Kiinteistöverotuksen kehittämishankkeen IV seminaari Hankkeen tuki- ja ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Jäske

Transkriptio

1 Kiinteistöverotuksen kehittämishankkeen IV seminaari Hankkeen tuki- ja ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Jäske

2 Ohjelma Kahvit Tervetuloa, apulaisjohtaja Päivi Jäske, Verohallinto Ensimmäiset kokemukset hinta-alueiden muodostamisesta, asiantuntija Arthur Kreivi, Maanmittauslaitos Rakennusten arvostamishankeen esittely, tilastopäällikkö Paula Paavilainen, Tilastokeskus Rakennusten arvostamishankkeen tuloksia tähän mennessä esittelyssä uudistettu rakennusluokitus ja luokitinpalvelu, yliaktuaari Atro Andersson, Tilastokeskus Mistä eri rakennustyyppien hinnat muodostuvat? dosentti Ari Pennanen, Haahtela-yhtiöt Kommenttipuheenvuoro: asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell, Helsingin kaupunki Seminaari päättyy

3 Hankkeen tilanteesta

4 Hankkeen alkuperäinen aikataulutavoite Hankkeen alkuperäinen tavoite oli soveltaa uusia rakennusten ja maapohjan arvostamisperusteita vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa Arvostamisperusteiden muutosta koskeva hallituksen esitys olisi annettu vuoden 2018 lopulla Kiinteistöveroprosenttien alentamista koskeva hallituksen esitys oli tarkoitus antaa syksyllä 2019 Kaksivaiheinen uudistus olisi mahdollistanut käyttöönoton jo vuonna 2020, sillä Maanmittauslaitos ja Tilastokeskus olisivat saaneet pohjan uudelle arvostamisjärjestelmälle jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi tämä aikataulu olisi sopinut yhteen Verohallinnon järjestelmäuudistuksen kanssa.

5 Uudistuksen lykkääntyminen Luonnos kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevasta hallituksen esityksestä oli lausuntokierroksella elo-syyskuussa määräajassa saapui 38 lausuntoa lausunnoissa pääosin annettiin positiivista palautetta yleisesti arvostamisjärjestelmän uudistamisesta eniten kritiikkiä sai uudistuksen kaksivaiheisuus ja vaikutusarvioiden tarkentuminen vasta vuoden 2019 aikana Valtiovarainministeriö linjasi lausuntopalautteen perusteella, että kiinteistöverouudistus toteutetaan yhdessä vaiheessa. Uudistuksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, jotta verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä voidaan päättää yhdellä kertaa ja vaikutuksia kiinteistönomistajille voidaan tarkemmin arvioida.

6 Kiinteistöverohankkeen työ jatkuu Valtiovarainministeriö jatkaa uudistuksen valmistelua yhdessä Verohallinnon, Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa VM:n asettamat Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen vetämät arvostamisuudistushankkeet jatkuvat alkuperäisessä aikataulussaan Uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa Tarkoituksena on antaa hallituksen esitys keväällä 2020 Päätökset asiasta tehdään seuraavan vaalikauden aikana

7 Uudistuksen tavoitteet säilyvät Uudistuksen tavoitteena on edelleen luoda selkeä, ymmärrettävä ja yksinkertainen arvostamisjärjestelmä rakennuksille ja maapohjille Uudistuksen tarkoitus on, että verotusarvot vastaisivat paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia Uusi arvostamisjärjestelmä olisi oikeudenmukaisempi, koska verotusarvot päivittyisivät vuosittain uusimpien tietojen perusteella Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroa Verorasitus jakautuisi kuitenkin osin uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken

8 Seuraa kiinteistöverouudistusta Osoitteesta löytyy tietoa hankkeesta ja sen etenemisestä. Sivustolle taltioidaan myös seminaarin tallenne ja materiaalit

9 Hyvää seminaaria!

10 MAAPOHJAN ARVOSTAMISJÄRJESTELMÄ- UUDISTUS Ensimmäiset kokemukset hinta-alueiden muodostamisesta Arthur Kreivi, Asiantuntija, MaaVero-projekti 1

