TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA. Hyväksytty kv

Transkriptio

1 1 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kv

2 2 TALOUSARVIO 2012 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 3 Talousarvion yleisperustelut 5 Yleinen taloudellinen tilanne 5 Varkauden kaupunkistrategia 10 Varkauden kaupungin tilanne 14 Talouden tasapainottamisohjelma Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Tuloslaskelmat 23 Rahoituslaskelma 26 Talousarvio 2012 kaaviot 27 Lautakuntien talousarviot perusteluineen / Käyttötalousosa 30 Kaupunginvaltuusto 31 Tarkastuslautakunta 33 Kaupunginhallitus 35 Keskusvaalilautakunta 38 Konsernihallinto 39 Sosiaali- ja terveyslautakunta 53 Sivistyslautakunta 76 Tekninen lautakunta 101 Investointiosa 119 Investointisuunnitelma Investointien perustelut 126 Talousarvio 2012 rahoituserät 150 Taloussuunnitelma toimialoittain 152 Tuloslaskelma Talousarvion liitteet 154 Henkilöstösuunnitelma toimialoittain 155 Suunnitelmapoistojen perusteet 156 Käyttötalouden talousarviorakenne Soisalon työterveys liikelaitos 158 Konserniyhteisöt 163 Peruspalveluohjelmaan sisältyvät kuntiin kohdistuvat toimenpiteet 181

3 3 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2012 talousarvioesitys on tasapainossa. Esityksen mukaan ensi vuoden toiminnallinen tulos on vähintään +-0 ilman vesilaitoksen myyntiin liittyviä tiliteknisiä järjestelyjäkin. Satunnaisena tuloeränä kirjattava Vesilaitoksen yhtiöittämisestä johtuva myyntitulo nostaa talousarvioesityksen peräti 36,9 M :n verran ylijäämäiseksi. Talousarvion valmistelussa on lähdetty siitä, että tulojen on riitettävä menoihin ja että kaupungin toiminnot on sopeutettava sen mukaisiksi. Valtion päättämät julkisen talouden tasapainottamiseen liittyvät tulojen menetykset ovat luonnollisesti vaikeuttaneet talousarvion tekoa. Talousarvioesityksessä veroperusteet pysyvät ennallaan. Verotulojen ei ennusteta juurikaan kasvavan vuoden 2011 toteutumaennusteesta. Verotulojen arviointia on vaikeuttanut epävakaa taloustilanne. Valtionosuuksissa on 5,6 %:n kasvu. Toimintakate verrattuna vuoden 2011 tilinpäätösennusteeseen kasvaa 3,8 %. Kasvua voidaan pitää kohtuullisena. Toimialojen esityksiä on karsittu vajaalla miljoonalla eurolla. Tasapainotuksessa vähennettiin jonkin verran menoja, mutta samalla lisättiin maltillisesti myös terveystoimen myyntituloja. Lähtökohtana on ollut, että terveystoimen palvelujen myyntiä alueen kunnille on varaa tehostaa nykyisestään, kun otetaan huomioon Varkauden sairaalan hyvä palveluvalikoima. Talousarvioesitys turvaa kaupungin palvelut. Tarkoitus on edelleen panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Vanhusten asumispalvelutarpeita tyydyttämään valmistuu Louhirinne 2. Yksityinen päiväkoti aloittaa toimintansa ensi vuonna. Liikuntapaikkarakentamiseen panostetaan rakentamalla hiekkatekonurmi, peruskorjaamalla jäähallia, uusimalla keilaradat sekä turvaamalla Vattuvuoren laskettelurinteen toiminnan jatkuminen. Uuden keskuskeittiön rakentaminen aloitetaan myös tulevana vuonna. Erikoissairaanhoidon menoihin on pyritty vaikuttamaan määrätietoisesti. Lähetteet kaupungin terveysasemilta ja työterveyshuollosta onkin saatu kulkemaan oman sairaalan kautta. Viikonloppupäivystyksen käyttöönotto syksyllä takaa erikoislääkäritasoisen päivystyksen sairaalassa myös muulloin kuin arkipäivinä. Erityisen kalliin hoidon tasausrajan nosto vaikuttaa sekin osaltaan kustannuksia alentavasti. Lisäksi se, että omalle terveysasemalle on onnistuttu rekrytoimaan lyhyessä ajassa useampia virkalääkäreitä, turvaa aseman täysipainoisen toiminnan. Tälläkin seikalla voidaan olettaa olevan vaikutusta kustannuskehitykseen. Esityksessä vuosikatteen arvioidaan muodostuvan 4,2 M :ksi, mikä kattaa poistot 100 %. Investointien kokonaismäärä on korkea, 9,5 M, mistä noin puolet joudutaan kattamaan lainalla. Lähivuosien investointien taso on muodostumassa pysyvästi hyvin korkeaksi, mikä uhkaa nostaa merkittävästi kaupungin lainamäärää. Ensi vuonna lainamäärä/asukas on noin 2200 euroa, mikä vastaa maan keskitasoa. Varkauden työttömyys näyttäisi pysyvän edelleen muita selvästi korkeampana. Korkea työttömyys ja siitä aiheutuva väestön väheneminen ovat edelleen vakavin ongelmamme. Tämän vuoksi on luonnollista, että kaupunki panostaa Navitas Kehitys Oy:n rahoitukseen. Rahoitusta esitetään kuitenkin vähennettäväksi 0,2 M kuluvaan

