Ulkoministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoministeriö MINVA UM POL-30 Nissinen Matti(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kehitysministerikokoonpanossa ; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kehitysministerikokoonpanossa kokoontuu Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa UKKMI Virolainen. Kokouksen asialistalla ovat EU:n Afrikka-hätärahasto, Post-Cotonou, sekä neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF). Lisäksi ministerit keskustelevat lounaalla sukupuolten tasa-arvosta kehitysyhteistyössä. EU:n Afrikka-hätärahasto Hätärahastolla on ollut keskeinen rooli Vallettan toimintaohjelman alkuvaiheen rahoituksessa ja toimeenpanossa. Rahaston avulla on kyetty vastaamaan moniin akuutteihin tarpeisiin ja reagoimaan nopeasti myös poliittisella tasolla tapahtuneisiin muutoksiin esim. AU-YK-EU -yhteistyön lanseeraaminen viime vuoden lopulla (Libya, Niger). Hätärahasto on ollut tuloksellinen mm. Sahelin alueen ja Libyan osalta. Afrikan sarven alueelle on edelleen tarve suunnata rahaston jäljellä olevia varoja, joka on Suomen näkökulmasta prioriteettialue. Rahaston ulkopuolinen ja riippumattoman arviointi on tärkeää. Hätärahastosta saatavat opit on hyödynnettävä suunniteltaessa seuraavan rahoituskehyskauden muuttoliikerahoitusta. Miten ja millaisin instrumentein parhaiten vastataan akuutteihin muuttoliikespesifisiin tarpeisiin ja miten toisaalta huolehditaan kehityspolitiikan pitkäjänteisten päämäärien saavuttamisesta? Post Cotonou Suomi toivoo, että jäsenmaiden kesken saavutetaan sopu tasapainoisesta ja EU:n ja AKT-maiden suhteiden perustavanlaatuiseen uudistamiseen tähtäävästä neuvottelumandaatista. Suomi katsoo, että sopimuksella tulisi olla päättymispäivä, jotta muuttuva globaali konteksti ja esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden määräaika voidaan ottaa huomioon. Kompromissina Suomi on valmis hyväksymään vahvan kirjauksen sopimuksen perusosan säännönmukaisesta arvioinnista. Suomi katsoo, että kumppanuuden tulee painottua EU:n erillisiin alueellisiin kumppanuuksiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren kanssa, keskittyen erityisesti yhteistyöhön Afrikan kanssa. EU-AKT - tason yhteistyörakenteiden tulee olla mahdollisimman kevyitä. Suomi on tyytyväinen sukupuolten tasa-arvoa, ml. seksuaali- ja lisääntymisterveys ja - oikeudet, ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeviin kirjauksiin mandaattiluonnoksessa. EU:n tulee ajaa näitä elementtejä strategisesti ja kunnianhimoisesti neuvotteluissa AKT-osapuolen kanssa. Suomi katsoo, että EU:n ja AKT-maiden yhteistyötä muuttoliikekysymysten parissa tulee vahvistaa siten, että lopputuloksena on selkeä ja toimiva takaisinottojärjestely.

2 2(17) Neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) Rahoituskehysehdotuksen kokonaistason osalta Suomi katsoo, että komission ehdottama kokonaistaso on liian korkea. UK:n ero unionista on vain osin huomioitu kokonaistasossa, ei täysimääräisesti. Kehitysrahoituksen fokuksen tulisi olla Afrikassa. Suomi voi tukea Euroopan kehitysrahaston budjetisointia. Suomi tukee komission ehdotusta kohdentaa nykyistä enemmän kehitysrahoitusta muuttoliikkeen perimmäisiin syihin erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin voidaan kehityspolitiikan ohella vaikuttaa muillakin EU:n politikkasektoreilla kuten ulko- ja turvallisuus-, kauppa-, ympäristö- ja maatalouspolitiikassa. Ulkosuhderahoituksen osalta Suomi katsoo, että tulevassa rahoituskehyksessä ulkosuhderahoitusta tulee suunnata riittävästi lähialueillemme ja naapurustoon pohjoisessa ja idässä. Suomen lähialueiden ja itänaapuruston rahoituksen suhteellisen osuuden ei tule pienentyä rahoituskehyksessä, riippumatta siitä mihin rahoituskehyksen välineeseen naapuruusinstrumentin rahoitus tulevaisuudessa sijoittuu. Rauhan ja turvallisuuden rahoitusta tulee tarkastella kokonaisuutena, yhdessä kehyksen ulkopuolisen Euroopan rauhanrahasto -erityisvälineen kanssa. Suomi pitää tärkeänä Euroopan rauhanrahaston sisältämiä kokonaisuuksia. Lähtökohtana tulisi olla toimien rahoitus rahoituskehyksen sisältä niin pitkälti kuin mahdollista. Suomi voi tukea komission tavoitetta ulkosuhderahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta sekä johdonmukaisuuden ja joustavuuden lisäämistä välineitä yhdistämällä ja lisäämällä ohjelmoimattoman rahoituksen osuutta nykyisestä. Samalla tulee turvata jäsenmaiden vaikuttamismahdollisuudet ohjelmointiprosessista lähtien. Sukupuolten tasa-arvo ja kehitys EU:n tulee tehostaa työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tuloksellisuus edellyttää tasa-arvon edistämistä sekä politiikkatasolla että valtavirtaistamalla tasa-arvo kaikkeen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön. EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman mukainen gender-analyysi tulisi sisällyttää kaikkeen ulkosuhteisiin liittyvään toimintaan, ei ainoastaan kehityspolitiikkaan. EU:n tulee jatkossakin panostaa riittävästi sukupuolten tasaarvoon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen. Tulevassa ohjelmoinnissa on pyrittävä integroimaan sukupuolinäkökulmaa ja varmistettava sukupuolen mukaan jaotellun tiedon kerääminen. Spotlight-aloite on tervetullut askel kohti lisärahoituksen kanavoimista seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien hyväksi. UN Women ja UNFPA ovat tärkeitä kumppaneita, joiden osaamista sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä on hyödynnettävä.

