Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Opas kestävien liikkumispalveluiden edistämiseen keskisuurilla kaupunkiseuduilla

Transkriptio

1 Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Opas kestävien liikkumispalveluiden edistämiseen keskisuurilla kaupunkiseuduilla Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 24/2018

2 Projektin tavoitteet Auttaa kaupunkeja liikkumispalveluiden edistämisessä Integroida palvelut osaksi seudun liikennejärjestelmää ja -politiikkaa Luoda kehittämisverkostoja -> Synnyttää kaupunkiseuduille kannattavaa liiketoimintaa kestävän liikkumisen kuluttajapalveluista Yhteishanke: Liikennevirasto & Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto (MAL) & neljä case-kohdetta Työssä lähtökohtana kaupungin näkökulma: mitä kaupunki voi tehdä? Mitä tarkoittaa että julkinen sektori mahdollistaa palveluja? Keskityttiin konkreettisiin liikkumispalveluihin (informaation, maksamisen, paketoinnin ym. sijasta)

3 3

4 Liikkumispalveluiden edellytykset ja julkishallinnon vaikuttamiskeinoja

5 Pilottikohteet

6 Jyväskylä: Yhteiskäyttöautot 1) Kaupungin omien tai leasing-autojen yhteiskäyttöisyyden edistäminen kaupunkiorganisaation sisällä (+ mahdollinen vuokraus ulos) Tavoitteena tehostaa kaluston käyttöä nykyisin seisovat suuren osan työpäivästä pysäköitynä Lisäksi jos tarve omalle autolle työpäivän aikaisessa työasioinnissa poistuu, voidaan kodin ja työpaikan välinen työmatka helpommin tehdä kestävillä kulkumuodoilla 2) Uuden Kankaan asuinalueen operaattorilähtöinen yhteiskäyttöautopalvelu Asukaspysäköinti sijaitsee keskitetyissä pysäköintitaloissa -> palvelulle hyvät lähtökohdat käyttäjänäkökulmasta, koska yhteiskäyttöauto on yhtä lähellä kuin oma auto Toisaalta pysäköintitaloja operoi erillinen pysäköintioperaattori = yksi toimija lisää Kaupungin tavoitteena löytää yhteiskäyttöauto-operaattori, jolla kokonaisvastuu palvelusta Kaupunki pilotoinut asian edistämistä kaavamääräyksissä asemakaavaluonnos: Jos kiinteistö liittyy pysyvästi yhteiskäyttöautopalveluun, voidaan autopaikkojen kokonaismäärästä vähentää korkeintaan 5 autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 20 prosenttia autopaikkojen kokonaismäärästä. Sitoutuminen yhteiskäyttöautopalveluun osoitetaan sopimuksin kaupungin määrittelemien sopimusehtojen mukaisesti rakennuslupaa hakiessa vähintään 10 vuoden ajaksi. Yhteiskäyttöautopaikoilla tulee varautua sähköautojen latauspisteisiin.

7 Jyväskylä: Yhteiskäyttöautot Kokeiltiin yhteiskäyttöauton käyttöä työajan matkustustarpeisiin pilottiryhmillä Kankaan alue: kartoitettiin palveluntarjoajia (nykyisin löytyvät NAP-palvelusta Kerättiin kokemuksia muista kaupungeista hankinnan valmisteluun Käytiin kahdenkeskisiä neuvotteluja palveluntarjoajien kanssa Kaupunkia tarvitaan käynnistäjänä, koska toistaiseksi Jyväskylän kokoisessa kaupungissa yksityinen kysyntä ei riitä Kaupungin tukemat pilotit voivat totuttaa ihmisiä palvelun käyttöön Kaupungin osallistuminen yhteiskäyttöautopalvelun markkinointiin vaikuttaa positiivisesti palvelun tunnettuuteen ja uskottavuuteen Pitkällä aikavälillä yhteiskäyttöautopalvelun toimintaedellytyksiä voidaan parantaa muillakin toimilla, jotka vähentävät yksityisautoriippuvuutta: joukkoliikennejärjestelmän ja pyöräilyn kehittäminen

