MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2002(INI) Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta (2015/2002(INI))

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Ulkoasiainvaliokunta /2002(INI) MIETINTÖLUONNOS Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta (2015/2002(INI)) Ulkoasiainvaliokunta Esittelijä: Eduard Kukan PR\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PE v /9 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta (2015/2002(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission sekä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 4. maaliskuuta 2015 julkaiseman yhteisen kuulemisasiakirjan "Kohti uutta Euroopan naapuruuspolitiikkaa" 1, ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedonannon "Demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävä kumppanuus eteläisen Välimeren maiden kanssa" (COM(2011) ja 25. toukokuuta 2011 annetun varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedonannon "Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten" (COM(2011)0303) 3, ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2003 annetun komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Laajempi Eurooppa ja naapuruus: uusi kehys suhteille EU:n itäisiin ja eteläisiin naapureihin" (COM(2003)0104) 4, ottaa huomioon helmikuussa 2008 annetut Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevat neuvoston päätelmät 5, ottaa huomioon aiemmat Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevat päätöslauselmansa: 20. marraskuuta 2003 annettu päätöslauselma laajemmasta Euroopasta ja naapuruudesta: uusi kehys suhteille EU:n itäisiin ja eteläisiin naapureihin 6, 20. huhtikuuta 2004 annettu päätöslauselma, joka koskee laajempaa Eurooppaa ja uutta naapuruuspolitiikkaa 7, 19. tammikuuta 2006 annettu päätöslauselma Euroopan naapuruuspolitiikasta 8, 15. marraskuuta 2007 annettu päätöslauselma Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta 9, 7. huhtikuuta 2011 annettu päätöslauselma EU:n naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta itäinen ulottuvuus 10, 7. huhtikuuta 2011 annettu päätöslauselma EU:n naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta eteläinen 1 JOIN (2015) 6 final Ulkoasiainneuvoston 18. helmikuuta 2008 antamat päätelmät, 6 Hyväksytyt tekstit, P5_TA(2003) Hyväksytyt tekstit, P5_TA(2004) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0153. PR\ doc 3/9 PE v01-00

4 ulottuvuus 1, 14. joulukuuta 2011 annettu päätöslauselma Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta 2, 23. lokakuuta 2013 annettu päätöslauselma Euroopan naapuruuspolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta. Euroopan parlamentin kanta vuoden 2012 määräaikaiskertomuksiin 3 ja 12. maaliskuuta 2014 annettu päätöslauselma EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden välisten suhteiden painopisteistä 4, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0000/2015), A. toteaa, että Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP) luotiin lujittamaan unionin kumppanuutta naapurimaiden kanssa, jotta voidaan kehittää yhteinen vakauteen, turvallisuuteen ja vaurauteen perustuva alue; B. toteaa, että naapurimaissa ilmenee nykyään voimakkaita muutoksia ja ne ovat ENP:n käynnistämisajankohtaan verrattuna epävakaampia ja turvattomampia; C. toteaa, että alueen tapahtumat ovat vuodesta 2004 lähtien ja etenkin viime vuosina osoittaneet, että ENP:llä ei kyetä reagoimaan riittävässä määrin ja ripeästi haastaviin olosuhteisiin, jotka muuttuvat nopeasti; D. ottaa huomioon, että komissio on etenkin arabikevään jälkeen yrittänyt muokata ENP:tä korjatakseen sen puutteet; toteaa, että nämä pyrkimykset näkyivät ENP:n uudessa kaudelle tarkoitetussa rahoitusvälineessä, Euroopan naapuruusvälineessä (ENI); E. toteaa, että uusi lähestymistapa