11 ESITYKSEN SISÄLTÖ Projektin eteneminen Asumisen hinta-alueiden muodostaminen Lähtökohdat Muodostaminen käytännössä Kokemuksia Yhteenveto

12 MML PROJEKTIN ETENEMINEN Kehittäminen tehdään valmiiksi alkuperäisellä aikataululla eli vuonna 2019 Uusien verotusarvojen laskenta vaikutusarviointien lähtötiedoksi syksyllä 2019 Projekti kaksi vuotta tauolla/ylläpidossa Hinta-aluetietojen siirrot Verohallinnolle arviolta syksyllä 2021 Kansalaispalvelun käyttöönotto arviolta maaliskuu

13 YRITYSTONTTIEN ARVIOINTI Esitelmässä käsiteltävä hinta-alueiden muodostaminen koskee asumisen hinta-alueita. Liike- ja toimisto- (K) sekä teollisuus- ja varastokäyttötarkoitukset (T) tehdään eri menetelmällä perustuen Kauppahintarekisterin tietoihin, kauppoja vähän Kuntien omiin hinta/vuokratietoihin, kysytään kunnista Toimitilavuokriin, KTI:n aineisto 57 kunnalle lähetettiin kysely, vastaukset saatu 30 kunnasta. Loppujen kuntien toivotaan vastaavan kyselyyn

14 LÄHTÖKOHDAT MUODOSTAMISEEN

15 LÄHTÖKOHDAT Asumisen hinta-alueiden muodostaminen alkoi Tavoiteaikataulu hinta-alueiden valmistumiseen on kesäkuu 2019 Hinta-alueita ja niiden hintoja ylläpidetään vuodet 2020 ja

16 LÄHTÖKOHDAT Hintapisteet Mikroalueet Muodostajat Hinta-alueet AP AK AR R Ei kaavaa

17 HINTAPISTEET Hintapisteiden alkuperä Tonttikaupat Omakotitalokaupat Asuinhuoneistokaupat Laatuvakiointi mm. Kaupan ajankohta Rakennukset Ranta Tontin koko

18 HINTAPISTEET

19 MIKROALUEET Ongelma: Sopiva koko maan kattava aluejako puuttuu Lähtökohtana ajatus siitä, että luonnolliset rajat kuten vesistöt, sekä rakennettu infra kuten tiet tukevat hinta-alueiden muodostamista Ratkaisu: Maastotietojärjestelmän tiedoista automaattisesti muodostetut mikroalueet

20 MIKROALUEET

21 MUODOSTAJAT Seitsemän muodostajaa aloitti projektissa Kaksi viikkoa yhteistä koulutusta Tiivis yhteydenpito koko projektin ajan Yhteiset ohjeet ja toimintatavat Laaduntarkkailu

22 MUODOSTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

23 MEDIAANIT MIKROALUEILLE

24 MEDIAANIT MIKROALUEILLE

25 MEDIAANIEN LUOKITTELU Kuvassa mediaanit jaettu 30% välein tasoluokkiin Saadaan heti käsitys missä kallista ja missä halpaa Tähän tilanteeseen päästään hyvin pitkälti automaattisesti

26 MIKROALUEIDEN TARKASTELU Onko mikroalueet loogisia? Onko mikroalueella riittävästi hintapisteitä? Onko mikroalueella riittävästi tonttikauppoja? Onko mikroalueiden hintojen suhteet oikein?