8 Käyttökohteiden tunnistus Kankaan alue: yleisesti käytettävissä oleva yhteiskäyttöauto Kaupungin työntekijöiden työpäivän aikaiset ajot Palvelun mahdollisuuksien ja rajoitteiden tunnistaminen Nopeasti kehittyvä palvelualue benchmarkaus muiden kaupunkien kanssa Kansainvälisesti pitkä käyttöhistoria - kokemukset ulkomailta Palveluntarjoajien kartoitus Internet-haut / NAP-palvelu ( Neuvottelut palv.tarjoajien kanssa Millaisia palveluita on olemassa? Mitkä ominaisuudet helppoja, edullisia toteuttaa, mitkä kalliita? Mitä edellytyksiä palveluiden käynnistämiselle on? Mitä esteitä on poistettava? Palveluiden testaus / kokeilut Käytännön tietoa palveluiden toimivuudesta Hankintalain kynnysarvon alittavien kokeilujen helppo toteutettavuus Jyväskylä: Yhteiskäyttöautot Palvelun käyttöönotto Hankintalain mukainen hankinta / kynnysarvon alittava hankinta /T&Khankinta Vaikutukset Joustoa autojen käyttöön yksittäisen työntekijän näkökulmasta Mahdollisuus edullisempaan liikkumiseen sekä laajempaan kalustovalikoimaan Houkutteleva henkilöstöetu Työasiamatkojen taloudellisempi järjestäminen Pysäköintipaikkojen pienempi kokonaistarve Kulkumuotojakauma autoilun vähentyminen sekä pyöräilyn ja joukkoliikenteen vahvistuminen Pienemmät päästöt kulkumuotojakauma sekä uudempi kalusto Liikennetarjonnan monipuolistuminen, tehostuminen ja tasaarvoistuminen 8

9 Lahti: Pyöräpysäköinti Tavoitteena pysäköintipalvelu tai ratkaisu, joka mahdollistaa nykyistä turvallisemman pyöräpysäköinnin asemanseudulla Haasteiksi tunnistettiin: nykyisin hyvin vähän pyöräpysäköintiin keskittyneitä palveluita ja palveluntarjoajia; lisäksi pyöräpysäköinnin tilantarvetta ei välttämättä ole huomioitu infraratkaisuissa Markkinaehtoisesti palvelua ei ollut syntynyt, kaupunki siksi aktiivinen Tehtiin asukkaille kysely maksuhalukkuudesta -> suojatusta pyöräpysäköinnistä oltiin valmiita maksamaan yleensä 1 /kerta tai 10 /kk Monta toimijatahoa -> järjestettiin ideointityöpaja Havainto: pitkäaikainen pyöräsäilytys (asemalla esim. viikonlopun yli) vaatii erilaiset turvalliset tilat kuin päivittäisten työmatkojen liityntäpyöräily Tuloksena toimijaekosysteemi, joka yhdessä jalostaa palvelua eteenpäin

10 Ongelman ja ratkaisun täsmentäminen Asemanseudun pyöräpysäköinnin turvallisuuden nosto keskeiseksi ratkaistavaksi ongelmaksi uudenlaiset pyöräpysäköintipalvelut sekä sähköisten palvelujen kehitys Palvelun alustava määrittely Liiketoimintaympäristön tarkastelut: potentiaaliset käyttäjät Asukaskysely: ongelman laajuus ja sen estevaikutukset, palveluihin kohdistuva maksuhalukkuus Potentiaalisten ratkaisujen kansainvälinen kartoitus Sidosryhmien tunnistaminen Asemanseudun maanomistajat, pysäköintitoimijat ja kiinteistökehittäjät, matkakeskustoimijat (VR, Liikennevirasto, Matkahuolto), potentiaaliset palveluntarjoajat ja liiketoimintaan kytkeytyvät yritykset sekä potentiaaliset asiakkaat Lahti: Pyöräpysäköinti Vaikutukset Pyörävarkauksista ja ilkivallasta johtuvien lisäkustannusten välttäminen (pyöräilijät, vakuutusyhtiöt, poliisi) Pyöräilyyn liittyvän liiketoiminnan kasvu Muutokset kulkumuotojakaumassa pyöräilyn vahvistuminen Palvelun yhteinen muotoilu Tilakysymykset Roolit ja vastuut Pysäköintiratkaisun tekniset täsmennykset Potentiaalisten lisäpalveluiden (pyörävuokraus, -huolto, kahvila ) tunnistaminen ja rooli toteutuksessa Rahoituksen täsmentäminen: operoinnin ja investoinnin karkeat kustannukset Palvelun osalliset, hyötyjät ja rahoittajat 2019 Matkaketjuvaikutukset mm. joukkoliikenteen käytettävyyden parannukset liitynnän vahvistuessa 10