otettiin käyttöön vuonna 2011, ja sen jälkeiset tapahtumat naapurimaissa ovat osoittaneet, että unionin on edelleen harkittava uudelleen naapuruussuhteitaan ja otettava huomioon erilaiset ulkoiset ja sisäiset realiteetit; toteaa, että unionin on reagoitava naapurustonsa uusiin haasteisiin ja mukautettava strategiaansa tarkastelemalla etujaan ja painopisteitään sekä arvioimalla kyseisen politiikan välineitä, kannustimia ja saatavilla olevia resursseja ja politiikan houkuttelevuutta kumppaneiden kannalta; F. toteaa, että politiikassa tarvitaan eriyttämistä etenkin siksi, että unionin naapurusto on muuttunut aiempaa hajanaiseksi ja maat poikkeavat toisistaan monissa suhteissa, mukaan luettuina niiden omat unionia koskevat tavoitteet ja odotukset; toteaa, että unionin ja ENP:n kohdemaiden kahdenväliset suhteet ovat eri kehitysvaiheissa; G. toteaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä unionille "maailmanlaajuisen toimijan" roolia varten vuoteen 2020 varatut määrärahat muodostavat ainoastaan 6 prosenttia koko talousarviosta, mikä kattaa kaikki asiaa koskevat ohjelmat, myös kehitys- ja yhteistyöohjelmat; H. toteaa, että unionin jäsenvaltioiden olisi oltava tärkeässä roolissa naapurimaiden suhteen 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0229. PE v /9 PR\ doc

5 yhdenmukaistamalla toimintaansa ja tukemalla unionin esiintymistä yhteisenä rintamana; I. katsoo, että komission toteuttaman kuulemisprosessin olisi oltava kattava ja osallistava, jotta voidaan varmistaa kaikkien asianosaisten sidosryhmien kuuleminen; 1. korostaa ENP:n uudelleentarkastelun merkitystä ja oikeaa ajoitusta; tähdentää, että tarkastetun ENP:n avulla olisi voitava reagoida nopeasti ja asianmukaisesti paikalla vallitsevaan tilanteeseen, samalla kun esitetään pitkän aikavälin visio suhteiden kehittämisestä naapurimaihin; 2. pitää edelleen arvokkaana alkuperäistä tavoitetta: unionin arvoihin ja periaatteisiin perustuvan vaurauden ja hyvien naapuruussuhteiden alueen luominen toteuttamalla perusteellisia rakennemuutoksia naapurimaissa; korostaa siksi, että on palattava perusasioihin ja palautettava edellä mainittu tavoite tärkeimmäksi kysymykseksi; 3. korostaa, että uudistetun politiikan ytimessä on edelleen oltava unionin perustana olevien yleismaailmallisten ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevien perusarvojen kunnioittaminen; 4. korostaa, että uudistetun politiikan on oltava strategisempaa, siinä on oltava todellinen poliittinen visio ja sen on oltava poliittisesti motivoitunutta; kehottaa nimittämään itäisiä ja eteläisiä naapureita varten erityisedustajat, joiden tehtävänä on poliittisesti koordinoida uudistettua politiikkaa; 5. kehottaa määrittelemään lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin painopisteet ja strategiset tavoitteet, kun otetaan huomioon, että ENP:llä olisi pyrittävä luomaan eri tason yhteistyötä eri aloilla ENP-maiden kanssa ja niiden kesken; tähdentää, että lähestymistapaansa määrittäessään unionin olisi tarkasteltava omia painopisteitään ja asianomaisten maiden painopisteitä sekä näiden maiden kehittyneisyyttä ottaen huomioon koko yhteiskunnan edut eikä pelkästään poliittisen eliitin etuja; 6. korostaa, että uuden lähestymistavan päänäkökohtina olisi oltava paikallinen omistajuus ja osallisuus, jotta voidaan varmistaa, että yhteiskunnan kaikki kerrostumat pääsevät hyötymään kussakin maassa ENP:n eduista; 7. pitää valitettavana, että unionin ja sen naapurimaissa olevien kumppaneiden yhteistyöhön on kohdennettu vain rajatusti resursseja etenkin kun tilannetta verrataan muihin sidosryhmiin; 8. kehottaa unionia kohentamaan koordinointia muiden tuenantajien ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ja edellyttää yhteistä ohjelmasuunnittelua jäsenvaltioiden kanssa; katsoo, että on parannettava koordinointia jäsenvaltioiden kanssa, jotta unionin naapurimaiden kanssa tehtävän yhteistyön lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteisiin voidaan soveltaa yhteistä lähestymistapaa; 9. katsoo, että ulkoisten rahoitusvälineiden väliarvioinnissa olisi otettava huomioon tarkistetun politiikan uudelleenarviointi ja että siksi ENP:n joustavammaksi tekemistä koskevan pyrkimyksen olisi heijastuttava myös ENI:in; PR\ doc 5/9 PE v01-00

