Liite 1 Jyväskylä: Yritystapaamisten taustamateriaali

Transkriptio

1 Liite 1 Jyväskylä: Yritystapaamisten taustamateriaali

2 Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin: Jyväskylä Road Show

3 Taustaa Liikennevirasto ja MAL-verkosto ovat käynnistäneet hankkeen Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin, jossa Sito toimii konsulttia. Hankkeessa tutkitaan konkreettisia edistämismahdollisuuksien liikkumispalveluiden käynnistämiseen neljässä kohdekaupungissa (Turussa kevyttä citylogistiikkaa, Lahdessa pyöräpysäköintiä, Tampereella yhteiskäyttötakseja oppilas- ja sote-kuljetusverkosta ja Jyväskylässä yhteiskäyttöautoja. Hankkeen työvaiheet: Esiselvitysten laatiminen: liiketoimintatarkastelut ja markkina-analyysit liikkumisen palveluista Kick-off -tilaisuus: Kaupunkiseutujen kestävien liikkumispalveluiden foorumi , joka toimi kaupunkien ja palveluntarjoajien kohtaamispaikkana Road show: kohdekaupunkien kehittämisfoorumit, joissa luodaan alustavia kehityspolkuja palvelutarpeisiin Tarkennettujen kaupunki- ja palvelukohtaisten liiketoimintamallien ja markkina-analyysien laatiminen, jotka soveltuvat myös muiden kaupunkien käyttöön palveluiden kehittämiseksi Nyt ollaan tässä

4 Jyväskylän Road Show Polkuja-hankeen road show Jyväskylässä järjestetään osana Keski-Suomen liikennefoorumia. Liikennefoorumin sen tavoitteena on koota yhteen maakunnan liikennealan toimijoita, edistää vuorovaikutusta ja jakaa tietoa ajankohtaisista aiheista. Tänä vuonna teemoina ovat erityisesti liikenneturvallisuus sekä tavaraliikenne ja logistiikka. Foorumi järjestetään vuosittain, ja siellä on noin 100 osallistujaa.

5 Jyväskylän Liikennefoorumi klo 9-16, Elokuvateatteri Fantasia 9:00 Kahvi 9:30 Avaus, maakuntajohtaja Tapani Mattila, Keski-Suomen liitto 9:45 Hallinnonalan ajankohtaiskatsaus, liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM 10:30 Maakuntauudistus ja tienpitotehtävät 11:15 Lounas Resurssiviisaan liikkumisen esittely aulassa 12:15 Liikennefoorumi jatkuu: Logistiikkakoulutus ja Liikenneturvallisuus 13:30 Kahvi 13:45 Liikennefoorumien saavutettavuus -puheenvuorot 15:30 Päätöskeskustelu 16:00 Tilaisuuden päättäminen Yhteiskäyttöautopalveluiden esittely aulassa klo 9-14 Kävijöitä erityisesti tauoilla klo 9:00-9:30 klo 11:15-12:15 klo 13:30-13:45

6 Liikkumispalveluiden Road Show Jyväskylässä Liikennefoorumin rinnakkaisohjelma Seminaaripuheenvuorojen aikana pidetään yhteiskäyttöautopalveluiden tarjoajien ja Jyväskylän kaupungin edustajien kahdenvälisiä suunnittelu- ja yhteistyökeskusteluja. Liikennefoorumin kutsussa on tarjottu mahdollisuus myös muille kunnille varata aika kahdenkeskisille keskusteluille. Palveluntarjoajat esittelevät toimintaansa ja ovat tavattavissa Liikennefoorumin taukojen aikana kaikille liikennefoorumin osallistujille. Tavoitteena on konkretisoida kaupungin ja palvelutarjoajien yhteistyökäytännöt, käyttötapaukset ja palveluiden taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot. Tapaamisten aikataulu: 10:10-10:40 Hertz 10:40-11:10 Ald sharing 12:20-12:50 24 Rent 12:50-13:20 Share it blox car Lisäksi käydään erilliset neuvottelut Autonapin ja Arvalin kanssa Skypellä , ja OP Kulun ja City Car Clubin kanssa myöhimmin sovittavana ajankohtana.

7 Palvelutarjoajan ja kaupungin kahdenkeskiset strukturoidut neuvottelut Tavoitteet: Löytää konkreettiset polut sille, kuinka Jyväskylän kaupunki voi hyödyntää monipuolisesti yhteiskäyttöisiä ajoneuvoja. Alustavasti mahdollisia hyödyntämiskohteita ovat: Kehittyvälle Kankaan alueelle yhteiskäyttöauto tarjolle alueen asukkaille ja työntekijöille operaattorivetoisesti Kaupungin omistamien autojen yhteiskäytön edistäminen sekä omalle henkilöstölle yli organisaatiorajojen, että jakaminen korvauksesta ulkopuolisille Muodostaa Polkuja-hankkeeseen esiselvitysten ja neuvottelujen perusteella toiminnallisilla, taloudellisilla ja käyttäjätapauksilla konkretisoidut palvelupolut palveluiden edistämiseksi kaikkien kuntien käyttöön Neuvotteluiden käytännöt: Jokainen palveluntarjoaja tavataan erikseen Sitolla päävastuu haastattelusta ja sen dokumentaatiosta Jyväskylän kaupungin edustajat esittävät täydentäviä kysymyksiä ja kommentteja omista näkökulmistaan Kesto 30 minuuttia/palveluntarjoaja

8 Neuvotteluiden keskeiset kysymykset Mitä hyötyjä kaupunkiorganisaatiolle tavoitellaan yhteiskäyttöajoneuvoilla? Mitä hyötyjä kaupunkilaisille tavoitellaan yhteiskäyttöajoneuvoilla? Millainen tarjottava palvelu on? Kuinka se vastaa kaupunkiorganisaation ja kaupunkilaisten tarpeisiin? Onko palvelun toteuttamiselle erilaisia vaihtoehtoja? Miten kaupunki voi edistää palvelun käynnistymistä? Miten kaupunki voi edistää palvelun toimintaa sen ollessa käynnissä? Mitä muita yhteistyökumppaneita palvelutarjoajan ja kaupungin lisäksi tarvitaan palvelun käynnistämiseen? Millaisia reunaehtoja sidosryhmillä on (talous, muu toimintaympäristö, jne.)? Mitä muita yhteistyökumppaneita palvelutarjoajan ja kaupungin lisäksi tarvitaan palvelun ylläpitoon? Millaisia reunaehtoja sidosryhmillä on (talous, muu toimintaympäristö, jne.)? Kuinka reunaehtoja voidaan täyttää? Mikä vastuutaho edistää toteutuksen edellytyksiä?

9 Yhteyshenkilöt Sito Maiju Lintusaari Jaakko Rintamäki Jyväskylän kaupunki Kati Kankainen

10 Liite 1 Jyväskylä Yritystapaamisten yhteenveto

11 Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Jyväskylän yhteiskäyttöautot Yhteenveto yhteiskäyttöautotoimijoiden haastatteluista

12 Lähtökohdat

13 Haastattelut Yhteiskäyttöautotoimijoita haastateltiin Polkuja-hankkeen Jyväskylän road showssa 9.11., joka järjestettiin osana Keski-Suomen Liikennefoorumia. ALD sharing, Hertz, 25 Rent, Share it blox car Yksi täydentävä haastattelu pidettiin Skypellä Autonappi Haastatteluja tekemättä OP Kulku, City Car Club, Arval Kontaktoitu, ei vastausta EkoRent, Sixt, Veho

14 Palvelutarjoajan ja kaupungin kahdenkeskiset strukturoidut neuvottelut Tavoitteet: Löytää konkreettiset polut sille, kuinka Jyväskylän kaupunki voi hyödyntää monipuolisesti yhteiskäyttöisiä ajoneuvoja. Alustavasti mahdollisia hyödyntämiskohteita ovat: Kehittyvälle Kankaan alueelle yhteiskäyttöauto tarjolle alueen asukkaille ja työntekijöille operaattorivetoisesti Kaupungin leasing-autojen yhteiskäytön edistäminen sekä omalle henkilöstölle yli organisaatiorajojen, että jakaminen korvauksesta ulkopuolisille Muodostaa Polkuja-hankkeeseen esiselvitysten ja neuvottelujen perusteella toiminnallisilla, taloudellisilla ja käyttäjätapauksilla konkretisoidut palvelupolut palveluiden edistämiseksi kaikkien kuntien käyttöön Neuvotteluiden käytännöt: Jokainen palveluntarjoaja tavataan erikseen Sitolla päävastuu haastattelusta ja sen dokumentaatiosta Jyväskylän kaupungin edustajat esittävät täydentäviä kysymyksiä ja kommentteja omista näkökulmistaan Kesto 30 minuuttia/palveluntarjoaja

15 Neuvotteluiden keskeiset kysymykset Mitä hyötyjä kaupunkiorganisaatiolle tavoitellaan yhteiskäyttöajoneuvoilla? Mitä hyötyjä kaupunkilaisille tavoitellaan yhteiskäyttöajoneuvoilla? Millainen tarjottava palvelu on? Kuinka se vastaa kaupunkiorganisaation ja kaupunkilaisten tarpeisiin? Onko palvelun toteuttamiselle erilaisia vaihtoehtoja? Miten kaupunki voi edistää palvelun käynnistymistä? Miten kaupunki voi edistää palvelun toimintaa sen ollessa käynnissä? Mitä muita yhteistyökumppaneita palvelutarjoajan ja kaupungin lisäksi tarvitaan palvelun käynnistämiseen? Millaisia reunaehtoja sidosryhmillä on (talous, muu toimintaympäristö, jne.)? Mitä muita yhteistyökumppaneita palvelutarjoajan ja kaupungin lisäksi tarvitaan palvelun ylläpitoon? Millaisia reunaehtoja sidosryhmillä on (talous, muu toimintaympäristö, jne.)? Kuinka reunaehtoja voidaan täyttää? Mikä vastuutaho edistää toteutuksen edellytyksiä?