4 4 vuoteen verrattuna. Lisäksi osa rahoituksesta, euroa, edellyttää kaupunginhallituksen erillistä päätöstä rahan osoittamiseksi yhtiön käyttöön. Kaupungin päätöksenteossa otetaan käyttöön yrityspalvelujen arviointi. Prosessien kehittäminen on yksi kaupungin painopisteistä ensi vuonna. Tavoitteena on, että kaikki tai ainakin suurin osa keskeisistä palveluprosesseista on kuvattu. Kuvaukset on tehtävä siten, että asiakkaan saaman palvelun kehittämistarpeet ja pullonkaulat avataan laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmista. On tärkeää, että kuvausprosessiin osallistuu koko henkilökunta mahdollisuuksien mukaan. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen valmistelua jatketaan siten, että se voi käynnistyä alkaen. Kuntarakenteesta käydään taatusti vilkasta keskustelua koko ensi vuosi sen jälkeen kun valtiovarainministeriön ehdotukset uusiksi kuntakartoiksi valmistuvat. Varkauden on syytä varautua osallistumaan aktiivisesti käytävään keskusteluun. Kun otetaan huomioon se, että valtioneuvoston tavoitteena on luoda sellaiset kunnat, jotka kykenevät järjestämään palvelut pitkällä tähtäimellä eli seuraavien kahdenkymmenenkin vuoden kuluttua, kuntarakenteen muutostarve on selvä ja muutokset väistämättömiä. Kiitän koko henkilöstöä hyvin tehdystä työstä ja luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Toivotan kaikille onnea ja menestystä vuodelle 2012.

5 5 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksinkehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta.

6 6 Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kuntien menot vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Kaikilla sopimusaloilla maksettiin yleiskorotus 1,2 % sekä paikallinen järjestelyerä 0,8 %. Nämä yhdessä nostivat sopimuspalkkoja 2 % ja vaikuttavat vuonna 2011 henkilöstömenoihin vuositasolla 1,3 %. Kuluvana vuonna kaikilla sopimusaloilla maksettiin tietyt työssäoloehdot täyttäville kertaerä, jonka suuruus vaihteli 100 ja 250 euron välillä sopimusalasta riippuen. Kertaerän kustannusvaikutus vuositasolla on keskimäärin 0,3 % palkkasummasta. Ansiotasoindeksissä Tilastokeskus tasoittaa nykyään kertaerät koko kalenterivuodelle. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitaisiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä eräät muut palkkasumman kehitykseen vaikuttavat tekijät. Kuntien ja kuntayhtymien niin sanottu KuELpalkkasumma on lisääntynyt tämän vuoden tammi-elokuussa 4,3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Koska kunta-alan nykyinen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, niin ensi vuotta koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Koska kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee jokseenkin saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 perustuvat valtiontalouden kehyspäätöksessä esitettyihin tämän hetkisiin arvioihin. Yleinen piirre maksuissa on, että ensi vuoden maksutasot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Päätökset ensi vuoden maksutasoista saadaan totuttuun tapaan kuitenkin vasta vuoden loppupuolella.