11 Tampere: Jaetut henkilökuljetukset Tavoitteena avata yhteiskunnan kustantamia sote-kuljetuksia myös yritysten työasiamatkalaisten käyttöön työpäivän aikana -> taksin ja joukkoliikenteen välille sijoittuva edullinen palvelu, joka madaltaisi yrityksen henkilöstön liikkumiskustannuksia Ideana toimia siirtymävaiheena tulevaisuuden tilanteeseen, jossa kunnan tai Kelan kustantamat kuljetukset ja ns. tavallinen joukkoliikenne/taksipalvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden Tampereen kaupunki jo pitkään tehnyt työtä yhteiskunnan kustantamien kuljetusten avaamiseksi teknisesti ja tilaamisen & maksamisen näkökulmasta Tavoitteena myös työpaikkojen pysäköintipaikkatarpeen vähentäminen Yhteiskunnan kustantamissa henkilökuljetuksissa tavoitteena kustannussäästö

12 Tampere: Jaetut henkilökuljetukset Tehtiin yrityksille kysely ja haastatteluja -> löydettiin kaksi pilotista kiinnostunutta yritystä molemmat ilmoittivat, että nykyisin haasteena on pysäköinti toimipaikan läheisyydessä (jopa henkilöstön rekrytoinnin este!) Yritykset kokivat, että 15 min jousto työasiamatkaajien lähtö- ja saapumisajoissa on ok Ylipäänsä odottelu hyväksytään, jos kyydin tuloa voidaan seurata matkapuhelimella reaaliajassa Toivottiin, että palvelusta tulee yritykselle lasku -> työntekijän ei tarvitse tehdä matka- ja kululaskuja, mikä on aikaavievää nykyisin Tietojärjestelmien yhteensovittamista vielä tehtävänä Palvelukokonaisuuden mahdollistaminen ja käynnistys vaatii kaupungilta vahvaa panostusta, mm. yritysten motivointi mutta tuo onnistuessaan säästöjä

13 Tampere: Jaetut henkilökuljetukset Tampereella henkilökuljetusten avaamiseen liittyviä toimijoita: kaupungin eri palvelualueet ja yksiköt; sote-kuljetusten järjestäjänä Tuomi Logistiikka Oy; sotekuljetusten tuotannonohjausjärjestelmän toimittajana DDS; MaaSalustatoimittajana Siemens Oy; MaaSoperaattorit 13