16 Palvelut

17 Palvelutarjonta Haastatellut toimijat tarjoavat perinteisestä yritysauto-leasinginstä kehitettyjä palveluita, erilliseen kalustoon perustuvia yhteiskäyttöautopalveluita ja autojen vertaisvuokrauspalveluita Palveluiden laajan kirjon vuoksi tavoitteita ja menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi on erilaisia: Organisaation (yritys/yhteisö jne.) liikkumistarpeiden täyttäminen Kustannustehokkuus Tehokas kaluston käyttö ja käyttäjäystävällinen varausjärjestelmä Organisaation kaluston käyttö työaikojen ulkopuolella Kustannustehokkuus Käyttäjäystävällinen varausjärjestelmä, vastuukysymykset Yksityishenkilön autoriippuvuuden vähentäminen Yhteinen autokalusto käytössä / olemassa olevan kaluston vertaisjakaminen Käyttäjäystävällinen varausjärjestelmä, vastuukysymykset

18 Yritysauto-leasing Usea toimija on kehittänyt kalusto-leasingiä täydentäviä palveluita Varausjärjestelmä, jolla työntekijät varaavat auton käyttöönsä (mobiili-applikaatio ja tietokonejärjestelmä) Varausjärjestelmän kehitystasoissa vaihteluita, mm. mahdollisuuksia varoittaa varauksen päättymisestä ja jatkaa varausta tarvittaessa Kehittynyttä automatiikkaa mukana useassa palvelussa (palvelu tunnistaa, että ajoneuvo palautuu myöhässä) Auton käyttöönotto matkapuhelimen avulla (soitto/tekstiviesti/applikaatio), avaimet tarvittaessa sisällä Ajoneuvovalikoima riippuu toimijasta, ja vaikuttaa sopimuksen kestoon: Vapaavalintaiset ajoneuvot vaativat pitkät sopimukset (2-4 v.) Palvelutarjoajan ajoneuvojen perusvalikoimasta lyhyemmät sopimukset (jopa 30 vrk irtisanomisaika) Jälleenvuokraus työaikojen ulkopuolella monella toimijalla mahdollista nyt tai lähitulevaisuudessa Vastuutaho vaihtelee (leasing-yhtiö vs. pääasiakas) Jälleenvuokrauksesta saatavat tuotot vähentävät päävuokralaisen leasing-kuluja tai tilitetään päävuokralaiselle pääomatuloina Täysin ulkoisille asiakkaille vuokraus (avoimet markkinat) tuovat mukanaan paljon vastuu- ja vakuutuskysymyksiä

19 Vapaasti käytettävissä olevat yhteiskäyttöautot Toimijan omistama kalusto palveluun rekisteröityneiden henkilöiden käytössä Käyttäjät osoittavat ajo-oikeutensa ja luottokelpoisuutensa, tarvittaessa pidätetään takaus Lähtökohtaisesti asemaperusteinen palvelu, palautus pääasiassa samaan paikkaan Kelluva järjestelmä vaatii tiheän käyttäjäverkoston; kaksi järjestelmää käytössä pääkaupunkiseudulla Dynaaminen hinnoittelu mukautuu kysyntään tasoittaa kysynnänvaihteluita Yhteistyö rakennuttajien kanssa Yhteiskäyttöauton tarjoaminen lieventää usein pysäköintinormia ja alentaa rakentamiskustannuksia Lievemmän pysäköintinormin käyttö edellyttää usein 10 vuoden sopimuksen yhteiskäyttöauton tarjoamisesta Rakennuttaja maksaa autosta kuukausimaksun, kunnes tavoiteltu käyttöaste (esim. 40 %) saavutetaan. Näin rakennuttajalla on motiivi viestiä palvelusta asukkaille. Joissain tapauksissa vuokrayhtiö subventoi asukkaiden yhteiskäyttöauton käyttöä.

20 Ajoneuvojen vertaisvuokraus Ajoneuvon omistaja ilmoittaa ajoneuvon vuokrattavaksi ajankohtina, jolloin ei sitä itse tarvitse Omistaja määrittelee vuokrauksen ehdot, välityspalvelun tarjoaja pidättää 30 % komission Vuokratulot ovat pääomatuloa, yli euron tuloista tulee maksaa arvonlisävero Mahdollisuus jakaa myös yrityksen tai yhteisön omistamia ajoneuvoja Leasing-ajoneuvojen jakamisesta tulee sopia leasing-yhtiön kanssa. Leasingyhtiöt suhtautuvat jälleenvuokraukseen varautuneesti, mutta keskusteluja on avattu. Vertaisvuokraus kevyt tapa aloittaa palvelut esim. taloyhtiössä tai Jyväskylän tapauksessa Kankaan alueella.

21 Esimerkkejä hinnoittelusta Markkinaehtoinen malli: 20 / 2 h; 35 /pv // 11 /h; 66 /pv + 11 c/km Kelluvat järjestelmät: 0,47 /min / 0,57 /min Pääasiakkaan leasing-auton jälleenvuokraus: 20 /ilta, 50 /viikonloppu Perusmalliston leasing-auto kehitetyillä yhteiskäyttöjärjestelmillä: alk. 430 /kk Vertaisvuokraus esim. 9 /tunti, 48 /pv, 255 /vk (omistaja määrittelee itse)

22 Tulokset

23 Kaupunki yhteiskäyttöautoilun edistäjänä Pysäköinti Palvelumalleissa, joissa auto on vapaasti käytössä (vaikka se olisi ensisijaisesti virkatai työasiamatkakäytössä), auton pysäköiminen näkyvälle ja hyvin saavutettavissa olevalle paikalle helpottaa palvelun käyttöä Pysäköinnin maksullisuus on haaste heikon katteen liiketoiminnassa Pysäköintimahdollisuuksien edistämisellä voidaan tuoda yhteiskäyttöautoille näkyvyyttä ja viestiä kaupungin hyväksynnästä, ja toisaalta tukea palvelun taloudellisia edellytyksiä ilman rahallista panostusta Markkinointi Vaikka yhteiskäyttöautot mielletään lähtökohtaisesti hyödylliseksi järjestelmäksi, käytön aloittamiseen liittyy epävarmuuksia. Kaupungin näkyminen markkinoinnissa tuo palvelulle uskottavuutta. Mahdollisuuksia ovat esim. kaupungin ja yhteiskäyttöautotoimijan yhteiset kampanjat, logojen esittäminen viestinnässä, tiedon välitys kaupungin viestintäkanavien kautta

24 Kaupunki yhteiskäyttöautoilun edistäjänä Taloudellinen subventio Kaupunki, yritykset ja muut yhteisöt voivat mahdollistaa yhteiskäyttöautojen perustarjonnan Maakuntakeskuksissa yksityinen kysyntä ei vielä pääsääntöisesti mahdollista markkinaehtoista yhteiskäyttöautojen tarjontaa kaupunkien kanssa tehtävät sopimukset luovat myös tarjonnan, joka mahdollistaa yksityisen kysynnän laajentamisen. Kaupunki voi maksaa ajoneuvokohtaista kuukausihintaa tai vaihtoehtoisesti subventoida yksittäisiä ajoneuvoja samaan tapaan kuin asunto-osakeyhtiöt tai rakennuttajat. Taloudellinen subventio voi olla myös maksuttomien pysäköintipaikkojen tarjoamista.

25 Yhteiskäyttöautojen pysäköinti Palvelumalleissa, joissa auto on vapaasti käytössä (vaikka se olisi ensisijaisesti virka- tai työasiamatkakäytössä), auto tulee voida pysäköidä näkyvälle ja hyvin saavutettavissa olevalle paikalle. Pysäköinnin maksullisuus on haaste heikon katteen liiketoiminnassa. Yhteiskäyttöautojen pysäköintiä tuetaan useassa kaupungissa: Helsingissä yhteiskäyttöauto-operaattorit voivat ostaa Z-pysäköintilupia, jotka oikeuttavat pysäköinnin kaikilla kantakaupungin pysäköintialueilla. Lisäksi keskustassa on pysäköintipaikkoja, joille saa pysäköidä vain Z-luvalla. Luvan perushinta on 370 euroa/vuosi, ja vähäpäästöisille ajoneuvoille hinta on 150 euroa/vuosi. Vantaa tarjoaa yhteiskäyttöautoille maksutonta pysäköintiä lisäkilvin merkityille paikoille. Pysäköintioikeus on ajoneuvokohtainen ja maksuton ainakin ajalla Espoossa yhteiskäyttöauto-operaattorit voivat hakea lupaa, joka oikeuttaa pysäköimään erikseen liikennemerkillä osoitetuille yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikoille. Lupa on maksuton ja voimassa toistaiseksi. Oulun, Jyväskylän ja Turun kaupungeissa kehitetään yhteiskäyttöautoihin liittyviä pysäköinnin linjauksia.