27 MIKROALUEISTA HINTA-ALUEIKSI

28 ILMAKUVAT APUNA

29 RANNAT HAASTEELLISIA

30 MIKROALUEISTA HINTA-ALUEIKSI

31 MIKROALUEISTA HINTA-ALUEISIIN

32 KOKEMUKSIA

33 KOETYÖT 2018 Kesällä 2018 seitsemän kuntakoetyötä Hyvinkää Lahti Helsinki Kuopio Sotkamo Kajaani Kitee

34 KOETYÖT

35 KOETÖISSÄ HAVAITTUA Koetöiden palaute pääosin positiivista Hinta-alueiden rajaukset ja hintatasot vastaavat todellisia kiinteistömarkkinoita Mikroalueisiin perustuva prosessi toimii varsin hyvin Kyetään tunnistamaan hintaerot

36 KOETÖISSÄ HAVAITTUA Rantojen heterogeenisuus aiheuttaa ongelmia Kuntien maapolitiikan vaikutukset hintoihin Mikroalueisiin perustuva menetelmä voi olla liian karkea suurimpien kaupunkien keskustoihin Kritiikkiä erityisesti Helsingistä Koetyöt erittäin tärkeä osa prosessin kehittämistä

37 HINTA-ALUEIDEN TUOTANTO Ensimmäisten kuntien hinta-alueet valmistuneet Muodostetut hinta-alueet käydään yhteisesti läpi muodostajien viikkopalavereissa Tiivis yhteydenpito etenkin tuotannon alkuvaiheessa takaa yhtenäisen laadun Yhden kunnan hinta-alueiden tekemiseen arvioitu menevän 2-3 työpäivää. Koko Suomi n. 800 työpäivää

38 SISÄINEN LAADUNTARKKAILU Maanmittauslaitoksella käytössään laaja arviointiosaaminen ympäri Suomea Osaamista ja paikallistuntemusta hyödynnetty koetöiden kommentoinnissa sekä järjestelmän kehittämisessä Ensimmäisiä valmistuneita hinta-alueita testattu oman arviointiorganisaation toimesta

39 YHTEENVETO Läpinäkyvyys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Kustannustehokkuus

40 KIITOS! Yhteystiedot: Arthur Kreivi, Maanmittauslaitos Ari Tella, Maanmittauslaitos Risto Peltola, Maanmittauslaitos

41 Tilastokeskuksen rakennusten arvostamishankkeen esittely Paula Paavilainen, Tilastokeskus VM:n kiinteistöverohankkeen seminaari

42 Miksi Tilastokeskus on mukana hankkeessa? - Tilastokeskus on tuottanut 90-luvun alkupuolelta uudisrakentamisen volyymi-indeksiä Hinnoittelujärjestelmä, joka yhdistää rakennusluokituksen, rakennusten rekisteritiedot VTJ:stä sekä luokkakohtaisesti estimoidut rakennuskustannusten yksikköhinnat Pystytään hinnoittelemaan koko rakennuskanta tehokkaasti massamenettelyllä Rakennuksen hinnoittelun perusteet pystytään kuvaamaan selkeästi, ymmärrettävästi ja läpinäkyvästi - Uudisrakentamisen volyymi-indeksijärjestelmässä sovellettava hinnoittelumetodi vastaa sellaisenaan kiinteistöverotuksen uudistamisen tavoitteisiin Paula Paavilainen, Tilastokeskus

43 3 Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

44 Uudisrakentamisen volyymi-indeksijärjestelmä VTJ_PRT käyttötarkoitus A B C D E 0112 nn nn VTJ:n rekisteritiedot - käyttötarkoitusluokka - laajuus (m2 tai m3) - aloitusajankohta - sijainti Estimoidut tiedot - alueellinen yksikköhinta - rakennusaika - rakennuskustannusten jakautuminen rakennusajalle Rakennusluokitus 2018 Luokitusperusteena pääsääntöisesti rakennuksen tilojen käyttötarkoitus Luokat esim.: 01 Asuinrakennukset 011 Pientalot 0110 Omakotitalot 0111 Paritalot 0112 Rivitalot 14 Maatalousrakennukset ja eläinsuojat 19 muut rakennukset Rakennuksen yksikköhinta määräytyy aloitusajankohdan, sijainnin sekä sen perusteella mihin käyttötarkoitusluokkaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiset ovat sen luokitelleet rakennuslupahakuprosessin yhteydessä. Vuosittainen hinnoittelutyö Hinnoittelu tehdään luokituksen alimmalla käyttötarkoitusluokkatasolla Esim Omakotitalot hinta x 0111 Paritalot hinta y 0112 Rivitalot hinta z Hinta-aineiston tuottaja tilaston perustamisesta lähtien Haahtela-kehitys Oy Paula Paavilainen, Tilastokeskus