6 Unionin tason toimien lisäarvo Euroopan naapuruuspolitiikan uudistaminen 10. korostaa, että ENP:tä on uudistettava, jotta sen piiriin kuuluvien maiden kanssa voidaan kehittää vahvoja ja kestäviä kumppanuuksia; edellyttää, että politiikan teknisiä näkökohtia tuetaan selkeällä poliittisella visiolla; 11. toteaa, että ENP:n olisi käytettävä omia menetelmiään ja välineitään, jotka vastaavat eri ENP-maiden pyrkimyksiä ja tavoitteita suhteessa unioniin; 12. kehottaa komissiota keskittymään yhdessä kumppaneiden kanssa valituille aloille, joilla voidaan saada aikaan edistystä ja yleistä lisäarvoa, ja laajentamaan yhteistyötä vaiheittain edistymisen ja tavoitteiden perusteella; 13. korostaa, että laajentumispolitiikka ja naapuruuspolitiikka ovat erillisiä politiikkoja, joilla on erilaiset tavoitteet; toteaa kuitenkin, että ENP:n piiriin kuuluvat Euroopan maat voivat hakea unionin jäsenyyttä, jos ne täyttävät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklassa olevat liittymisehdot ja -edellytykset; Tuki demokratialle, oikeuslaitoksen uudistamiselle, oikeusvaltioperiaatteelle ja instituutioiden valmiuksien kehittämiselle 14. pitää demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin kohdennettavaa tukea keskeisenä osan ENP:tä; korostaa, että unionin olisi oltava valmis tarjoamaan kannustimia ja taitotietoa demokraattisten uudistusten toteuttamisesta aiheutuvien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi ja kustannusten kattamiseksi; 15. tähdentää, että on keskityttävä edelleen demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, oikeuslaitoksen riippumattomuuden sekä vähemmistöjen ja monimuotoisuuden kunnioittamiseen lujittamiseen ja vakiinnuttamiseen; korostaa, että kansallisten laitosten, myös kansalliskokousten, kehittäminen sekä kansalaisyhteiskunnan ja demokratiaa edistävien ryhmien ja puolueiden tukeminen tehostaa poliittista vuoropuhelua ja moniarvoisuutta; 16. painottaa, että muuntamisen ja demokratisoinnin prosesseissa on kehitettävä elinvoimainen ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, johon kuuluvat työmarkkinaosapuolet ja liike-elämän edustajat; tähdentää eurooppalaisten yritysten merkitystä ja roolia liiketoimintaa koskevien kansainvälisten normien edistämisessä ja levittämisessä; Eriyttäminen ja ehtojen asettaminen 17. edellyttää, että ENP:stä kehitetään yksilöllisempi ja joustavampi toimintakehys, jota voidaan mukauttaa nykyiseen monimuotoisuuteen; korostaa, että eriyttämisestä olisi huolehdittava sekä itäisten ja eteläisten kumppanien välillä että itse ENP-maiden kesken; 18. tähdentää, että uudistusprosesseja varten on asetettava ehtoja; painottaa, että unioni ei voi tinkiä perusarvoistaan ja että sen olisi vältettävä kaksoisstandardien luomista; PE v /9 PR\ doc

7 tähdentää, että uudistusten toteuttamisessa edenneille ja eurooppalaista politiikkaa soveltaville maille olisi myönnettävä konkreettisempaa tukea; 19. katsoo, että unionin olisi kutsuttava assosiaation piiriin kuulumattomat kumppanimaat osallistumaan alueelliseen yhteistyöhön ENP Plus -mallin mukaisesti, mihin kuuluu mahdollisuus tehdä alakohtaisia sopimuksia, jotka helpottaisivat assosiaation piiriin kuuluvien kumppanimaiden sisällyttämistä EU:n neljän perusvapauden alueen tiettyihin toimialoihin; Turvallisuusulottuvuus 20. toteaa, että turvallisuus ja vakaus ovat naapurimaiden perushuolenaiheita