7 7 Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on ollut tänä vuonna 2,12 % maksun perusteena olevasta palkasta. Maksun suuruudeksi vuodelle 2012 on esitetty kehyspäätöksen peruspalveluohjelmassa sama prosenttiluku kuin tänä vuonna Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu on vuonna 2011 palkkasumman euroon asti 0,80 % palkkasummasta ja sen ylittävältä osalta 3,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan kohoavan vuonna 2012 työttömyysvakuutusrahaston esityksen mukaisesti keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksikköä. Kun keskimääräinen kunta-alan työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna noin 3,05 %, niin vuonna 2012 sen arvioidaan olevan noin 3,25 %. Maksun euromääräiseen palkkasummaan on odotettavissa muutoksia muun muassa inflaatiotarkistuksen muodossa. KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 % palkkasummasta. Jäsenyhteisöjen todellinen työnantajamaksu poikkeaa yleensä keskimääräisestä maksusta. Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan työnantajan keskimääräinen maksu pysyisi edelleen lähivuosina ennallaan ja olisi siten 23,6 % vuosina Palkansaajan vakuutusmaksun suuruudesta tehtävä päätös voi vaikuttaa työnantajan osuuteen. Opettajien keskimääräinen VaELmaksu alenee tämän vuoden 20,65 prosentista ensi vuonna 0,79 prosenttiyksikköä ja on siten 19,86 vuonna Kuntien verotulot Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Tilityksiä kertyi viime vuonna 18,35 miljardia euroa. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2010 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansio- ja pääomatuloista kertyvistä veroista kohosi vuonna 2010 sen vuoksi, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatuloista supistuivat tuona vuonna edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Myös ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2010 kunnille kaikkiaan lähes 15,8 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 1,4 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes 1,2 miljardi euroa vuonna Kuntien verotulojen vastikään päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna hieman enemmän. Myös eläketulot sekä muut ansiotulot (pl. työttömyysturvaetuudet) lisääntyvät. Kunnallisverotuksen tulosta tehtävien vähennysten lisäys jää vähän pienemmäksi kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla alenee vuoden 2010 tasosta ja on noin 20,5 prosenttina suhteessa ansiotuloihin. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta.

8 8 Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes 180 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supistaa kunnallisveron tilityksiä. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen olisi siten noin 3,6 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 % prosenttia. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6 miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jakoosuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2010 miltei 1,2 miljoonaa euroa. Vuosina 2011 ja 2012 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 4,4 %. Vuonna 2012 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vain noin puolisen prosenttia, mikä johtuu veroperustemuutoksista ja yhteisöveron jakoosuuden alenemisesta. Verotuslinjaukset vuodelle 2012 Hallituksen esitys peruspalvelubudjetiksi vuodelle 2012 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset. Esityksessä ehdotettujen veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenevat yhteensä noin 263 miljoonalla eurolla. Kunnallisveron aleneminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Yhteisöverokannan alentamisesta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin johtuva verotulojen menetys kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuden kautta. Ansiotulojen verotus Ansiotulojen verotusta kevennetään lieventämällä ansiotulojen veroperusteita. Työllisyyden edistämiseksi ja pienituloisten taloudellisen aseman parantamiseksi työtulovähennystä ja perusvähennystä korotetaan vuoden 2012 alusta. Hallitus