26 Liite 1 Lahti Työpajan alustus

27 Pyöräpysäköinnin aamukahvit 2.11.: Tervetuloa kehittämään Lahden pyöräiltävyyttä ja matkaketjuja pyöräpysäköintipalvelujen avulla!

28 Aamupäivän ohjelma

29 Lahti osana Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin -hanketta

30 Kuinka kestävän liikkumisen palveluiden edellytyksiä parannetaan? Kuvaukset erilaisista toimintamalleista, konsepteista ja/tai kehityspoluista, joilla saadaan kuntatasolla syntymään kannattavaa liiketoimintaa integroitua kyseiset palvelut osaksi seudun kestävää liikennejärjestelmää ja liikennepolitiikkaa tuotettua esimerkkejä ja markkina-analyyseja erilaisista palveluista soveltuvaksi erikokoisiin ja palvelutasoltaan erilaisiin kaupunkeihin/seuduille. Markkinakatsaukseen pohjautuvaa tietoa kestävän liikkumisen palveluiden käytännön edistämisestä arjen matkoilla Kaupungeille Yrityksille, valtionhallintoon, maakunnille ja yhteistyöverkostoille

31 Kuinka kestävän liikkumisen palveluiden edellytyksiä parannetaan? Liikenneviraston ja Elyjen sekä alueellisen liikennejärjestelmätyön näkökulmasta Miten valtakunnalliset tavoitteet uusien liikkumisen palveluiden edistämisestä jalkautetaan? Mitkä ovat ne yhteistoimintamuodot ja toimijat, joiden avulla tuloksia syntyy? Millaista yhteistyötä tarvitaan? Millainen on Liikenneviraston ja Elyjen rooli?

32 Kehityspolkujen rakentaminen neljän konkreettisen kaupunkicasen kautta Lahti Uudenlaiset pyöräpysäköintipalvelut Tampere Kuljetusten uudenlainen yhdistely Jyväskylä Yhteiskäyttöautot Turku Citylogistiikka

33 Lahti Teemana uudenlaiset pyöräpysäköintipalvelut Tavoitteena Lisätä pyöräilyn kulkumuoto-osuutta ja vahvistaa sen roolia matkaketjujen osana poistamalla säilytysturvallisuuteen liittyviä ongelmia Keinoina Porukka-sovelluksella tehtävät kyselyt (pyöräpysäköinnin merkittävimmät kipupisteet ja kaupunkilaisten tarpeet uusille palveluille) Road show -tilaisuus kehittämispolkujen muovaamiseksi ja kehittämisfoorumeiden avaamiseksi

34 Pyöräilyn rooli liikennejärjestelmässä nyt ja tulevaisuudessa

35 Miksi juuri pyöräpysäköintiin halutaan tarttua? %b6r%c3%a4varkaudetkuriintulevanakes%c3%a4n%c3%a4.aspx et_kasvussa_tarvitaan_kunnollisia_pyoratelineita.aspx

36 Kaupunkilaisten näkökulmia pyöräpysäköintiin Porukka- ja torikyselyn tulosten esittely

37 Kuinka laajalti pyörien varkausriski huolettaa Lahdessa? n=160 n=60

38 Onko riskillä vaikutuksia kulkutapavalintoihin? n=60

39 Kuinka laajalti varkauksia käytännössä tapahtuu? n=167

40

41 Missä pyörien säilytys herättää erityistä huolta? Keskustassa 28 % Matkakeskus 21 % Taloyhtiön varastossa 14 % Kaupan pihalla 13 % n=60

42 Pysäköintipalveluihin liittyvä maksuhalukkuus n=60 n=60

43

44 Pysäköintipalveluita meillä ja muualla

45 Mahdollisia palveluita turvallisen pyöräpysäköinnin edistämiseksi: BikeBox

46 Mahdollisia palveluita turvallisen pyöräpysäköinnin edistämiseksi: Cyklos FLOW pyörätalli

47 Nykyisiä palveluita turvallisen pyöräpysäköinnin edistämiseksi: BikeRegister

48 Pyöräpysäköinnin lisäpalvelut: Ideoita mahdollisiksi palveluiksi Mahdollisia palveluita esim. työpäivän aikana: Pyörän pesu (päivän aikana) Renkaiden täyttö Huoltopalvelut (esim. öljyäminen tai kausihuolto) Oman pyörän vuokraus yhteiskäyttöön? Pysäköinnin ohessa tarjottavia palveluita esim. Pyörien vuokraus Tarvikemyynti (pyörälaukut, satulalaukut, soittokellot, valot, pyöräilyvaatteet ja - asusteet, peräkärryt, renkaat jne.) Kahvilapalvelut Tavarasäilytys Informaatiopiste, jossa infoa kaupunkipyöristä, pyöräreiteistä jne. (kylmäasema tai avoin toteutus) Musiikkia (turvallisuuden tunne) Vessat, suihkut, juomapiste Huoltonurkkaus (itsepalvelu) Sähköpyörien latauspiste sekä katoksellinen, sateelta suojattu teline (akku ei kestä kastumista)

49 Pyöräpysäköinnin lisäpalvelut: Esimerkkejä maailmalta, skaalaus Lahteen? Pyöräkioski ja pyöräkaappi Täysi suoja varkauksilta kun koko pyörä on lukitussa tilassa, johon vain omistajalla pääsy Avainsysteemi, magneettikortti, käyttö omalla lukolla (valvonta esim. viikoittain) Kuva:

50 Pyöräpysäköinnin turvallisuus: Esimerkkejä maailmalta, skaalaus Lahteen? Valoisa maanalainen pysäköinti Musiikki soi ympäri vuorokauden Sisäänpääsy vuokraamalla elektroninen kortti Pysäköintipaikka ei saa olla liian suojainen, missä varas voi puuhastella rauhassa. Useampi sisäänkulku lisää käytön helppoutta, toisaalta varkaalla takaovi käytössään

51 Pyöräpysäköinnin lisäpalvelut: Esimerkkejä maailmalta, skaalaus Lahteen? Pysäköintiä pyöräpuussa varkaiden ulottumattomissa Lisälukkoa löytyy pysäköinnin yhteydestä Turvallisuutta lisää pysäköinnin yhteisyydessä tai läheisyydessä 24h auki oleva kioski tms.

52 Yhteisen keskustelun avauksia matkakeskuksen järjestelyjen kehittämiseksi

53 Turvallisen pyöräpysäköinnin tavoitteet ja reunaehdot Mistä pyöräpysäköinnin lisätilaa voitaisiin käytännössä irrottaa? Missä pyöräpysäköintipalveluille on erityisesti tarvetta? Millaisissa tilanteissa pyöräpysäköintipalveluilla voidaan estää pyörävarkauksia? Miten matkakeskuksen pysäköintijärjestelyitä voitaisiin kehittää? Millaisia eri tahojen intressejä toteutukseen voisi liittyä? Ketkä olisivat halukkaita osallistumaan toteutukseen?

54 Turvallisen pyöräpysäköinnin tavoitteet ja reunaehdot: Hallinnolliset- ja tilakysymykset

55 Pyöräpysäköintipalveluiden kehittämiseen liittyvät toimijat rooleineen Mitkä toimijat liittyvät nykyisin pyöräpysäköintipalveluiden kehittämiseen? Keitä uusia toimijoita kehittämiseen olisi tarpeen sisällyttää? Mitkä ovat kunkin tunnistetun toimijan tehtävät palveluiden kehittämisessä? Mitä haasteita näiden tehtävien toteutumisessa voidaan tunnistaa?

56 Pysäköinnin maksuhalukkuus ja uudet lisäpalvelut Millaisia lisäpalveluita pysäköinnin yhteydessä voitaisiin toteuttaa? Mitä palvelujen toteuttaminen käytännössä vaatisi? Kuka palveluita käytännössä pyörittäisi?

57 Polkuja uudenlaisiin pyöräpysäköintipalveluihin: Miten yhdessä eteenpäin?

58 Toteutuksen kannalta keskeisiä kysymyksiä Hallinnolliset kysymykset Mihin kohtaan toteutusta lähdetään suunnittelemaan? Keiden kanssa tarvitaan keskustelua/yhteistyötä, jotta tilat saadaan käyttöön? Palvelujen operointi Kenellä olisi halukkuutta operoida uutta palvelua? Mitä kiinteitä rakenteita tarvitaan? Mistä näihin saadaan rahoitus? Lisäpalvelut Millaisia lisäpalveluita voitaisiin tarjota? Millä tahoilla olisi kiinnostusta yhteistyöhön lisäpalvelujen tiimoilta? Liiketoiminta ja kustannukset Millaisia kustannuksia voidaan hyväksyä toiminnasta aiheutuviksi? Ketkä voisivat rahoittaa toimintaa? (käynnistysvaihe/jatkuva rahoitus) Millaiseksi kokonaisuus pitäisi muotoilla, jotta sen kautta saataisiin syntymään (itse)kannattavaa liiketoimintaa?

59 Pyöräpysäköintipalveluiden kehittämisen aikajana: käytännön yhteistyö asian edistämiseksi Miten yhteistyöverkko asian edistämiseksi muodostetaan? Mitkä olisivat heti tilaisuuden jälkeen seuraavat askeleet? Mikä olisi verkoston toimintamuoto? Ketkä mukaan?