ja että alueen nykyiset kehityssuunnat edellyttävät ENP:ltä vahvaa turvallisuusnäkökulmaa, joka siitä on toistaiseksi valitettavasti puuttunut; 21. edellyttää yhteistyön tiivistämistä ENP-toimintojen, laajemman yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toimintojen sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) toimintojen kanssa siten, että otetaan huomioon ENPmaiden ja unionin erilaiset turvallisuusnäkökohdat; 22. korostaa, että tarvitaan kaikenkattavaa poliittista strategiaa, jolla palautetaan Euroopan poliittinen järjestys ja varmistetaan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten täysipainoinen noudattaminen sellaisina kuin ne ovat vuonna 1975 tehdyssä Helsingin päätösasiakirjassa, joka perustuu ihmisoikeuksien, vähemmistöjen oikeuksien ja perusvapauksien, valtioiden itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamiseen sekä konfliktien rauhanomaiseen ratkaisemiseen; toteaa, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä (Etyj) voi olla tässä suhteessa merkittävä rooli, koska se on suurin turvallisuudesta vastaava alueellinen organisaatio; 23. edellyttää, että tarkistetussa politiikassa tuetaan kumppanimaita kehittämään asianmukaisia valtiorakenteita käsittelemään turvallisuuskysymyksiä, kuten tehokasta lainvalvontaa, tiedustelua ja turvallisuutta, mitä olisi aina täydennettävä asianmukaisella parlamentaarisella valvonnalla; korostaa, että unionin olisi toimittava muun muassa turvallisuuden uudistamisen kaltaisilla aloilla; 24. korostaa, että on aktiivisesti edistettävä ja tuettava alueen konfliktien rauhanomaista ratkaisemista käyttäen eri välineitä sen mukaan, millaista lisäarvoa ne voivat tuottaa; katsoo, että tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat unionin erityisedustajat, luottamusta lisäävät ohjelmat sekä YUTP-operaatiot; Alueellisen yhdentymisen edistäminen 25. korostaa ENP:n alueellisen ulottuvuuden merkitystä ja tarvetta edistää alueellista yhdentymistä ja myötävaikuttaa siihen alueellisten yhteistyöohjelmien avulla; 26. kehottaa lujittamaan tarkistetussa politiikassa nykyisiä yhteistyöfoorumeita, eli Välimeren unionia ja itäistä kumppanuutta, tukemaan edelleen alueellista yhdentymistä, kun kumppaneiden yksittäisellä politiikan alalla esiin nostamat painopisteet ovat samanlaisia ja lähentämään kumppaneita toisiinsa taloudellisten standardien ja PR\ doc 7/9 PE v01-00

8 lainsäädännön suhteen; 27. korostaa monenvälisten kokousten, kuten EU:n ja sen itäisten naapurimaiden parlamentaarisen edustajakokouksen (Euronest) ja Välimeren unionin parlamentaarisen edustajakokouksen, merkitystä poliittisen vuoropuhelun foorumeina ja omistajuuden edistämisen välineinä naapuruuspolitiikassa; Naapurien naapurit 28. korostaa, että naapurimaiden kanssa on kehitettävä vahvoja kumppanuuksia; tähdentää olevan tärkeää varmistaa, että ENP on osa unionin laajempaa ulkopolitiikkaa ja että otetaan huomioon naapurimaihin vaikuttavat muut strategiset toimijat "naapureiden naapurit" sekä kansainväliset ja alueelliset järjestöt; 29. tähdentää, että unionin olisi realistisesti harkittava erilaisia poliittisia vaihtoehtoja, joita sen kumppaneille on tarjolla, sekä tapoja luoda eri tasojen yhteyksiä naapureihin ja käsitellä naapuruuspolitiikassa kolmansiin maihin sovellettavaa ulkopolitiikkaa; 30. kehottaa unionia hyödyntämään asiantuntemusta, jota on kertynyt niille alueellisille järjestöille, joiden jäseniä unionin naapurimaat ovat, kuten Euroopan neuvostolle, Etyjille, Afrikan unionille ja Arabiliitolle; pitää niitä merkittävinä foorumeina, joilla kumppanit voidaan sitouttaa uudistusten toteuttamiseen, ihmisoikeuksia koskevien huolenaiheiden käsittelemiseen ja demokratisoinnin edistämiseen; Politiikan tavoitteet ja välineet Eriytetty tarjous: ensisijaiset toiminta-alat 31. kehottaa unionia