3 Asialista: 3(17) EU:n Afrikka-hätärahasto s. 4 Post-Cotonou s. 7 Neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) s. 10 Sukupuolten tasa-arvo ja kehitys s. 12

4 4(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-20 Olivia Packalén-Peltola Asia EU:n Afrikka-hätärahasto (EU Trust Fund) Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kehitys) Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Olivia Packalén-Peltola, ALI-20, p Pertti Anttinen, ALI-01, p Pirjo Virtanen, ALI-20, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n Afrikka-hätärahaston toteutuksesta saadut opit ja taloudelliset ulottuvuudet ml. rahoitusvaje. 2. SUOMEN TAVOITE Hätärahastolla on ollut keskeinen rooli Vallettan toimintaohjelman alkuvaiheen rahoituksessa ja toimeenpanossa. Rahaston avulla on kyetty vastaamaan moniin akuutteihin tarpeisiin ja reagoimaan nopeasti myös poliittisella tasolla tapahtuneisiin muutoksiin esim. AU-YK-EU -yhteistyön lanseeraaminen viime vuoden lopulla (Libya, Niger). Hätärahasto on ollut tuloksellinen mm. Sahelin alueen ja Libyan osalta. Afrikan sarven alueelle on edelleen tarve suunnata rahaston jäljellä olevia varoja, joka on Suomen näkökulmasta prioriteettialue. Rahaston ulkopuolinen ja riippumattoman arviointi on tärkeää. Hätärahastosta saatavat opit on hyödynnettävä suunniteltaessa seuraavan rahoituskehyskauden muuttoliikerahoitusta. Miten ja millaisin instrumentein parhaiten vastataan akuutteihin muuttoliikespesifisiin tarpeisiin ja miten toisaalta huolehditaan kehityspolitiikan pitkäjänteisten päämäärien saavuttamisesta? 3. NEUVOTTELUTILANNE Afrikka-hätärahaston rahoitusvaje on ollut agendalla jo pitkään. Toistaiseksi suurin osa lisärahoituksesta on haettu EU-instrumenteista, pääsääntöisesti EKR:sta. Komission mukaan muiden instrumenttien reservit ovat huvenneet, eikä lisärahoituksen hakeminen sitä kautta ole enää ainakaan suuressa mittakaavassa mahdollista. Saksa ja Italia ovat rahaston merkittävimmät kahdenväliset