60 Kiitos!

61 Liite 1 Lahti Työpajan yhteenveto

62 Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Lahden pyöräpysäköintipalvelut Työpajan tulokset

63 Työpajan osallistujat Polkuja turvallisiin pyöränsäilytysratkaisuihin Aamukahvitilaisuus , Askonkatu 9 F Ilmoittautuneet Kristiina Kartimo Päivi Sieppi Riitta M. Niskanen Pirkko-Leena Jakonen Essi Artima-Sulkinoja Sari Alen Maija Rekola Nina Frösen Virpi Ansio Jutta Harjunen Timo Savolainen Timo Väisänen Henry Munter Olli Vakkala Erkki Wahlfors Per Björkman Mikko Uski Joni Vainio Tomi Kirjokivi Niklas Nieminen Jade Mantere Tuomas Knuters Vilppu Paajanen Organisaatio Lahden kaupunki Lahden kaupunki Lahden kaupunki Lahden kaupunki Ladec Lahden pysäköinti Liikennevirasto Sito Sito Sito VR Renor Poliisi BikeBox -FINLAND / Tampereen kaupunki Royal Cycling Cyclos Turvatec Pedalslot Järvisen pyörä ja urheilu Pyörä Erkki LAMK / opiskelija LAMK / opiskelija LAMK / opiskelija LAMK / opiskelija LAMK / opiskelija LAMK / opiskelija Työpajaan osallistui 26 henkilöä Keskusteluissa mukana mm. Lahden kaupungin, Ladecin, Lahden pysäköinnin, Liikenneviraston, VR:n, poliisin ja Renorin edustajia sekä säilytysratkaisujen nykyisiä tarjoajia, paikallisia yrittäjiä ja LAMK:in opiskelijoita

64 Työpajan toteutus Ryhmätyöskentelyä alustettiin Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin -hankkeen sekä Lahden CitiCAP-hankkeen esittelyllä. Asukas- ja asiakasnäkökulmaa työskentelyyn tuotiin pyöräpysäköintikyselyn tuloksia esittelemällä. Palveluntarjoajan näkökulmaa keskusteluun tuotiin erilaisten benchmarkattujen casejen avulla. Molempia näkökulmia vahvistettiin myös osallistujien omilla lyhyillä sparrauspuheenvuoroilla. Työpajatyöskentelyssä keskityttiin ryhmäkohtaisesti kolmeen erilaiseen teemaan, joissa työskenneltiin noin tunnin ajan: Teema 1: Turvallisen pyöräpysäköinnin tavoitteet ja reunaehdot Teema 2: Pyöräpysäköintipalveluiden kehittämiseen liittyvät toimijat rooleineen Teema 3: Pysäköinnin mahdolliset lisäpalvelut Lopuksi käytiin läpi teemapisteiden tulokset ja keskusteltiin yhdessä pilotin jatkossuunnittelusta ja toimijoiden kiinnostuksesta osallistua pilottiin.

65 Teema 1: Turvallisen pyöräpysäköinnin tavoitteet ja reunaehdot Teemapisteen kysymykset Mistä pyöräpysäköinnin lisätilaa voitaisiin käytännössä irrottaa? Missä pyöräpysäköintipalveluille on erityisesti tarvetta? Millaisissa tilanteissa pyöräpysäköintipalveluilla voidaan estää pyörävarkauksia? Miten matkakeskuksen pysäköintijärjestelyitä voitaisiin kehittää? Millaisia eri tahojen intressejä toteutukseen voisi liittyä? Ketkä olisivat halukkaita osallistumaan toteutukseen?

66 Teema 1: Turvallisen pyöräpysäköinnin tavoitteet ja reunaehdot Lasikontit lyhytaikaisen pysäköinnin ratkaisuna Näkyvä sijainti (sosiaalinen turvallisuus) Rakentaminen kaupungin investointina (n t ; vrt. yksittäisen autopaikan kustannus 25-40t ) Operointi käyttäjätuloilla (6 /kk; vrt. autopaikan hinta matkakeskuksessa 100 /kk) Lasiseinällä erotettu ratkaisu: tulossa käyttöön mm. Tikkurilassa Säilytyspalvelujen ohella myös riittävä vapaa pysäköinti on turvattava Vastuukysymykset: säilytys omalla vastuulla myös palveluratkaisussa? Ratkaisujen kehittämisellä on vaikutuksia mm. kunnossapitokysymyksiin Tilavaraustarpeet myös kaupunkipyörille? Tilaa lyhytaikaiseen pysäköintiin ja lisäpalveluille; esim. Cyclostyylinen lasikontti (sovittava kaupunkikuvaan) Pysäköintitila kaupungin työntekijöille; tilan erottaminen lasiseinällä ja kulku luottokortilla/kulkukortilla 4 Kaappeja pitkäaikaiseen pysäköintiin?

67 Teema 2: Pyöräpysäköintipalveluiden kehittämiseen liittyvät toimijat rooleineen Teemapisteen kysymykset Mitkä toimijat liittyvät nykyisin pyöräpysäköintipalveluiden kehittämiseen? Keitä uusia toimijoita kehittämiseen olisi tarpeen sisällyttää? Mitkä ovat kunkin tunnistetun toimijan tehtävät palveluiden kehittämisessä? Mitä haasteita näiden tehtävien toteutumisessa voidaan tunnistaa?

68 Teema 2: Pyöräpysäköintipalveluiden kehittämiseen liittyvät toimijat rooleineen Pyöräpysäköintipalveluiden kehittämiseen tällä hetkellä liittyviä toimijoita ovat muun muassa kaupungit, kiinteistökehitysyhtiöt ja VR. Uusina toimijoina mukaan palveluiden kehittämiseen tulisi saada Matkahuolto, palveluntarjoajat, vakuutusyhtiöt, vartiointiliikkeet, pysäköintihallien operaattorit ja kauppakeskukset. Parempi säilytysturvallisuus on myös yrittäjien etu: kasvava kulkumuoto-osuus lisää liiketoimintaa! Eri toimijoille tunnistettiin seuraavat tehtävät: Kaupungit: pyöräilyn edistäminen ja korostaminen kaupunkisuunnittelussa. Vakuutusyhtiöt: pyörärekisterin luominen ja ylläpitäminen. Varkauksien esto vaatii laajaa yhteistyötä: esim. runkonumeron ilmoittaminen pakolliseksi pyörää myytäessä/ostettaessa Eri toimijoiden tehtäviin liittyen tunnistettiin seuraavia haasteita: Matkahuolto: mahdollinen kiinnostuksen puute? (ei edustusta työpajassa) Vartiointiliikkeet: kalleus Palveluntarjoajat/VR: talvikauden vuoksi liiketilojen tulisi sijaita sisällä, mutta niiden pitäisi olla kohtuuhintaisia. Toimijat pitäisi saada sitoutettua tilaan vuosimaksulla, jotta ne eivät ole talven ajan tyhjillään.

69 Teema 3: Pysäköinnin maksuhalukkuus ja uudet lisäpalvelut Teemapisteen kysymykset Millaisia lisäpalveluita pysäköinnin yhteydessä voitaisiin toteuttaa? Mitä palvelujen toteuttaminen käytännössä vaatisi? Kuka palveluita käytännössä pyörittäisi?

70 Teema 3: Pysäköinnin maksuhalukkuus ja uudet lisäpalvelut Pysäköinnin yhteydessä voitaisiin toteuttaa seuraavia lisäpalveluita: omatoimihuoltomahdollisuus, huoltopalveluita pumppauspiste ja öljyt säilytyskaapit tavaroille ja pyörille (maksullisuus ok; mm. kypärän & sadevaatteiden säilytysmahdollisuus) Ovatko em. laajemmat lisäpalvelut kannattavia yrittäjien näkökulmasta? Palvelujen toteuttamiseen liittyvät kysymykset: Miten maksu hoidetaan? Tarve mobiilisovellukselle? Miten pyörän lukitus hoidetaan, jos pyörä jätetään lukkoon ja tilataan lisäpalveluna huoltoa? Huoltoon jättäminen vain tiettyinä miehitettyinä kellonaikoina? Pyörien robottipysäköinti? Toimisiko samalla periaatteella kuin Lahden nykyinen autojen robottipysäköinti? Kuka / ketkä vastaisivat palveluista: Kesäaikaan kaupungilta kesätyöntekijä pyörittämään pysäköinnin lisäpalveluita Kesällä laajemmat lisäpalvelut ja myös kioski? Aseman yhteydessä VR pyörittämässä pysäköintipalvelua? Haasteena löytää yrittäjiä palveluiden tarjoajiksi? Näyttäytyykö pyöräpysäköinti kannattavana liiketoimintana? Saadaanko toiminnasta kannattavaa pelkillä pysäköintimaksuilla? Pyöräpysäköinti palveluna (VR, liikennöitsijät), jonka voisi ostaa matkalipun yhteydessä? Esim. junalippua ostaessa mahdollisuus ostaa samalla pyörälle pysäköintipaikka Lahden asemalta. Kokeilu Lahdessa ja skaalaus muille potentiaalisille asemille?