45 Uudisrakentamisen volyymi-indeksin uudistaminen ja kiinteistöverotus - Kiinteistöverotuksen toimeenpanon edellyttämien Tilastokeskuksen tuottamien alueellisten ja rakennustyyppikohtaisten yksikköarvojen (perusarvojen) julkistaminen asettaa niille huomattavasti korkeammat laatuvaatimukset kuin mitä vaaditaan näiden tietojen käyttämisessä pelkästään tilastotuotannon perustietoina - Kiinteistöverohanke tarkoittaa Tilastokeskukselle uudisrakentamisen volyymi-indeksin tilastouudistusta Luokitusuudistus, rakennusluokitus 2018 Edustavien indeksirakennusten päivitys ja hinnoittelu - Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä hinnoitellaan vain uudisrakennuksia. Kiinteistöverotuksessa hinnoittelun lähtökohtana on myös uudishinta, mutta vanhojen rakennusten perusarvona on uudishinta ikäalennuksilla vähennettynä Paula Paavilainen, Tilastokeskus

46 Aikataulut ja päätehtävät

47 Projektin tehtävät ja aikataulu - VM:n hanke rakennusten arvostamisperusteiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten asetettiin Yhteinen ohjaus- ja tukiryhmä MML:n projektin kanssa. Hanke päättyy Tilastokeskuksen sisäinen projekti on asetettu ja sen tehtävänä on: 1. Tuottaa uusi rakennusten luokitusjärjestelmä ja kehittää sen soveltamista helpottava luokitinpalvelu. 2. Päivittää yksikköhinta-aineisto, jossa jokaiselle uudistetun rakennusluokituksen 2018 rakennustyypille määritetään yksikköhinta (neliö/kuutio), jota voidaan soveltaa myös kiinteistöverotuksessa. 3. Toteuttaa uudisrakentamisen volyymi-indeksin tuotantojärjestelmään ja prosesseihin vaadittavat muutokset. 4. Julkaista uudistetun tilaston tiedot Paula Paavilainen, Tilastokeskus

48 Rakennusten arvostamishankkeen keskeiset aikataulut VM:n hanke rakennusten arvostamisperusteiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten asetettiin Keskeiset rakennustyypit kuvattu, mallinnettu ja hinnoiteltu hinnoittelutyöstä valmiina 2/ Rakennusluokituksen uudistaminen Luokitinpalvelun kehittäminen Hinnoittelutyö luokituksen käyttöönotto luokittimen ylläpito Tilastotuotantojärjestelmän ja prosessin muutokset Uudisrakentamisen volyymi-indeksi julkaistaan uudella perusvuodella ja aineistolla 3/2020 Tilastokeskuksen sisäinen projekti on asetettu ajalle Paula Paavilainen, Tilastokeskus

49 Kiitos! Paula Paavilainen, 9

50 Rakennusten arvostamishankkeen tuloksia tähän mennessä Atro Andersson Kiinteistöverohankkeen seminaari

51 Rakennusluokitus 2018

52 Rakennusluokitus - Rakennusluokitus on tarkoitettu rakennusten luokitteluun niiden käyttötarkoituksen mukaan - Rakennusluokituksen tärkeimmät käyttökohteet ovat Väestörekisterikeskuksen ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri sekä siihen perustuvat tilastot - Rakennus- ja asuntotuotanto, rakennus- ja asuntokanta sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksi - Luokitus on laadittu kansallisia tarpeita varten, eikä sillä ole taustalla kansainvälistä suositusta EU:ssa käytössä Suomen luokituksesta poikkeava CC Etunimi Sukunimi