9 9 esittää, että työtulovähennyksen enimmäismäärä nostetaan 740 eurosta 900 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotetaan. Perusvähennyksen enimmäismäärää esitetään korotettavaksi nykyisestä 2250 eurosta 2850 euroon. Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja 177 miljoonaa euroa ja työtulovähennyksen korotuksen 75 miljoonaa euroa. Asuntolainakorkojen vähennysoikeuden rajaaminen ja kotitalousvähennyksen pienentäminen lisäävät puolestaan kunnallisveron tuottoa 101 miljoonalla eurolla. Pääomaverokannan korotus vaikuttaa lisäksi alijäämähyvityksen kautta verotuloja vähentävästi 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain ansiotason nousua ja inflaation nousua kompensoivia tarkistuksia. Vuodelle 2012 tehtävä tarkistus pienentää kunnallisverontuottoa noin 90 miljoonaa euroa. Veroperustemuutoksista johtuvat kuntien menetykset kompensoidaan valtionosuuksia korottamalla. Yhteisöjen tuloverojen jako-osuus Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy, joka vähentää kuntien verotuloja 519 miljoonaa euroa. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan kuitenkin puolet pienempänä eli 5 prosenttiyksiköllä vuosina , joka lisää kuntien verotuloja 260 milj. euroa lakisääteiseen tasoon verrattuna. Korotuksen pieneneminen vähentää siten kuntien verokertymää noin 259 miljoonalla eurolla vuoteen 2011 verrattuna. Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista vuoden 2012 alusta yhdellä prosenttiyksiköllä 25 % prosenttiin. Peruspalvelubudjetin arvion mukaan tästä johtuva kuntien verotulojen menetys on 46 miljoonaa euroa. Esityksen mukaan verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 0,88 prosenttiyksikköä. Kuntien jako-osuudeksi yhteisöveron tuotosta muodostuisi vuodelle 2012 täten 27,87 %. Hallitusohjelman vaikutus valtionosuuksiin Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus eroaa kunnittain. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Lähde: Kuntaliitto, Kuntatalous-tiedote 3/2011, julkaistu

10 10 2. VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Varkauden kaupunkistrategian Kaupunkistrategian strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä sekä mittareista ja tavoitetasoista on johdettu toimialojen / vastuualueiden / palvelualueiden vastaavat tekijät.

11 11 VARKAUDEN STRATEGIAKARTTA Visio 2016 ja valtuustokauden startegiset päämäärät Slogan: Varkaus positiivista energiaa Itä-Suomesta Visio 2016: Vakaan talouden Varkaus osana vahvaa Keski-Savoa on energiateollisuuden kansainvälnen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yrittäjyydelle sekä korkeatasoiset koulutuspalvelut. Varkauden toimivat ja monipuoliset palvelut sekä turvallinen asuin- ja elinympäristö veden äärellä ovat perusta laadukkaalle elämälle.

12 12

13 13

14 14 3. VARKAUDEN KAUPUNGIN TILANNE 3.1 Yleistä Väestö Varkauden väkiluku on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 200 henkilöä vuosittain. Kaupungin asukasluku vuoden 2010/2011 vaihteessa oli Vuoden 2011 lokakuun loppuun mennessä asukasmäärä on ennakkotietojen mukaan vähentynyt 140 henkilöllä ( as.).

15 15 Väestöennusteen mukaan väestömäärä vähenee vuodesta 2011 vuoteen 2016 mennessä asukkaalla. Varkauden väestö iän mukaan v sekä ennuste vuosille Lähde: Tilastokeskuksen ennuste v v v v v v. 85 v. - Yht