71 Ongelman kuvaus: vaikutukset eri toimijoihin Alustavien tavoitteiden määrittely Toimijoiden määrittely Sidosryhmien tunnistaminen Taloudellisten reunaehtojen määrittely Ratkaisujen täsmen -täminen Ratkaisujen vertailu Tilojen kartoitus Rakentaminen Testaaminen Skaalaaminen Etenemispolku: miten yhdessä eteenpäin? Rahoituksen selvittäminen: kuka maksaa? Asukasvuorovaikutus Kaupungin tiedotuskampanja Tavoitteiden tarkentaminen Jatkuvia tehtäviä:

72 Etenemispolku: miten yhdessä eteenpäin? Työpajan osallistujilla oli laajaa kiinnostusta yhteisen kehittämisen jatkamiseen. Yhteistyömuotona parhaiten toimisi jokin sähköinen kanava (esim. facebook-ryhmä). Keskusteluihin olisi hyvä saada mukaan myös ainakin Vakuutusyhtiöt / Finanssialan keskusliitto Matkahuolto

73 Johtopäätökset Kuinka kestävän liikkumisen palveluiden edellytyksiä parannetaan? Pyöräpysäköintipalvelujen matkaketjuvaikutus: mahdollisuus turvalliseen pyöräpysäköintiin matkakeskuksella vahvistaa pyöräilyn kulkumuotoosuutta! Mitä ratkaisut edellyttävät julkisen sektorin toimijoilta? Kaupunki Toimijoiden motivointi: alustavan maksuhalukkuuden selvittäminen (kysely) Yhteistyön koordinointi (parantuvasta säilytysturvallisuudesta hyötyvien tahojen laaja joukko) Investoinnit tarvittaviin tiloihin? (esim. lasikontit) Asemanseudun julkiset toimijat (kaupunki, Liikennevirasto, muita?): tilankäytölliset hallinnolliset kysymykset Valtakunnallinen yhteistyö: tiedon jakaminen Alueellinen tieto (mm. testitulokset) turvallisista lukoista ja lukitustavoista kansalliseen käyttöön Ohjeistus: pyöräpysäköinnin tarpeiden huomiointi pysäköintilaitosten suunnittelussa

74 Liite 1 Tampere Internet-kyselyn tulokset

75 Internetkysely yrityksille: Tulokset Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin, Case Tampere

76 2 Internetkysely Auki Tiedotus: Tampereen kaupungin mediatiedote, henkilökohtaiset verkostot Vastauksia 6 kpl 7.9., 25.9., 28.9., 3.10., 3.10, Tulokset eivät laajennettavissa! Taustatiedot vastaajista Työntekijämäärä: Alle 20 (2 vastausta) (3 vastausta) Sijainti (keskusta) (4 vastausta) (Hervanta) (2 vastausta) Toimiala Rahoitus/vakuutus Rakentaminen Suunnittelu Tietotekniikan palvelu Muut yksityiset palvelut (2 vastausta) Maiju Lintusaari

77 Tulokset 3 Maiju Lintusaari

78 4 Tulokset Maiju Lintusaari

79 Liite 1 Tampere Yrityshaastatteluiden yhteenveto

80 Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat Tarpeet jaetuille henkilökuljetuksille työasiamatkoilla

81 Taustaa Tavoitteena oli selvittää tamperelaisten yritysten tarpeita työpäivän aikaiseen liikkumiseen, eli työasiamatkoihin. Ensin selvitettiin matkatarpeisiin ja matkojen ominaisuuksiin liittyviä yleisiä asioita internetkyselyn avulla. Kyselyssä selvitettiin myös halukkuutta osallistua tarkentaviin haastatteluihin. Tarkentavia haastatteluita pidettiin, jotta voitaisiin selvittää yritysten tarpeita pilottiin liittyen, jossa julkisesti kustannettujen kuljetusten verkosto avataan valittujen yritysten henkilöstön työasiamatkoille. Pilotin on tarkoitus käynnistä vuoden 2018 aikana. Internetkyselyn avulla löydettiin kaksi yritystä, jotka ovat kiinnostuneita pilotista. Yritysten edustajia haastateltiin loka-marraskuun vaihteessa. Haastatteluiden tavoitteena oli selvittää tarkemmin: Työpäivän aikaisia liikkumistarpeita Työntekijän tarpeita pilotille Työnantajan tarpeita pilotille Kuinka työntekijä voidaan motivoida käyttämään palvelua Kuinka työnantaja voidaan motivoida käyttämään palvelua Tulokset esitetään seuraavilla sivuilla.

82 Työpäivän aikainen liikkuminen Työasiamatkoja tekevien työntekijöiden määrä vaihtelee - on viikoittain matkustavia työtekijöitä, ja työntekijöitä joilla matkustustarve on kerran kuussa tai harvemmin. Matkat kohdistuvat pääasiassa Tampereelle (sekä keskustaan että muualle), mutta myös ympäryskuntiin. Joihinkin kohteisiin kulkeminen on julkisilla haastavaa, ja aina ei aamulla voi ennakoida auton tarvetta, jonka vuoksi moni työntekijä kulkee omalla autolla töihin. Suurin osa työasiamatkoista tehdään omalla autolla, mutta myös joukkoliikennettä, polkupyörää ja taksia käytetään.

83 Työntekijän tarpeet pilotille Suurin osa matkoista tiedetään useita viikkoja etukäteen. Joskus tulee äkillisiä tarpeita matkustaa muutaman tunnin varoitusajalla. Matkan paluun ennakoitavuus vaihtelee: tarvetta on muuttaa ennakkoon tilatun kyydin aikaa, jos kokous jatkuu ennakoitua pidempään (vrt. Parkman). Matkan ajankohdan suhteen voidaan hieman joustaa: voidaan saapua enintään 15 min etuajassa, ja palatessa kyytiä voidaan odottaa vastaava aika. Matkojen yhdistely ei saa pidentää matka-aikaa olennaisesti, mutta pieniä koukkauksia sallitaan. Koululaisten, vanhusten ym. kuljetus samalla kyydillä ei ole ongelma, kunhan yhdistely ei pidennä matka-aikaa merkittävästi: yritysmatkustajan aikaa tulisi priorisoida. Osalla matkoista on mukana myös kuljetettavaa tavaraa, jotka yleensä mahtuvat henkilöauton takakonttiin, mutta jotka täytyy kuljettaa ovelta ovelle. Muutoin noutopaikalle voidaan kävellä hieman, esimerkiksi läheiselle bussipysäkille. Kävelymatkan ja joustavan noutoajankohdan hyväksyttävyyttä parantaa kyydin saapumisen seuraaminen (vrt. Valopilkku) Kaikilla henkilöstöstä ei ole älypuhelimia työpuhelimina. Vastustusta voi esiintyä, jos velvoitetaan käyttämään omia puhelimia kyydin tilaamiseen - on oltava myös muu tapa tilata kyyti.

84 Työnantajan tarpeet pilotille Matkat halutaan maksaa laskulla. Laskun liitteessä tulee käydä ilmi täsmentäviä tietoja, kuten matkustajan nimi, matkustuspäivämäärä ja matkustajan ilmoittama kustannuspaikka. Tarve hyväksyttää lasku työntekijällä vaihtelee - joissain yrityksissä esimiehen hyväksyminen riittää. Näin ollen hallinnollisen työn määrä vaihtelee.

85 Palvelun käytön motivointi - käyttäjä Haastatelluissa yrityksissä ei ole verottajan matkustusohjetta tarkempaa matkustusohjetta. Yritysten näkökulmat vaihtelevat siitä, voidaanko työntekijöitä velvoittaa käyttää palvelua pilotin aikana. Työntekijöiden motivoinnissa tärkein viesti on se, miten palvelu helpottaa heidän työtään: ei tarvitse tehdä matkalaskua kuluista, ei tarvitse etsiä pysäköintipaikkaa

86 Palvelun käytön motivointi - työnantaja Haastatelluissa yrityksissä ongelmana on pysäköintipaikkojen saatavuus oman toimitilan lähellä, ja se voi olla haaste henkilöstömäärän kasvaessa. Iso osa henkilöstöstä kulkee omalla autolla työmatkat. [Joukkoliikenteen palvelutaso haastatelluilla toimipaikoilla on hyvä tai erinomainen.] On huomattu, että Tampereella rekrytointitilanteissa kokeneille työntekijöille täytyy tarjoa pysäköintipaikka. Pääkaupunkiseudulla kulttuuri on erilainen, kun kokouksiin on nopeampi kulkea joukkoliikenteellä. Pysäköintipaikat maksavat noin 150 e/kk. Työntekijä laatii matkakuluista matkalasku, joka käsitellään hallinnossa. Joissain yrityksissä on käytössä taksikortti ja/tai bussikortti, jolloin kuluista ei tarvitse tehdä laskua. Laskun kierrätys työllistää sekä hallintoa että työntekijöitä. Työasiamatkojen kulut ovat marginaalisia, eikä niitä pienentämällä saavuteta kilpailuetua.

87 Yhteenveto Pilotin onnistumisen näkökulmasta tärkeintä on, että palvelu on helppo käyttää, ja siitä syntyy positiivisia mielikuvia ja käyttökokemuksia. Työnantajan näkökulmasta merkittävimpiä säästöjä syntyy, jos voidaan luopua toimitilan pysäköintipaikasta. Myös pilotin aikana prioriteettina tulee olla asiakas, ja työntekemisen tehokkuus.