53 Rakennusluokitus - Tilastokeskus ylläpitää kansallista rakennusluokitusta ja luokitusta uudistettu jo ennen VM:n asettamaa hanketta - Rakentaminen muuttunut huomattavasti ja lisäksi luokitus ei ole ollut tarpeeksi kattava - Luokitus ei huomioi suoraan ns. hybridirakennuksia, jotka koostuvat monista eri toiminnoista (esim. kauppakeskus, toimistotilaa ja asuntoja) - Hybridirakennuksista saadaan kenties tulevaisuudessa tarkkaa tietoa luokittelemalla niiden rakennusosia erikseen rakennusluokituksen mukaisesti Etunimi Sukunimi

54 VTJ:n rakennuskanta (10/2018) Rakennusten lukumäärä Luokka Lkm %-osuus % % % % % % % % % % Rakennusten tilavuus Luokka Summa %-osuus % % % % % % % % % % Etunimi Sukunimi

55 Rakennusluokitus - Nykyisin tilastoinnissa käytettävä luokitus on julkaistu vuonna 1994, mutta sisältö samankaltainen 1982 luokituksen kanssa - Luokitus on päivitetty yhteistyössä Sanastokeskus TSK:n terminologin kanssa Taustalla kaksi kyselyä luokituksen muutostarpeista sidosryhmille sekä kaksi JHS-lausuntokierrosta - Luokkien sisäistä rakennuskustannusvaihtelua on pyritty pienentämään ja luokkien välistä hintavaihtelua kasvattamaan Osin tästä syystä uusi luokitus on selvästi nykyistä tarkempi - Rakennusluokitus 2018 kokonaisuudessaan Etunimi Sukunimi

56 Esimerkki 08 Opetusrakennukset hakusana: koulutusrakennus Rakennukset, jotka on tarkoitettu varhaiskasvatukseen, opetukseen, koulutukseen tai avoimeen, tieteelliseen tutkimukseen. Opetusrakennuksia ovat varhaiskasvatuksen rakennukset, yleissivistävien oppilaitosten rakennukset, ammatillisten oppilaitosten rakennukset, korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset sekä muut opetusrakennukset. Tähän ei kuulu: toimisto- ja hallintorakennukset (0400 Toimistorakennukset) ja kirjastorakennukset (0720 Kirjastot ja arkistot). 084 Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset Opetusrakennukset, joissa annetaan korkeakoulutusta tai tehdään avointa tieteellistä tutkimusta. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennuksia ovat korkeakoulurakennukset ja tutkimuslaitosrakennukset Tutkimuslaitosrakennukset hakusana: tutkimuslaitos; tutkimuslaboratorio; säähavaintoasema; observatorio Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennukset, joissa tehdään avointa tieteellistä tutkimusta ja joissa ei yleensä anneta opetusta. Tähän ei kuulu: potilasryhmän tai sairauden hoitoon ja tutkimiseen tarkoitetut terveydenhuollon rakennukset (0611 Erikoissairaalat ja laboratoriot) Etunimi Sukunimi

57 Keskeisiä muutoksia luokitukseen - Uudessa luokituksessa pääluokkia on 15, välitason ryhmitteleviä luokkia 38 ja tarkimman tason luokkia 99 - Palveluasumisen rakennukset käsittävät sekä asunnon että asumiseen sisältyvät palvelut, ja niissä on poikkeuksellisia tila- ja varusteratkaisuja - Uudessa luokituksessa erityisryhmien asuinrakennukset, joihin palveluasuminen luetaan, sekä asuntolarakennukset on sisällytetty osaksi asuinrakennuksia - Vapaa-ajan asuinrakennukset (kesämökit) on luokiteltu ympärivuotisiin ja osavuotisiin perusteena selvästi erisuuruiset rakennuskustannukset Etunimi Sukunimi

58 Keskeisiä muutoksia luokitukseen - Suurimmat sisällölliset muutokset koskevat teollisuus- ja varastorakennusten pääluokkia sekä maatalousrakennuksia - Teollisuusrakennuksissa on erotettu elintarvike- ja raskaan teollisuuden sekä kaivannaistoiminnan tuotantorakennukset muusta teollisuudesta sekä voimalaitokset ja yhdyskuntatekniikan rakennukset on siirretty omiin pääluokkiinsa - Voimalaitokset on lisäksi luokiteltu toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti sähköenergian (sisältäen yhteistuotannon) sekä lämpö- ja kylmäenergian tuotantorakennuksiin - Myös maatalousrakennusten pääluokkaa on uudistettu runsaasti pitkälti lausuntopalautteen perusteella Etunimi Sukunimi