5 5(17) rahoittajat ja ovat omalta osaltaan yrittäneet patistaa muita EU-maita vahvemmin mukaan. Suomi ei suunnittele rahoitusosuutensa kasvattamista. Suomi katsoo, että EUTF:n toiminnan jatkamista vuoden 2020 jälkeen tulee tarkastella EU:n tulevien rahoituskehysneuvottelujen yhteydessä. 4. TAUSTA EU:n Afrikka hätärahasto (EU Emergency Trust Fund for Africa) perustettiin vuonna 2015 Vallettan EU-Afrikka -muuttoliikehuippukokouksessa. Rahastolla tuetaan Vallettassa hyväksytyn toimintaohjelman toteuttamista. EUTF:n tavoitteena on ripeän toiminnan mahdollistaminen erilaisissa muuttoliiketilanteissa. Rahastolla pyritään parantamaan muuttoliikkeen hallintaa ja edistämään vakautta sekä taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Rahastolla pyritään myös puuttumaan epävakauden, pakkosiirtojen ja sääntelemättömän muuttoliikkeen perimmäisiin syihin edistämällä yhtäläisiä taloudellisia mahdollisuuksia, turvallisuutta ja kehitystä. Vallettan toimintaohjelma on valtavirtaistanut muuttoliikettä EU:n ulko- ja kehityspolitiikkaan, ja on keskeinen osa muuttoliikettä koskevaa vuoropuhelua Afrikan maiden kanssa. EUTF:n koko on tällä hetkellä 3,39 mrd. euroa, josta 2,98 mrd. on peräisin EU:n budjetista ja EKR:sta ja loput (lähinnä EU-jäsenmaiden) vapaaehtoisista lahjoituksista. Suomi on 5 MEUR kontribuutiollaan EUTF:n keskisuuri lahjoittajamaa ja huolehtinut myös kontribuutionsa maksatuksesta. Hyväksytyistä hankkeista (147, tilanne 4/2018) suurin toimiala on muuttoliikkeen hallinnan parantaminen (755 MEUR) ja toiseksi suurin yhteisöjen kriisinkantokyvyn vahvistaminen (732 MEUR). Kaikkiaan hyväksyttyjen hankkeiden määrä on MEUR, josta suurin osa kohdistuu Sahelin alueelle. Vuonna 2017 suurimpia kohdemaita alueella olivat Niger, Mali ja Burkina Faso, Senegal ja Tsad. Afrikan sarven osalta isoimmat vastaanottajat olivat Sudan, Etiopia ja Etelä-Sudan ja Somalia. Pohjois-Afrikan osalta keskitytään muuttoliikkeen hallinnan parantamiseen ja esim. erilaisilla suojelutoimilla on merkittävä rooli. Valtaosa tuesta kohdistuu Libyaan. EUTF:n tukemien hankkeiden sisältökirjo on laaja. Monet hankkeet tukevat nuorten kouluttautumista ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä. Tällainen on esim. INTEGRA-hanke Gambiassa, jonka odotetaan tuovan työtä nuorelle. Vastaavasti useissa hankkeissa pyritään parantamaan mm. peruspalveluja, ruokaturvaa ja kestäviä elinkeinoja. Esim. Etiopiassa RESET II-hankkeen kautta ihmistä on päässyt peruspalvelujen piiriin Balen alueella. Toisaalta esim. paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden kapasiteetin tukeminen muuttoliikkeen ja pakolaisvirtojen hallinnassa on monessa hankkeessa keskeistä. Hankekohtaisesti voidaan esim. mainita, että Sahelin alueelle ja Libyaan kohdistuvan IOM-aloitteen turvin on mahdollistettu vapaaehtoista paluuta Libyasta ja Nigeristä ja noin 2700 henkeä on pelastettu aavikolta. Siirtolaisten paluuta kotiseuduilleen on tuettu esim. tarjoamalla starttirahaa oman yrityksen perustamiseen. Itä-Afrikassa RE-INTEG -hankkeen avulla on tuettu somalipakolaisen paluuta Keniasta Somaliaan. EU:n jäsenmaista Ranska on suurin hanketoteuttaja.