88 Liite 1 Turku Työpajan alustus

89 Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin

90 Citylogistiikkaratkaisujen konseptit ja niiden ohjelmointi case Turku Poimintoja edellisen vaiheen raportista

91 Raportin sisällysluettelo 1. Taustaa Citylogistiikan ongelmia, dia 5 Citylogistiikan tavoitteita ja kehittämistarpeita Turun seudulla, diat 6 7 Työn sisältö, dia 8 2. Esimerkkejä kevyistä jakeluratkaisuista Jakelu, kalusto omassa käytössä, diat Jakelujärjestelmä, diat Teknologia diat Strategia, dia Pilottihankkeen kuvaus Pilottihankkeen lähtökohtia, dia 36 Pilottihankkeen uhat, mahdollisuudet ja reunaehdot, dia 37 Pilottihankkeen toimintamalli, diat Jatkotoimenpiteet, diat Pilottikonseptin muodostus Pilottihankkeen tavoitteet, dia 30 Pilottihankkeen muodostaminen, dia 31 Keskeisiä havaintoja haastatteluista, dia 32 Työpaja, diat 33 34

92 Pilottikonseptin muodostus Esimerkkien kartoittaminen Alustavat toimintamallivaihtoehdot Asiantuntijahaastattelut Työpaja Turussa Pilottihankkeen alustava toimintamalli (raportti) Jatkosuunnittelu ja toimintamallin tarkentaminen

93 Pilottihankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Pilottihankkeelle asetetut keskeiset tavoitteet ja lähtökohdat ovat: Liiketaloudellinen kannattavuus saavutetaan pilotissa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeen toteuttaminen vaatii yrityksiltä vain hyvin pieniä alkuinvestointeja (matala investointikynnys). Hanke ei vaadi julkisia investointeja. Liikenneinfrastruktuurin tai toimitilojen muutostöille ei ole tarvetta tai tarve on vähäinen. Jakeluratkaisun toimintamalli on operatiivisesti riittävän toimiva ja tehokas, jotta viivästyksiä ei tapahdu juurikaan. Pilottiratkaisut soveltuvat kevyellä kalustolla kuljettavissa oleville tavaroille (esim. paketit). Turun satama-alue kytketään mahdollisuuksien mukaan osaksi pilottihanketta. Kartoitetaan potentiaalisia kuljetusasiakkaita ja kuljetusyrityksiä pilottihankkeen toteuttamisedellytysten parantamiseksi. Pilottihankkeella tavoitellaan muun muassa seuraavia hyötyjä: Saavutetaan hyvä palvelutaso kaupunkijakelun loppuasiakkaille. Raskas jakeluliikenne vähenee keskustassa. Raskaan liikenteen aiheuttamat negatiiviset ympäristövaikutukset (päästöt, melu jne.) vähenevät, ja kaupunkiympäristön viihtyisyys kasvaa. Liikenneturvallisuus paranee. Jakelukuljettajien työolot ja työhyvinvointi paranee sekä jakelukuljettajan ammatin houkuttelevuus kasvaa nuorten parissa.

94 Keskeisiä havaintoja haastatteluista Asiantuntijahaastatteluissa saatiin selkeä kuva kunkin yrityksen toiminnasta citylogistiikan toimialalla Turun seudulla. Yritykset kokivat logistiikan ja jakeluliikenteen olevan vahvasti kilpailtu ala, jossa kustakin kuljetuksesta saatava voitto on suhteellisen pientä. Osa yrityksistä oli kokeillut kevyitä ratkaisuja kaupunkialueen kuljetuksissa. Niissä nähtiin potentiaalia, mikäli kevyellä kalustolla kuljetukseen sopivan tavaran tavaravirrat olisivat tarpeeksi suuret. Asiantuntijoille esiteltiin toimintamalliluonnos (kuva oikealla), jossa kaupungin laidalla sijaitseva jakelukeskus ja kantakaupungin alueella sijaitsevat lähijakeluasemat olisivat joko yhteiskäytössä tai kunkin yrityksen omia. Yhteistoimintaan perustuvaa jakelukeskusta pidettiin selvästi potentiaalisimpana ratkaisuna, ja kiinnostusta yhteistyöhön löytyi sekä suurien että pienempien toimijoiden parissa. Yhteiskäyttöistä lähijakelukeskusta pidettiin kiinnostavana Potentiaalisena jakelukalustona nähtiin erityisesti polkupyörät, tavarapyörät, mopot/skootterit, erilaiset jakelukärryt ja sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvokalusto.

95 Työpaja: nostoja ryhmäkeskusteluista Keskeisiä asioita työpajan keskusteluista: Osa suurista ja pienemmistä kuljetusalan yrityksistä osoittivat kiinnostusta osallistua pilotin tarkempaan suunnitteluun ja sen toteutukseen. Suuremmat kuljetusyritykset olisivat valmiita keskustelemaan loppujakelun ulkoistamisesta alihankkijalle. Investoinnit on jo tehty olemassa oleviin jakelukeskuksiin eikä niitä ole järkevää kytkeä osaksi pilottia. Yhteiskäyttöisten jakelukeskusten/terminaalien perustamista ei nähty järkevänä eikä kustannustehokkaana vaihtoehtona. Yhteiskäyttöinen lähijakeluasema sen sijaan herätti runsaasti kiinnostusta. Osa suuremmista yrityksistä näki hyötyvänsä merkittävästi keskustaan perustettavasta yhteiskäyttöisestä lähijakeluasemasta. Yhtenä tärkeimpänä reunaehtona nähtiin riippumattoman toimijan mukanaolo jakeluaseman operoinnissa ja loppujakelun suorittamisessa. Pilotille tulisi määrittää rajattu alue, jolloin voidaan arvioida kannattavuutta pienemmässä mittakaavassa. Myöhemmin toiminta-aluetta on mahdollista laajentaa mikäli se nähdään perusteltuna.

96 Pilottihankkeen kuvaus

97 Pilottihankkeen toimintamalli Yritysten terminaalit Yritys 1 2 n Lähijakeluasema (määrä voi olla yksi tai useampi, kuvassa 4 kappaletta). Usean erillisen jakeluaseman voi korvata yksi siirrettävä ratkaisu. Yritys 2 Turun kantakaupunki/ Erikseen määritettävä jakelualue Yritys 3 1 Kalustovaihtoehtoja on useita, kaluston valinta yritysvetoisesti

98 Pilottihankkeen mahdollisuudet, uhat ja reunaehdot Mahdollisuudet Konttien käyttö lähijakeluasemana Jakeluruudut ja niiden varausjärjestelmä Lähtevän tavaran kuljetuspotentiaali Pakettikuljetusten potentiaali Kaluston yhteiskäyttö ja kuljetusten yhdistäminen Asiakkaiden arvostus vähäpäästöisempää kuljetusta kohtaan: positiivinen julkisuuskuva Uhat Brändikysymykset Vastuu palvelun laadun pettämisestä (yhteiskäyttöisyyteen perustuva toiminta) Yritysten halu ottaa pilottihankkeen tuoma mahdollinen taloudellinen riski Yhteiskäyttöisyyden kannattavuus ja lainsäädännön tuomat esteet Jos yhteiskäyttökalusto on tyhjillään, ei yksi yritys voi hyödyntää sitä muihin tarpeisiin Reunaehdot Jakelukeskusoperaattorin tulee olla puolueeton toimija, joka palvelee kaikkia kuljetusyrityksiä samoista lähtökohdista sopimusten mukaisesti. Asiakas- ja liikesalaisuudet on kyettävä säilyttämään yhteistoiminnasta huolimatta. Suurten kuljetusyritysten rooli Turun keskustaalueen kuljetuksissa on merkittävä. Siksi näiden toimijoiden osallistuminen pilottiin on ensiarvoisen tärkeää. Järjestelmän toimivuuden ja kannattavuuden varmistamiseksi tarvitaan riittävä volyymi pientä kappaletavaraa. Jotta yhteiskäyttöisyys olisi mahdollista, tulee yrityksillä olla yhteinen tahtotila ja toiminta perustua selkeisiin ja kaikkien hyväksymiin pelisääntöihin.

99 Roolit ja vastuut Lähtökohtana yhteistoiminnallisuus sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa Julkinen taho Keskustelun käynnistäminen yritysten välillä ja toiminnan koordinointi Tilojen osoittaminen ja tarvittaessa vuokraaminen Yritysten neuvonta ja avustaminen toiminnan käynnistämisessä Taloudellinen tuki esim. hankeavustukset Toiminnan tukeminen erityisjärjestelyillä (esim. pysäköintiluvat) Kaupungin omien kuljetusten kilpailutusperusteet Käynnistäjäyritykset Olemassa olevan tavaravirran uudelleen ohjaus pilottitoimintaa varten Toiminnan suunnittelu kaupungin tukemana Operaattorin valinta ja jakelukeskuksen perustaminen yhdessä operaattorin kanssa Jakelupalvelun ostaminen alihankkijalta ja sopimusten laadinta alihankkijan kanssa Operaattori Jakelukeskuksen perustaminen ja operointi (ml. tietojärjestelmät) Loppujakelu Sopimusten laadinta käynnistäjäyritysten kanssa Operaattori voi myös toimia pelkkänä jakelukeskuksen operoijana ja ostaa kuljetuspalvelut alihankkijoilta. Operaattori voi myös olla yksi käynnistäjäyrityksistä.