59 Keskeisiä muutoksia luokitukseen - Toiminnaltaan erilaisilla varastorakennuksilla on varsin erilaiset tilavaatimukset ja sitä kautta myös rakennuskustannukset, jotka voidaan nyt huomioida uudisrakentamisen tilastoinnissa - Luokituksessa on kuusi tarkimman tason luokkaa varastoille: Lämmittämättömät varastot Lämpimät varastot Kylmä- ja pakastevarastot Muut olosuhteiltaan säädellyt varastot Logistiikkakeskukset ja muut monikäyttöiset varastorakennukset Varastokatokset Etunimi Sukunimi

60 Käyttöönotto - Aluksi luokitellaan nykyinen VTJ:n rakennuskanta (n. 3,6 miljoonaa rakennusta) uuden luokituksen mukaisesti tilastointia varten - Yksi-moneen muutoksiin, kuten vapaa-ajan asuinrakennukset, voidaan hyödyntää eri hallinnollisia rekistereitä, joita Tilastokeskuksella on käytössään - Näitä on esimerkiksi Verohallinnon kiinteistörekisteri, Tilastokeskuksen ylläpitämä yritysten toimipaikkarekisteri, THL:n toimipaikkarekisteri - Haasteena on lisäksi uudistuotannon luokittelu uudella luokituksella Etunimi Sukunimi

61 Käyttö verotuksessa - Jokaiselle tarkimman tason luokalle estimoidaan vähintään yhden indeksirakennuksen mukainen yksikköhinta (m2/m3) ja mallinnetaan tyypillinen tilajakauma kunkin vuoden standardein - Näitä yksikköhintoja käytetään ensisijaisesti uudisrakentamisen volyymin tilastoinnissa - Voidaan myös muodostaa 2 n luokasta koostuvia aggregaatteja yksikköarvon määritystä varten kiinteistöverotuksessa - Aggregaatin yksikköarvo voidaan laskea esimerkiksi rakennusten lukumäärällä tai tilavuudella painotettuna keskiarvona Esim. Pientalot tai Areena- ja monitoimirakennukset Etunimi Sukunimi

62 Käyttö verotuksessa - Kiinteistöverotuksen toimeenpanossa sovellettavan rakennuskohtaisen yksikköarvon laatu määräytyy monen osatekijän laadun summana - VTJ:n rekisterin laatu, rakennusluokituksen laatu ja kattavuus sekä käyttäjien kyky soveltaa luokitusta Mikäli rakennus on luokiteltu rekisterissä väärin, voi se saada virheellisen yksikköarvon - Lisäksi laatuun vaikuttaa indeksirakennusten edustavuus, rakennuksissa ajan myötä tapahtuvien muutosten havaitseminen ja niiden kustannusvaikutusten arvioinnin laatu Etunimi Sukunimi

63 Rakennusluokitin

64 Rakennusluokitin - Rakennusluokitin on hakukone, jolla käyttäjä voi käyttää uutta rakennusluokitusta eri tavoin - Keskeistä on palvelun helppokäyttöisyys ja yhdisteltävyys - Käyttötapauksia ainakin seuraavat: 1. Luokan valinta hierarkian selaamisella 2. Sanahaulla tai koodilla hakeminen 3. Haku nykyisen luokituksen avulla (Rakennusluokitus 1994) 4. Haku toimialaluokituksen avulla (TOL 2008) - Rakennusluokitin Tilastokeskuksen verkkosivuilla Etunimi Sukunimi