6 6(17) EUTF:n tuloksellisuutta seurataan 40 indikaattorin avulla. Yksittäisiä hankkeita seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Kuluvan vuoden aikana EU:n tilintarkastusvirasto (ECA) antaa oman arvionsa EUTF:n toteuttamisesta kokonaisuudessaan. Vuosien 2019 ja 2020 aikana toteutetaan EUTF:n ulkopuolinen ja riippumaton kokonaisarvio. Tällä hetkellä kokonaisarvioita EUTF:n toiminnasta ei ole vielä saatavilla. Jäsenmaat ml. Suomi ovat suhtautuneet rahaston perustamiseen ja toimintaan pääpiirteissään myönteisesti. Rahasto on mm. mahdollistanut prosessien nopeuttamista siten, että yhteistyöhankkeiden suunnittelusta varsinaiseen toimeenpanoon on pystytty etenemään poikkeuksellisen nopeasti. Komission alustavien arvioiden mukaan hyviä tuloksia on pystytty saavuttamaan esim. Sahelin alueella ja Libyassa (ns. keskisen Välimeren reitin lähtö- ja kauttakulkumaissa), joissa hallitsemattomat muuttoliikkeet ovat vähentyneet ja vapaaehtoisia palaajia on kyetty tukemaan mm. terveyspalveluita tarjoamalla ja tukemalla heidän työllistymistään kotimaissaan. Suomi on keskusteluissa tunnustanut EUTF:n keskeisen roolin Vallettan toimintaohjelman toteutuksen rahoittamisessa. Lisäksi Suomi on mm. korostanut tulosten mittaamisen tärkeyttä, prosessien transparenssia (hätärahaston luonteesta ja nopeutetuista prosesseista huolimatta), täydentävyyttä suhteessa muihin instrumentteihin, paikallista omistajuutta sekä Vallettan pilareiden tasapainoista huomioimista. Jäsenmaiden myötämielisistä kommenteista huolimatta rahaston kansalliset rahoitusosuudet ovat jääneet melko vähäisiksi pl. Saksa (157,5 MEUR), Italia (104 MEUR) ja Alankomaat (26 MEUR). Visegrád-ryhmän panos Afrikka-hätärahastossa on poikkeuksellisen merkittävä (Tšekki, Unkari, Puola ja Slovakia ovat kaikki pledganneet n. 10 MEUR, tosin Slovakia ja Unkari eivät ole vielä maksaneet koko osuutta). EU-elimet ovat toistuvasti vedonneet jäsenmaihin niiden rahoitusosuuden kasvattamiseksi, viimeksi hätärahaston strategisen johtokunnan kokouksessa Tällä hetkellä EUTF:n rahoitusvaje on EU:n komission arvion mukaan suuruusluokkaa 1,2 mrd. EUR (suunnitellut hankkeet suhteessa jäljellä oleviin varoihin). Rahoitusvajetta ei enää voida juurikaan kattaa muiden EUinstrumenttien reserveillä, myös siksi että kilpailevia tarpeita on komission mukaan paljon (esim. Africa Peace Fundin rahoitusvaje). Optioina on, että toimitaan nykyrahoituksen puitteissa, jolloin esim. palautuksiin ja uudelleenkotouttamiseen riittää komission mukaan rahoitusta vain vuoden 2018 ajan. Kakkosoptio on, että miljardin euron lisärahoituksella voidaan rahoittaa suunnitellut hankkeet aina vuoteen 2021 saakka. Joka tapauksessa komissio näkee tarvetta priorisointiin myös olemassa olevien varojen käytön osalta. Fokusta halutaan lisätä erityisesti palautuksiin ja uudelleenkotouttamiseen, pakolaisiin kohdistuviin toimiin, asiakirjoihin ja rekisteröintiin, ihmissalakuljetuksen vastaiseen työhön, Somalian ja Etelä-Sudanin vakauttamiseen sekä muuttoliikedialogien edistämiseen tiettyjen maiden kanssa (esim. Etiopia, Gambia). Suomi ei ole suunnittelemassa rahoituksensa kasvattamista. Jatkokeskusteluissa noussevat esille hätärahaston kohtalo seuraavalla rahoituskehyskaudella sekä sen toiminnasta saadut kokemukset ja opit. Afrikan

7 7(17) unionin rooli muuttoliikeyhteistyössä saattaa myös nousta keskusteluun, ottaen huomioon viime marraskuussa järjestetyn AU-EU -huippukokouksen päätös mannertenvälisen muuttoliikeyhteistyöfoorumin perustamisesta. Afrikan unionin suhtautuminen Vallettan kokoukseen ei alun perin ollut pelkästään positiivinen, jonka vuoksi sen roolikin jäi vähäiseksi. Toisaalta kokoukseen oli kutsuttu vain osa Afrikan unionin jäsenmaista, joka oli myös yksi AU:n kritiikin syistä. Jatkokeskusteluissa osa EU-maista nostanee esiin myös insentiivit ml. more for more -periaatteen muuttoliikerahoituksen suuntaamisessa. Yksi hätärahastosta saatu oppi on se, että EU:n kehityspoliittisten päämäärien ja muuttoliikepäämäärien yhteen sovittaminen ei välttämättä ole helppoa. Kysymyksenä on, miten ja millaisin rahoitusinstrumentein erityyppisiin tarpeisiin (esim. pitkäjänteinen, perinteinen kehitysyhteistyö ja toisaalta akuutit muuttoliikespesifiset tarpeet) parhaiten vastataan. EUTF:n evaluaatiossa on syytä pohtia myös tätä ja tarkastella eri instrumenttien (ml. perinteiset maaohjelmat) soveltuvuutta eri tarkoituksiin.

8 8(17) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO KEO-10 Hassinen Laura Asia Post Cotonou Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kehitys) Asiakirjat Neuvottelumandaattiluonnos 15720/17 + ADD 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Laura Hassinen, KEO-10, p Olivia Packalén-Peltola, ALI-20, p Tiina Nikkinen, ASA-30, p Eero Koskenniemi, SM/MMO, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat Post Cotonou-neuvottelumandaatista, joka on tarkoitus hyväksyä ulkoministerien UAN:issa Mikäli neuvottelut ovat tässä vaiheessa vielä kesken, on mahdollista, että kehitysministerien odotetaan löytävän sopu viimeisiin avoinna oleviin kysymyksiin. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi toivoo, että jäsenmaiden kesken saavutetaan sopu tasapainoisesta ja EU:n ja AKT-maiden suhteiden perustavanlaatuiseen uudistamiseen tähtäävästä neuvottelumandaatista. Suomi katsoo, että sopimuksella tulisi olla päättymispäivä, jotta muuttuva globaali konteksti ja esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden määräaika voidaan ottaa huomioon. Kompromissina Suomi on valmis hyväksymään vahvan kirjauksen sopimuksen perusosan säännönmukaisesta arvioinnista. Suomi katsoo, että kumppanuuden tulee painottua EU:n erillisiin alueellisiin kumppanuuksiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren kanssa, keskittyen erityisesti yhteistyöhön Afrikan kanssa. EU-AKT -tason yhteistyörakenteiden tulee olla mahdollisimman kevyitä. Suomi on tyytyväinen sukupuolten tasa-arvoa, ml. seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeviin kirjauksiin mandaattiluonnoksessa. EU:n tulee ajaa näitä elementtejä strategisesti ja kunnianhimoisesti neuvotteluissa AKT-osapuolen kanssa.