14 Tampere: Jaetut henkilökuljetukset Potentiaalisten käyttäjien tunnistus Palvelun käynnistysvaiheessa rajattu asiakasryhmä, jota laajennetaan palvelun kehittyessä valittujen yritysten työntekijöiden työasiamatkat Potentiaalisten käyttäjien kontaktointi Yritysten valikointi (mm. kyselyillä saatavan tiedon avulla) Maantieteellinen sijainti Työasiamatkojen suuntautuminen ja ajankohta Organisaation vastuuhenkilön tunnistaminen Käyttäjätarpeiden määrittely Kuinka motivoidaan organisaatio? Kuinka motivoidaan yksittäinen käyttäjä? Kuinka palvelu on houkuttelevampi (=helpompi käyttää) kuin kilpailevat kulkumuodot? Muiden liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden samanaikaisuus (erityisesti jotta saavutetaan kulkumuotojakauman muutos kodin ja työpaikan välisillä matkoilla)? Palvelun alustava muotoilu Palvelun muotoilu käyttäjien tarpeen mukaiseksi Pilotin suunnittelu Vaikutukset Työasiamatkojen taloudellisempi järjestäminen Tehostuva ajankäyttö matka-ajan hyödynnettävyys Hallinnollisen työn vähentäminen Yrityksen imagohyödyt Pysäköintipaikkojen pienempi kokonaistarve (kustannussäästöt ja houkuttelevampi kaupunkiympäristö) Muutokset työasia- ja työmatkojen kulkumuotojakaumassa Väyläkapasiteetin vapautuminen suuren käyttöasteen aikana Kustannussäästöt henkilökuljetuksissa 14

15 Turku: Citylogistiikka Citylogistiikan toimintamalleja luonnosteltu Turussa jo aiemmin -> nyt haluttiin jalostaa kohti markkinaehtoisesti toimivaa palvelua. Tavoitteena kaupunkiympäristön rauhoittaminen raskaalta liikenteeltä ja ympäristöhyödyt. Toimintamalli, jossa raskaan kaluston sijasta viimeiset kuljetuskilometrit kantakaupungin sisällä tehdään kevyemmällä kalustolla (kuten pyörä, tavarapyörä, skootteri, työnnettävä tavarakärry jne.). Vaatii lähijakeluaseman, esim. usean yrityksen yhteisen.

16 Turku: Citylogistiikka Keskeisiä haasteita: kevyen citylogistiikan kannattavuus, riittävä tavaravirta (edellyttää usean ison toimijan yhteistyötä) Yhteisen sopimisen paikkoja paljon, mm. vastuut, brändikysymykset, tietoturva-asiat, eri yritysten käytäntöjen yhteensovittaminen Järjestettiin ideointityöpaja rakennettiin toimintamallia ja yhteistyörakenteita ns. viimeisen kilometrin jakeluun. Toimijoita: logistiikkapalveluita ostavat yritykset, logistiikkapalveluita tarjoavat yritykset, citylogistiikkaa suuremmille logistiikkatoimijoille tarjoavat pienet yritykset, sekä keskustan jakelua nykyisin hoitavat yritykset ja potentiaaliset toimijat (mm. taksitoimijat) Eräs haaste myös, kenelle citylogistiikka kuuluu kaupungin organisaatiossa? Kaupungin rooli nähtiin tästä huolimatta keskeiseksi kokonaisuuden käynnistäjänä toimiminen + myös tilojen/infran tarjoaminen lähijakeluasemalle

17 17

18 Toimintamallin tarkentaminen ja toimijoiden sitouttaminen yrityskohtaisilla haastatteluilla Riittävän tavaravirran tavoittaminen pilottia varten Osallistumisen reunaehdot Yhteiset pelisäännöt pilotin valmisteluun Pilotin sopiminen yritysten omiin palvelukehitystoiveisiin Osallisten tarkentaminen Logistiikkapalveluita ostavat yritykset Logistiikkapalveluita tarjoavat yritykset Kevyttä citylogistiikkaa tarjoavat yritykset Keskustan jakelua hoitavat yritykset Potentiaaliset toimijat (mm. taksit) Kaupungin sisäinen logistiikka kokeilualustana Toimintamallin tarkentaminen työpajatyöskentelyllä Toimintamalli viimeisen mailin jakeluun (mm. roolitus ja kalusto) Lähijakeluaseman tarkennukset (sijainti ja toimintatapa sekä Operaattorin rooli ja vastuut) Toimintaperiaatteet (tilat, toiminnot ja toimintatapa) Yhteistyön edellyttämät sopimukset ja tiedonsiirto Turku: Citylogistiikka Vaikutukset Toiminta-alueen ja tavarakoon paremmin huomioiva jakelutapa Yrityksen imagohyödyt Loppuasiakkaiden hyvä palvelutaso Jakelukuljettajien työolojen ja työhyvinvoinnin parannukset Keskustaliikenteen rauhoittaminen raskaalta liikenteeltä (kaupunkitilan parempi käyttö) Raskaan liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen (päästöt, melu jne.) Liikenneturvallisuuden parantaminen keskusta-alueella Palvelun alustava muotoilu Toimintamallin tarkennukset Pilotin suunnittelu Pilotin käynnistys Uudenlainen logistiikkaliiketoiminta