65 Rakennusluokitin - Rakennusluokitin ja Rakennusluokitus 2018 olivat osa hallituksen KIRA-digi -hanketta - Luokitin kehitettiin yleiskäyttöiseksi eli samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös muissa Tilastokeskuksen luokituksissa - Lisäksi luokitin toteutettiin web component -teknologialla, joka mahdollistaa sen, että palvelun voi upottaa muihin järjestelmiin Luokitin hakee tietoa Tilastokeskuksen rajapinnan kautta Tarvittavat dokumentit sekä ohjeet GitHub-palvelussa - Esimerkiksi osana rakennusluvan hakua voidaan tarjota käyttäjälle luokitin, jotta virheelliset käyttötarkoitukset vähenisivät Etunimi Sukunimi

66 Etunimi Sukunimi

67 Kiitos!

68 VM Kiinteistöverohankkeen seminaari Mistä eri rakennustyyppien hinnat muodostuvat Ari Pennanen Dosentti Haahtela- yhtiöt

69 Ari Pennanen Mikä on rakennustyyppi? Jaottelu useimmiten käyttötavan mukaisesti Mikä on sairaala? Tästä päästään kätevästi pohtimaan käsitettä Paine. Eli mikä on paine? 2

70 Ari Pennanen Mikä on paine? Kun ilmapalloon puhalletaan, paine kasvattaa pallon kokoa Itseasiassa painetta ei ole olemassa, se on keskimääräistys Ilmapartikkeleilla on kamala vauhti, ne törmäävät miljoonia kertoja sekunnissa sinun kasvojen partikkeleihin ja ilmapallon pinnassa oleviin partikkeleihin Eri vauhdilla ja eri kulmissa. Törmäykset yrittävät siirtää ilmapallon pintaa ulospäin. Kun niiden partikkeleiden nopeutta ja suuntaa emme ennätä mittaamaan, turvaudumme keskimääräiseen suureeseen, paine. Näin paljon voimaa keskimäärin kohdistuu pinta-alaa kohden näiden miljardien atomien törmäyksistä Fysiikan laskuharjoituksissa keskimääräinen voima, paine, kasvattaa palloa. Sen tekee itse asiassa ne törmäykset. 3

71 Ari Pennanen Mikä on sairaala? Sairaala todellisuudessa on tuote, joka mahdollistaa palveluita. - Leikkauksia - Vastaanottopalveluita - Kuntoutusta - Majoitusta - Kuvantamista - Välinehuoltoa - Ruokahuoltoa - Liinavaatehuoltoa - Tutkimusta - Autopaikoitusta - Yleensä kuitenkin vain joitakin näistä, ja kutakin eri volyymeillä 4

72 Ari Pennanen Yleensä kuitenkin vain joitakin näistä, ja eri volyymeillä. Palvelukyky! Koska emme pysty jokaista uniikkia rakennusta mittaamaan, joudumme rakennustyyppiä määritettäessä keskimääräistämään. Sairaala on rakennus jossa on keskimääräisen verran sairaalan tuottamia palveluita. Sairaalassa keskimäärin on kuvantamista. Keskimääräistystä voidaan tarkentaa luomalla uusia rakennustyyppejä - Keskussairaalat - Terveyskeskukset Tarkennetussa luokituksessa voidaan sopia, että terveyskeskuksissa ei keskimäärin tehdä vaativia leikkauksia. Rakennustyypin määritys on palvelukyvyn määritystä 5

73 Ari Pennanen Mikä aiheuttaa kustannuseroja rakennusten välillä? Rakennus voi maksaa 500 /m2 tai 5000 /m2 Palvelukyky (toiminnalliset syyt) Tapa suunnitella Rakennuspaikan olosuhteet Suhdannevaihtelut 6

74 Ari Pennanen Palvelukyky (toiminalliset syyt) ovat kustannuseroista merkittävin. Miksi paikka, jossa leikataan koivua on halvempi tuottaa kuin paikka, jossa leikataan ihmisiä? Ilmassa ei saa olla tulehduksia aiheuttavia bakteereita Leikkaamisen aikana tarvitaan yli 1000 luxin valaistus Leikkauksen aikana potilas voi tarvita ylimääräistä happea, ilokaasua, ja paineilmaa Leikkausinstrumentit saavat voimansa paineilmasta Instrumenttien on jatkettava toimintaansa vaikka sähköverkossa on sähkökatko Vaatimuksia tilan olosuhteille; tilan ominaisuuksia 7