16 16 Työpaikat ja työllisyys Varkaudessa oli vuoden 2009 lopussa 8978 työpaikkaa, 879 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna Työpaikat toimialoittain (Tilastokeskus, toimialaluokitus): Muutos %-os %-os. kpl % Maa- ja metsätalous, kalatalous (A) 111 1, , ,3 Teollisuus (B-E) , , ,5 Rakentaminen (F) 578 5, , ,7 Kauppa ja majoitus (G-I) , , ,0 Informaatio ja viestintä (J) 119 1, , ,3 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ((K) 108 1,1 99 1,1-9 -8,3 Kiinteistöalan toiminta (L) 110 1,1 99 1, ,0 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toim.(m-n) , , ,5 Julk.hallinto, yhteiskunn.palv. (O-Q) , ,9 17 0,8 Muut palvelut (R-U) 404 4, , ,7 Tuntematon (X) 73 0,7 99 1, ,6 Yhteensä ,9 Pohjois-Savon työttömyysaste oli kuluvan vuoden lokakuussa 9,6 % ja koko maan työttömyysaste oli 8,6 %. Työttömyysaste on laskenut Pohjois-Savossa yhden prosenttiyksikön viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Varkauden työttömyysaste oli lokakuussa 14,4 % (lokak ,5 %). Työttömiä työnhakijoita oli Varkaudessa vuoden 2011 lokakuussa 1457 henkilöä (v ). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli lokakuun lopussa 417 henkilöä (v ). Alle 25-vuotiaita oli työttömänä lokakuun lopussa 186 (v ).

17 Varkauden kaupungin taloustilanne Tilinpäätösarvion mukaan kumulatiivinen alijäämä tulee olemaan 9,7 M Suurimmat yksittäiset epävarmuustekijät tuloksen muodostumiseen on erikoissairaanhoidon loppuvuoden menokehitys sekä kunnallisverotulojen kertymät. Vuoden 2012 talousarvioesitys on tasapainossa, kuten kaupunginhallitus kehyspäätöksessään edellytti. Vesihuollon yhtiöittäminen muuttaa olennaisesti talouden tunnuslukuja vuonna Tilikauden toiminnallinen tulos on 36,9 milj. ylijäämäinen (ilman satunnaisia eriä +/-0). Kumulatiivinen ylijäämä on 27,2 M (ilman satunnaisia eriä alijäämä 9,7 M ). Kaupungin lainamäärä vuonna 2011 on 45,5 M. Vuonna 2012 nettolainanotto lisääntyy 3 M eli lainamäärä on 48,5 M (2.175 e/as). Toimintakate (käyttötalouden netto) osoittaa vuonna ,5 %:n kasvua verrattuna vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan. Vuoden 2011 tilinpäätösennusteeseen verrattuna kasvua on 3,8 %. 3.3 Talousarvio ja taloussuunnitelma Laadinnan lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi / talousarvion laadintaohjeet / kehyksen vuosille Talousarvion rakenne / käyttötalous Lautakuntataso - toimintaympäristön muutos kaupunkistrategiasta johdetut toimialakohtaiset strategiat.

18 18 Vastuualue- / palvelualuetaso - toiminta-ajatus - toimintaympäristö ja sen muutokset - toiminnan painopistealueet - palvelualuetasolle kaupunkistrategiasta / toimialastrategiasta johdetut sitovat tavoitteet - tunnusluvut - määrärahat. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Veroprosentit pidetään vuoden 2011 tasolla. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja korotettiin viimeksi vuodelle Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2012 on arvioitu 65,6 M. Tuoton arvioidaan kasvavan vuoden 2011 toteutumaennusteeseen nähden 1,4 %. Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2011 on arvioitu 3,8 M. Yhteisöveron kertymäksi arvioidaan vuonna ,6 M. Verotulot TA 2011 TPE2011 TA 2012 Verotulot, yht muutos -% 5,8 3,7 6,6-4,2 4,8-1,7 0,3 1,4 Kunnallisvero muutos -% 6,2 3,2 6,3-2,6 4,6-2,5-0,2 1,4 Yhteisövero muutos -% 4,2 7,9-6,2-33,6 7,7 11,7 11,7 0,0 Kiinteistövero muutos -% -1,6 6,9 39,1 4,9 6,9 0,1 0,1 2,7 Veroprosentit Tuloveroprosentti 18, Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 0,90 0,90 0,95 Vakituinen asuminen 0,25 0,25 0,25 0,35 0,35 0,40 Muut asuinrakennukset 0,85 0,85 0,85 0,95 0,95 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt Voimalaitos 1,4 1,4 2,5 2,5 2,5 2,85