19 Yhteisiä oppeja Kaupungeilla moniakin eri mahdollistajan rooleja! Muun muassa niin sanottujen kriittisten resurssien tarjoaminen, jotta palvelut voivat ylipäänsä toimia: (runko)joukkoliikenne; pysäköintipaikat ja latausinfra, raskaiden ajoneuvojen rajoitukset Toimijaverkostojen luominen! Lisäksi esim. tietorajapintojen avaamista, subventio- ja tukitoimia, kokonaisuuden käynnistystä ja koordinointia, yritysekosysteemin luomista, oman palvelutuotannon avaamista, asiakkaiden kysyntäpotentiaalin/maksuhalukkuuden selvittämistä, esimerkkinä/pilottina toimimista kaupunkiorganisaation omalta osalta; yhteistä markkinointia; sekä HUOM: joukkoliikenteen ja pyöräilyinfran kehittämistä ja ennen kaikkea kaupungin/seudun liikennejärjestelmän ohjaamista kohti toivottua suuntaa Liikennejärjestelmätyössä liikkumispalveluiden vaikutusten tarkastelu keskeistä Tällä hetkellä keskisuurissa kaupungeissa riittävä kysyntä vielä haaste Jokainen uusi palvelu vauhdittaa koko palvelumarkkinan kehittymistä ja tekee palvelumaailman tutuksi asiakkaille

20 Kaupunki Mikä on tavoiteltava hyöty Täsmällinen, parannettava ongelma nyt, tässä kaupungissa Sidosryhmien ja palveluntarjoajien tunnistaminen Palveluiden kartoitus Yhteistyön käynnistys, kontaktointi Vastuutaho kaupungin organisaatiossa Mikä ongelma halutaan ratkaista Tavoiteltava ratkaisu Keitä yhteistyöhön Millainen palvelu teknisesti ja asiakkaalle Toteutuksen kynnyskysymykset Miten em. kysymyksiin vastauksia Millaisia ratkaisuja on valmiina Mitkä ominaisuudet helppoa toteuttaa, mitkä vaikeaa Mitä asiakas haluaa (ja voi maksaa) Mitä käyttöönotto edellyttää Tilakysymykset Rahoitus: operointi/investointi Toteuttamismalli: yrityslähtöinen vai hankinta Palvelumuotoilu Kuka vastaa käyttöönotosta Aikataulu Vuorovaikutus toimijoiden kesken, foorumit, yhteispilotoinnit Kaupunki, palv.tarjoaja ja sidosryhmät 20

21 Mitä pitää tapahtua? Digitalisaatiosta huolimatta liikenne ja liikkuminen on aina hyvin konkreettista (fyysinen ulottuvuus) Kuluttajien tietoisuus ja kysyntä uusista liikkumispalveluista kasvuun Kilpailukykyinen kuluttajapalvelu syntyy suuren kysynnän tai paremman kapasiteetinhallinnan kautta Loppukäyttäjälle hinnan oltava kilpailukykyinen Totutut toimintamallit muutettava Palvelumarkkinat hakevat vielä suuntaa, mutta on todennäköistä, että yksi tai useampi tässä projektissa käsitellyistä palveluista laajenee laajan kuluttajajoukon loppupalveluksi Osta lippu 21

22 Projektin lopputuotteet Raportti: Seminaarien aineistot: Kohdekaupungit liiketoimintaympäristöinä: Keskustelu teemasta jatkuu Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Facebook-ryhmässä Tervetuloa mukaan ryhmään!