75 Ari Pennanen Tilan ominaisuudet tuotetaan rakennusteollisuuden järjestelmillä Ilmassa ei saa olla tulehduksia aiheuttavia bakteereita Leikkaamisen aikana tarvitaan yli 1000 luxin valaistus Leikkauksen aikana potilas voi tarvita ylimääräistä happea tai ilokaasua Leikkausinstrumentit saavat voimansa paineilmasta Instrumenttien on jatkettava toimintaansa vaikka sähköverkossa on sähkökatko Äänen eristyksen tulee olla hyvä Ilmaa kierrätetään erittäin tehokkailla kojeilla erittäin tehokkaiden suodattimien läpi Erittäin tehokkaat valaisimet, kohdennettavat. Suuri sähkönkulutus/ pääkeskusten teho Sairaalahappijärjestelmä ja ilokaasujärjestelmä. Kaasupulloja, putkia, päätelaitteita Kompressori, öljytön. Putkia. Päätelaitteita. Varavoimageneraattori, polttoainesäiliö. UPS akusto. Johtoja, ryhmäkeskuksia. Tiiliseinä 130 mm tasoitettu molemmin puolin. 8

76 Ari Pennanen Rakennusteollisuuden järjestelmät maksavat. Materiaaleja, työtä, palveluita (ja ennen aikaan tupakkaa) Ilmaa kierrätetään erittäin tehokkailla kojeilla erittäin tehokkaiden suodattimien läpi Erittäin tehokkaat valaisimet, kohdennettavat. Sairaalahappijärjestelmä ja ilokaasujärjestelmä. Kaasupulloja, putkia, päätelaitteita Iv- koje, HEPA suodatin, kierresaumattu putki, kojeiden sähköistys Led valaisimet, ryhmäkeskusten vikavirtasuojat Pulloryhmät kaasuvarastossa, putket Kompressori. Putkia. Päätelaitteita. Varavoimageneraattori, polttoainesäiliö. UPS akusto. Johtoja, ryhmäkeskuksia. Tiiliseinä 130 mm tasoitettu molemmin puolin 9

77 Ari Pennanen Mistä eri rakennustyyppien hinnat muodostuvat? Määritetään rakennustyypin palvelukyky palvelukyky määrittää tarvittavat tilat keskussairaalassa tarvitaan leikkaussaleja, heräämöjä ja magneettikuvaushuone tilan palvelukyky määrittää tilan ominaisuudet Tilan ominaisuudet määrittävät rakennustekniset järjestelmät häiriötön sähkönsyöttö tuotetaan varavoimageneraattorilla neuvotteluita tuetaan videokommunikaatiojärjestelmällä turvallisuutta tuetaan liiketunnistinjärjestelmällä Rakennustekniset järjestelmät määrittävät ostettavat materiaalit, palvelut, työvoiman ja työmaan organisoinnin Hissihankinta, valu-urakka, työmaan nosturit Hedoninen lähtökohta 10

78 Ari Pennanen Rakennustyypit ja palvelukyky Noin sata palvelukykykuvausta luo kohtuudella kattavan rakennustyyppikokoelman - Asunnot - Teollisuustuotanto - Toimistot - Koulut - 11

79 Ari Pennanen Rakennustyyppien kustannukset Palvelukyvyn kuvausten ja tilojen ominaisuuksien kuvausten jälkeen niistä johdettujen rakennusteollisuuden järjestelmien hinnoittelu on rakennusteollisuuden arkirutiinia. Tarvitaan Kohtuullisella rytmillä palvelukyvyn päivitystä Hieman nopeammalla rytmillä ominaisuuksia vastaavien rakennusteollisuuden järjestelmien päivitystä Ja jatkuvaa rakennusteollisuuden järjestelmien hintakehityksen päivitystä 12