kartoittamaan ja esittämään yhdessä kumppaniensa kanssa ensisijaiset tavoitteet, jotka sisällytetään eri politiikan aloille, kuten talouskehitykseen, infrastruktuuriin ja alueelliseen kehitykseen, ympäristöasioihin, kilpailupolitiikkaan sekä pk-yrityksiä, siirtolaisuutta, turvallisuutta ja energiaa ja energiatehokkuutta koskeviin asioihin, pyrkien luomaan vaurauden ja hyvien naapuruussuhteiden alue; 32. katsoo, että uudessa ENP:ssä olisi tultava näkyviin sisäasioiden ulkoistamista koskeva suuntaus; 33. korostaa ihmisten vapaan liikkuvuuden merkitystä ja tukee viisumihuojennusten ja - vapauden lisäämistä naapurimaiden kanssa, etenkin kun on kyse opiskelijoista, nuorista ja tutkijoista; kehottaa komissiota jatkamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa liikkuvuutta koskevien kumppanuuksien tehostamista naapurimaissa ja kehittämään mahdollisuuksia sellaisia kiertomuuttojärjestelmiä varten, jotka kannustaisivat ja palkitsisivat maassa laillisesti oleskelevia maahanmuuttajia; 34. toteaa, että epävakaus juontuu perimmiltään suurtyöttömyydestä, sosiaalisesta syrjäytymisestä ja köyhyydestä sekä naisten vähäisestä osallistumisesta politiikkaan, ja edellyttää sitoumuksia, jotka ovat vaativampia kuin pitkälle menevissä ja laaja-alaisissa vapaakauppasopimuksissa; PE v /9 PR\ doc

9 35. kehottaa komissiota kartoittamaan ja tarjoamaan ENP-maille eritasoisia osallistumis-, yhteistyö- ja sitoutumisvaihtoehtoja toimintapolitiikoissaan, ohjelmissaan ja virastoissaan, kuten Europolissa, tullivalvonnassa ja energiayhteisössä; 36. katsoo, että olisi korostettava enemmän teknisen tuen ohjelmien (kuten TAIEX:n ja twinning-kumppanuusohjelman) käyttöä ja että kumppanit olisi otettava mukaan Erasmus-ohjelman ja Horisontti ohjelman kaltaisiin ohjelmiin, koska niillä voidaan edistää tietämyksen levittämistä ja eri tason verkostojen perustamista ja ne muodostavat perustan yhteisen naapurialueen muodostamiselle; 37. katsoo, että naapuruuspolitiikan parlamentaarista ulottuvuutta on lisättävä parantamalla parlamenttien välisten tapaamisten ja parlamentaaristen yleiskokousten vaikuttavuutta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä uutta lähestymistapaa, jota parlamentti soveltaa parlamentaariseen demokraattiseen tukeen; 38. korostaa, että olisi varmistettava myös jäsenvaltioiden omistajuuden toteutuminen, jotta ENP:stä voisi tulla menestyksekästä politiikkaa; kehottaa siksi komissiota tehostamaan poliittista koordinointia ja rahoitusavun yhteistä ohjelmasuunnittelua sekä ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla edistetään jäsenvaltioiden, unionin rakenteiden ja naapurimaiden välistä kuulemista; Arviointi ja näkyvyys 39. korostaa, että tiiviissä yhteistyössä kumppanimaiden viranomaisten kanssa käynnistetyissä toimintasuunnitelmissa olisi keskityttävä rajalliseen määrään ensisijaisia tavoitteita, jotka olisi saavutettava; korostaa, että niiden täytäntöönpanoa olisi arvioitava säännöllisesti ja toimintapoliittisista vaihtoehdoista olisi sovittava yhteisesti; 40. tähdentää, että edistymiskertomuksissa olisi keskityttävä toimintasuunnitelmissa esitettyjen ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen ja niissä olisi tuotava esiin kumppanimaan sitoutumisen taso; pyytää jälleen, että kertomuksissa esitetty tieto suhteutetaan ottamalla huomioon kansallinen konteksti ja sisällyttämällä siihen aiempien vuosien suuntaukset; 41. katsoo, että unionin tuen näkyvyyttä olisi parannettava, jotta kumppanimaiden ja unionin jäsenvaltioiden väestöt olisivat perillä unionin tuen eduista; 42. kehottaa unionia lujittamaan valmiuksiaan torjua unionia ja sen jäsenvaltioita vastaan suunnattuja disinformaatio- ja propagandakampanjoita; 43. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä ENP-maiden hallituksille ja parlamenteille. PR\ doc 9/9 PE v01-00