9 9(17) Suomi katsoo, että EU:n ja AKT-maiden yhteistyötä muuttoliikekysymysten parissa tulee vahvistaa siten, että lopputuloksena on selkeä ja toimiva takaisinottojärjestely. 3. NEUVOTTELUTILANNE AKT-työryhmässä on saavutettu mandaatin pääpiirteistä ja valtaosasta sisältöä yhteisymmärrys, mutta joitain avoimia kysymyksiä vielä on, eikä niistä päästy sopuun Coreperissa Avoimena olevista kysymyksistä on tarkoitus päästä työryhmätasolla ja Coreperissa sopuun siten, että ulkoministerit voivat hyväksyä mandaatin neuvostossa , ja neuvottelut AKT-osapuolen kanssa voidaan aloittaa alkusyksystä Mikäli neuvottelutilanne niin vaatii, saatetaan odottaa kehitysministerien saavuttavan sovun viimeisissä avoinna olevissa kysymyksissä. Ulkoministerit keskustelivat aiheesta ulkoasiainneuvostossa ja kehitysministerit epävirallisessa kokouksessa Neuvottelumandaattiluonnoksesta on laadittu E-kirje eduskunnalle (UM ). 4. TAUSTA Komission esitys neuvottelumandaatista tähtää kokonaisvaltaisen sopimuksen aikaansaamiseksi 79 AKT-maan kanssa. EU:n ja AKT-maiden suhteita on tarkoitus uudistaa, siirtyä kauemmaksi avunantaja-avunsaaja -dynamiikasta ja identifioida yhteisiä sekä EU:n omia intressejä paremmin. Uuden sopimuksen on huomioitava muuttunut globaali konteksti (erityisesti Agenda2030, Pariisin ilmastosopimus), uudet EU:n politiikat (EU:n globaalistrategia, uusi kehityspoliittinen konsensus, kauppaa ja muuttoliikettä koskevat politiikat) sekä Cotonoun sopimuksen vahvuudet ja heikkoudet. Tältä pohjalta komissio on identifioinut seuraavat tavoitteet: 1) poliittinen kumppanuus, joka pohjautuu rauhanomaisten, vakaiden, hyvin hallinnoitujen, vauraiden ja kestävien valtioiden ja yhteiskuntien luomiseen; 2) kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen; ja 3) tehokkaiden kumppanuuksien luominen kansainvälisillä foorumeilla. Yksi merkittävimmistä esitetyistä muutoksista on alueellinen painotus. Uudessa sopimuksessa olisi kaikille osapuolille yhteinen perusta, joka sisältäisi yleisiä tavoitteita, periaatteita, ja prioriteetteja. Painopiste olisi kuitenkin niin sanotuissa alueellisissa kumppanuuksissa, joita olisi kolme: Afrikka, Karibia ja Tyynimeri. Alueelliset kumppanuudet olisivat sopimuksen pöytäkirjoina, ja niihin voisi tehdä tarvittaessa joustavammin muutoksia. Alueellinen painotus on saanut jäsenmailta laajan tuen, mutta jakautumista on sen suhteen, halutaanko EU-AKT -tason yhteistyö säilyttää yhä entisellään. Suomi ja samanmieliset maat ovat katsoneet, että institutionaalisen rakenteen tulisi olla mahdollisimman kevyt, ja yhteistyön tulisi pohjautua alueellisiin kumppanuuksiin. EU-AKT -ministerineuvosto voisi kokoontua tarvittaessa. Toiset jäsenmaat taas toivovat vahvan EU-AKT -rakenteen säilyttämistä. Jatkoneuvotteluissa on huomioitava Afrikan unionin kanta, jonka mukaan he haluavat rakentaa EU-