100 Jatkotoimenpiteet

101 Jatkotoimenpiteet Vastuutaho Jatkotyöpajojen ja -keskustelujen järjestäminen Osallistuvien yritysten vahvistaminen ja sopimusten teko Pilotin toteutussuunnitelman täsmentäminen ja toiminta-alueen määrittäminen Lähijakeluasemana toimivan kontin hankkiminen ja sijoittaminen Kevyen kaluston hankinta loppujakelua varten Turun kaupunki ja Liikennevirasto Yritykset ja Turun kaupunki Yritykset ja Turun kaupunki Turun kaupunki ja yritykset Yritykset Hankkeen toteutus Yritykset Seuranta Yritykset ja Turun kaupunki

102 Haastattelut 10/2017

103 Nostoja yrityshaastatteluista 10/2017 oyrityksillä ovat avoimia yhteistyötä kohtaan ja heillä on mielenkiintoa suunnitella yhteistoimintaan perustuvan pilotin toteutusta. opilotin edellyttämä tavaravirta on jo olemassa Turussa ja useilla yrityksillä on jo nykyisin kevyelle kalustolla soveltuvaa tavaraa. oyrityksillä on tavoitteena ottaa testikäyttöön erilaisia kalustoja ja pilotti tarjoaisi sille hyvän alustan. ojakelukeskuksen tilaratkaisut keskusteluttivat. Toteutusmalli vaatii vielä lisäsuunnittelua. Nähtiin kuitenkin, että yhteistoiminnallinen lähijakeluasema olisi toteuttamiskelpoinen.

104 Keskustelu: Esimerkkejä ajankohtaisista citylogistiikan piloteista

105 Ryhmätyöskentely 13:50 Citylogistiikan pilotin ohjelmointi ja toimintamallin tarkentaminen (teemoitettu ryhmätyöskentely, 15 min/ryhmä/teema) Teema 1: Citylogistiikkapilotin toteutusmalli Teema 2: Kuljetuspotentiaali Teema 3: Julkisen tahon rooli pilotin käynnistämisessä 14:40 Ryhmätyöskentelyn tulosten esittely ja jatkotoimenpiteet Teema 4: Pilotin jatkossuunnittelusta sopiminen ja osallistuvat toimijat

106 14:40 15:30 Ryhmätyöskentelyn tulosten esittely ja jatkotoimenpiteet Teema 4: Pilotin jatkossuunnittelusta sopiminen ja osallistuvat toimijat Miten yhteistyöverkko asian edistämiseksi muodostetaan? Onko keskustelujen jatkamiseksi olemassa valmis foorumi? Mikä olisi verkoston toimintamuoto? Ketkä mukaan? Onko toteutukseen tarve löytää lisää toimijoita? Millaisia toimijoita? Miten? Mitkä olisivat seuraavat askeleet heti tilaisuuden jälkeen?

107 Liite 1 Turku Työpajan yhteenveto

108 Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Turun citylogistiikka Työpajan tulokset

109 Työpajan osallistujat Nimi Yritys/organisaatio Anette Korkiakangas Anna Korpinen Anna Lilja Henry Uuttu Jyri Lehtinen Kari Tuomola Kati-Jasmin Kosonen Katja Lindroos Mari Sinn Marja Rosenberg Mia Linnansuu Mika Servanto Nina Frösén Paula Väisänen Riitta Birkstedt Sami Mäkinen Sami Tantarimäki Stella Aaltonen Teemu Törnström Tomi Mikkola Tommi Kässi Gelas Rostamzada Jukka Laine Turun kaupunki Sitowise Turun kaupunki Posti Liikennevirasto Posti Oy MAL-verkosto Sitowise Varsinais-Suomen liitto Liikennevirasto Lähettipalvelu Esaway Oy Oy Matkahuolto Ab Sitowise Valonia/Varsinais-Suomen liitto Turun kaupunki Turun Autoilijat ry Turun yliopiston Barhea-keskus Turun kaupunki DHL Express (Finland) Oy Kesko Oyj/Logistiikka Posti Schenker Oy Työpajaan osallistui 23 henkilöä Logistiikka-alan yrityksistä oli paikalla 9 henkilöä, ja he edustivat seitsemää eri yritystä.

110 Työpajan toteutus Ryhmätyöskentelyä alustettiin Turun keskustavisioluonnoksen ja Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin-hankkeen esittelyllä. Lisäksi käytiin läpi edellisen Turun citylogistiikkaselvityksen tuloksia (alustava citylogistiikan toimintamalli). Työpajatyöskentelyssä kolme ryhmää kiersi kolmea rastia, joissa keskusteltiin eri teemoista Teema 1: Citylogistiikkapilotin toteutusmalli Teema 2: Kuljetuspotentiaali Teema 3: Julkisen tahon rooli pilotin käynnistämisessä Lopuksi käytiin läpi teemapisteiden tulokset ja keskusteltiin yhdessä pilotin jatkossuunnittelusta ja toimijoiden kiinnostuksesta osallistua pilottiin (teema 4).

111 Teema 1: Citylogistiikkapilotin toteutusmalli Teemapisteen kysymykset Kuka hoitaa viimeisen mailin kuljetukset-/jakelun? Onko erillinen yritys/joku kuljetusketjussa mukana olevista toimijoista, onko yksi vai useampi toimija jne. Millainen pilotin lähijakeluaseman tulisi olla? Millaiset tilat, kuinka suuret, mitä muita vaatimuksia, mistä voidaan joustaa, onko lähijakeluasema miehitetty, onko asiakaspistettä esim. pakettiautomaattia jne. Mikä on lähijakeluaseman rooli kuljetusketjussa? Millaisia kuljetuksia sen kautta hoidetaan? Onko esim. uudelleenjärjestelyä, palvelisiko pikatoimituksia jne. Mikä on lähijakeluaseman operaattorin rooli? Mikä taho hoitaa operoinnin? Mistä kaikesta operaattori on vastuussa? Mikä on pilotissa käytettävä kuljetuskalusto? Miten tiedonsiirrot hoidetaan pilotin aikana? Reunaehdot: Rajoittaako joku merkittävästi valittavaa toteutusmallia? esim. brändikysymykset tai tietoturva?

112 Teema 1: Citylogistiikkapilotin toteutusmalli Kullakin yrityksellä on lähtökohtaisesti omat runkokuljetukset (täydet kuljetukset suoraan terminaalista keskustan lähijakeluasemalle). Jos voidaan toteuttaa yhteiskuljetuksia lähijakeluasemalle aikataulullisesti ja pienemmillä kustannuksilla, ovat yritykset avoimia vaihtoehdolle. Runkokuljetus nähtiin tärkeänä myös yritysten brändin kannalta. Jos yrityksen logo ei näy vahvasti loppujakelussa, olisi se suotavaa näkyä runkokuljetusten kautta. Lähijakeluasema on runkokuljetusten jättöpaikka ja loppujakelun lähtöpiste. Aseman tulee olla käytettävissä 24 h vuorokaudessa. Kaksi vaihtoehtoa miehityksen suhteen: Miehitetty asema, jolloin vuorokauden ympäri auki olevan aseman kustannukset nousevat helposti korkeiksi. Toisaalta miehitetty asema mahdollistaisi asiakaspalvelun (lähetysten luovutuspalvelu ja/tai vastaanottamisen suoraan asiakkailta). Miehittämätön asema, jossa asemaa käyttävillä on avain ja sen käyttöä seurataan kulunvalvonnalla. Asiakaspalvelun näkökulmasta lähijakeluaseman sijainnilla on suuri merkitys. Jos asemaa halutaan käyttää asiakaspalvelupisteenä, tulee sen sijainnin olla keskeinen. Asiakaspalvelu on lisäpalvelu. Ensisijainen lähijakeluaseman tarkoitus on toimia kuljetusketjun solmupisteenä. Lähijakeluaseman tulee olla suojattu, lämpökontrolloitu tila ja siellä tulee olla latausmahdollisuudet kalustolle. Yhteistoiminnallisuuteen nähtiin kaksi erilaista tapaa: Lähijakeluasema yhteisessä käytössä, mutta kukin yritys hoitaa oman tavaravirran jakelun lähijakeluaseman kautta -> oma runkokuljetus ja omat loppujakelijat. Tilaa operoi erillinen lähijakeluaseman operaattori, jolle runkokuljetusten lähetykset luovutetaan ja operaattori vastaa lähetysten toimittamisesta loppuasiakkaille sovituin toimitusehdoin. Operaattori on puolueeton toimija, esim. kaupunki. Molemmissa malleissa yritykset toivoivat kaupungilta roolia jakeluaseman perustamisessa ja infran tarjoamisessa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa julkinen taho voisi jopa toimia operaattorina ja kilpailuttaa loppujakelun (ns. sisälähettiratkaisu kaupungin keskustassa).

