÄRVEN KUNTA 10.4 2008 KIANTAJÄRVEN LEIRINTÄALUE Luontoselvitys 1. TAUSTA JA TAVOITTEET Leirintäalue on puustoltaan ja muulta kasvillisuudeltaan
LisätiedotLuontoselvitys Kemin kaupunki. Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus. Karita Saravesi FT, biologi
Luontoselvitys 15.9.2016 Kemin kaupunki Kiikelin retkeilyalueen kasvillisuuskartoitus Karita Saravesi FT, biologi 040 5717215 1 Johdanto Kiikelin niemi sijaitsee Kemijoen suistoalueella ja rajatuu etelä-
LisätiedotKasvistoinventointiraportti. Harjoitustyönä. Komonen. Turku, Halinen. Julia Heikkilä
Kasvistoinventointiraportti Harjoitustyönä Komonen Turku, Halinen Julia Heikkilä 2008 Tutkimuskohde Kasvistoinventoinnin kohteena on rautakautisten hautakumpujen alue Aurajoen rannalla, noin 850 metriä
LisätiedotPETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS
PETÄJÄNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PALTAMON KUNTA LUONTOSELVITYS Ranta-aluetta suunnittelualueen eteläosasta KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3.
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotHATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotUPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys
1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä
LisätiedotLiite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö
Liite 2 Mölylän metsän ja Bäcksin torpan rinneniityn luontoarvot ja käyttö Luontoarvot Tässä kuvatut luontoarvot perustuvat hoito- ja käyttösuunnitelmatyön yhteydessä tehtyihin havaintoihin sekä alueelta
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA. Vuosien 2014 ja 2015 laajennusalueet
SUOMUSSALMEN KUNTA PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Vuosien 2014 ja 2015 laajennusalueet EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 Alkuperäisen Piispajärven ranta-asemakaava-aluetta laajennettiin vuosina 2014 ja 2015 oheisilla
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotPIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys
201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys
SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 26.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotTURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II JULKAISU 3/86. F.et.
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUE~DEN ELDLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA II F.et.Rö JULKAISU 3/86 FÅRÖN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITYS
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotTURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86
TURUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO EHOOTETTUJEN LUONNONSUOJELUALUEIDEN ELOLLISEN LUONNON PERUSSELVITVKSET OSA III PÄHKINÄINEN JULKAISU 4/86 PÄHKINÄISTEN EHDOTETUN LUONNONSUOJELUALUEEN ELOLLISEN LUONNON
LisätiedotLUONTOSELVITYS RANTA-ASEMAKAAVAA VARTEN VEHMAAN VIIAISTENLAHDELLA
LUONTOSELVITYS RANTA-ASEMAKAAVAA VARTEN VEHMAAN VIIAISTENLAHDELLA Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 2.1 KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPIKARTOITUS... 3
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...
LisätiedotAsemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen
LisätiedotPUTTOSENKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
PUTTOSENKULMAN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 2.1 KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPIKARTOITUS... 3 2.2 LIITO-ORAVAKARTOITUS...
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS
Lisätiedot1. Kohteiden sijainti ja kuvaus
LIITE HAKEMUKSEEN PERINNEBIOTOOPIN HOITO Hakija: Matti Meikäläinen Osoite: Mustialantie 1055, 31310 Mustiala Puhelin: Tila: Mustialan opetusmaatila Tilatunnus: xxxxxxxxx Kunta: Tammela Kohteet: Mustialan
LisätiedotRIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA
RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotVT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.10.2014 VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA
040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKokkolan Piilesmäen luontoselvitys
Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys Mattias Kanckos Elokuu 2013 Pääjärventie 411 GSM: 050-5939536 68840 Nederlappfors info@essnature.com Finland Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Oulunsalon-Hailuodon kiinteän yhteyden ja tuulipuiston lähialueen kasvillisuusselvitys 2009 Ruijanesikko on alkukesän kukkija Suomen Luontotieto Oy 36/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3
LisätiedotPARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja
NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...
Lisätiedot9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys
17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan
LisätiedotMaininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.
Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
Lisätiedot