10 10(17) Afrikka -yhteistyötä, ja luoda erilliset kumppanuussuhteet Karibian ja Tyynenmeren kanssa. Toinen merkittävä jakolinja jäsenmaiden kesken on liittynyt sopimuksen kestoon. Suomi ja samanmieliset maat ovat katsoneet, että sopimuksella tulisi olla päättymispäivämäärä, jotta sen sisältöä voitaisiin arvioida esimerkiksi vuoden 2030 jälkeen, kestävän kehitykset tavoitteiden umpeuduttua. Toiset jäsenmaat ja komissio taas haluavat rajoittamattoman keston, perustelunaan se, että sopimuksen perusosan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja muita universaaleja arvoja koskevat kirjaukset eivät vanhene. Alueellisia kumppanuuksia voitaisiin päivittää tarvittaessa. Suomi on katsonut, että nopeasti muuttuva globaali konteksti kaipaa säännöllistä uudelleentarkastelua. Muita mandaattineuvottelujen loppuvaiheessa keskusteltavia kysymyksiä ovat olleet mm. mandaatin julkisuus, kauppaa ja investointeja sekä teknologiaa ja innovaatioiden roolia koskevien tekstien vahvistaminen, sopimuksen tarkkailijoiden rooli ml. Pohjois-Afrikka sekä kumppanuuden institutionaaliset rakenteet. Neuvottelujen loppuvaiheessa muuttoliikeyhteistyötä koskevista kirjauksista pyrittiin niin ikään pääsemään yksimielisyyteen. Suomelle oli tärkeää saada mandaattiin mukaan vahvaa tekstiä sukupuolten tasa-arvosta ja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Näitä, sekä yleisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia elementtejä tulee edistää strategisesti ja kunnianhimoisesti neuvotteluissa AKT-osapuolen kanssa. Suomelle on tärkeää myös vahvistaa yhteistyötä muuttoliikekysymyksissä, ml. takaisinotto ja palautukset.

11 11(17) Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-20, KEO Asia Neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mika Kukkonen, EUR-20 p Johanna Rasimus, KEO-10, p Laura Hassinen, KEO-10, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Komissio esittelee EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen, johon liittyvät ehdotukset komissio antoi 2.5. Suomen alustavia näkemyksiä rahoituskehyksiin on linjattu muistiossa VNEUS Lainsäädäntöehdotukset eri sektorien välineistä annetaan touko-kesäkuun vaihteessa. 2. SUOMEN TAVOITE Rahoituskehysehdotuksen kokonaistason osalta Suomi katsoo, että komission ehdottama kokonaistaso on liian korkea. UK:n ero unionista on vain osin huomioitu kokonaistasossa, ei täysimääräisesti. Kehitysrahoituksen fokuksen tulisi olla Afrikassa. Suomi voi tukea Euroopan kehitysrahaston budjetisointia. Suomi tukee komission ehdotusta kohdentaa nykyistä enemmän kehitysrahoitusta muuttoliikkeen perimmäisiin syihin erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin voidaan kehityspolitiikan ohella vaikuttaa muillakin EU:n politikkasektoreilla kuten ulko- ja turvallisuus-, kauppa-, ympäristö- ja maatalouspolitiikassa. Ulkosuhderahoituksen osalta Suomi katsoo, että tulevassa rahoituskehyksessä ulkosuhderahoitusta tulee suunnata riittävästi lähialueillemme ja naapurustoon pohjoisessa ja idässä. Suomen lähialueiden ja itänaapuruston rahoituksen suhteellisen osuuden ei tule pienentyä rahoituskehyksessä, riippumatta siitä mihin rahoituskehyksen välineeseen naapuruusinstrumentin rahoitus tulevaisuudessa sijoittuu.