113 Teema 1: Citylogistiikkapilotin toteutusmalli Kaksi vaihtoehtoa loppujakeluun: Käynnistäjäyritys tekee sopimuksen suoraan oman loppujakelijansa kanssa. Nopeasti käyttöön otettava ratkaisu. Aidon yhteistoiminnallisuuden rakentaminen; jakelukeskuksen operaattori hoitaa loppujakelun joko itse tai kilpailuttamisensa yritysten avulla. Yhden käynnistäjäyrityksen lähetyksiä voi jakaa useampi yritys. Mahdollistaisi loppujakelun tehostamisen (samalla alueella loppujakelua hoitaisi vain yksi lähetti), mutta vaatisi lähetysten uudelleenjärjestelyä lähijakeluasemalla. Loppujakelussa voisi mahdollisesti hyödyntää yrityksiä, jotka hoitavat jo valmiiksi jakelua Turun keskustassa. Miten nämä yritykset saataisiin mukaan keskusteluun? Muutama nosto yrityksille tärkeistä reunaehdoista: Sopimukset eri toimijoiden välillä (tekeekö kukin yritys sopimukset suoraan oman loppujakelijansa kanssa vai jakeluaseman operaattorin kautta?) lähijakeluaseman käytön suhteen Riippumatta sopimustavasta, asiakassalaisuuksien on säilyttävä koko kuljetusketjun ajan. Tiedonkulun turvaaminen välttämättömyys: reaaliaikainen seurantamahdollisuus asiakkaille Helpoiten olisi käyttöönotettavissa malli, jossa kunkin yrityksen lähetystietoja käsiteltäisiin yrityksen omassa järjestelmässä Monipuolinen kalustovalikoima nähtiin tärkeänä. Yrityksillä kiinnostusta pilotoida Turussa erilaisia kalustoja. Erityisesti toimintamalli, jossa käynnistäjäyrityksillä on omat loppujakelijansa, mahdollistasi kullekin yritykselle heidän toivoman kaluston käytön.

114 Teema 2: Kuljetuspotentiaali Teemapisteen kysymykset Millainen tavaravirran tulisi olla, jotta yritysten olisi kannattavaa lähteä mukaan? Määrät, säännöllisyys jne. Mitä tavaravirtoja/-tavaralajeja kuljetetaan Mitä lähetyksiä yritykset ovat valmiita irrottamaan pilottiin nykyisistä kuljetuksistaan? Kuinka paljon? Onko pilotin toteutus riippuvainen uusista tavaravirroista tai asiakkaista? Mitä reunaehtoja kuljetusvirrat asettavat sovitun toteutusmallin kannalta? Lähijakeluaseman koko, kalustomäärä, henkilöstömäärä jne. Hoidetaanko toteutusmallilla paluukuljetuksia/asiakkaiden lähetyksiä? Millaisia lähetyksiä? Mikä olisi sopiva jakelualue? Mikä olisi sopiva ajankohta pilotin toteutukselle? Kuinka pitkään pilotin tulisi käynnissä?

115 Teema 2: Kuljetuspotentiaali Ydinkeskusta nähtiin potentiaalisimpana pilotin toimintaalueena. Mahdollisesti myös laajentaminen joen eteläpuolelle sekä Kupittaalle ja ICT-alueelle Jakeluaseman tulisi sijaita jakelualueen reunalla, jotta raskaalla kalustolla ei tarvitse mennä ollenkaan ydinkeskustaan (tukee Turun keskustavisiota). Kesällä olisi hyvä ajankohta pilotille. Toisaalta toteutettavan ratkaisun on toimittava myös talvella, joten yrityksiä kiinnostaa talviaikainen pilotointi. DHL lanseeraa kesällä pyörälähettikuljetukset, joihin pilotti tarjoaisi hyvän alustan. Jakeluasemia voisi olla yksi tai kaksi (yksi kummallakin puolella jakelualuetta). Ensimmäisessä vaiheessa lähijakeluasema voisi olla tila, jota yritykset voivat hyödyntää pyöräjakeluun. Myöhemmin toimintamallia voisi laajentaa. Pyörälähettiä käytettäessä toiminta on kannattavaa, kun saavutetaan noin lähetyksen määrä tunnissa. Paluukuljetuksissa on paljon potentiaalia. Noudot lähijakelun asiakkailta (lähinnä yritykset). Verkkokaupan lähetyksissä paluukuljetukset ovat keskeinen tavaravirta. Matkahuolto arvioi, että jopa 30 % yksityisasiakkaiden paketeista lähetetään takaisin. = Potentiaalinen jakelualue = Jakeluaseman mahdollinen sijainti

116 Teema 3: Julkisen tahon rooli pilotin käynnistämisessä Teemapisteen kysymykset Keskustelujen koordinointi jatkossa? Lähijakeluaseman määrittämiseen liittyviä toiveita ja mahdollistamista? esim. tilojen osoittaminen, katutilaan liittyvät erityisjärjestelyt Hankeavustuksen mahdollisuudet? Pilotin käynnistämisessä, seurannassa tai esim. siitä tiedottamisessa avustaminen? Kenellä olisi halukkuutta osallistua pilottiin ja suunnitella sitä yhdessä tarkemmin? Missä roolissa? Millaisia sopimuksia on tarve laatia? Kenen välille sopimukset laaditaan? Kuka vastaa sopimusten valmistelusta? Onko sopimusehtoja tarve yhtenäistää?

117 Teema 3: Julkisen tahon rooli pilotin käynnistämisessä Kokoava voima: yritysten yhteiset toimet kaipaavat koordinointia (omia toteutetaan jo itsenäisesti) Yhteistoiminnan tarve erityisesti siellä, missä kannattavuutta on vaikeaa löytää (mm. kaupunkikeskustojen hankaluus) Yhteistyö isojen ja pienten toimijoiden välillä (pienten keskittyneempi toiminta) Kaupungin omat vaatimukset palvelujen kilpailutuksessa (asiakkaan/tilaajan mahdollisuus) Prioriteettina päästöjen vähennys ja kestävien ratkaisujen suosiminen (ratkaisuja tehdään joka tapauksessa mm. infran kautta) Tilakysymykset ja katuverkon hallinta Tila keskeisellä sijainnilla; esim. maanalainen parkkihalli? Logistiikkayrityksille varatut pudotus- tai konttipaikat/mobiilit hubiratkaisut? (esim. parkkiruudut) Pysäköintipolitiikan uudistus! Jakeluvälineiden yhteiset säilytyspaikat Tietotekninen tuki sovelluksen (app) ja rajapinnan rakentamisessa? Tarve yritysten näkyvyyden säilyttämiseen myös kaupungin kokeiluissa? Vs. yhteinen brändi (vrt. Tukholman Älskade stad) Sopimuskysymykset yritykset järjestävät mielellään keskenään (ei tarvetta yhteisille) Pidempiaikaiselle ratkaisulle (pilotin jälkeen) on tärkeää, että järjestelmä on toimiva myös muuttuvassa ympäristössä (mm. muuttuva katutila, ympäristötavoitteet, keskustavisio) Logistiikkaan vaikuttavia kehitystrendejä mm. Pyöräilyinfran kasvava määrä (voiko hyödyntää jakelussa?) Puistomaisempi keskusta (kasvava tarve yölogistiikalle?) Palvelujen laajeneminen, mm. kauppojen aukioloajat: myös jakelua tarvitaan laajemmalla aikataululla

118 Teema 4: Pilotin jatkossuunnittelusta sopiminen ja osallistuvat toimijat Yhteisen keskustelun kysymykset Miten yhteistyöverkko asian edistämiseksi muodostetaan? Onko keskustelujen jatkamiseksi olemassa valmis foorumi? Mikä olisi verkoston toimintamuoto? Ketkä mukaan? Onko toteutukseen tarve löytää lisää toimijoita? Millaisia toimijoita? Miten? Mitkä olisivat seuraavat askeleet heti tilaisuuden jälkeen?

119 Teema 4: Pilotin jatkossuunnittelusta sopiminen ja osallistuvat toimijat Isommilla yrityksillä on riittävä tavaravirta pilottiin ja he pystyvät toimimaan yksin. Ovat kuitenkin halukkaita lähtemään muiden kanssa yhteistyöhön ja sitä varten pilotti ja nyt käytävät keskustelut ovat hyvä foorumi. Lähijakeluasema ja sen sijainti ovat tällä hetkellä suurin kysymysmerkki. Kun niistä saadaan enemmän tietoa, on yritysten helpompi lähteä mukaan. Lähijakeluaseman sijainnista toivotaan kaupungilta ehdotusta. Keskusteluista puuttuu paljonkin keskusta-alueen toimijoita. Etenkin alihankkijoita ja muita pieniä lähettejä tulisi saada keskusteluun mukaan. Keskusta-alueen yrityksiä ja potentiaalisia kuljetusasiakkaita olisi tärkeää kontaktoida. Asiakkaiden tarpeet tulee selvittää ja huomioida.

120 Johtopäätökset Kuinka kestävän liikkumisen palveluiden edellytyksiä parannetaan? Kaupunkikeskustan jakeluliikennettä hoidetaan yhteistoimintaan perustuvalla toimintamallilla, jossa viimeinen kilometri kuljetetaan kevyellä kalustolla. Mitä ratkaisu edellyttää kaupungilta? Keskustelun käynnistäminen yritysten välillä ja pilotin suunnittelu yhdessä yritysten kanssa. Asiakastarpeiden selvittäminen. Jakeluaseman sijoituspaikan osoittaminen ja tarvittaessa tilan vuokraaminen. Yritysten neuvonta ja avustaminen toiminnan käynnistämisessä. Taloudellinen tuki esim. hankeavustukset. Toiminnan tukeminen erityisjärjestelyillä (esim. pysäköintiluvat) sekä infran suunnittelu toimintamallia tukevaksi myös pidemmällä aikavälillä. Kaupungin omien kuljetusten kilpailutusperusteiden päivittäminen tukemaan kevyitä jakeluratkaisuja. Tiedon välittäminen alueellisen liikennejärjestelmätyön foorumeilla.