19 19 Valtionosuudet Valtionosuusarviot perustuvat Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2012 joulukuussa Verotulojen tasaus v ,4 M (v ,2 M ) sisältyy valtionosuustuloon. Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasausjärjestelmästä vähentää valtionosuutta vuonna 2012 n. 1 M. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) Kaupungin verorahoituksen, eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän, arvioidaan lisääntyvän vuonna ,2 % ja vuonna ,0 %. Kaikkien kuntien vastaavat luvut ovat v % ja vuonna 2012 arvio 2 % TA 2011 TPE2011 TA 2012 Valtionosuudet muutos -% 12,4 2,8 15,7 4,3 11,5 3,0 5,6 5,9 Verorahoitus verot ja valtionosuudet -muutos -% 7,7 3,4 9,2-1,6 7,0-0,1 2,2 3,0 4. TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Lakiin on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntaa, jolla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katetuksi taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Kaupunginvaltuuston on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelma vuosille ja sen toimenpiteet. Vesihuollon yhtiöittämisen myötä kumulatiivinen alijäämä tulee katetuksi vuoden 2012 aikana, joten talouden tasapainottamisohjelmaa ei tarvita laatia tulevalle suunnitelmakaudelle. 5. TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUNNITELMA Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan tarkempaa käyttötalouden erittelyä toimielimen alaisista toiminnoista.

20 20 Mikäli lopullinen talousarvio on muuttunut siitä, mitä lautakunnat ovat esittäneet, on kunkin lautakunnan laadittava uudelleen käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelmat tulee toimittaa taloushallintoon viimeistään Talousarvion täytäntöönpanomääräykset Kuntalaki ja kaupungin taloussääntö ja muut taloudesta annetut ohjeet velvoittavat hoitamaan kaupungin taloutta hyväksytyn talousarvion puitteissa. Huolehtiessaan oman toimialansa tehtävistä ja kehittämisestä, kaikkien lautakuntien sekä virastojen/laitosten vastaavien ja koko henkilöstön tulee yhdessä olla selvillä toimintojensa vaikutuksesta paitsi oman toimialan myös koko kaupungin kokonaistalouteen. Toimielimen/palvelualueen/palveluyksikön vastuussa olevien henkilöiden tulee tuntea oman alueensa talousarvio ja sen toiminnalliset tavoitteet. Heidän on oltava tietoisia määrärahojen määrästä ja riittävyydestä ennen niiden käyttämistä. Toimielimien edellytetään pysyvän valtuuston vahvistamassa talousarviossa. Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan koko kaupunkia koskevalla tasolla (konsernitaso), toimielin- ja palvelualuetasolla kustannuspaikoittain. Raportointivelvollisuus kohdistuu taloudellisen tuloksen seurantaan sekä toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu, tammi-elokuu ja tammi-joulukuu (alustava tilinpäätösennuste). Toimialajohtajat vastaavat omalta osaltaan oman toimialan/palvelualueiden sisällä toteutettavasta raportoinnista. Toimialajohtajat raportoivat lautakuntaa talousarvion toteutumisesta palvelualue-/kustannuspaikkatasolla kuukausittain. Toimialajohtajien on informoitava kaupunginhallitusta säännöllisesti kuukausittain talousarvioin toteutumisesta ja välittömästi, jos näyttää että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla. Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston nähden sitovat ovat: 1. Käyttötaloudessa toimialakohtainen tilikauden tulos (tulos suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen). 2. Kaupunkistrategiasta johdetut toimiala/palvelukohtaiset tavoitteet. 3. Rahoitusosassa kustannuspaikka. 4. Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Taseryhmän koneet ja kalusteet sitovuus on hankekohtainen. 5. Lainanotossa ja antolainoissa koko taloussuunnitelmakauden nettolainanotto / nettolainananto on sitova. Lautakuntakohtainen sitovuus: 6. Lautakunnan on viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä lautakuntaa sitova taso käyttötaloudessa. Se voi olla joko palvelualueen, palveluyksikön tai kustannuspaikan tilikauden tulos. 7. Lautakunta voi tehdä investointiosan määrärahasiirtoja taseryhmän sisällä hankkeiden kesken (ks. kohta 4).