12 12(17) Rauhan ja turvallisuuden rahoitusta tulee tarkastella kokonaisuutena, yhdessä kehyksen ulkopuolisen Euroopan rauhanrahasto -erityisvälineen kanssa. Suomi pitää tärkeänä Euroopan rauhanrahaston sisältämiä kokonaisuuksia. Lähtökohtana tulisi olla toimien rahoitus rahoituskehyksen sisältä niin pitkälti kuin mahdollista. Suomi voi tukea komission tavoitetta ulkosuhderahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta sekä johdonmukaisuuden ja joustavuuden lisäämistä välineitä yhdistämällä ja lisäämällä ohjelmoimattoman rahoituksen osuutta nykyisestä. Samalla tulee turvata jäsenmaiden vaikuttamismahdollisuudet ohjelmointiprosessista lähtien. 3. NEUVOTTELUTILANNE Neuvostossa komissio esittelee ehdotuksensa. Jäsenmaat voivat antaa ensimmäisiä alustavia reaktioitaan komission esitykseen. Komissio antaa vielä erikseen politiikkasektoreita koskevat yksityiskohtaiset lainsäädäntöehdotukset alkaen toukokuun lopulta, kesäkuun puoliväliin mennessä. Sektorikohtaisista ehdotuksista annetaan eduskunnalle erilliset U-kirjelmät. 4. TAUSTA Komission kehysehdotus sisältää ehdotuksen rahoituskehysasetukseksi, asetusehdotuksen ehdollisuuden luomisesta EU-varojen sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille, ehdotuksen toimielinten väliseksi sopimukseksi, ehdotuksen omia varoja koskevaksi päätökseksi sekä näitä kattavan tiedonannon Uudistunut talousarvio unionille joka suojelee, tarjoaa mahdollisuuksia ja puolustaa Monivuotinen rahoituskehys vuosille Ulkosuhderahoituksen osalta komissio esittää Naapurialueet ja muu maailma otsakkeeseen 109 miljardia euron rahoitusta. Tämä tarkoittaisi karkeasti arvioiden noin 10 % lisäystä rahoitukseen nykykauteen verrattuna. Komissio ehdottaa laajaa yhteistyövälinettä, johon yhdistyisi suurin osa nykyisistä erillisistä ulkosuhderahoitusvälineistä sekä nykyisin budjetin ulkopuolella oleva Euroopan kehitysrahasto. Uuden välineen sisällä olisi maantieteellisesti ja temaattisesti korvamerkittyjä ohjelmia, sekä nykyisiin välineisiin verrattuna suurempi ohjelmoimaton osuus (n. 10 %) äkillisiin tarpeisiin reagoimiseksi, erityisesti muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Rajat ylittävä yhteistyö sisältyy myös uuden laajan yhteistyövälineen naapuruusikkunaan. Lisäksi komissio esittää perustettavaksi 10 miljardin euron Rauhanrahaston rahoituskehyksen ulkopuoliseksi erityisvälineeksi. Yksi tärkeä kysymys rahoituskehysneuvotteluissa tulee koskemaan jäsenmaiden vaikuttamismahdollisuuksia rahoituksen toimeenpanossa. Erityisesti lisääntyvä toimeenpanon ja rahoituksen joustavuus huomioiden tulee arvioida, millä eri tavoilla jäsenmailla on mahdollisuus osallistua toimeenpanon suunnitteluun ja päätöksentekoon, esimerkiksi maatasolla ohjelmoinnissa ja hallintokomiteatyöskentelyn (komitologia) kautta. Komission tulee jatkossakin olla tilivelvollinen jäsenmaille toiminnastaan.

13 13(17) Suomi on EU:n kehitysrahoitusta koskevassa epävirallisessa vaikuttamisessaan korostanut sukupuolten tasa-arvon ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja - oikeuksien parempaa huomioimista. Tämän tulisi näkyä touko-kesäkuussa julkaistavassa ulkosuhteiden rahoitusvälineen asetusehdotuksessa.

14 Ulkoministeriö 14(17) TAVOITEMUISTIO KEO-10 Rasimus Johanna Asia Sukupuolten tasa-arvo ja kehitys Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Rasimus, KEO-10, p Eeva-Maria Mikkonen-Jeanneret, KEO-20, p Tanja Grén, KEO-90, p Ville Lahelma, KEO-90, p Gisela Blumenthal, KEO-20, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kehitysministerit keskustelevat lounaalla sukupuolten tasa-arvosta kehitysyhteistyössä. Keskustelu keskittyy todennäköisesti EU:n sukupuolten tasaarvoa koskevan toimintasuunnitelman (Gender Action Plan, GAP II) toimeenpanoon sekä EU:n ja YK:n yhteiseen Spotlight-aloitteeseen. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee tehostaa työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tuloksellisuus edellyttää tasa-arvon edistämistä sekä politiikkatasolla että valtavirtaistamalla tasa-arvo kaikkeen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön. EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman mukainen gender-analyysi tulisi sisällyttää kaikkeen ulkosuhteisiin liittyvään toimintaan, ei ainoastaan kehityspolitiikkaan. EU:n tulee jatkossakin panostaa riittävästi sukupuolten tasa-arvoon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen. Tulevassa ohjelmoinnissa on pyrittävä integroimaan sukupuolinäkökulmaa ja varmistettava sukupuolen mukaan jaotellun tiedon kerääminen. Spotlight-aloite on tervetullut askel kohti lisärahoituksen kanavoimista seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien hyväksi. UN Women ja UNFPA ovat tärkeitä kumppaneita, joiden osaamista sukupuolten tasaarvoon liittyvissä kysymyksissä on hyödynnettävä. 3. NEUVOTTELUTILANNE

15 15(17) Nykyinen EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimintasuunnitelma (Gender Action Plan, GAP II) on voimassa vuoteen 2020 asti. Lähivuosina aloitetaan järjestyksessä kolmannen toimintasuunnitelman laatiminen. EU:n ja YK:n yhteinen Spotlight-aloite julkistettiin New Yorkissa YK:n yleiskokousviikolla. Aloite toteutetaan vuosina ja sillä on 500 MEUR alkurahoitus. Spotlight-aloitteen toimeenpanossa Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maavalintaprosessi on saatu päätökseen. Seuraavaksi kehitetään naisten surmia koskevia ohjelmia Latinalaisessa Amerikassa ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevia ohjelmia Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. 4. TAUSTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien suojeleminen ja edistäminen sekä sukupuolten tasa-arvo ovat yksi EU:n ulkosuhteiden poliittisista painopisteistä. Ne ovat tasapuolisen ja osallistavan kestävän kehityksen olennaisia edellytyksiä ja itsessään tärkeitä arvoja ja tavoitteita. EU on kaikin tavoin sitoutunut edistämään, suojelemaan ja noudattamaan kaikkia ihmisoikeuksia ja panemaan kaikilta osin tehokkaasti täytäntöön naisten oikeuksiin liittyvät velvollisuudet ja sitoumukset kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen YK:n Pekingin toimintaohjelman mukaisesti sekä kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelman. Nämä edellä mainitut sitoumukset on vahvistettu myös kesäkuussa 2017 allekirjoitetussa eurooppalaisessa kehityspoliittisessa konsensuksessa ja sukupuolten tasa-arvoa ja kehitystä koskevissa neuvoston päätelmissä vuodelta Naisten ja tyttöjen oikeudet, sukupuolten tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen voimaantuminen ovat kestävän kehityksen Agenda2030:n ydin sekä erillisinä tavoitteina että läpileikkaavina teemoina, jotka sisällytetään kaikkiin kestävän kehityksen päätavoitteiden alatavoitteisiin ja indikaattoreihin. Koska EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskeva toimintasuunnitelma koskee yleisesti kaikkia maita, myös EU:n jäsenvaltioita, on tärkeää EU:n sisä- ja ulkopolitiikan välinen johdonmukaisuus kaikilla tasoilla. Suomi painottaa myös kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien, erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantamista. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet (SRHR) käsittää terveys- ja ihmisoikeusulottuvuuden. Kokonaisuudessaan se sisältää jokaisen oikeuden terveyteen, oikeaan tietoon ja itsemääräämisoikeuteen, oikeuden valita hankkiiko lapsia sekä oikeutta turvalliseen ja tyydyttävään sukupuolielämään. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet kuuluvat kaikille. Usein SRHR-toimet keskittyvät naisiin, tyttöihin ja nuoriin, koska niiden toteutumattomuuden vaikutukset ovat heidän elämässään vakavimpia, esimerkiksi koulutuksessa sekä työ- ja perheelämässä. Kestävän kehityksen tavoitteissa useat alatavoitteet käsittelevät seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, erityisesti SDG 3.7 ja SDG 5.6. Suomi käyttää seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet -termiä kokonaisuudessaan. Tällöin termi kattaa mm. kaikki seksuaalisuuteen liittyvät terveysasiat: seksuaalikasvatuksen, ehkäisyn, äitiysterveyden, oikeuden turvalliseen seksiin sekä tarvittaessa mahdollisuuden turvalliseen raskauden keskeytykseen. Reaktiona Yhdysvaltain seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja - oikeuksia koskevaan työhön kohdistamia leikkauksia käynnistettiin Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan ja Belgian toimesta "She Decides" -aloite, jonka

16 16(17) tavoitteena on herättää huomio päätöksen vaikutuksiin ja saada rahaa kokoon, jolla osittain korvattaisiin leikkaukset. Aloitteen kautta kerätään myös joukkorahoitusta SRHR-työlle. Suomi on toiminut liikkeen ns. lead championina kesästä 2017 yhdessä Etelä-Afrikan ja MexFamin kanssa. EU:n ja YK:n yhteinen Spotlight-aloite vastaa sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteisiin sekä eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen painopisteisiin. Aloite toimeenpannaan yhteistyössä YK-järjestöjen kanssa. Aloitteen pääteema on naisiin kohdistuva väkivalta seuraavasti: 1) Ihmiskauppa ja hyväksikäyttö Aasiassa; 2) Perheväkivalta Tyynenmeren alueella; 3) Seksuaalinen ja sukupuoleen kohdistuva väkivalta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; 4) Naisten surmat Latinalaisessa Amerikassa ja 5) Perheväkivalta Karibialla. Aloite julkistettiin New Yorkissa YK:n 72. yleiskokousviikolla YK:n pääsihteeri António Guterresin, apulaispääsihteeri Amina Mohammedin, EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Federica Mogherinin ja komissaari Mimican johdolla. Aloite toimeenpannaan kolmen keskeisen YK-järjestön (UNDP, UN Women, UNFPA) kanssa. Aloitetta varten perustetaan erityinen YK-rahasto (multidonor trust fund). Aloitteen tarkoituksena on taistella naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan laajassa merkityksessä sisältämällä fyysisen, psyykkisen, seksuaalisen ja taloudellisen väkivallan ja syrjinnän. Aloitteen tavoitteena on kattaa myös naisten seksuaalioikeuksien toteutuminen.

17 17(17) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Afrikka, Cotonoun sopimus, UAN Ulkoasiainneuvosto, ulkosuhteet; rahoitus UM, VM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, YM